AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Ilmastointi

2011-08-10T11:29:37Z

192.100.112.211: /* Ulkoiset linkit */

'''Ilmastointi''' on laite, jonka tarkoitus on viilentää auton sisäilmaa. Tavallisesti laite saa voimansa moottorista kiilahihnan, moniurahihnan tai jakopään rattaiden välityksellä. Laite toimii tavallisesti samalla periaatteella kuin jääkaappi. Vielä 1980-luvulla ilmastointi kuului vain kalliimpien autojen varusteisiin. Vasta tällä vuosituhannella ilmastointi yleistyi myös keskiluokan autoissa ja nykyään ilmastointi kuuluu jo useiden pikkuautojenkin vakiovarustukseen.

== Ilmastointilaitteen pääkomponentit ==
* [[kompressori]]
* [[lauhdutin]]
* [[kuivain]]/[[suodatin]]
* [[paisuntaventtiili]] tai [[kuristinputki]]
* [[höyrystin]]

Ilmastointilaitteen toiminta perustuu siihen, että laitteen sisällä kiertävän kylmäaineen olomuotoon vaikuttamalla saadaan aine kuljettamaan lämpöenergia ohjaamotilasta moottoritilaan. Käytännössä tämä on mahdollista muuttamalla kylmäaineen painetta, jolloin kylmäaine lauhtuu (lämpöenergiaa vapautuu) lauhduttimessa ja höyrystyy höyrystimessä (lämpöenergiaa sitoutuu).

== Ilmastointilaitteiden jako ==

Ilmastointilaitteet voidaan jakaa pääpiirteittäin kolmeen ryhmään:
#'''Manuaalinen ilmastointi''', jossa kuljettaja säätää ilmastoinnin asetukset itse;
#'''Puoliautomaattinen ilmastointi''', jossa automaatti voi säätää osaa asetuksista esim. pitää lämpötilan haluttuna, mutta jättää esim. suuntauksen kuljettajan tehtäväksi ja
#'''Automaattinen ilmastointi''', jossa kuljettajan ei tarvitse tehdä välttämättä muita säätöjä kuin asettaa haluttu lämpötila.

== Ilmastointilaitteen toiminta ==
Ajoneuvon moottorin yhteyteen on asennettu kompressori, joka saa käyttövoimansa yleensä hihnan välityksellä. Kompressorin hihnapyörässä on magneettikytkin, jota ilmastoinnin logiikka ohjaa. Kun jäähdytystä tarvitaan, kytkeytyy kompressori päälle ja kun jäähdytystä ei tarvita, katkaistaan magneettikytkimeltä virta (tästä johtuen konehuoneesta kuuluva "napsutus" ilmastoinnin ollessa päällä). Magneettikytkintä ohjaavat myös painetunnistimet, jotka varmistavat että järjestelmän toimintapaineet pysyvät sallituissa / suositelluissa rajoissa. Jäähdytystehon säätö hoidetaan paitsi magneettikytkimellä, myös usein kompressorin tilavuutta muuttamalla (säädettävä kieppulevykompressori). Tällöin joko moottorin ohjausyksikkö ja/tai lämmönsäätöjärjestelmän ohjausyksikkö säätää kompressorin tilavuutta (eli tehoa) joko alentaakseen jäähdytystehoa tai pienentääkseen kompressorin ottamaa tehoa moottorista (esim. ajoneuvon täyskaasukiihdytys).

Kompressori nostaa kylmäaineen (yleensä R134a) painetta ja lämpötilaa. Korkeapaineinen kaasumainen kylmäaine kulkeutuu lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpöä ulkoilmaan lauhduttimen lamellien välityksellä. Korkeapaineisen kylmäaineen luovuttaessa lämpöään alkaa se muuttua korkeapaineiseksi nesteeksi. Lauhduttimelta korkeapaineinen nestemäinen kylmäaine menee kuivain/varaajaan, joka kuivaa kylmäaineessa mahdollisesti olevan kosteuden, suodattaa mahdolliset epäpuhtaudet ja toimii nestemäisen kylmäaineen varastona. Varaajalta korkeapaineinen neste kulkeutuu ex-venttiilille (paisuntaventtiili), joka annostelee höyrystimeen menevän kylmäaineen määrää ja alentaa sen paineen noin 10–18 barista n. 1 bariin. Paineen aleneminen saa aikaan nestemäisen kylmäaineen höyrystymisen (kiehumisen, vesi kiehuu +100°C:ssa, R134a -26°C:ssa). Jotta kylmäaine pystyisi höyrystymään, tarvitsee se lämpöä itseensä. Tarvittava lämpö siirretään höyrystinkennon välityksellä ajoneuvon sisäilmasta. Kylmäaine muuttuu matalapaineiseksi kaasuksi. Matalapaineinen kaasu (joka nyt sisältää sisätiloista tuodun lämmön) kulkeutuu kompressorin imupuolelle ja kompressori jälleen paineistaa kylmäaineen, jolloin se muuttuu jälleen korkeapaineiseksi kaasuksi. Kun korkeapaineinen kaasu kulkeutuu lauhduttimeen, luovutetaan kylmäaineesta sisätilasta tuotu lämpö ulkoilmaan.

Ilmastointi siis ei tee kylmää vaan siirtää ylimääräisen lämmön auton sisätiloista ulkoilmaan. Kylmäaine sinällään ei käytännössä muuta ominaisuuksiaan vanhetessaan. Vanha kylmäaine on yhtä käyttökelpoista kuin uusi – mikäli kylmäaineeseen ei ole sekoittunut epäpuhtauksia, kuten öljyä, vettä tai vastaavaa.

Nykyisissä automaatti-ilmastoinneissa on myös lisätoimintoja. Esimerkiksi [[Audi]]ssa sisäpuhallin saattaa jäädä päälle vaikka auto onkin sammutettu. Tällöin puhallin kuivaa höyrystinkennon pinnan, jottei sinne muodostuisi mikrobeja.

Lisäksi ilmastointi saattaa käynnistyä, vaikka jäähdytystä ei tarvittaisikaan. Kun uudet [[dieselmoottori]]t puhdistavat hiukkassuodatinta (poltetaan noki pois), ei pakokaasun lämpötila aina ole riittävä (450–550°C). Tällöin automaatiikka lisää moottorin kuormitusta (ja laittaa moottorin imuilman lämmityksen päälle), jotta pakokaasujen lämpötila saataisiin nousemaan. Tällöin myös esim. takalasinlämmitin, jäähdytin-/lauhdutinpuhallin ja ilmastointi saattavat mennä hetkeksi päälle.

== Ilmastoinnin korjaus ja huolto ==
Auton ilmastointilaitteissa käytetään R134a kylmäainetta ja heinäkuusta 2010 lähtien ilmastointilaitehuoltoa tekevän asentajan on erikseen osoitettava oleva pätevä työhönsä. Pätevyys ilmastointilaitehuoltoon osoitetaan pätevyyskokeella ja asentajasta tehdään ilmoitus Tukesin rekisteriin. Pätevyys on henkilökohtainen – ei yrityskohtainen.

Vuotavaa ilmastointilaitetta ei saa täyttää – se on rikos – vaan vuoto on aina ensin löydettävä ja korjattava, jonka jälkeen laitteisto voidaan täyttää kylmäaineella. Mikäli ilmastointi on tehoton tai ilmastointi ei toimi, on erittäin huonoa korjaustapaa, edesvastuutonta, pelkästään tyhjiöidä ja täyttää järjestelmä: auton ilmastointijärjestelmä toimi ehkä muutaman päivän, mutta mahdollinen vuoto jää havaitsematta! Vuotoja etsitään UV-valoon reagoivan väripanoksen avulla, mutta tulevaisuudessa menetelmä on kielletty, sillä täytössä ei saa päästä kylmäainetta ilmakehään. Ilmastointijärjestelmissä on kylmäainetta noin 700 – 800 g ja normaali hävikki kylmäainetta on noin 50–70 grammaa vuodessa – muussa tapauksessa on tutkittava mistä vuoto johtuu. Aina, mikäli ainetta joudutaan lisäämään yli 100 g on syytä epäillä järjestelmän vuotoa, ei normaalia hävikkiä.

Kaupallisilla auton ilmastointilaitehuolto markkinoilla on tyypillinen nk. täyttöhuolto, jossa laitteisto tarkastetaan automaattitesterillä pikaisesti vuodon varalta, lisätään tarvittaessa kylmäainetta ja kompressoriöljyä. Tyypillisesti tällaisessa pikahuollossa laitteistolle tehdään vuototesti testerillä, jossa putkiston paine imetään ulkoilman paineen alapuolelle ja katsotaan, tuleeko järjestelmään ilmaa mahdollisesta vuodosta. Alipaineistuksen tulisi kestää vähintään 15 minuuttia. Paine-ero tällaisessa testissä jää alle yhden baarin ja näin suoritettu vuotomittaus ei havaitsekaan pieniä vuotoja, mitkä kuitenkin ovat tyypillisiä. Ilmastointilaitteen vika voi päästää kylmäaineen ulos vasta normaalikäytössä, jolloin paine kohoaa lähes 20 baariin. Oikea tapa auton ilmastointilaitteen vuodon etsintään on typpisarjan käyttäminen. Siinä järjestelmä täytetään vaarattomalla typellä korkeaan paineeseen, jolloin mahdollinen vuoto löytyy helposti.

Auton ilmastointilaitteessa on tyypillisesti kaksi huoltoliitintä sisälokasuojan alla. Toisaalta Renault Laguna- ja Mégane-malleissa on vain yksi ilmastointilaitteen liitin. Toinen sijaitsee korkeapainepuolella lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välissä ja toinen matalapainepuolella höyrystimen ja kompressorin välissä. Näissä liittimissä vaikuttavia paineita oikein tulkitsemalla voidaan helposti löytää esim. kompressorin puhaltimien toimimattomuus. Mikäli kompressorin puhallin ei toimi, lauhdutin ei pysty nesteyttämään kylmäainetta riittävän tehokkaasti ja ilmastointilaitteen jäähdytysteho laskee, sillä lauhduttimen heikko tehokkuus aiheuttaa järjestelmän korkeapainepuolen kovan paineennousun. Kunnossa olevassa ilmastointijärjestelmässä puhaltimet käynnistyvät noin 17 baarin kohdalla, jolloin nesteytyminen tehostuu ja paineennousu loppuu. Mikäli paine nousee yli 30 baariin, turvatoiminto kytkee kompressorin pois käytöstä. Tällä estetään järjestelmän rikkoutuminen liian korkean paineen takia. Tärkeää onkin tarkkailla paineen vaihtelua ilmastointilaitteen koekäyttövaiheessa.

===Tyypillisiä vikoja===

Vuotovikaa epäillään tyypillisesti kompressorin akselitiivisteissä, letkuissa tai huoltoliittimissä. Mikäli järjestelmän matala- ja korkeapuolen paineet ovat liian suuret, mahdollisia vian aiheuttajia voivat olla ilman tai kosteuden pääsy järjestelmään, kylmäaineen ylitäytös tai ilmavirran tukos lauhduttimessa. Myös paisuntaventtiili voi olla auki tai lämpöanturi voi olla irronnut. Liian alhainen paine järjestelmän korkea- ja matalapainepuolella voi aiheutua liian pienestä kylmäaineen määrästä tai tukoksesta paisuntaventtiilin tulo- tai korkeapainepuolella.

Vikoja voivat aiheuttaa säätövaijerit, ilmansäätöläpät ja niiden moottorit, säätimet, höyrystimen kenno, puhaltimen moottori tai tukkeutunut raitisilmasuodatin. Jos paineet ovat molemmilla puolilla oikeat, mutta ilmastointi ei toimi, syynä on todenäköisesti ilmansyöttöongelma tai ilmansäätöläpän säädinvika.

Matalapainepuolen liian korkean ja korkeapainepuolen liian matalan paineen voi aiheuttaa kompressorin sisäinen vaurio, vinolevykompressorin venttiilin toimintahäiriö tai siipikennokompressorin vuoto-ongelma. Mikäli kompressorista kuuluu liian kovaa tai vierasta ääntä, syynä voivat olla liian alhainen öljyn määrä, tuennan puutteet tai käyttöhihnan väärä kireys. Kytkimen jousilevyn ja hihnapyörän vapaa tila tai rikkoontuneet laakerit aiheuttavat ylimääräisiä lisä-ääniä. Sähköpuolen tyypillisiä vikoja ovat huono maadoitus, kosketushäiriöt liittimissä yms.. Apuna sähkövikoihin voidaan käyttää vikakoodien lukulaitteita.

Kun vuoto tai vuodot on paikallistettu korjattu, uusitaan myös kuivain. Toimiva ilmastointi tiputtaa vettä auton alle. Mikäli vettä ei tule, saattaa lauhdevesiputki olla tukossa, mistä johtuen vesi ei pääse poistumaan höyrystinkotelosta. Tämä voi aiheuttaa tuulilasin voimakasta huurtumista. Korjauksen yhteydessä on syytä suorittaa myös höyrystimen ja raitisilmakanavien desinfiointi sekä raitisilmasuodattimen vaihto.

Huoltotoimenpiteet rajoittuvat seuraaviin:

*Ilmastoinnin käyttö myös talvella. Jos ilmastointia ei käytetä pitkiin aikoihin, kuivuu kompressorin akselitiiviste (jonka tiivistys tapahtuu kompressoriöljyn muodostaman kalvon avulla) ja kylmäaineet vuotavat pois. Uusissa Audeissa ilmastointi menee aina käynnistyksen yhteydessä päälle, kun ulkoilman lämpötila on yli -6°C siksi aikaa, että ECC tarkastaa ilmastoinnin toimivuuden. Tällöin ilmastoinnin manuaalinen käyttö ei ole välttämätöntä. Kyseinen ominaisuus saattaa olla muillakin merkeillä käytössä.
*Kompressorin hihnan kireys
*Lauhdutinkennon pesu (jos likainen, toimii järjestelmä liian suurilla paineilla ja jäähdytysteho heikkenee)
*Höyrystinkennoon voi ruiskuttaa jotakin bakteereita tappavaa

== Katso myös ==

* [[VAG-ilmastointi|VAG-konsernin autojen ilmastointi]]

== Ulkoiset linkit ==

* Excel-taulukko kylmälaiteasentajista ja -liikkeistä, TUKES [http://tukes.fi/Tiedostot/kylmalaiteliikkeet/toiminnanharjoittajat.xls]
* [http://ffp-motorsport.com/bb/viewtopic.php?p=125635 FFp: Ilmastointi - Usein kysytyt kysymykset]

[[Luokka:Tekniikka]]

Ajovalo (valaisin)

2011-01-27T12:21:44Z

192.100.112.211: /* Lainsäädäntö */

[[Kuva:ajovaloumpio.jpg|200px|right|thumb|Nykyaikainen ajovalo]]'''Ajovalot''' ovat autossa eteenpäin valaisevat valaisimet. Ajovaloihin kuuluu [[lähivalaisin|lähivalaisimet]] ja [[kaukovalaisin|kaukovalaisimet]], jotka ovat molemmat Suomessa tieliikenteessä pakolliset. Valon tuottamiseen voidaan käyttää [[polttimo]]ita tai [[kaasupurkausvalo]]ja. Ajovalojen tarkoituksena on ensinnäkin lisätä kuljettajan havaintokykyä heikossa valaistuksessa ja toisaalta parantaa auton havaittavuutta.

== Lainsäädäntö ==

Suomen lainsäädännössä ajovalojen käytöstä säädetään tieliikennelain 36 §:ssä. Sen mukaan moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on aina ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Kaukovalojen käyttö on kielletty tyydyttävästi valaistulla tiellä, silloin kun kaukovalot voivat häikäistä vastaantulevaa ajoneuvoa ja ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana.

Ajoneuvon valaisimien tulee tuottaa valkeaa valoa. Ennen 1.10.1994 rekisteröidyissä ajoneuvoissa hyväksytään myös kellertävät valot. Ajovalojen tulee olla E-hyväksytyt. Parin muodostavien ajovalojen tulee olla symmetrisiä ja täytettävä samat valotekniset ominaisuudet sekä tuottaa likimain samanlaista valoa.

'''AKE:n ohje lähivaloista'''

Lähivalaisinta käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta häiritsevää häikäisyä tai häiriötä muille tienkäyttäjille.
Lähivalaisimia tulee olla kaksi. Ennen 1.1.1980 käyttöönotetuissa autoissa lähivalot saa kuitenkin kahdentaa, jolloin kahdennetun valaisimen valaisevien pintojen projektioiden poikittaisella tasolla tulee peittää vähintään puolet (ei 60%) niiden ympäri piirretyn pienimmän suorakulmion pinta-alasta. Lähivalaisimen etäisyys auton uloimmasta ulkoreunasta saa olla enintään 400 mm. Valaisevien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm. Mikäli ajoneuvon kokonaisleveys on enintään 1300 mm, tulee vähimmäisetäisyyden olla kuitenkin vähintään 400 mm. Valaisevan pinnan vä-himmäiskorkeuden (=heijastimen alareunaan mitattuna) tulee olla 500 mm ja enimmäiskorkeuden (=valaisevan pinnan yläreunaan mitattuna) 1200 mm . Ajovalojen suun-tauksessa on noudatettava auton valmistajan ohjeita Lisäksi 14.6.1995 jälkeen käyttöönotetuissa autoissa vaaditaan laite, jolla voidaan kuorman mukaan säätää valaisimen ja ajoneuvon suhteellista asentoa (ei kuitenkaan silloin, jos auton alusta on testeissä todettu riittävän jäykäksi). Alkusäätö kuljettajan ollessa kuormana on yleensä 1-1,5% alaspäin. Lähivalaisimen näkyvän pinnan on näyttävä vaakatasosta 15° ylös- ja 10° alaspäin sekä vaakatasossa 45° ulos- ja 10° sisäänpäin valaisimen valmistajan ilmoittamaan referenssiakseliin verrattuna. Lähivalaisimen merkkivalo on vapaaehtoinen. (Lähde: AKE:n valo-ohje)

Mikäli ajoneuvossa on ajovalojen korkeudensäätölaite, on sen oltava toimintakykyinen molemmissa ajovaloissa. Korkeudensäätölaitteen toimita tulee testata valojen suuntauksen yhteydessä.

'''AKE:n ohje kaukovaloista'''

Kaukovalaisinta käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen pitkälle eteenpäin.

Kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle yhtäaikaisesti tai pareittain, mutta vaihdettaessa takaisin lähivaloille on kaikkien kaukovalaisinten sammuttava yhtäaikaisesti. Lähivalot saavat jäädä päälle kytkettäessä kaukovalot palamaan. Kaukovalojen päällä olemista osoittava merkkivalo on pakollinen. Kaukovalaisinten lähettämä valo on suunnattava eteenpäin eikä se saa häiritä kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti heijastumalla.

Kaukovalaisimia saa olla kaksi tai neljä (lisäkaukovalot). Samanaikaisesti päälle kytkettävien kaukovalojen yhteinen valonvoimakkuus saa olla korkeintaan 225 000 cd, jota vastaa referenssiluku 100. Ennen1.1.1980 käyttöönotetuissa autoissa sallitaan kuitenkin referenssilukujen summaksi 100.Lisäkaukovalaisimet saa asentaa ottaen huomioon symmetriasta ja enimmäisvalovoimakkuudesta annetut määräykset. Lisäkaukovalot saa asentaa katolle vain, jos ne voidaan asentaa etuakselin etupuolelle. Kaukovalaisinten sijoittelu on siis sangen vapaata. Jos autossa on neljä kätkettävää kaukovalaisinta, kahden lisäkaukovalon asennus on sallittua ainoastaan merkkivalon lähettämiseksi päivänvalossa. Ennen 1.1.1980 käyttöönotetussa autossa saa sekä kaukovalot että lisäkaukovalot kahdentaa. Kaukovaloja ei tällaisessa autossa saa asentaa katolle. Kaukovalaisimen valaisevan pinnan tulee näkyä 5° kaikkiin suuntiin vertailuakseliin nähden. (Lähde: AKE:n valo-ohje)

== Katso myös ==

* [[Sumuvalo]]
* [[Projektorivalo]]

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.ake.fi/pdf/79-208-2004.pdf AKE:n valo-ohje]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 Finlex: Tieliikennelaki (267/1981)]

[[Luokka:Valaisimet]]
[[Luokka:Yhteistyöartikkelit]]
[[Luokka:Laki]]

OBD

2011-01-27T12:15:04Z

192.100.112.211:

'''OBD''' eli On Board Diagnostics on järjestelmä, joka valvoo auton [[moottorinohjausyksikkö|moottorinohjausyksikön]] komentoja ja vastauksia. Tämän lisäksi OBD valvoo anturien toimintaa. Kaikki tämä tapahtuu samalla kun autoa normaalisti käytetään. OBD tallentaa mahdolliset vikatilanteet ja auton vikahistoria voidaankin lukea OBD-pistokkeen kautta huollossa tai kannettavalla tietokoneella ja [[OBD-ohjelmat|sopivalla ohjelmalla]].

OBD:stä on kaksi versiota, vanhempi ns. OBD-I ja uudempi OBD-II, jota käytetään ns. nykyautoissa.

Mikäli ajoneuvossa on OBD-järjestelmä, sen on oltava toimintakykyinen. [[Katsastus]] johtaa hylkäykseen, mikäli OBD-järjestelmä ilmoittaa vian tai merkkivalo ei toimi.

== OBD-II ==
Kun teknologia kehittyi ja halu parantaa diagnostiikkaa kasvoi, kehitettiin uusi sukupolvi OBD:sta. Tätä toisen sukupolven ajoneuvon mukana kulkevaa diagnostiikkaa (On-Board Diagnostics) kutsutaan nimellä OBD II. OBD II on suunniteltu seuraamaan ja ohjaamaan päästöjä ja tärkeimpiä komponentteja moottorissa tuottamalla joko jatkuvia tai ajoittaisia mittauksia tietyille komponenteille ja ajoneuvon olosuhteille. Kun ongelma on havaittu, OBD II sytyttää varoituslampun (MIL) palamaan ajoneuvon kojetauluun varoittaakseen kuljettajalle yleensä ”Check Engine”(tarkista moottori) tai ”Service Engine Soon”(huolla moottori pian). Järjestelmä tallentaa myös tärkeää tietoa havaitusta toimintahäiriöstä, jotta asiantuntija voi tarkalleen löytää ja korjata ongelman.

(Lähde http://www.obdmaailma.com/viewtopic.php?t=10)

== Katso myös ==
* [[OBD-II -koodit|Yleiset OBD-II vikakoodit]]
* [[OBD-ohjelmat]]

[[Luokka:Lyhenteet]][[Luokka:Moottorit]]

OBD

2011-01-27T12:14:40Z

192.100.112.211:

'''OBD''' eli On Board Diagnostics on järjestelmä, joka valvoo auton [[moottorinohjausyksikkö|moottorinohjausyksikön]] komentoja ja vastauksia. Tämän lisäksi OBD valvoo anturien toimintaa. Kaikki tämä tapahtuu samalla kun autoa normaalisti käytetään. OBD tallentaa mahdolliset vikatilanteet ja auton vikahistoria voidaankin lukea OBD-pistokkeen kautta huollossa tai kannettavalla tietokoneella ja [[OBD-ohjelmat|sopivalla ohjelmalla]].

OBD:stä on kaksi versiota, vanhempi ns. OBD-I ja uudempi OBD-II, jota käytetään ns. nykyautoissa.

Mikäli ajoneuvossa on OBD- ja EBBD-järjestelmä, sen on oltava toimintakykyinen. [[Katsastus]] johtaa hylkäykseen, mikäli OBD-järjestelmä ilmoittaa vian tai merkkivalo ei toimi.

== OBD-II ==
Kun teknologia kehittyi ja halu parantaa diagnostiikkaa kasvoi, kehitettiin uusi sukupolvi OBD:sta. Tätä toisen sukupolven ajoneuvon mukana kulkevaa diagnostiikkaa (On-Board Diagnostics) kutsutaan nimellä OBD II. OBD II on suunniteltu seuraamaan ja ohjaamaan päästöjä ja tärkeimpiä komponentteja moottorissa tuottamalla joko jatkuvia tai ajoittaisia mittauksia tietyille komponenteille ja ajoneuvon olosuhteille. Kun ongelma on havaittu, OBD II sytyttää varoituslampun (MIL) palamaan ajoneuvon kojetauluun varoittaakseen kuljettajalle yleensä ”Check Engine”(tarkista moottori) tai ”Service Engine Soon”(huolla moottori pian). Järjestelmä tallentaa myös tärkeää tietoa havaitusta toimintahäiriöstä, jotta asiantuntija voi tarkalleen löytää ja korjata ongelman.

(Lähde http://www.obdmaailma.com/viewtopic.php?t=10)

== Katso myös ==
* [[OBD-II -koodit|Yleiset OBD-II vikakoodit]]
* [[OBD-ohjelmat]]

[[Luokka:Lyhenteet]][[Luokka:Moottorit]]

Rengas

2011-01-27T12:09:12Z

192.100.112.211: /* Talvirenkaat */ +nastamäärä

[[Kuva:Porsche_wheel.jpg|thumb|280px|Vyörengas 18" alumiinivanteella]]
Auton '''renkailla''' tarkoitetaan [[vanne|vanteen]] päälle asennettua kumista valmistettua rengasta. Puhekielessä rengas voi kuitenkin tarkoittaa myös renkaan ja vanteen yhdistelmää, eli pyörää. Auton renkaille kohdistuu useita vaatimuksia, joiden täyttämiseksi vaaditaan erilaisia rakennetyyppejä eri käyttötarkoituksiin.

== Rengasrakenteet ==

[[Kuva:Rengas.jpg|thumb|right|200px|Vyörengas perinteisellä 13" teräslevypyörällä]]
=== Ristikudosrengas ===

Runko rakentuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällikkäisistä kudoskerroksista. Kudoskerrosten kudoslankojen muodostama kulma renkaan keskiviivaan nähden vaihtelee renkaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien vuoksi välillä 22-40°. Kudoskulman suuruutta muuttamalla saadaan renkaan jousto- ja nopean ajon ominaisuuksia muutetuksi. Kulman suuretessa rengas jäykkenee. Sivut ovat tukevat ja jäykät sekä kulutuspinta melko taipuisa. Sopii hitaaseen ajoon sekä huonopintaisille teille. On ollut yleisin rengastyyppi mutta uudet kudosrakenteet ovat syrjäyttäneet ristikudos- eli diagonaalirenkaan. Halvempi kuin vyörengas. Joissain uusissa autoissa käytössä vararenkaana. Tyyppimerkki D-kirjain (diagonal).

[[Kuva:Vararengas.jpg|thumb|right|200px|Täysikokoinen vararengas]]

=== Vyörengas ===

Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle, kudoslankojen suunta on renkaan säteen suuntainen. Kudosrungon päälle on asetettu useasta kerroksesta koostuva jäykkä vyö, josta johtuu nimitys vyörengas. Vyörenkaan ominaisuuksiin kuuluu pienempi lämpeäminen ja vierimisvastus tasaisella tiellä. Parempi sivuttainen pitokyky, se kuluu tasaisemmin, kestää suurempia nopeuksia, on äänekkäämpi ja jäykempi epätasaisella tiellä, sen käyttöikä on pidempi ja sillä on paremmat ajo-omaisuudet. Sivut ovat ohuemmat ja taipuisammat kuin ristikudosrenkaalla. Kulutuspinta vyörenkaalla on jäykkä. Vyöt valmistetaan teräs-, ryon- tai polyesterilangasta. Tyyppimerkki R-kirjain (radial).

=== Ristikudosvyörengas ===

Pyrkii yhdistämään sekä ristikudos- että vyörenkaan hyvät ominaisuudet. Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asetettu jäykistävä vyö.

== Renkaan mitoitus ja merkinnät ==

Pyörän mitoitus perustuu rengasnormin mitoitusstandardiin ([[STRO]]/[[ETRTO]]). Normin laatija yhdessä autonvalmistajan kanssa määrää vanteen mitoituksesta toleransseineen, ja valmistaja tekee omat tuotteensa vannenormien mukaan. Renkaan valmistaja huolehtii siitä, että renkaalla on tietty kireys ja muotosopivuus ilmanpitävyyden varmistamiseksi. Normi ei määrää pyörän kantavuutta, vaan sen valmistaja on vastuussa siitä, että pyörä on sopiva auton massalle ja teholle. Normeissa ilmoitetaan kunkin rengaskoon kohdalle sopiva pyöräkoko ja malli.
Pyörässä tulee olla seuraavat merkinnät: koko, vanneuran leveys tuumina, reunasarven muoto ja korkeus kirjaimella, vanteen pohjan muoto, vanteen pohjan halkaisija tuumina, valmistajan nimi tai logo, valmistusaika (kuukausi ja vuosi), valmistajan yksilönumero tai koodi.

==== Numeroiden ja kirjainten selitykset ====

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

* 185 - renkaan leveys millimetreissä
* 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
* R - vyörengas (radial)
* 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
* 86 - kantavuusindeksi
* T - nopeusluokka

==== Tärkeimmät nopeusluokat ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Nopeusluokka
|-
|'''N'''||140 km/h
|-
|'''P'''||150 km/h
|-
|'''Q'''||160 km/h
|-
|'''R'''||170 km/h
|-
|'''S'''||180 km/h
|-
|'''T'''||190 km/h
|-
|'''U'''||200 km/h
|-
|'''H'''||210 km/h
|-
|'''V'''||240 km/h
|-
|'''Z||yli 240km/h
|-
|'''W'''||270 km/h
|-
|'''Y'''||300 km/h
|}

==== Kantavuusluokituksia ====

{|border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" style="background: #fffff; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
!Merkintä||Kantavuus rengasta kohden
|-
|'''60'''||250 kg
|-
|'''65'''||290 kg
|-
|'''70'''||335 kg
|-
|'''75'''||387 kg
|-
|'''80'''||450 kg
|-
|'''85'''||515 kg
|-
|'''90'''||600 kg
|-
|'''95'''||690 kg
|-
|'''100'''||800 kg
|-
|'''105'''||925 kg
|-
|'''110'''||1060 kg
|-
|'''115'''||1215 kg
|-
|'''120'''||1400 kg
|-
|'''125'''||1650 kg
|}

Renkaiden nopeusluokat pitää valita auton rakennenopeuden mukaan, eikä kussakin maassa olevien nopeusrajoitusten mukaisesti.

==== Renkaan valmistusaika ====

Renkaissa valmistusaika on merkitty kolme- tai nelinumeroisella koodilla, jossa kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa ja viimeinen tai kaksi viimeistä vuotta. Vuodesta 2000 alettiin käyttää nelinumeroista koodia.
Merkintä löytyy renkaan toiselta sivulta DOT-sarjan jälkeen.

== Sisärenkaat ==

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

== Kantokyky ==

Kantokyky riippuu käytetystä rengaspaineesta. Norminmukaan ilmoitetut kantavuusluokat ovat annettu rengaspaineelle 2,4bar. Rengaspaineen ylärajan määrittää kudosrungon lujuus. Kudosrungon lujuusominaisuudet tulevat kantokyvyn kriteereiksi.

== Pyörimissuunta ==

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.

Vaihtoehtoisesti renkaassa voi olla myös määritelty vain ulko- ja sisäpuoli. Tästä renkaassa merkinnät "Outside" ja "Inside" renkaan eri puolilla, joten vanteelle asentaja huolehtii että rengas on vanteeseen nähden oikein päin, muutoin rengasvanne-yhdistelmän paikka autossa vapaa.
On myös renkaita jotka voi asentaa autossa mille paikalle tahansa, sekä asennuspuolta vanteeseen ei ole määritelty.

== Rengaskoon muutos ==

Auton [[rekisteröintitodistus|rekisteröintitodistukseen]] (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.

[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Liikenneministeriön päätöksen]
mukaan ilman [[muutoskatsastus]]ta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton [[raideleveys]] ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on [[nopeusmittari]]n näyttämä korjattava tarvittaessa.

== Oikea rengaspaine ==

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, kuorman määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja vaikuttaa auton hallintaan ja käyttäytymiseen yllättävästi. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossa on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla auton ohjekirjan suositusarvoissa. Nämä ovat autonvalmistajan suosittamat minimipaineet. Lisäksi usein auton valmistajan ohjeissa on eri arvot määriteltynä auton matkustajien ja lastin määrän mukaan.
Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

Matalaprofiilirenkailla käytetään suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar. Oikeat rengaspainearvot saadaan renkaan valmistajalta ja jälleemyyjältä. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa ja aina [[renkaanvaihto|renkaanvaihdon]] jälkeen. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.

== Rengasmääräykset Suomessa ==

=== Talvirenkaat ===

*Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana '''talvirenkaita'''
*'''Nastarenkaita''' saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
* Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin edellyttäessä
* Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
:*nastamäärät saavat poiketa enintään 25 % sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten
* '''M+S (Mud+Snow)''' -renkaita ([[kitkarengas|kitkarenkaita]]) saa käyttää ympäri vuoden
* Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3,0 mm (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Testeissä menestyneitä talvirenkaita ovat mm. [[Nokian Hakkapeliitta]], [[Michelin X Ice North]], [[Good Year]] sekä [[Continental]].

=== Kesärenkaat ===

* Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
* Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se hylkäyssyy [[katsastus|katsastuksessa]]

== Katso myös ==

* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]
* [[Renkaanvaihto]]

== Ulkoiset linkit ==

*[http://www.nokiantyres.com/rengasmerkinnat Nokian Renkaat: Rengasmerkinnät]
*[http://www.ake.fi/ake/katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/ajoneuvon+rakenne++ja+varusteet/renkaat/renkaat.htm Ajoneuvohallintokeskus: Rengastietoutta](linkki ei toimi 09.10.10)
*[http://www.miata.net/garage/tirecalc.html Miata.net: Rengaskokolaskuri]
*[http://faq.varas.to/rengasvanne.html Sfnet.harrastus.autot: Renkaat ja vanteet -FAQ]
*[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)] ja [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021256 muutossäädös 1256/2002] (Luku 3: Alustamuutokset)

[[Luokka:Tekniikka]][[Luokka:Laki]]

Ilmastointi

2010-12-27T13:18:56Z

192.100.112.211: /* Ilmastoinnin korjaus ja huolto */ +fix

'''Ilmastointi''' on laite, jonka tarkoitus on viilentää auton sisäilmaa. Tavallisesti laite saa voimansa moottorista kiilahihnan, moniurahihnan tai jakopään rattaiden välityksellä. Laite toimii tavallisesti samalla periaatteella kuin jääkaappi. Vielä 1980-luvulla ilmastointi kuului vain kalliimpien autojen varusteisiin. Vasta tällä vuosituhannella ilmastointi yleistyi myös keskiluokan autoissa ja nykyään ilmastointi kuuluu jo useiden pikkuautojenkin vakiovarustukseen.

== Ilmastointilaitteen pääkomponentit ==
* [[kompressori]]
* [[lauhdutin]]
* [[kuivain]]/[[suodatin]]
* [[paisuntaventtiili]] tai [[kuristinputki]]
* [[höyrystin]]

Ilmastointilaitteen toiminta perustuu siihen, että laitteen sisällä kiertävän kylmäaineen olomuotoon vaikuttamalla saadaan aine kuljettamaan lämpöenergia ohjaamotilasta moottoritilaan. Käytännössä tämä on mahdollista muuttamalla kylmäaineen painetta, jolloin kylmäaine lauhtuu (lämpöenergiaa vapautuu) lauhduttimessa ja höyrystyy höyrystimessä (lämpöenergiaa sitoutuu).

== Ilmastointilaitteiden jako ==

Ilmastointilaitteet voidaan jakaa pääpiirteittäin kolmeen ryhmään:
#'''Manuaalinen ilmastointi''', jossa kuljettaja säätää ilmastoinnin asetukset itse;
#'''Puoliautomaattinen ilmastointi''', jossa automaatti voi säätää osaa asetuksista esim. pitää lämpötilan haluttuna, mutta jättää esim. suuntauksen kuljettajan tehtäväksi ja
#'''Automaattinen ilmastointi''', jossa kuljettajan ei tarvitse tehdä välttämättä muita säätöjä kuin asettaa haluttu lämpötila.

== Ilmastointilaitteen toiminta ==
Ajoneuvon moottorin yhteyteen on asennettu kompressori, joka saa käyttövoimansa yleensä hihnan välityksellä. Kompressorin hihnapyörässä on magneettikytkin, jota ilmastoinnin logiikka ohjaa. Kun jäähdytystä tarvitaan, kytkeytyy kompressori päälle ja kun jäähdytystä ei tarvita, katkaistaan magneettikytkimeltä virta (tästä johtuen konehuoneesta kuuluva "napsutus" ilmastoinnin ollessa päällä). Magneettikytkintä ohjaavat myös painetunnistimet, jotka varmistavat että järjestelmän toimintapaineet pysyvät sallituissa / suositelluissa rajoissa. Jäähdytystehon säätö hoidetaan paitsi magneettikytkimellä, myös usein kompressorin tilavuutta muuttamalla (säädettävä kieppulevykompressori). Tällöin joko moottorin ohjausyksikkö ja/tai lämmönsäätöjärjestelmän ohjausyksikkö säätää kompressorin tilavuutta (eli tehoa) joko alentaakseen jäähdytystehoa tai pienentääkseen kompressorin ottamaa tehoa moottorista (esim. ajoneuvon täyskaasukiihdytys).

Kompressori nostaa kylmäaineen (yleensä R134a) painetta ja lämpötilaa. Korkeapaineinen kaasumainen kylmäaine kulkeutuu lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpöä ulkoilmaan lauhduttimen lamellien välityksellä. Korkeapaineisen kylmäaineen luovuttaessa lämpöään alkaa se muuttumaan korkeapaineiseksi nesteeksi. Lauhduttimelta korkeapaineinen nestemäinen kylmäaine menee kuivain/varaajaan, joka kuivaa kylmäaineessa mahdollisesti olevan kosteuden, suodattaa mahdolliset epäpuhtaudet ja toimii nestemäisen kylmäaineen varastona. Varaajalta korkeapaineinen neste kulkeutuu ex-venttiilille (paisuntaventtiili), joka annostelee höyrystimeen menevän kylmäaineen määrää ja alentaa sen paineen noin 10–18 barista n. 1 bariin. Paineen aleneminen saa aikaan nestemäisen kylmäaineen höyrystymisen (kiehumisen, vesi kiehuu +100°C:ssa, R134a -26°C:ssa). Jotta kylmäaine pystyisi höyrystymään, tarvitsee se lämpöä itseensä. Tarvittava lämpö siirretään höyrystinkennon välityksellä ajoneuvon sisäilmasta. Kylmäaine muuttuu matalapaineiseksi kaasuksi. Matalapaineinen kaasu (joka nyt sisältää sisätiloista tuodun lämmön) kulkeutuu kompressorin imupuolelle ja kompressori jälleen paineistaa kylmäaineen, jolloin se muuttuu jälleen korkeapaineiseksi kaasuksi. Kun korkeapaineinen kaasu kulkeutuu lauhduttimeen, luovutetaan kylmäaineesta sisätilasta tuotu lämpö ulkoilmaan.

Ilmastointi siis ei tee kylmää vaan siirtää ylimääräisen lämmön auton sisätiloista ulkoilmaan. Kylmäaine sinällään ei käytännössä muuta ominaisuuksiaan vanhetessaan. Vanha kylmäaine on yhtä käyttökelpoista kuin uusi – mikäli kylmäaineeseen ei ole sekoittunut epäpuhtauksia, kuten öljyä, vettä tai vastaavaa.

Nykyisissä automaatti-ilmastoinneissa on myös lisätoimintoja. Esimerkiksi [[Audi]]ssa sisäpuhallin saattaa jäädä päälle vaikka auto onkin sammutettu. Tällöin puhallin kuivaa höyrystinkennon pinnan, jottei sinne muodostuisi mikrobeja.

Lisäksi ilmastointi saattaa käynnistyä, vaikka jäähdytystä ei tarvittaisikaan. Kun uudet [[dieselmoottori]]t puhdistavat hiukkassuodatinta (poltetaan noki pois), ei pakokaasun lämpötila aina ole riittävä (450–550°C). Tällöin automaatiikka lisää moottorin kuormitusta (ja laittaa moottorin imuilman lämmityksen päälle), jotta pakokaasujen lämpötila saataisiin nousemaan. Tällöin myös esim. takalasinlämmitin, jäähdytin-/lauhdutinpuhallin ja ilmastointi saattavat mennä hetkeksi päälle.

== Ilmastoinnin korjaus ja huolto ==
Auton ilmastointilaitteissa käytetään R134a kylmäainetta ja heinäkuusta 2010 lähtien ilmastointilaitehuoltoa tekevän asentajan on erikseen osoitettava oleva pätevä työhönsä. Pätevyys ilmastointilaitehuoltoon osoitetaan pätevyyskokeella ja asentajasta tehdään ilmoitus Tukesin rekisteriin. Pätevyys on henkilökohtainen – ei yrityskohtainen.

Vuotavaa ilmastointilaitetta ei saa täyttää – se on rikos – vaan vuoto on aina ensin löydettävä ja korjattava, jonka jälkeen laitteisto voidaan täyttää kylmäaineella. Mikäli ilmastointi on tehoton tai ilmastointi ei toimi, on erittäin huonoa korjaustapaa, edesvastuutonta, pelkästään tyhjiöidä ja täyttää järjestelmä: auton ilmastointijärjestelmä toimi ehkä muutaman päivän, mutta mahdollinen vuoto jää havaitsematta! Vuotoja etsitään UV-valoon reagoivan väripanoksen avulla, mutta tulevaisuudessa menetelmä on kielletty, sillä täytössä ei saa päästä kylmäainetta ilmakehään. Ilmastointijärjestelmissä on kylmäainetta noin 700 – 800 g ja normaali hävikki kylmäainetta on noin 50–70 grammaa vuodessa – muussa tapauksessa on tutkittava mistä vuoto johtuu. Aina, mikäli ainetta joudutaan lisäämään yli 100 g on syytä epäillä järjestelmän vuotoa, ei normaalia hävikkiä.

Kaupallisilla auton ilmastointilaitehuolto markkinoilla on tyypillinen nk. täyttöhuolto, jossa laitteisto tarkastetaan automaattitesterillä pikaisesti vuodon varalta, lisätään tarvittaessa kylmäainetta ja kompressoriöljyä. Tyypillisesti tällaisessa pikahuollossa laitteistolle tehdään vuototesti testerillä, jossa putkiston paine imetään ulkoilman paineen alapuolelle ja katsotaan, tuleeko järjestelmään ilmaa mahdollisesta vuodosta. Alipaineistuksen tulisi kestää vähintään 15 minuuttia. Paine-ero tällaisessa testissä jää alle yhden baarin ja näin suoritettu vuotomittaus ei havaitsekaan pieniä vuotoja, mitkä kuitenkin ovat tyypillisiä. Ilmastointilaitteen vika voi päästää kylmäaineen ulos vasta normaalikäytössä, jolloin paine kohoaa lähes 20 baariin. Oikea tapa auton ilmastointilaitteen vuodon etsintään on typpisarjan käyttäminen. Siinä järjestelmä täytetään vaarattomalla typellä korkeaan paineeseen, jolloin mahdollinen vuoto löytyy helposti.

Auton ilmastointilaitteessa on tyypillisesti kaksi huoltoliitintä sisälokasuojan alla. Toisaalta Renault Laguna- ja Mégane-malleissa on vain yksi ilmastointilaitteen liitin. Toinen sijaitsee korkeapainepuolella lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välissä ja toinen matalapainepuolella höyrystimen ja kompressorin välissä. Näissä liittimissä vaikuttavia paineita oikein tulkitsemalla voidaan helposti löytää esim. kompressorin puhaltimien toimimattomuus. Mikäli kompressorin puhallin ei toimi, lauhdutin ei pysty nesteyttämään kylmäainetta riittävän tehokkaasti ja ilmastointilaitteen jäähdytysteho laskee, sillä lauhduttimen heikko tehokkuus aiheuttaa järjestelmän korkeapainepuolen kovan paineennousun. Kunnossa olevassa ilmastointijärjestelmässä puhaltimet käynnistyvät noin 17 baarin kohdalla, jolloin nesteytyminen tehostuu ja paineennousu loppuu. Mikäli paine nousee yli 30 baariin, turvatoiminto kytkee kompressorin pois käytöstä. Tällä estetään järjestelmän rikkoutuminen liian korkean paineen takia. Tärkeää onkin tarkkailla paineen vaihtelua ilmastointilaitteen koekäyttövaiheessa.

===Tyypillisiä vikoja===

Vuotovikaa epäillään tyypillisesti kompressorin akselitiivisteissä, letkuissa tai huoltoliittimissä. Mikäli järjestelmän matala- ja korkeapuolen paineet ovat liian suuret, mahdollisia vian aiheuttajia voivat olla ilman tai kosteuden pääsy järjestelmään, kylmäaineen ylitäytös tai ilmavirran tukos lauhduttimessa. Myös paisuntaventtiili voi olla auki tai lämpöanturi voi olla irronnut. Liian alhainen paine järjestelmän korkea- ja matalapainepuolella voi aiheutua liian pienestä kylmäaineen määrästä tai tukoksesta paisuntaventtiilin tulo- tai korkeapainepuolella.

Vikoja voivat aiheuttaa säätövaijerit, ilmansäätöläpät ja niiden moottorit, säätimet, höyrystimen kenno, puhaltimen moottori tai tukkeutunut raitisilmasuodatin. Jos paineet ovat molemmilla puolilla oikeat, mutta ilmastointi ei toimi, syynä on todenäköisesti ilmansyöttöongelma tai ilmansäätöläpän säädinvika.

Matalapainepuolen liian korkean ja korkeapainepuolen liian matalan paineen voi aiheuttaa kompressorin sisäinen vaurio, vinolevykompressorin venttiilin toimintahäiriö tai siipikennokompressorin vuoto-ongelma. Mikäli kompressorista kuuluu liian kovaa tai vierasta ääntä, syynä voivat olla liian alhainen öljyn määrä, tuennan puutteet tai käyttöhihnan väärä kireys. Kytkimen jousilevyn ja hihnapyörän vapaa tila tai rikkoontuneet laakerit aiheuttavat ylimääräisiä lisä-ääniä. Sähköpuolen tyypillisiä vikoja ovat huono maadoitus, kosketushäiriöt liittimissä yms.. Apuna sähkövikoihin voidaan käyttää vikakoodien lukulaitteita.

Kun vuoto tai vuodot on paikallistettu korjattu, uusitaan myös kuivain. Toimiva ilmastointi tiputtaa vettä auton alle. Mikäli vettä ei tule, saattaa lauhdevesiputki olla tukossa, mistä johtuen vesi ei pääse poistumaan höyrystinkotelosta. Tämä voi aiheuttaa tuulilasin voimakasta huurtumista. Korjauksen yhteydessä on syytä suorittaa myös höyrystimen ja raitisilmakanavien desinfiointi sekä raitisilmasuodattimen vaihto.

Huoltotoimenpiteet rajoittuvat seuraaviin:

*Ilmastoinnin käyttö myös talvella. Jos ilmastointia ei käytetä pitkiin aikoihin, kuivuu kompressorin akselitiiviste (jonka tiivistys tapahtuu kompressoriöljyn muodostaman kalvon avulla) ja kylmäaineet vuotavat pois. Uusissa Audeissa ilmastointi menee aina käynnistyksen yhteydessä päälle, kun ulkoilman lämpötila on yli -6°C siksi aikaa, että ECC tarkastaa ilmastoinnin toimivuuden. Tällöin ilmastoinnin manuaalinen käyttö ei ole välttämätöntä. Kyseinen ominaisuus saattaa olla muillakin merkeillä käytössä.
*Kompressorin hihnan kireys
*Lauhdutinkennon pesu (jos likainen, toimii järjestelmä liian suurilla paineilla ja jäähdytysteho heikkenee)
*Höyrystinkennoon voi ruiskuttaa jotakin bakteereita tappavaa

== Katso myös ==

* [[VAG-ilmastointi|VAG-konsernin autojen ilmastointi]]

== Ulkoiset linkit ==

* [http://ffp-motorsport.com/bb/viewtopic.php?p=125635 FFp: Ilmastointi - Usein kysytyt kysymykset]

[[Luokka:Tekniikka]]