http://www.autowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=81.175.205.37 2026-04-20T05:21:26Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.32.4 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52226 2008-09-21T13:58:39Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on [[V8]]. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Peugeot_206_WRC&diff=52224 2008-09-21T12:44:15Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Peugeot 206 tuotiin mukaan rallin MM-sarjaan kaudella 1999. Tallipäällikkönä timi italialainen Corrado Provera. Peugeot 206 WRC oli jo silloin nopea, mutta vielä epäluotettava. Kaudella 2000 Marcus Grönholmin johdolla talli vei merkkimestaruuden ja Grönholm kuljettajien mestaruuden 206 WRC:llä. Gilles Panizzi puolestaan ajoi monia voittoja asfaltilla WRC 206:lla 2000-2003.<br /> <br /> Kautta 2001 leimasivat lukuisat tekniset viat ja talli onnistui lopulta niukasti jättämään Fordin hopealle merkkimestaruus-sarjassa, mutta kuljettajien mestaruus karkasi Subarun Richard Burnsille.<br /> <br /> Kausi 2002 oli mallin loistokkain kausi. Grönholm otti uransa toisen mestaruuden ja Peugeot vei taas merkkimestaruuden. Grönholm oli ylivoimainen, mutta Petter Solberg ja Carlos Sainz veivät himmeämmät mitalit 206 WRC:llä ajaneiden Richard Burnsin ja Harri Rovanperän nenän edestä.<br /> <br /> Kausi 2003 sujui hienosti aluksi, mutta sitten auton tekniset viat ja kuljettajien virheet veivät merkkimestaruuden ulottumattomiin. Citroën voitti merkkimestaruuden Xsara WRC:llä ja Petter Solberg kuljettajien tittelin. Paras 206-kuljettaja MM-sarjassa oli Richard Burns. Kaudeksi 2004 Peugeot päätti korvata 206:n uudella Peugeot 307 WRC:llä. Peugeot 307 WRC osoittautui täydeksi fiaskoksi ja voittoja ei tullut kuin kolme kappaletta kausilta 2004 ja 2005. Merkkimestaruus meni molempina kausina Citroenille.<br /> <br /> Peugeot 206 ei silti poistunut rallipoluilta, vaan se siirtyi yksityistallien käyttöön. Yksityistiimeissa 206:lla ovat ajaneet mm. Didier Auriol, Daniel Carlsson ja Bruno Thiry.<br /> <br /> Peugeot 206 WRC:n tekniset tiedot<br /> Moottori<br /> <br /> 4 sylinteriä <br /> tilavuus: 1997,5 cc <br /> teho: 300 hv, 5250 rpm <br /> suurin vääntö: 535 Kgs/m <br /> 4 venttiiliä per sylinteri <br /> turbo: Garret Honeywell <br /> Voimansiirto:<br /> <br /> 6 vaihdetta, X-Trac sekventaali voimansiirto <br /> Jousitus<br /> <br /> edessä ja takana McPherson jousitus <br /> Mitat:<br /> <br /> akseliväli: 2468 mm <br /> pituus: 4005 mm <br /> leveys: 1770 mm <br /> korkeus: 1370 mm <br /> 1230 kg (WRC auton minimi) <br /> polttoainetankki: 85 l</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Peugeot_205_T16&diff=52223 2008-09-21T12:42:53Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Peugeot valmisti tarvittavat 200 kappaletta 205 T16 -mallia, jotta se saisi sille B-ryhmän luokituksen rallin MM-sarjassa. T16-nimityksen T tulee turbosta ja 16 kuvastaa moottorin venttiilien määrää.<br /> <br /> 205 Turbo 16 oli Peugeot'n vastaisku rallin MM-sarjaa hallinnutta Audia vastaan. 205 T16 oli varustettu keskimoottorilla, KKK:n valmistamalla turboahtimella ja nelivetojärjestelmällä, jonka vetosuhdetta pystyi muuttamaan. Auton korin pohjana oli putkirunko, jonka päälle kori ja siivekkeet oli tehty muovista ja hiilikuidusta. 205 T16:n moottori oli vain 1,8-litrainen ja se oli sijoitettu takaapäin katsottuna oikealle puolelle autoa. Kilpailijoiden, mm. Audin ja Lancian, moottorit olivat yli kaksilitraisia ja paljon painavampia kuin Peugeot'n. Peugeot'ssa ei ollut ylimääräisiä osia ja tämän vuoksi painoa oli vain 980 kg. Peugeot saavuttikin autollaan mestaruuden jo toisena vuotena (1985).</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Chevrolet_Impala&diff=52222 2008-09-21T12:06:25Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Chevrolet Impala on General Motorsin valmistamaan Chevrolet-automerkkiin kuuluva automalli.<br /> <br /> Impala esiteltiin vuonna 1958 Chevrolet Bel Airin erikoisversiona. Sen suosio oli niin suuri, että autosta tehtiin oma mallisarjansa vuodelle 1959.<br /> <br /> Impala varustepakettiin kuului vuonna 1958 isommat siivet, joissa oli kuusi takavaloa tavallisten neljän sijaan. Vuodesta 1959 lähtien pääero muihin halvempiin mallehein oli listojen sijoituksessa, koristelussa, tuhkakuppien ja takavalojen määrässä.<br /> <br /> <br /> Historia<br /> <br /> Chevrolet Impalaa valmistettiin 50-luvulta lähtien aina vuoteen 1970 saakka kolmella päämoottorivaihtoehdolla; suoralla kuutosmoottorilla, ns. pikkulohko veekahdeksikolla, ja ns. isolohko veekahdeksikolla. Kuutosmoottori putosi valikoimasta 70-luvulla, mutta tuli takaisin vuonna 1977, jolloin isolohkot putosivat valikoimasta.<br /> <br /> Impala oli useina vuosina Yhdysvaltain myydyin automalli, se oli aikansa perus perheauto. Suomessa myytiin 60-luvulla vuosittain alle 100 Impalaa, useimmiten taksi- tai yrityskäyttöön. Suomeen tuoduissa Impaloissa oli useimmiten pienin mahdollinen kuutosmoottori ja manuaalivaihteisto sedan-korimallissa. Toki joitain poikkeuksiakin saapui maahan, mm. ultraharvinainen 1961 Super Sport avomalli isolohkolla.<br /> <br /> Vuosimalleittain Impalat voidaan jakaa ns. Late Great Chevyihin; 1958-1964, New great Chevyihin 1965-1976, ja ns. 3.sukupolveen, 1977-1990. Impala on helppo tunnistaa vuosittaisten korimuutosten ja ns. faceliftien ansiosta, vuoteen 1975 saakka. Energiakriisien jälkeen muutokset vähenivät.<br /> <br /> Sittemmin Impala mallisarja otettiin uudestaan käyttöön takavetoisen Impala SS mallin myötä 1994-1996. Impalaa tehdään nykyään etuvetoisena.<br /> <br /> <br /> Esimerkkinä vm.1962<br /> <br /> Luonnehdinta vuoden 1962 täysikokoisisten Chevroletin muotoilusta ja myyntiluvuista.<br /> <br /> Suurikokoiset Chevrolet Impala-mallit olivat tuolloin suuressa suosiossa. Mallit olivat tuohon aikaan tyylikkäät, värit omaa luokkaansa ja myös ajomukavuuteen oli panostettu. Vuonna 1962 General Motors teki muutoksia lähes kaikkiin Chevrolet-malleihin ja tämä osoittautui onnistuneeksi liikkeeksi. Chevrolet laajensi, sekä kompakti- että vakioluokkaansa ja samalla mallivalikoima muuttui monipuolisemmaksi. Juuri vuonna 1962 Chevrolet saavutti yli 2 000 000 kappaleen rajan ja voitti pahimman kilpailijansa Fordin, yli 500 000 kappaleella. Varsinkin uudet ja urheilulliset kompaktitmallit osoittautuivat suosituksi, eikä ainoastaan halpojen hintojensa vuoksi vaan ne pystyivät kilpailemaan muutenkin tuontiautojen kanssa.<br /> <br /> Vuoden 1962 malleissa oli uutta selkeät pokkaukset auton kyljissä, jotka olivat eduksi halvimmille malleille antaen hieman lisää silmänruokaa. Impalan tunnisti ulkoisesti hieman pienempikokoisesta sisarestaan Belairista ainoastaan takavalojen lukumäärästä, joita Belairissa on neljä ja Impalassa vastaavasti kuusi kappaletta. Kumpaankin Chevrolet-malliin oli lisätty malliteksti auton peräosaan, kylkilistan alalaitaan ja auton maski oli poikkeuksellisesti alumiinia. Autoihin oli lisätty edellisistä vuosimalleista poiketen kromattu helmalista ja kylkeä koristi koko kyljen mittainen kaksijakoinen kylkilista, jonka keskiosa oli maalattu erottuakseen. Umpikorimallissa oli valetuuletusventtiilit takalasin alalaidassa, joita avomallissa ei luonnollisesti ollut.<br /> <br /> Suurempi muotoilullinen uudistuminen tapahtui 1965, jolloin korimalli muuttui kurvikkaammaksi takapyörän aukon kohdalta. Muotoilua kutsuttiin GM:n coca-cola korimalliksi.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Chevrolet_Impala&diff=52171 2008-09-21T12:05:54Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Chevrolet Impala on General Motorsin valmistamaan Chevrolet-automerkkiin kuuluva automalli.<br /> <br /> Impala esiteltiin vuonna 1958 Chevrolet Bel Airin erikoisversiona. Sen suosio oli niin suuri, että autosta tehtiin oma mallisarjansa vuodelle 1959.<br /> <br /> Impala varustepakettiin kuului vuonna 1958 isommat siivet, joissa oli kuusi takavaloa tavallisten neljän sijaan. Vuodesta 1959 lähtien pääero muihin halvempiin mallehein oli listojen sijoituksessa, koristelussa, tuhkakuppien ja takavalojen määrässä.<br /> <br /> <br /> Historia<br /> Chevrolet Impalaa valmistettiin 50-luvulta lähtien aina vuoteen 1970 saakka kolmella päämoottorivaihtoehdolla; suoralla kuutosmoottorilla, ns. pikkulohko veekahdeksikolla, ja ns. isolohko veekahdeksikolla. Kuutosmoottori putosi valikoimasta 70-luvulla, mutta tuli takaisin vuonna 1977, jolloin isolohkot putosivat valikoimasta.<br /> <br /> Impala oli useina vuosina Yhdysvaltain myydyin automalli, se oli aikansa perus perheauto. Suomessa myytiin 60-luvulla vuosittain alle 100 Impalaa, useimmiten taksi- tai yrityskäyttöön. Suomeen tuoduissa Impaloissa oli useimmiten pienin mahdollinen kuutosmoottori ja manuaalivaihteisto sedan-korimallissa. Toki joitain poikkeuksiakin saapui maahan, mm. ultraharvinainen 1961 Super Sport avomalli isolohkolla.<br /> <br /> Vuosimalleittain Impalat voidaan jakaa ns. Late Great Chevyihin; 1958-1964, New great Chevyihin 1965-1976, ja ns. 3.sukupolveen, 1977-1990. Impala on helppo tunnistaa vuosittaisten korimuutosten ja ns. faceliftien ansiosta, vuoteen 1975 saakka. Energiakriisien jälkeen muutokset vähenivät.<br /> <br /> Sittemmin Impala mallisarja otettiin uudestaan käyttöön takavetoisen Impala SS mallin myötä 1994-1996. Impalaa tehdään nykyään etuvetoisena.<br /> <br /> <br /> Esimerkkinä vm.1962<br /> Luonnehdinta vuoden 1962 täysikokoisisten Chevroletin muotoilusta ja myyntiluvuista.<br /> <br /> Suurikokoiset Chevrolet Impala-mallit olivat tuolloin suuressa suosiossa. Mallit olivat tuohon aikaan tyylikkäät, värit omaa luokkaansa ja myös ajomukavuuteen oli panostettu. Vuonna 1962 General Motors teki muutoksia lähes kaikkiin Chevrolet-malleihin ja tämä osoittautui onnistuneeksi liikkeeksi. Chevrolet laajensi, sekä kompakti- että vakioluokkaansa ja samalla mallivalikoima muuttui monipuolisemmaksi. Juuri vuonna 1962 Chevrolet saavutti yli 2 000 000 kappaleen rajan ja voitti pahimman kilpailijansa Fordin, yli 500 000 kappaleella. Varsinkin uudet ja urheilulliset kompaktitmallit osoittautuivat suosituksi, eikä ainoastaan halpojen hintojensa vuoksi vaan ne pystyivät kilpailemaan muutenkin tuontiautojen kanssa.<br /> <br /> Vuoden 1962 malleissa oli uutta selkeät pokkaukset auton kyljissä, jotka olivat eduksi halvimmille malleille antaen hieman lisää silmänruokaa. Impalan tunnisti ulkoisesti hieman pienempikokoisesta sisarestaan Belairista ainoastaan takavalojen lukumäärästä, joita Belairissa on neljä ja Impalassa vastaavasti kuusi kappaletta. Kumpaankin Chevrolet-malliin oli lisätty malliteksti auton peräosaan, kylkilistan alalaitaan ja auton maski oli poikkeuksellisesti alumiinia. Autoihin oli lisätty edellisistä vuosimalleista poiketen kromattu helmalista ja kylkeä koristi koko kyljen mittainen kaksijakoinen kylkilista, jonka keskiosa oli maalattu erottuakseen. Umpikorimallissa oli valetuuletusventtiilit takalasin alalaidassa, joita avomallissa ei luonnollisesti ollut.<br /> <br /> Suurempi muotoilullinen uudistuminen tapahtui 1965, jolloin korimalli muuttui kurvikkaammaksi takapyörän aukon kohdalta. Muotoilua kutsuttiin GM:n coca-cola korimalliksi.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Chevrolet_Impala&diff=52170 2008-09-21T12:05:16Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Chevrolet Impala on General Motorsin valmistamaan Chevrolet-automerkkiin kuuluva automalli.<br /> <br /> Impala esiteltiin vuonna 1958 Chevrolet Bel Airin erikoisversiona. Sen suosio oli niin suuri, että autosta tehtiin oma mallisarjansa vuodelle 1959.<br /> <br /> Impala varustepakettiin kuului vuonna 1958 isommat siivet, joissa oli kuusi takavaloa tavallisten neljän sijaan. Vuodesta 1959 lähtien pääero muihin halvempiin mallehein oli listojen sijoituksessa, koristelussa, tuhkakuppien ja takavalojen määrässä.<br /> <br /> <br /> Historia<br /> Chevrolet Impalaa valmistettiin 50-luvulta lähtien aina vuoteen 1970 saakka kolmella päämoottorivaihtoehdolla; suoralla kuutosmoottorilla, ns. pikkulohko veekahdeksikolla, ja ns. isolohko veekahdeksikolla. Kuutosmoottori putosi valikoimasta 70-luvulla, mutta tuli takaisin vuonna 1977, jolloin isolohkot putosivat valikoimasta.<br /> <br /> Impala oli useina vuosina Yhdysvaltain myydyin automalli, se oli aikansa perus perheauto. Suomessa myytiin 60-luvulla vuosittain alle 100 Impalaa, useimmiten taksi- tai yrityskäyttöön. Suomeen tuoduissa Impaloissa oli useimmiten pienin mahdollinen kuutosmoottori ja manuaalivaihteisto sedan-korimallissa. Toki joitain poikkeuksiakin saapui maahan, mm. ultraharvinainen 1961 Super Sport avomalli isolohkolla.<br /> <br /> Vuosimalleittain Impalat voidaan jakaa ns. Late Great Chevyihin; 1958-1964, New great Chevyihin 1965-1976, ja ns. 3.sukupolveen, 1977-1990. Impala on helppo tunnistaa vuosittaisten korimuutosten ja ns. faceliftien ansiosta, vuoteen 1975 saakka. Energiakriisien jälkeen muutokset vähenivät.<br /> <br /> Sittemmin Impala mallisarja otettiin uudestaan käyttöön takavetoisen Impala SS mallin myötä 1994-1996. Impalaa tehdään nykyään etuvetoisena.<br /> <br /> <br /> Esimerkkinä vm.1962<br /> Luonnehdinta vuoden 1962 täysikokoisisten Chevroletin muotoilusta ja myyntiluvuista.<br /> <br /> Suurikokoiset Chevrolet Impala-mallit olivat tuolloin suuressa suosiossa. Mallit olivat tuohon aikaan tyylikkäät, värit omaa luokkaansa ja myös ajomukavuuteen oli panostettu. Vuonna 1962 General Motors teki muutoksia lähes kaikkiin Chevrolet-malleihin ja tämä osoittautui onnistuneeksi liikkeeksi. Chevrolet laajensi, sekä kompakti- että vakioluokkaansa ja samalla mallivalikoima muuttui monipuolisemmaksi. Juuri vuonna 1962 Chevrolet saavutti yli 2 000 000 kappaleen rajan ja voitti pahimman kilpailijansa Fordin, yli 500 000 kappaleella. Varsinkin uudet ja urheilulliset kompaktitmallit osoittautuivat suosituksi, eikä ainoastaan halpojen hintojensa vuoksi vaan ne pystyivät kilpailemaan muutenkin tuontiautojen kanssa.<br /> <br /> Vuoden 1962 malleissa oli uutta selkeät pokkaukset auton kyljissä, jotka olivat eduksi halvimmille malleille antaen hieman lisää silmänruokaa. Impalan tunnisti ulkoisesti hieman pienempikokoisesta sisarestaan Belairista ainoastaan takavalojen lukumäärästä, joita Belairissa on neljä ja Impalassa vastaavasti kuusi kappaletta. Kumpaankin Chevrolet-malliin oli lisätty malliteksti auton peräosaan, kylkilistan alalaitaan ja auton maski oli poikkeuksellisesti alumiinia. Autoihin oli lisätty edellisistä vuosimalleista poiketen kromattu helmalista ja kylkeä koristi koko kyljen mittainen kaksijakoinen kylkilista, jonka keskiosa oli maalattu erottuakseen. Umpikorimallissa oli valetuuletusventtiilit takalasin alalaidassa, joita avomallissa ei luonnollisesti ollut.<br /> <br /> Suurempi muotoilullinen uudistuminen tapahtui 1965, jolloin korimalli muuttui kurvikkaammaksi takapyörän aukon kohdalta. Muotoilua kutsuttiin GM:n coca-cola korimalliksi.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lada_Priora&diff=52221 2008-09-21T11:48:48Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lada Priora (VAZ 2170) on kaikkein uusin Ladan henkilöauto. Sen myynti alkoi Ladan kotimaassa Venäjällä vuonna 2007, mutta auto oli samannäköisenä prototyyppinä tehty jo muutama vuosi aiemmin. Prioran moottori on sama kuin Kalinassakin, iskutilavuudeltaan 1,6-litrainen Ladan itse suunnittelema ja valmistama. Autoa ei vielä tuoda Suomeen eikä muihinkaan Pohjoismaihin. Kehitteillä on myös farmarimalli (VAZ 2171). Hatchback-tyyppinen 2172 on jo tuotannossa porrasperäisen mallin tapaan.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Volkswagen_GTI_W12-650&diff=52220 2008-09-21T11:30:17Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Volkswagen GTI W12 on koseptimalli jossa on 6,0 litrainen 650 hevosvoimaa tuottava tuplaturbo W12, joka kiihtyy 0–100 km/h 3,7 sekunnissa. GTI W12 on takamoottorinen ja -vetoinen eikä auton tekniikassa ole juurikaan yhteneviä osia vakio-Golfin kanssa.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Opel_Frontera_B&diff=52218 2008-09-21T11:18:57Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Opel Frontera on Opelin valmistama versio Isuzu Wizardista, sitä on rakennettu entisellä Bedfordin tehtaalla Lutonissa Isossa-Britanniassa, mutta myöhemmin vuonna 1998 tuotanto siirrettiin Ellesmere Portin tehtaalle, jossa tehdään Vauxhallin malleja, mm. Vauxhall Astra.<br /> <br /> - Nimi Opel Frontera <br /> - aka Vauxhall Frontera<br /> - Holden Frontera<br /> - Isuzu Amigo<br /> - Isuzu MU Wizard<br /> - Isuzu Rodeo<br /> - Honda Passport<br /> - Honda Jazz <br /> - Valmistaja Isuzu<br /> - Vauxhall <br /> - Konserni General Motors <br /> - Tuotanto 1990–2004 <br /> - Korimalli 3-ovinen, 5-ovinen <br /> - Luokka SUV <br /> - Valmistusmaa Iso-Britannia<br /> - Yhdysvallat<br /> - Japani <br /> - Vetotapa neliveto <br /> - Seuraaja Opel Antara <br /> - Samankaltaisia Landwind</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Opel_Frontera_B&diff=52169 2008-09-21T11:17:44Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Opel Frontera on Opelin valmistama versio Isuzu Wizardista, sitä on rakennettu entisellä Bedfordin tehtaalla Lutonissa Isossa-Britanniassa, mutta myöhemmin vuonna 1998 tuotanto siirrettiin Ellesmere Portin tehtaalle, jossa tehdään Vauxhallin malleja, mm. Vauxhall Astra.<br /> <br /> - Nimi Opel Frontera <br /> - aka Vauxhall Frontera<br /> - Holden Frontera<br /> - Isuzu Amigo<br /> - Isuzu MU Wizard<br /> - Isuzu Rodeo<br /> - Honda Passport<br /> - Honda Jazz <br /> - Valmistaja Isuzu<br /> - Vauxhall <br /> - Konserni General Motors <br /> - Tuotanto 1990–2004 <br /> - Korimalli 3-ovinen, 5-ovinen <br /> - Luokka SUV <br /> - Valmistusmaa Iso-Britannia<br /> - Yhdysvallat<br /> - Japani <br /> - Vetotapa neliveto <br /> - Seuraaja Opel Antara <br /> - Samankaltaisia Landwind</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Opel_Frontera_B&diff=52168 2008-09-21T11:14:41Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Opel Frontera on Opelin valmistama versio Isuzu Wizardista, sitä on rakennettu entisellä Bedfordin tehtaalla Lutonissa Isossa-Britanniassa, mutta myöhemmin vuonna 1998 tuotanto siirrettiin Ellesmere Portin tehtaalle, jossa tehdään Vauhallin malleja, mm. Vauxhall Astra.<br /> <br /> Nimi Opel Frontera <br /> aka Vauxhall Frontera<br /> Holden Frontera<br /> Isuzu Amigo<br /> Isuzu MU Wizard<br /> Isuzu Rodeo<br /> Honda Passport<br /> Honda Jazz <br /> Valmistaja Isuzu<br /> Vauxhall <br /> Konserni General Motors <br /> Tuotanto 1990–2004 <br /> Korimalli 3-ovinen, 5-ovinen <br /> Luokka SUV <br /> Valmistusmaa Iso-Britannia<br /> Yhdysvallat<br /> Japani <br /> Vetotapa neliveto <br /> Seuraaja Opel Antara <br /> Samankaltaisia Landwind</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Ford_GT40&diff=52217 2008-09-21T11:04:44Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Ford GT40 on autonvalmistaja Fordin automalli.<br /> <br /> Ford GT40 rakennettiin Henry Ford II:n käskystä, sillä Fordin oli tarkoitus ostaa Ferrari, mutta viime hetkellä Enzo Ferrari vetäytyi kaupasta saatuaan taloudellista tukea Fiatilta. Henry Ford raivostui, ja hän halusi rakentaa auton, joka voittaisi joka ikisen Ferrarin kilpa-ajossa. Auto nimettiin GT40:ksi, sillä sen korkeus oli vain 40 tuumaa (noin 1 metri) korkea. Auto voittikin lopulta Le Mansissa joka ikisen silloin olemassa olleen kilpa-auton, muun muassa Ferrarit. GT40 voitti kuuluisat Le Mansin 24 tunnin ajot neljä kertaa peräkkäin. Vuonna 2005 siitä alettiin tehdä myös siviiliversiota nimellä GT. Tässä autossa on jopa 550 hevosvoimaa tuottava V8-moottori ja Ferrari F430:ssa 440 hevosvoimaa. Suomessa on tällä hetkellä yksi Ford GT:n omistaja. Auton huippunopeus on 330km/h ja se kiihtyy nollasta sataan 3,8 sekunnissa.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_787B&diff=52206 2008-09-21T10:59:19Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div> <br /> - Nimi Mazda 787 <br /> - Valmistaja Mazdaspeed <br /> - Korimalli 2-ovinen coupé <br /> - Luokka LMP <br /> - Valmistusmaa Japani <br /> - Iskutilavuus 2616 cm3 <br /> - Teho 700 hv <br /> - Edeltäjä Mazda 767 <br /> - Seuraaja Mazda MXR-01 <br /> - Samankaltaisia <br /> <br /> Mazda 787 on Mazdaspeedin valmistama [[Le Mans]] Prototyyppiluokan auto, sen kehitysversio 787B on ensimmäinen ja tähän mennessä viimeinen wankelmoottorilla varustettu automalli, jolla on voitettu Le Mansin 24 tunnin ajot, kun se ajajinaan Volker Weidler, Johnny Herbert ja Bertrand Gachot voitti vuonna 1991. Auto on samalla ensimmäinen Japanilaisvalmisteinen automalli, jolla kyseiset kisat on voitettu. Autoa valmistettiin yhteensä 3 kappaletta (+ 3 kappaletta B -mallia). Alkuperäinen 787 malli oli epäluotettava ja yksikään autoista ei vuoden 1990 Le Mansissa päässyt maaliin.<br /> <br /> Auton runko on valmistettu hiilikuitukomposiitista ja kori on kevlaria ja hiilikuitua.<br /> <br /> <br /> Tekniikka<br /> Polttoaineensyöttönä on Nippon Denson elektroninen ruisku.<br /> <br /> <br /> Moottori<br /> Moottorina on neliroottorinen [[wankel]]<br /> <br /> 787B (R26B) - 700 hv @ 9000 r/min, 608 Nm @ 6500 r/min <br /> <br /> Mitat<br /> Pituus: 4 782 mm <br /> Leveys: 1 994 mm <br /> Korkeus: 1 003 mm <br /> Akseliväli: 2 662 mm <br /> Omamassa: 830 kg</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_787B&diff=52167 2008-09-21T10:58:06Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Mazda 787<br /> Wikipedia<br /> Ohjattu sivulta Mazda 787B<br /> Loikkaa: valikkoon, hakuun<br /> Mazda 787 <br /> <br /> Nimi Mazda 787 <br /> Valmistaja Mazdaspeed <br /> Korimalli 2-ovinen coupé <br /> Luokka LMP <br /> Valmistusmaa Japani <br /> Iskutilavuus 2616 cm3 <br /> Teho 700 hv <br /> Edeltäjä Mazda 767 <br /> Seuraaja Mazda MXR-01 <br /> Samankaltaisia <br /> <br /> Mazda 787 on Mazdaspeedin valmistama [[Le Mans]] Prototyyppiluokan auto, sen kehitysversio 787B on ensimmäinen ja tähän mennessä viimeinen wankelmoottorilla varustettu automalli, jolla on voitettu Le Mansin 24 tunnin ajot, kun se ajajinaan Volker Weidler, Johnny Herbert ja Bertrand Gachot voitti vuonna 1991. Auto on samalla ensimmäinen Japanilaisvalmisteinen automalli, jolla kyseiset kisat on voitettu. Autoa valmistettiin yhteensä 3 kappaletta (+ 3 kappaletta B -mallia). Alkuperäinen 787 malli oli epäluotettava ja yksikään autoista ei vuoden 1990 Le Mansissa päässyt maaliin.<br /> <br /> Auton runko on valmistettu hiilikuitukomposiitista ja kori on kevlaria ja hiilikuitua.<br /> <br /> <br /> Tekniikka<br /> Polttoaineensyöttönä on Nippon Denson elektroninen ruisku.<br /> <br /> <br /> Moottori<br /> Moottorina on neliroottorinen [[wankel]]<br /> <br /> 787B (R26B) - 700 hv @ 9000 r/min, 608 Nm @ 6500 r/min <br /> <br /> Mitat<br /> Pituus: 4 782 mm <br /> Leveys: 1 994 mm <br /> Korkeus: 1 003 mm <br /> Akseliväli: 2 662 mm <br /> Omamassa: 830 kg</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_787B&diff=52166 2008-09-21T10:57:41Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Mazda 787<br /> Wikipedia<br /> Ohjattu sivulta Mazda 787B<br /> Loikkaa: valikkoon, hakuun<br /> Mazda 787 <br /> <br /> Nimi Mazda 787 <br /> Valmistaja Mazdaspeed <br /> Korimalli 2-ovinen coupé <br /> Luokka LMP <br /> Valmistusmaa Japani <br /> Iskutilavuus 2616 cm3 <br /> Teho 700 hv <br /> Edeltäjä Mazda 767 <br /> Seuraaja Mazda MXR-01 <br /> Samankaltaisia <br /> <br /> Mazda 787 on Mazdaspeedin valmistama[[Le Mans]]Prototyyppiluokan auto, sen kehitysversio 787B on ensimmäinen ja tähän mennessä viimeinen wankelmoottorilla varustettu automalli, jolla on voitettu Le Mansin 24 tunnin ajot, kun se ajajinaan Volker Weidler, Johnny Herbert ja Bertrand Gachot voitti vuonna 1991. Auto on samalla ensimmäinen Japanilaisvalmisteinen automalli, jolla kyseiset kisat on voitettu. Autoa valmistettiin yhteensä 3 kappaletta (+ 3 kappaletta B -mallia). Alkuperäinen 787 malli oli epäluotettava ja yksikään autoista ei vuoden 1990 Le Mansissa päässyt maaliin.<br /> <br /> Auton runko on valmistettu hiilikuitukomposiitista ja kori on kevlaria ja hiilikuitua.<br /> <br /> <br /> Tekniikka<br /> Polttoaineensyöttönä on Nippon Denson elektroninen ruisku.<br /> <br /> <br /> Moottori<br /> Moottorina on neliroottorinen [[wankel]]<br /> <br /> 787B (R26B) - 700 hv @ 9000 r/min, 608 Nm @ 6500 r/min <br /> <br /> Mitat<br /> Pituus: 4 782 mm <br /> Leveys: 1 994 mm <br /> Korkeus: 1 003 mm <br /> Akseliväli: 2 662 mm <br /> Omamassa: 830 kg</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_787B&diff=52165 2008-09-21T10:55:46Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div><br /> Mazda 787<br /> Wikipedia<br /> Ohjattu sivulta Mazda 787B<br /> Loikkaa: valikkoon, hakuun<br /> Mazda 787 <br /> <br /> Nimi Mazda 787 <br /> Valmistaja Mazdaspeed <br /> Korimalli 2-ovinen coupé <br /> Luokka LMP <br /> Valmistusmaa Japani <br /> Iskutilavuus 2616 cm3 <br /> Teho 700 hv <br /> Edeltäjä Mazda 767 <br /> Seuraaja Mazda MXR-01 <br /> Samankaltaisia <br /> Mazda 787 on Mazdaspeedin valmistama Le Mans Prototyyppiluokan auto, sen kehitysversio 787B on ensimmäinen ja tähän mennessä viimeinen wankelmoottorilla varustettu automalli, jolla on voitettu Le Mansin 24 tunnin ajot, kun se ajajinaan Volker Weidler, Johnny Herbert ja Bertrand Gachot voitti vuonna 1991. Auto on samalla ensimmäinen Japanilaisvalmisteinen automalli, jolla kyseiset kisat on voitettu. Autoa valmistettiin yhteensä 3 kappaletta (+ 3 kappaletta B -mallia). Alkuperäinen 787 malli oli epäluotettava ja yksikään autoista ei vuoden 1990 Le Mansissa päässyt maaliin.<br /> <br /> Auton runko on valmistettu hiilikuitukomposiitista ja kori on kevlaria ja hiilikuitua.<br /> <br /> <br /> Tekniikka<br /> Polttoaineensyöttönä on Nippon Denson elektroninen ruisku.<br /> <br /> <br /> Moottori<br /> Moottorina on neliroottorinen [[wankel]]<br /> <br /> 787B (R26B) - 700 hv @ 9000 r/min, 608 Nm @ 6500 r/min <br /> <br /> Mitat<br /> Pituus: 4 782 mm <br /> Leveys: 1 994 mm <br /> Korkeus: 1 003 mm <br /> Akseliväli: 2 662 mm <br /> Omamassa: 830 kg</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Ligier&diff=52208 2008-09-21T10:50:37Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div><br /> <br /> - Koko nimi Automobiles Ligier <br /> - Päämaja Ranska <br /> - Perustajat Guy Ligier <br /> - Tunnetuimmat kuljettajat Didier Pironi<br /> Jacques Laffite<br /> René Arnoux <br /> - Moottorit Matra, Ford, Renault, Judd, Lamborghini, Mugen Honda <br /> - Ensimmäinen kilpailu Brasilian Grand Prix 1976 <br /> - Kilpailuja 343 <br /> - Valmistajien<br /> maailmanmestaruuksia 0 <br /> - Kuljettajien<br /> maailmanmestaruuksia 0 <br /> - Voittoja 9 <br /> - Paalupaikkoja 9 <br /> - Nopeimpia kierroksia 9 <br /> - MM-pisteitä 405 <br /> - Viimeinen kilpailu Japanin Grand Prix 1996 <br /> <br /> <br /> Ligier on ranskalainen autonvalmistaja, jonka entinen kilpa-autoilija ja rugby-pelaaja Guy Ligier perusti. Ligier kilpaili Formula 1 -sarjassa kausina 1976–1996.<br /> <br /> Kuuluisimpia Ligierillä ajaneita F1-kuljettajia lienevät Didier Pironi, Jacques Laffite ja René Arnoux.<br /> <br /> Yritys tuli autoalalle Ligier JS 2 -urheiluautolla, jonka moottorina oli Maserati V6, sama kuin Citroën SM:ssä. Maserati V6 oli uudenaikaisesti suunniteltu ja JS 2:ta pidettiin hyvin suunniteltuna autona, jolla oli hyvä voima-paino-suhde. Viimeiset SM:t valmistettiin Ligierin tehtailla Vichyssä. Vuoden 1973 energiakriisit aiheuttivat sellaisen pörssiromahduksen, että JS 2:n tuotanto loppui pian. Tämän seurauksena yhtiö keskittyi mikroautoihin. Tällöin Piaggio omisti Ligierin. Ligier valmistaa nykyään Ligier X-TOO -kevyttä nelipyörää.<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> Ligier F1<br /> <br /> Ligier tunnetaan parhaiten Formula 1 -tallina. Se kilpaili sarjassa vuodesta 1976 vuoteen 1996 asti. Ligier liittyi F1-sarjaan kaudeksi 1976 Matra V12 -moottorin voimin. Ensimmäisen voittonsa talli saavutti Ruotsin Grand Prix'sta 1977, jolloin Jacques Laffite voitti kilpailun. Voitto oli myös Laffitelle ensimmäinen. Tätä pidetään yleisesti ensimmäisenä kokonaan ranskalaisena voittona F1-sarjassa.<br /> <br /> Yhteistyö Matran kanssa loppui vuonna 1979 ja Ligier rakensi Cosworth-moottorilla toimivan Ligier JS11 -auton. JS11:llä voitettiin kauden kaksi ensimmäistä kilpailua. Taas kuljettajana oli Laffite. Auto kuitenkin kohtasi vakavasti otettavia kilpailijoita, kun Williams- ja Ferrari-tallit esittelivät uudet aerodynaamisesti hyvin suunnitellut autonsa. Kauden loppuosa ei ollut tallille yhtä hyvä kuin sen alkuosa.<br /> <br /> JS11 ja sen seuraajat tekivät Ligieristä kärkitallin 1980-luvun alkuvuosille. Tallin kilpailukykyisyys alkoi kuitenkin heikentyä kauden 1982 aikoihin. Talli kuitenkin kamppaili sarjassa vielä kauteen 1996 saakka. 1980-luvun puolessavälissä talli hyötyi Renault'n kanssa tehdystä moottorisopimuksesta. Tallista tuli kilpailukykyinen, mutta ei kärkitallia, vaikka tallin budjetti oli suuri. Kun Renault jätti sarjan vuonna 1986, jäi Ligier ilman kunnon moottorintarjoajaa. Sopimus moottoreista kariutui Alfa Romeon kanssa, minkä jälkeen talli sai asiakasmoottoreita ensin BMW:ltä ja sitten Mugen-Hondalta.<br /> <br /> Kaudella 1996 tallilla oli käytössään Mugen-Hondan moottorit JS43-autossaan. Auto osoittautui hyvin tasapainoiseksi, vaikkei se ehkä Williamsin autolle vertoja vetänytkään. Autolla onnistuttiin kaikkien yllätykseksi saavuttamaan voitto, kun Olivier Panis ajoi Monacon Grand Prix'ssa ruutulipulle ensimmäisenä.<br /> <br /> Ligier-nimi katosi Formula 1:stä, kun Alain Prost osti tallin ja nimesi sen Prost Grand Prix'ksi vuonna 1997. Nimekkäästä uudesta tallipäälliköstä ja omistajasta huolimatta talli ei ollut kilpailukykyinen ja meni konkurssiin vuonna 2002</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_787B&diff=52164 2008-09-21T10:47:32Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>'''Mazda 787B''', on [[Wankel]]-moottorinen kilpa-auto, joka voitti [[Le Mansin]] 24h kilpa-ajon vuonna 1991. Se painoi vain 830kg. <br /> Siinä oli 5-vaihteinen manuaalinen vaihteisto. Sen akseliväli on 2662mm.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Ligier&diff=52163 2008-09-21T10:47:13Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div><br /> <br /> <br /> Koko nimi Automobiles Ligier <br /> Päämaja Ranska <br /> Perustajat Guy Ligier <br /> Tunnetuimmat kuljettajat Didier Pironi<br /> Jacques Laffite<br /> René Arnoux <br /> Moottorit Matra, Ford, Renault, Judd, Lamborghini, Mugen Honda <br /> Ensimmäinen kilpailu Brasilian Grand Prix 1976 <br /> Kilpailuja 343 <br /> Valmistajien<br /> maailmanmestaruuksia 0 <br /> Kuljettajien<br /> maailmanmestaruuksia 0 <br /> Voittoja 9 <br /> Paalupaikkoja 9 <br /> Nopeimpia kierroksia 9 <br /> MM-pisteitä 405 <br /> Viimeinen kilpailu Japanin Grand Prix 1996 <br /> <br /> <br /> Ligier on ranskalainen autonvalmistaja, jonka entinen kilpa-autoilija ja rugby-pelaaja Guy Ligier perusti. Ligier kilpaili Formula 1 -sarjassa kausina 1976–1996.<br /> <br /> Kuuluisimpia Ligierillä ajaneita F1-kuljettajia lienevät Didier Pironi, Jacques Laffite ja René Arnoux.<br /> <br /> Yritys tuli autoalalle Ligier JS 2 -urheiluautolla, jonka moottorina oli Maserati V6, sama kuin Citroën SM:ssä. Maserati V6 oli uudenaikaisesti suunniteltu ja JS 2:ta pidettiin hyvin suunniteltuna autona, jolla oli hyvä voima-paino-suhde. Viimeiset SM:t valmistettiin Ligierin tehtailla Vichyssä. Vuoden 1973 energiakriisit aiheuttivat sellaisen pörssiromahduksen, että JS 2:n tuotanto loppui pian. Tämän seurauksena yhtiö keskittyi mikroautoihin. Tällöin Piaggio omisti Ligierin. Ligier valmistaa nykyään Ligier X-TOO -kevyttä nelipyörää.<br /> <br /> <br /> Ligier JS 2<br /> <br /> [[Kuva:Esimerkki.jpgLigier<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> Ligier F1<br /> Ligier tunnetaan parhaiten Formula 1 -tallina. Se kilpaili sarjassa vuodesta 1976 vuoteen 1996 asti. Ligier liittyi F1-sarjaan kaudeksi 1976 Matra V12 -moottorin voimin. Ensimmäisen voittonsa talli saavutti Ruotsin Grand Prix'sta 1977, jolloin Jacques Laffite voitti kilpailun. Voitto oli myös Laffitelle ensimmäinen. Tätä pidetään yleisesti ensimmäisenä kokonaan ranskalaisena voittona F1-sarjassa.<br /> <br /> Yhteistyö Matran kanssa loppui vuonna 1979 ja Ligier rakensi Cosworth-moottorilla toimivan Ligier JS11 -auton. JS11:llä voitettiin kauden kaksi ensimmäistä kilpailua. Taas kuljettajana oli Laffite. Auto kuitenkin kohtasi vakavasti otettavia kilpailijoita, kun Williams- ja Ferrari-tallit esittelivät uudet aerodynaamisesti hyvin suunnitellut autonsa. Kauden loppuosa ei ollut tallille yhtä hyvä kuin sen alkuosa.<br /> <br /> JS11 ja sen seuraajat tekivät Ligieristä kärkitallin 1980-luvun alkuvuosille. Tallin kilpailukykyisyys alkoi kuitenkin heikentyä kauden 1982 aikoihin. Talli kuitenkin kamppaili sarjassa vielä kauteen 1996 saakka. 1980-luvun puolessavälissä talli hyötyi Renault'n kanssa tehdystä moottorisopimuksesta. Tallista tuli kilpailukykyinen, mutta ei kärkitallia, vaikka tallin budjetti oli suuri. Kun Renault jätti sarjan vuonna 1986, jäi Ligier ilman kunnon moottorintarjoajaa. Sopimus moottoreista kariutui Alfa Romeon kanssa, minkä jälkeen talli sai asiakasmoottoreita ensin BMW:ltä ja sitten Mugen-Hondalta.<br /> <br /> Kaudella 1996 tallilla oli käytössään Mugen-Hondan moottorit JS43-autossaan. Auto osoittautui hyvin tasapainoiseksi, vaikkei se ehkä Williamsin autolle vertoja vetänytkään. Autolla onnistuttiin kaikkien yllätykseksi saavuttamaan voitto, kun Olivier Panis ajoi Monacon Grand Prix'ssa ruutulipulle ensimmäisenä.<br /> <br /> Ligier-nimi katosi Formula 1:stä, kun Alain Prost osti tallin ja nimesi sen Prost Grand Prix'ksi vuonna 1997. Nimekkäästä uudesta tallipäälliköstä ja omistajasta huolimatta talli ei ollut kilpailukykyinen ja meni konkurssiin vuonna 2002<br /> [[Kuva:Esimerkki.jpg]][[Kuva:Esimerkki.jpg]][[Kuva:Esimerkki.jpg]][[Kuva:Esimerkki.jpg]]]] Ligier F1<br /> Ligier tunnetaan parhaiten Formula 1 -tallina. Se kilpaili sarjassa vuodesta 1976 vuoteen 1996 asti. Ligier liittyi F1-sarjaan kaudeksi 1976 Matra V12 -moottorin voimin. Ensimmäisen voittonsa talli saavutti Ruotsin Grand Prix'sta 1977, jolloin Jacques Laffite voitti kilpailun. Voitto oli myös Laffitelle ensimmäinen. Tätä pidetään yleisesti ensimmäisenä kokonaan ranskalaisena voittona F1-sarjassa.<br /> <br /> Yhteistyö Matran kanssa loppui vuonna 1979 ja Ligier rakensi Cosworth-moottorilla toimivan Ligier JS11 -auton. JS11:llä voitettiin kauden kaksi ensimmäistä kilpailua. Taas kuljettajana oli Laffite. Auto kuitenkin kohtasi vakavasti otettavia kilpailijoita, kun Williams- ja Ferrari-tallit esittelivät uudet aerodynaamisesti hyvin suunnitellut autonsa. Kauden loppuosa ei ollut tallille yhtä hyvä kuin sen alkuosa.<br /> <br /> JS11 ja sen seuraajat tekivät Ligieristä kärkitallin 1980-luvun alkuvuosille. Tallin kilpailukykyisyys alkoi kuitenkin heikentyä kauden 1982 aikoihin. Talli kuitenkin kamppaili sarjassa vielä kauteen 1996 saakka. 1980-luvun puolessavälissä talli hyötyi Renault'n kanssa tehdystä moottorisopimuksesta. Tallista tuli kilpailukykyinen, mutta ei kärkitallia, vaikka tallin budjetti oli suuri. Kun Renault jätti sarjan vuonna 1986, jäi Ligier ilman kunnon moottorintarjoajaa. Sopimus moottoreista kariutui Alfa Romeon kanssa, minkä jälkeen talli sai asiakasmoottoreita ensin BMW:ltä ja sitten Mugen-Hondalta.<br /> <br /> Kaudella 1996 tallilla oli käytössään Mugen-Hondan moottorit JS43-autossaan. Auto osoittautui hyvin tasapainoiseksi, vaikkei se ehkä Williamsin autolle vertoja vetänytkään. Autolla onnistuttiin kaikkien yllätykseksi saavuttamaan voitto, kun Olivier Panis ajoi Monacon Grand Prix'ssa ruutulipulle ensimmäisenä.<br /> <br /> Ligier-nimi katosi Formula 1:stä, kun Alain Prost osti tallin ja nimesi sen Prost Grand Prix'ksi vuonna 1997. Nimekkäästä uudesta tallipäälliköstä ja omistajasta huolimatta talli ei ollut kilpailukykyinen ja meni konkurssiin vuonna 2002</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_787B&diff=52162 2008-09-21T10:46:19Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>'''Mazda 787B''', on [[Wankel]]-moottorinen kilpa-auto, joka voitti [[Le Mansin]] 24h kilpa-ajon vuonna 1991. Se painoi vain 830kg. <br /> Siinä oli 5-vaihteinen manuaalinen vaihteisto</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_787B&diff=52161 2008-09-21T10:44:48Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>'''Mazda 787B''', on [[Wankel]]-moottorinen kilpa-auto, joka voitti [[Le Mansin]] 24h kilpa-ajon vuonna 1991.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lexus_GS&diff=52204 2008-09-21T10:30:09Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div><br /> <br /> <br /> Lexus GS on keskikokoinen ylellinen sedan, jota myy Toyotan tytäryhtiö Lexus. Ensimmäinen GS, joka perustui Toyota Crowniin, esiteltiin 1991 Japanissa ja kaksi vuotta myöhemmin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja muutamissa Aasian maissa. Toisen sukupolven malli esiteltiin 1998. Siinä oli uusi pohjalevy ja saatavilla oli nyt myös V8-versio ensimmäistä kertaa Japanin ulkopuolella. Nykyinen GS, joka esiteltiin maailmanlaajuisesti mallivuodeksi 2006, on saatavilla sekä V6-, V8-, että hybridiversiona (GS 450h).<br /> <br /> GS suunniteltiin täyttämään rako ES:n ja LS:n välissä ja kilpailemaan BMW 5-sarjan ja Mercedes-Benz E -sarjan kanssa. Japanissa GS:ää myytiin Toyota Aristo-nimellä kunnes Lexus-merkki tuli markkinoille siellä vuonna 2005. Kun kolmannen sukupolven GS esiteltiin, Toyota Ariston valmistus päättyi. Vaikka mallit olivatkin alun perin identtiset, GS ja Aristo erosivat toisistaan moottorin, voimansiirron ja varustelun osalta.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lexus_GS&diff=52159 2008-09-21T10:29:44Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lexus GS<br /> <br /> <br /> <br /> Lexus GS on keskikokoinen ylellinen sedan, jota myy Toyotan tytäryhtiö Lexus. Ensimmäinen GS, joka perustui Toyota Crowniin, esiteltiin 1991 Japanissa ja kaksi vuotta myöhemmin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja muutamissa Aasian maissa. Toisen sukupolven malli esiteltiin 1998. Siinä oli uusi pohjalevy ja saatavilla oli nyt myös V8-versio ensimmäistä kertaa Japanin ulkopuolella. Nykyinen GS, joka esiteltiin maailmanlaajuisesti mallivuodeksi 2006, on saatavilla sekä V6-, V8-, että hybridiversiona (GS 450h).<br /> <br /> GS suunniteltiin täyttämään rako ES:n ja LS:n välissä ja kilpailemaan BMW 5-sarjan ja Mercedes-Benz E -sarjan kanssa. Japanissa GS:ää myytiin Toyota Aristo-nimellä kunnes Lexus-merkki tuli markkinoille siellä vuonna 2005. Kun kolmannen sukupolven GS esiteltiin, Toyota Ariston valmistus päättyi. Vaikka mallit olivatkin alun perin identtiset, GS ja Aristo erosivat toisistaan moottorin, voimansiirron ja varustelun osalta.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Honda_Civic_5&diff=52203 2008-09-21T10:27:51Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>'''Honda Civic''',viides sukupolvi.<br /> <br /> Korivaihtoehtona edelleen vain hatcback ja sedan. Civic ei pärjännyt törmäystesteissä kovin hyvin koska muut se luokan autot olivat hieman turvallisempia. Autolla jo 50km/h vauhdilla se oli hengenvaarallinen auto. Autoa valmistettiin 1991-1995 välisenä aikana. <br /> <br /> Autoa rekistöiröitiin vuonna 1991 - 1285 kappaletta<br /> vuonna 1992 - 1387 kappaletta<br /> vuonna 1993 - 1140 kappaletta<br /> vuonna 1994 - vain 968 kappaletta<br /> <br /> Vuonna 1992 autoa rekistöröitiin kaikista eniten ja vähiten vuonna 1994.<br /> Moottori vaihtoehdot olivat 1,3-1,6 litraiset moottorit.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Honda_Civic_5&diff=52158 2008-09-21T10:27:32Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>'''Honda Civic''',viides sukupolvi.<br /> <br /> Korivaihtoehtona edelleen vain hatcback ja sedan. Civic ei pärjännyt törmäystesteissä kovin koska muut se luokan autot olivat hieman turvallisempia. Autolla jo 50km/h vauhdilla se oli hengenvaarallinen auto. Autoa valmistettiin 1991-1995 välisenä aikana. <br /> <br /> Autoa rekistöiröitiin vuonna 1991 - 1285 kappaletta<br /> vuonna 1992 - 1387 kappaletta<br /> vuonna 1993 - 1140 kappaletta<br /> vuonna 1994 - vain 968 kappaletta<br /> <br /> Vuonna 1992 autoa rekistöröitiin kaikista eniten ja vähiten vuonna 1994.<br /> Moottori vaihtoehdot olivat 1,3-1,6 litraiset moottorit.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Honda_Civic_5&diff=52157 2008-09-21T10:26:53Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>'''Honda Civic''',viides sukupolvi.<br /> <br /> Korivaihtoehtona edelleen vain hatcback ja sedan. Civic ei pärjännyt törmäystesteissä kovin koska muut se luokan autot olivat hieman turvallisempia. Autolla jo 50km/h vauhdilla se oli hengenvaarallinen auto. Autoa valmistettiin 1991-1995 välisenä aikana. <br /> <br /> Autoa rekistöiröitiin vuonna 1991 - 1285 kappaletta<br /> <br /> vuonna 1992 - 1387 kappaletta<br /> <br /> vuonna 1993 - 1140 kappaletta<br /> <br /> vuonna 1994 - vain 968 kappaletta<br /> <br /> Vuonna 1992 autoa rekistöröitiin kaikista eniten ja vähiten vuonna 1994.<br /> Moottori vaihtoehdot olivat 1,3-1,6 litraiset moottorit.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=VAZ-2103&diff=52251 2008-09-21T10:26:25Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div> VAZ-2103 (1500 S) (1973 - 1980)<br /> <br /> Ulkoa uusi 2103 -korimallin Lada eroaa perusmallista siten, että siinä on molemmilla puolilla maskia tuplavalot sekä kokonaan uusi maski. Lisäksi siinä on koristelistat kyljessä ja isommat takavalot. Autossa oli 165-13 renkaat 5&quot; leveällä vanteella. Muita hienouksia olivat läpivirtaustuuletus, peruutusvalo, jarrutehostin, automaattisesti säätyvät takajarrut ja uudenlaiset verhoilut sisällä. Istuimet olivat osittain kankaiset ja kojelaudasta löytyi nyt myös öljynpaine- ja kierroslukumittarit sekä kello. Moottori on pidempi-iskuinen kuin 1200:ssa ja tehot olivat nousseet 1200:n 60 hevosvoimasta 75:n. Vetopyörästön välitys oli 4,1. Lada 1500 S:ää myytiin vuosina 1973 - 1980.<br /> <br /> - Omapaino: 1010 kg <br /> - Kantavuus: 400 kg <br /> - Huippunopeus: 150 km/h <br /> - Kiihtyvyys 0-100 km/h: 17 s <br /> - Moottorityyppi: VAZ-2103 <br /> - Iskutilavuus: 1452 cc <br /> - Sylinterin halkaisija: 76 mm <br /> - Iskunpituus: 80 mm <br /> - Sylinterinkannen tyyppi: 2101-1003011 <br /> - Puristussuhde: 8,5 <br /> - Venttiilejä: 8 <br /> - Huipputeho: 75 hp @ 5600 rpm <br /> - Suurin vääntö: 106 Nm @ 3400 rpm</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Audi_80_B3/B4&diff=52202 2008-09-21T10:18:21Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Audi 80 B3 ja B4 (1987–2000)<br /> <br /> <br /> Audi toi tavaramerkkinsä aerodynaamisen ulkonäön (ilmanvastuskerroin ainoastaan 0,29) 80:n vuonna 1986 ja ylellisemmin varustellun 90:n vuonna 1987. Audi mainosti paljon galvanoitua runkoa autossa, mutta autoissa oli yksi puute: alhaisen ilmanvastuksen saavuttamiseksi sisätilat olivat rajoitetun kokoisia. Tämä korjattiin kasvojenkohotuksella vuonna 1991, josta tuli B4-sarja, jolloin 90-mallimerkinnästä luovuttiin (Euroopassa). Kaikki autot olivat nyt 80-mallisia. Sedanit korvattiin Audi A4:llä vuonna 1995.<br /> <br /> Audi Cabriolet (joka alun perin oli 80- ja 90-mallien nimellä), oli korkeaprofiilinen malli B4:stä. Yhden tällaisen omisti Prinsessa Diana. Tätä mallia valmistettiin vuodesta 1991 vuoteen 2000. Päivitetty versio B6-rakenteeseen pohjautuen julkaistiin 2004.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=BMW_E12&diff=52200 2008-09-21T10:10:46Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Ensimmäinen BMW:n 5-sarja, E12, esiteltiin vuonna 1974 korvaten yli 10 vuotta tuotannossa olleen Neue Klasse -malliston. <br /> BMW E12 muotoilussa oli nähtävissä BMW:n selkeät tunnusmerkit: viistetty keula tuplavaloilla ja kromatulla munuaismaskilla. Vuosina 1980-81 tuotannossa oli ensimmäinen Motorsport-osaston 5-sarjalainen, M535i. Tuotantomäärä tällä erikoismallilla jäi 1 410 yksilöön. <br /> <br /> Tekniset tiedot <br /> <br /> [[BMW 518]]<br /> <br /> [[BMW 520]]<br /> <br /> [[BMW 520i]] <br /> <br /> [[BMW 525]]<br /> <br /> [[BMW 528]]<br /> <br /> [[BMW 528i]]<br /> <br /> [[BMW 530]]<br /> <br /> [[BMW 530i]]<br /> <br /> [[BMW M535i]]</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52176 2008-09-21T10:07:52Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008.[[lähde?]] <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on [[V8]]. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Volkswagen_LT&diff=52201 2008-09-21T10:07:25Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div><br /> Volkswagen LT oli saksalaisen Volkswagenin valmistama kookas pakettiauto. Sitä alettiin valmistaa vuonna 1975 ja sitä myytiin Euroopan, Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin markkinoille. LT:stä oli tarjolla viittä versiota; lava-, ikkuna- ja umpipakettiauto, tuplahytti ja kombi. Akselivälejä oli tarjolla kolmea eripituista ja kaksi eri korkuista mallia.<br /> <br /> 1990-luvun lopulla Volkswagen ja Daimler-Chryslerin Mercedes-Benz hyötyajoneuvoryhmä sopivat toisen sukupolven LT:n kehittämisestä. Mercedes-Benzin malli tunnetaan nimellä Sprinter. Sen moottorit ja voimansiirron toimitti Volkswagen. Yhteistyö on jatkunut myös LT:n kolmannessa sukupolvessa. Kolmannen sukupolven LT on saanut nimen Volkswagen Crafter, Mercedes-Benzin malli on edelleen Sprinter.<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> Ensimmäisen sukupolven Volkswagen LT (1975–1983)<br /> <br /> Tavoitteena LT:n suunnittelussa oli mahdollisimman suuri tavaratila puristettuna mahdollisimman pieniin ulkomittoihin. Korin alle sijoitettu moottori oli yksi näistä keinoista ja peräisin yhtiön toisesta pakettiautosta Transporterista. LT:ssä moottori sijaitsi edessä etuistuinten välissä. Uusi malli esiteltiin vuonna 1975 Berliinissä. Nimeksi annettiin yksinkertaisesti LT, joka tulee saksan kielen sanoista lasten-transporter (kuorma-transporter). Nimellä haluttiin kuvata auton kokoluokkaa ja sen suuntaamista ammattikäyttöön. Mallia sai kolmessa painoluokassa, alkaen 2,8 tonnista 3,5 tonniin (LT 28, LT 31, LT 35). Tarjolla oli kahta akseliväliä ja kahta kattokorkeutta. Tavaratila oli lähes ennennäkemättömän suuri auton kokoon nähden, pienimmässäkin yli 3 metriä pitkä ja pinta-alaltaan 5,5 m2.<br /> <br /> Ongelmia aiheutti sopivan moottorin saaminen malliin, yhtiön omat moottorit olivat ilmajäähdytteisiä peräänsijoitettavia boksereita. Samoihin aikoihin esitellyn Golfin uudemmat moottorit olisivat olleet tarkoitukseen aivan liian pieniä. VAG-yhtymään kuuluvalla sisarmerkki Audilla oli tarjota Audi 100:n 2,0 litran nelisylinterinen bensiinimoottori, joka sovitettiin raskaaseen pakettiautoon leikkaamalla tehoa 55 kilowattiin (75 hv), näin saatiin kohtuullinen vääntö alakierroksille.<br /> <br /> Dieselmoottori saatiin brittiläiseltä Perkinsiltä. Tämä nelisylinterinen 2,7 litran kone tuotti 48 kW (65 hv). Moottorin käynti ei ollut tasaista ja käyntiääni oli epämiellyttävä. Volkswagen toimi nopeasti ja vuonna 1979 insinöörit kehittivät Golfissa käytetystä 1,6 litran dieselistä kaksi sylinteriä lisäämällä uuden 2,4 litran kuusisylinterisen joka tuotti 55 kW (75 hv). Tämän koneen käynti oli tasaista ja käyntiääni siedettävä. Moottori oli niin onnistunut, että Volvo otti sen käyttöönsä ensimmäisessä dieselkäyttöisessä henkilöautossaan (240 Diesel).<br /> <br /> Keväällä 1983 Volkswagen korvasi moottorin voimakkaammalla turbodieselillä mallin, teholtaan 75 kW (102 hv). Tämä teki LT:stä tehokkaimman pakettiauton Euroopassa, myös vääntö oli ylivoimainen muihin nähden, 195 Nm. LT oli saatavilla myös kuusisylinterisellä 66 kilowatin (90 hv) bensiinimoottorilla. Moottorit, jotka olivat nyt entistä matalampia, sallivat kolmannen istuimen sijoittamisen ohjaamoon. Uusien koneiden myötä auto sai uuden kojelaudan, sekä kolme erilaista akseliväliä.<br /> <br /> Kaksi vuotta myöhemmin mallistoon lisättiin entistä raskaampi versio, 5,6 tonnin LT 55. Käyttäjät olivat erityisesti tyytyväsiä LT 35 versioon jota oli tarjolla ilman paripyöriä, tämä mahdollisti leveämmän tavaratilan pyöräholvien kohdalla jotka olivat aikaisempaa kapeammat. Vaativampaan käyttöön oli lisävarusteena tarjolla kytkettävä neliveto. LT ei kokenut ensimmäisen vuosikymmenensä aikana sanottavia muutoksia ulkonäössään. Vuonna 1986 tehtiin hienoisia muutoksia muuten ajattomaan muotoiluun, jonka yhteydessä pyöreät ajovaloumpiot korvattiin suorakaiteen muotoisilla. Syksyllä 1993 muotoiltiin jälleen ulkonäköä hillitysti, nyt kohteena oli jäähdyttimen säleikkö ja muoviosat ajovalojen ympärillä. Moottoriksi tuli tarjolle 70 kW (95 hv) välijäähdytetty turbodiesel.<br /> <br /> Yhdysvalloissa on yhä nähtävissä liikenteessä lukuisia LT-alustaisia matkailuajoneuvoja, malli sopi tarkoitukseen tilojensa ja mutonsa puolesta erityisen hyvin. LT:n onnistunut rakenne innoitti suunnittelemaan yhä suurempia malleja. Volkswagen kehitti yhteistyössä MAN-yhtiön kanssa G-sarjan kuorma-auton painoluokkiin kuudesta kymmeneen tonniin. Näitä valmistettiin vuosien 1979–1993 välisenä aikana.<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> Toisen sukupolven Volkswagen LT.Kun toinen sukupolvi esiteltiin oli sen edeltäjää valmistettu 21 vuoden aikana vajaa puoli miljoonaa kappaletta. Vuonna 1995 Volkswageniin kuuluneesta hyötyajoneuvo-osastosta Volkswagen Nutzfahrzeugesta tehtiin oma merkkinsä. Vuonna 1996 Volkswagen Nutzfahrzeuge ja Mercedes-Benz allekirjoittivat sopimuksen yhteisen pakettiautomallin valmistamisesta. Kyseessä oli Mercedes-Benz Sprinteriin pohjautuva toisen sukupolven LT.<br /> <br /> Toisen sukupolven LT:ssä Volkswagen luopui rakenteesta jossa ohjaamo oli moottorin päällä. Volkswagen oli luopunut tästä merkille vuosikymmeniä tunnusomaisesta tavasta aiemmin jo Transporterin neljännessä sukupolvessa. Mallisto ulottui 2,6 tonnista 4,6 tonniin.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Volkswagen_LT&diff=52154 2008-09-21T10:06:59Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div><br /> <br /> Volkswagen LT oli saksalaisen Volkswagenin valmistama kookas pakettiauto. Sitä alettiin valmistaa vuonna 1975 ja sitä myytiin Euroopan, Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin markkinoille. LT:stä oli tarjolla viittä versiota; lava-, ikkuna- ja umpipakettiauto, tuplahytti ja kombi. Akselivälejä oli tarjolla kolmea eripituista ja kaksi eri korkuista mallia.<br /> <br /> 1990-luvun lopulla Volkswagen ja Daimler-Chryslerin Mercedes-Benz hyötyajoneuvoryhmä sopivat toisen sukupolven LT:n kehittämisestä. Mercedes-Benzin malli tunnetaan nimellä Sprinter. Sen moottorit ja voimansiirron toimitti Volkswagen. Yhteistyö on jatkunut myös LT:n kolmannessa sukupolvessa. Kolmannen sukupolven LT on saanut nimen Volkswagen Crafter, Mercedes-Benzin malli on edelleen Sprinter.<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> Ensimmäisen sukupolven Volkswagen LT (1975–1983)<br /> <br /> Tavoitteena LT:n suunnittelussa oli mahdollisimman suuri tavaratila puristettuna mahdollisimman pieniin ulkomittoihin. Korin alle sijoitettu moottori oli yksi näistä keinoista ja peräisin yhtiön toisesta pakettiautosta Transporterista. LT:ssä moottori sijaitsi edessä etuistuinten välissä. Uusi malli esiteltiin vuonna 1975 Berliinissä. Nimeksi annettiin yksinkertaisesti LT, joka tulee saksan kielen sanoista lasten-transporter (kuorma-transporter). Nimellä haluttiin kuvata auton kokoluokkaa ja sen suuntaamista ammattikäyttöön. Mallia sai kolmessa painoluokassa, alkaen 2,8 tonnista 3,5 tonniin (LT 28, LT 31, LT 35). Tarjolla oli kahta akseliväliä ja kahta kattokorkeutta. Tavaratila oli lähes ennennäkemättömän suuri auton kokoon nähden, pienimmässäkin yli 3 metriä pitkä ja pinta-alaltaan 5,5 m2.<br /> <br /> Ongelmia aiheutti sopivan moottorin saaminen malliin, yhtiön omat moottorit olivat ilmajäähdytteisiä peräänsijoitettavia boksereita. Samoihin aikoihin esitellyn Golfin uudemmat moottorit olisivat olleet tarkoitukseen aivan liian pieniä. VAG-yhtymään kuuluvalla sisarmerkki Audilla oli tarjota Audi 100:n 2,0 litran nelisylinterinen bensiinimoottori, joka sovitettiin raskaaseen pakettiautoon leikkaamalla tehoa 55 kilowattiin (75 hv), näin saatiin kohtuullinen vääntö alakierroksille.<br /> <br /> Dieselmoottori saatiin brittiläiseltä Perkinsiltä. Tämä nelisylinterinen 2,7 litran kone tuotti 48 kW (65 hv). Moottorin käynti ei ollut tasaista ja käyntiääni oli epämiellyttävä. Volkswagen toimi nopeasti ja vuonna 1979 insinöörit kehittivät Golfissa käytetystä 1,6 litran dieselistä kaksi sylinteriä lisäämällä uuden 2,4 litran kuusisylinterisen joka tuotti 55 kW (75 hv). Tämän koneen käynti oli tasaista ja käyntiääni siedettävä. Moottori oli niin onnistunut, että Volvo otti sen käyttöönsä ensimmäisessä dieselkäyttöisessä henkilöautossaan (240 Diesel).<br /> <br /> Keväällä 1983 Volkswagen korvasi moottorin voimakkaammalla turbodieselillä mallin, teholtaan 75 kW (102 hv). Tämä teki LT:stä tehokkaimman pakettiauton Euroopassa, myös vääntö oli ylivoimainen muihin nähden, 195 Nm. LT oli saatavilla myös kuusisylinterisellä 66 kilowatin (90 hv) bensiinimoottorilla. Moottorit, jotka olivat nyt entistä matalampia, sallivat kolmannen istuimen sijoittamisen ohjaamoon. Uusien koneiden myötä auto sai uuden kojelaudan, sekä kolme erilaista akseliväliä.<br /> <br /> Kaksi vuotta myöhemmin mallistoon lisättiin entistä raskaampi versio, 5,6 tonnin LT 55. Käyttäjät olivat erityisesti tyytyväsiä LT 35 versioon jota oli tarjolla ilman paripyöriä, tämä mahdollisti leveämmän tavaratilan pyöräholvien kohdalla jotka olivat aikaisempaa kapeammat. Vaativampaan käyttöön oli lisävarusteena tarjolla kytkettävä neliveto. LT ei kokenut ensimmäisen vuosikymmenensä aikana sanottavia muutoksia ulkonäössään. Vuonna 1986 tehtiin hienoisia muutoksia muuten ajattomaan muotoiluun, jonka yhteydessä pyöreät ajovaloumpiot korvattiin suorakaiteen muotoisilla. Syksyllä 1993 muotoiltiin jälleen ulkonäköä hillitysti, nyt kohteena oli jäähdyttimen säleikkö ja muoviosat ajovalojen ympärillä. Moottoriksi tuli tarjolle 70 kW (95 hv) välijäähdytetty turbodiesel.<br /> <br /> Yhdysvalloissa on yhä nähtävissä liikenteessä lukuisia LT-alustaisia matkailuajoneuvoja, malli sopi tarkoitukseen tilojensa ja mutonsa puolesta erityisen hyvin. LT:n onnistunut rakenne innoitti suunnittelemaan yhä suurempia malleja. Volkswagen kehitti yhteistyössä MAN-yhtiön kanssa G-sarjan kuorma-auton painoluokkiin kuudesta kymmeneen tonniin. Näitä valmistettiin vuosien 1979–1993 välisenä aikana.<br /> <br /> <br /> Toisen sukupolven LT<br /> <br /> Toisen sukupolven Volkswagen LT.Kun toinen sukupolvi esiteltiin oli sen edeltäjää valmistettu 21 vuoden aikana vajaa puoli miljoonaa kappaletta. Vuonna 1995 Volkswageniin kuuluneesta hyötyajoneuvo-osastosta Volkswagen Nutzfahrzeugesta tehtiin oma merkkinsä. Vuonna 1996 Volkswagen Nutzfahrzeuge ja Mercedes-Benz allekirjoittivat sopimuksen yhteisen pakettiautomallin valmistamisesta. Kyseessä oli Mercedes-Benz Sprinteriin pohjautuva toisen sukupolven LT.<br /> <br /> Toisen sukupolven LT:ssä Volkswagen luopui rakenteesta jossa ohjaamo oli moottorin päällä. Volkswagen oli luopunut tästä merkille vuosikymmeniä tunnusomaisesta tavasta aiemmin jo Transporterin neljännessä sukupolvessa. Mallisto ulottui 2,6 tonnista 4,6 tonniin.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52155 2008-09-21T10:06:45Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008.2008.[[lähde?]] <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on [[V8]]. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52152 2008-09-21T10:05:43Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on [[V8]]. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Volkswagen_LT&diff=52153 2008-09-21T10:05:14Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Volkswagen LT<br /> Wikipedia<br /> Loikkaa: valikkoon, hakuun<br /> Volkswagen LT oli saksalaisen Volkswagenin valmistama kookas pakettiauto. Sitä alettiin valmistaa vuonna 1975 ja sitä myytiin Euroopan, Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin markkinoille. LT:stä oli tarjolla viittä versiota; lava-, ikkuna- ja umpipakettiauto, tuplahytti ja kombi. Akselivälejä oli tarjolla kolmea eripituista ja kaksi eri korkuista mallia.<br /> <br /> 1990-luvun lopulla Volkswagen ja Daimler-Chryslerin Mercedes-Benz hyötyajoneuvoryhmä sopivat toisen sukupolven LT:n kehittämisestä. Mercedes-Benzin malli tunnetaan nimellä Sprinter. Sen moottorit ja voimansiirron toimitti Volkswagen. Yhteistyö on jatkunut myös LT:n kolmannessa sukupolvessa. Kolmannen sukupolven LT on saanut nimen Volkswagen Crafter, Mercedes-Benzin malli on edelleen Sprinter.<br /> <br /> <br /> Ensimmäisen sukupolven LT<br /> <br /> Ensimmäisen sukupolven Volkswagen LT (1975–1983)Tavoitteena LT:n suunnittelussa oli mahdollisimman suuri tavaratila puristettuna mahdollisimman pieniin ulkomittoihin. Korin alle sijoitettu moottori oli yksi näistä keinoista ja peräisin yhtiön toisesta pakettiautosta Transporterista. LT:ssä moottori sijaitsi edessä etuistuinten välissä. Uusi malli esiteltiin vuonna 1975 Berliinissä. Nimeksi annettiin yksinkertaisesti LT, joka tulee saksan kielen sanoista lasten-transporter (kuorma-transporter). Nimellä haluttiin kuvata auton kokoluokkaa ja sen suuntaamista ammattikäyttöön. Mallia sai kolmessa painoluokassa, alkaen 2,8 tonnista 3,5 tonniin (LT 28, LT 31, LT 35). Tarjolla oli kahta akseliväliä ja kahta kattokorkeutta. Tavaratila oli lähes ennennäkemättömän suuri auton kokoon nähden, pienimmässäkin yli 3 metriä pitkä ja pinta-alaltaan 5,5 m2.<br /> <br /> Ongelmia aiheutti sopivan moottorin saaminen malliin, yhtiön omat moottorit olivat ilmajäähdytteisiä peräänsijoitettavia boksereita. Samoihin aikoihin esitellyn Golfin uudemmat moottorit olisivat olleet tarkoitukseen aivan liian pieniä. VAG-yhtymään kuuluvalla sisarmerkki Audilla oli tarjota Audi 100:n 2,0 litran nelisylinterinen bensiinimoottori, joka sovitettiin raskaaseen pakettiautoon leikkaamalla tehoa 55 kilowattiin (75 hv), näin saatiin kohtuullinen vääntö alakierroksille.<br /> <br /> Dieselmoottori saatiin brittiläiseltä Perkinsiltä. Tämä nelisylinterinen 2,7 litran kone tuotti 48 kW (65 hv). Moottorin käynti ei ollut tasaista ja käyntiääni oli epämiellyttävä. Volkswagen toimi nopeasti ja vuonna 1979 insinöörit kehittivät Golfissa käytetystä 1,6 litran dieselistä kaksi sylinteriä lisäämällä uuden 2,4 litran kuusisylinterisen joka tuotti 55 kW (75 hv). Tämän koneen käynti oli tasaista ja käyntiääni siedettävä. Moottori oli niin onnistunut, että Volvo otti sen käyttöönsä ensimmäisessä dieselkäyttöisessä henkilöautossaan (240 Diesel).<br /> <br /> Keväällä 1983 Volkswagen korvasi moottorin voimakkaammalla turbodieselillä mallin, teholtaan 75 kW (102 hv). Tämä teki LT:stä tehokkaimman pakettiauton Euroopassa, myös vääntö oli ylivoimainen muihin nähden, 195 Nm. LT oli saatavilla myös kuusisylinterisellä 66 kilowatin (90 hv) bensiinimoottorilla. Moottorit, jotka olivat nyt entistä matalampia, sallivat kolmannen istuimen sijoittamisen ohjaamoon. Uusien koneiden myötä auto sai uuden kojelaudan, sekä kolme erilaista akseliväliä.<br /> <br /> Kaksi vuotta myöhemmin mallistoon lisättiin entistä raskaampi versio, 5,6 tonnin LT 55. Käyttäjät olivat erityisesti tyytyväsiä LT 35 versioon jota oli tarjolla ilman paripyöriä, tämä mahdollisti leveämmän tavaratilan pyöräholvien kohdalla jotka olivat aikaisempaa kapeammat. Vaativampaan käyttöön oli lisävarusteena tarjolla kytkettävä neliveto. LT ei kokenut ensimmäisen vuosikymmenensä aikana sanottavia muutoksia ulkonäössään. Vuonna 1986 tehtiin hienoisia muutoksia muuten ajattomaan muotoiluun, jonka yhteydessä pyöreät ajovaloumpiot korvattiin suorakaiteen muotoisilla. Syksyllä 1993 muotoiltiin jälleen ulkonäköä hillitysti, nyt kohteena oli jäähdyttimen säleikkö ja muoviosat ajovalojen ympärillä. Moottoriksi tuli tarjolle 70 kW (95 hv) välijäähdytetty turbodiesel.<br /> <br /> Yhdysvalloissa on yhä nähtävissä liikenteessä lukuisia LT-alustaisia matkailuajoneuvoja, malli sopi tarkoitukseen tilojensa ja mutonsa puolesta erityisen hyvin. LT:n onnistunut rakenne innoitti suunnittelemaan yhä suurempia malleja. Volkswagen kehitti yhteistyössä MAN-yhtiön kanssa G-sarjan kuorma-auton painoluokkiin kuudesta kymmeneen tonniin. Näitä valmistettiin vuosien 1979–1993 välisenä aikana.<br /> <br /> <br /> Toisen sukupolven LT<br /> <br /> Toisen sukupolven Volkswagen LT.Kun toinen sukupolvi esiteltiin oli sen edeltäjää valmistettu 21 vuoden aikana vajaa puoli miljoonaa kappaletta. Vuonna 1995 Volkswageniin kuuluneesta hyötyajoneuvo-osastosta Volkswagen Nutzfahrzeugesta tehtiin oma merkkinsä. Vuonna 1996 Volkswagen Nutzfahrzeuge ja Mercedes-Benz allekirjoittivat sopimuksen yhteisen pakettiautomallin valmistamisesta. Kyseessä oli Mercedes-Benz Sprinteriin pohjautuva toisen sukupolven LT.<br /> <br /> Toisen sukupolven LT:ssä Volkswagen luopui rakenteesta jossa ohjaamo oli moottorin päällä. Volkswagen oli luopunut tästä merkille vuosikymmeniä tunnusomaisesta tavasta aiemmin jo Transporterin neljännessä sukupolvessa. Mallisto ulottui 2,6 tonnista 4,6 tonniin.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52151 2008-09-21T10:05:09Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Korimallit: <br /> <br /> Korimalli/ovet Mitat Paino <br /> <br /> Coupe 2 d 244x419-436x185x110-115 cm 910-1380 kg</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52149 2008-09-21T10:05:01Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Korimallit: <br /> <br /> Korimalli/ovet Mitat Paino <br /> <br /> Coupe 2 d 244x419-436x185x110-115 cm 910-1380 kg</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52148 2008-09-21T10:04:38Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Korimallit: <br /> <br /> Korimalli/ovet Mitat Paino <br /> <br /> Coupe 2 d 244x419-436x185x110-115 cm 910-1380 kg</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52147 2008-09-21T10:03:45Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Moottorivaihtoehdot: <br /> &lt;nowiki&gt;Iskutilavuus&lt;/nowiki&gt; cm3 Teho hv, <br /> polttoainejärj. Vuodet <br /> 1974 DOHC 16V 156-160 2kk 75-80 <br /> <br /> 1974 DOHC 16V 243 MPi Turbo 96-99 (GT3) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 160-162 2 kk 80-87 <br /> <br /> 2174 DOHC 16V 174 2 kk 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 210 2 kk Turbo 80-87 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 215-218 2 kk Turbo 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 264 MPi Turbo 89-93 (Turbo SE) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 285-290 MPi Turbo 94-99 (S4S) <br /> <br /> 3506 DOHC 32V 354 MPi 2 x Turbo 96- (V8)</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52146 2008-09-21T10:03:36Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Moottorivaihtoehdot: <br /> &lt;nowiki&gt;Iskutilavuus&lt;/nowiki&gt;cm3 Teho hv, <br /> polttoainejärj. Vuodet <br /> 1974 DOHC 16V 156-160 2kk 75-80 <br /> <br /> 1974 DOHC 16V 243 MPi Turbo 96-99 (GT3) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 160-162 2 kk 80-87 <br /> <br /> 2174 DOHC 16V 174 2 kk 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 210 2 kk Turbo 80-87 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 215-218 2 kk Turbo 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 264 MPi Turbo 89-93 (Turbo SE) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 285-290 MPi Turbo 94-99 (S4S) <br /> <br /> 3506 DOHC 32V 354 MPi 2 x Turbo 96- (V8)</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52145 2008-09-21T10:02:21Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Moottorivaihtoehdot: <br /> Iskutilavuus cm3 Teho hv, <br /> polttoainejärj. Vuodet <br /> 1974 DOHC 16V 156-160 2kk 75-80 <br /> <br /> 1974 DOHC 16V 243 MPi Turbo 96-99 (GT3) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 160-162 2 kk 80-87 <br /> <br /> 2174 DOHC 16V 174 2 kk 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 210 2 kk Turbo 80-87 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 215-218 2 kk Turbo 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 264 MPi Turbo 89-93 (Turbo SE) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 285-290 MPi Turbo 94-99 (S4S) <br /> <br /> 3506 DOHC 32V 354 MPi 2 x Turbo 96- (V8)</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52144 2008-09-21T10:01:21Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Moottorivaihtoehdot: <br /> Iskutilavuus cm3 Teho hv, <br /> polttoainejärj. Vuodet <br /> 1974 DOHC 16V 156-160 2kk 75-80 <br /> <br /> 1974 DOHC 16V 243 MPi Turbo 96-99 (GT3) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 160-162 2 kk 80-87 <br /> <br /> 2174 DOHC 16V 174 2 kk 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 210 2 kk Turbo 80-87 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 215-218 2 kk Turbo 87-93 <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 264 MPi Turbo 89-93 (Turbo SE) <br /> <br /> 2174 D OHC 16V 285-290 MPi Turbo 94-99 (S4S) <br /> <br /> 3506 DOHC 32V 354 MPi 2 x Turbo 96- (V8)</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52143 2008-09-21T10:00:14Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Moottorivaihtoehdot: <br /> Iskutilavuus cm3 Teho hv, <br /> polttoainejärj. Vuodet <br /> 1974 DOHC 16V 156-160 2kk 75-80 <br /> 1974 DOHC 16V 243 MPi Turbo 96-99 (GT3) <br /> 2174 D OHC 16V 160-162 2 kk 80-87 <br /> 2174 DOHC 16V 174 2 kk 87-93 <br /> 2174 D OHC 16V 210 2 kk Turbo 80-87 <br /> 2174 D OHC 16V 215-218 2 kk Turbo 87-93 <br /> 2174 D OHC 16V 264 MPi Turbo 89-93 (Turbo SE) <br /> 2174 D OHC 16V 285-290 MPi Turbo 94-99 (S4S) <br /> 3506 DOHC 32V 354 MPi 2 x Turbo 96- (V8)</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52142 2008-09-21T09:57:43Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> Moottorivaihtoehdot: <br /> Iskutilavuus cm3 Teho hv, polttoainejärj. Vuodet <br /> 1974 DOHC 16V 156-160 2kk 75-80 <br /> 1974 DOHC 16V 243 MPi Turbo 96-99 (GT3) <br /> 2174 D OHC 16V 160-162 2 kk 80-87 <br /> 2174 DOHC 16V 174 2 kk 87-93 <br /> 2174 D OHC 16V 210 2 kk Turbo 80-87 <br /> 2174 D OHC 16V 215-218 2 kk Turbo 87-93 <br /> 2174 D OHC 16V 264 MPi Turbo 89-93 (Turbo SE) <br /> 2174 D OHC 16V 285-290 MPi Turbo 94-99 (S4S) <br /> 3506 DOHC 32V 354 MPi 2 x Turbo 96- (V8)</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Lotus_Esprit&diff=52141 2008-09-21T09:57:02Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Lotus Esprit on Lotus-automerkin malli, jota valmistettiin Britanniassa vuosina 1976–2004. Espritin valmistus saattaa alkaa uudestaan vuonna 2008. <br /> Auton suunnittelija on Giorgetto Giugiaro. Auton moottori on V8. Esprit luokitellaan usein Lotuksen nykyiseksi malliksi.<br /> <br /> [[Kuva:Lotus Esprit.jpg]]</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Bugatti_EB112&diff=61830 2008-09-21T09:47:44Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>{{malli|<br /> nimi = Bugatti EB112|<br /> kuva = |<br /> valmistaja = Bugatti|<br /> valmistusmaa = &lt;br&gt;Italia|<br /> valmistusaika = |<br /> luokka = [[superauto]]|<br /> kori = 4-ovinen [[coupe]]|<br /> moottori = [[V12]]|<br /> huippunopeus = 300 km/h|<br /> kiihtyvyys = 4,4 s (0-100 km/h)|<br /> iskutilavuus = n. 6000 cm&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt;|<br /> teho = 455 hv|<br /> päästöt = |<br /> kulutus = |<br /> voimanvälitys = [[neliveto]]|<br /> hintaluokka = |<br /> edeltäjä = |<br /> seuraaja = |<br /> samaaluokkaa = }}<br /> <br /> == Yleistä ==<br /> <br /> '''Bugatti EB112''' on [[ItalDesign]]in suunnittelema laite, jonka kehittelyssä ei ole tyydytty kompromisseihin.<br /> <br /> == Mitat ==<br /> <br /> *Pituus: n. 5070 mm<br /> *Leveys: n. 1960 mm<br /> *Korkeus: n. 1405 mm<br /> *Akseliväli: n. 3100 mm<br /> *Raideleveys (e/t): n. 1667/1656 mm<br /> *Omamassa: n. 1800 kg<br /> <br /> {{tynkä/Henkilöauto}}<br /> <br /> [[Luokka:Superautot]]<br /> [[Luokka:Bugatti|EB112]]<br /> [[Luokka:Mallit|EB112]]</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=BMW_E12&diff=52156 2008-09-21T09:46:54Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Ensimmäinen BMW:n 5-sarja, E12, esiteltiin vuonna 1974 korvaten yli 10 vuotta tuotannossa olleen Neue Klasse -malliston. <br /> BMW E12 muotoilussa oli nähtävissä BMW:n selkeät tunnusmerkit: viistetty keula tuplavaloilla ja kromatulla munuaismaskilla. Vuosina 1980-81 tuotannossa oli ensimmäinen Motorsport-osaston 5-sarjalainen, M535i. Tuotantomäärä tällä erikoismallilla jäi 1 410 yksilöön. <br /> <br /> Tekniset tiedot <br /> <br /> BMW 518<br /> <br /> BMW 520<br /> <br /> BMW 520i <br /> <br /> BMW 525<br /> <br /> BMW 528<br /> <br /> BMW 528i<br /> <br /> BMW 530<br /> <br /> BMW 530i<br /> <br /> BMW M535i</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Volkswagen_LT&diff=52150 2008-09-21T09:46:54Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Volkswagen LT<br /> Wikipedia<br /> Loikkaa: valikkoon, hakuun<br /> Volkswagen LT oli saksalaisen Volkswagenin valmistama kookas pakettiauto. Sitä alettiin valmistaa vuonna 1975 ja sitä myytiin Euroopan, Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin markkinoille. LT:stä oli tarjolla viittä versiota; lava-, ikkuna- ja umpipakettiauto, tuplahytti ja kombi. Akselivälejä oli tarjolla kolmea eripituista ja kaksi eri korkuista mallia.<br /> <br /> 1990-luvun lopulla Volkswagen ja Daimler-Chryslerin Mercedes-Benz hyötyajoneuvoryhmä sopivat toisen sukupolven LT:n kehittämisestä. Mercedes-Benzin malli tunnetaan nimellä Sprinter. Sen moottorit ja voimansiirron toimitti Volkswagen. Yhteistyö on jatkunut myös LT:n kolmannessa sukupolvessa. Kolmannen sukupolven LT on saanut nimen Volkswagen Crafter, Mercedes-Benzin malli on edelleen Sprinter.<br /> <br /> <br /> [muokkaa] Ensimmäisen sukupolven LT<br /> <br /> Ensimmäisen sukupolven Volkswagen LT (1975–1983)Tavoitteena LT:n suunnittelussa oli mahdollisimman suuri tavaratila puristettuna mahdollisimman pieniin ulkomittoihin. Korin alle sijoitettu moottori oli yksi näistä keinoista ja peräisin yhtiön toisesta pakettiautosta Transporterista. LT:ssä moottori sijaitsi edessä etuistuinten välissä. Uusi malli esiteltiin vuonna 1975 Berliinissä. Nimeksi annettiin yksinkertaisesti LT, joka tulee saksan kielen sanoista lasten-transporter (kuorma-transporter). Nimellä haluttiin kuvata auton kokoluokkaa ja sen suuntaamista ammattikäyttöön. Mallia sai kolmessa painoluokassa, alkaen 2,8 tonnista 3,5 tonniin (LT 28, LT 31, LT 35). Tarjolla oli kahta akseliväliä ja kahta kattokorkeutta. Tavaratila oli lähes ennennäkemättömän suuri auton kokoon nähden, pienimmässäkin yli 3 metriä pitkä ja pinta-alaltaan 5,5 m2.<br /> <br /> Ongelmia aiheutti sopivan moottorin saaminen malliin, yhtiön omat moottorit olivat ilmajäähdytteisiä peräänsijoitettavia boksereita. Samoihin aikoihin esitellyn Golfin uudemmat moottorit olisivat olleet tarkoitukseen aivan liian pieniä. VAG-yhtymään kuuluvalla sisarmerkki Audilla oli tarjota Audi 100:n 2,0 litran nelisylinterinen bensiinimoottori, joka sovitettiin raskaaseen pakettiautoon leikkaamalla tehoa 55 kilowattiin (75 hv), näin saatiin kohtuullinen vääntö alakierroksille.<br /> <br /> Dieselmoottori saatiin brittiläiseltä Perkinsiltä. Tämä nelisylinterinen 2,7 litran kone tuotti 48 kW (65 hv). Moottorin käynti ei ollut tasaista ja käyntiääni oli epämiellyttävä. Volkswagen toimi nopeasti ja vuonna 1979 insinöörit kehittivät Golfissa käytetystä 1,6 litran dieselistä kaksi sylinteriä lisäämällä uuden 2,4 litran kuusisylinterisen joka tuotti 55 kW (75 hv). Tämän koneen käynti oli tasaista ja käyntiääni siedettävä. Moottori oli niin onnistunut, että Volvo otti sen käyttöönsä ensimmäisessä dieselkäyttöisessä henkilöautossaan (240 Diesel).<br /> <br /> Keväällä 1983 Volkswagen korvasi moottorin voimakkaammalla turbodieselillä mallin, teholtaan 75 kW (102 hv). Tämä teki LT:stä tehokkaimman pakettiauton Euroopassa, myös vääntö oli ylivoimainen muihin nähden, 195 Nm. LT oli saatavilla myös kuusisylinterisellä 66 kilowatin (90 hv) bensiinimoottorilla. Moottorit, jotka olivat nyt entistä matalampia, sallivat kolmannen istuimen sijoittamisen ohjaamoon. Uusien koneiden myötä auto sai uuden kojelaudan, sekä kolme erilaista akseliväliä.<br /> <br /> Kaksi vuotta myöhemmin mallistoon lisättiin entistä raskaampi versio, 5,6 tonnin LT 55. Käyttäjät olivat erityisesti tyytyväsiä LT 35 versioon jota oli tarjolla ilman paripyöriä, tämä mahdollisti leveämmän tavaratilan pyöräholvien kohdalla jotka olivat aikaisempaa kapeammat. Vaativampaan käyttöön oli lisävarusteena tarjolla kytkettävä neliveto. LT ei kokenut ensimmäisen vuosikymmenensä aikana sanottavia muutoksia ulkonäössään. Vuonna 1986 tehtiin hienoisia muutoksia muuten ajattomaan muotoiluun, jonka yhteydessä pyöreät ajovaloumpiot korvattiin suorakaiteen muotoisilla. Syksyllä 1993 muotoiltiin jälleen ulkonäköä hillitysti, nyt kohteena oli jäähdyttimen säleikkö ja muoviosat ajovalojen ympärillä. Moottoriksi tuli tarjolle 70 kW (95 hv) välijäähdytetty turbodiesel.<br /> <br /> Yhdysvalloissa on yhä nähtävissä liikenteessä lukuisia LT-alustaisia matkailuajoneuvoja, malli sopi tarkoitukseen tilojensa ja mutonsa puolesta erityisen hyvin. LT:n onnistunut rakenne innoitti suunnittelemaan yhä suurempia malleja. Volkswagen kehitti yhteistyössä MAN-yhtiön kanssa G-sarjan kuorma-auton painoluokkiin kuudesta kymmeneen tonniin. Näitä valmistettiin vuosien 1979–1993 välisenä aikana.<br /> <br /> <br /> [muokkaa] Toisen sukupolven LT<br /> <br /> Toisen sukupolven Volkswagen LTKun toinen sukupolvi esiteltiin oli sen edeltäjää valmistettu 21 vuoden aikana vajaa puoli miljoonaa kappaletta. Vuonna 1995 Volkswageniin kuuluneesta hyötyajoneuvo-osastosta Volkswagen Nutzfahrzeugesta tehtiin oma merkkinsä. Vuonna 1996 Volkswagen Nutzfahrzeuge ja Mercedes-Benz allekirjoittivat sopimuksen yhteisen pakettiautomallin valmistamisesta. Kyseessä oli Mercedes-Benz Sprinteriin pohjautuva toisen sukupolven LT.<br /> <br /> Toisen sukupolven LT:ssä Volkswagen luopui rakenteesta jossa ohjaamo oli moottorin päällä. Volkswagen oli luopunut tästä merkille vuosikymmeniä tunnusomaisesta tavasta aiemmin jo Transporterin neljännessä sukupolvessa. Mallisto ulottui 2,6 tonnista 4,6 tonniin.</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=BMW_E12&diff=52138 2008-09-21T09:46:32Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>Ensimmäinen BMW:n 5-sarja, E12, esiteltiin vuonna 1974 korvaten yli 10 vuotta tuotannossa olleen Neue Klasse -malliston. <br /> BMW E12 muotoilussa oli nähtävissä BMW:n selkeät tunnusmerkit: viistetty keula tuplavaloilla ja kromatulla munuaismaskilla. Vuosina 1980-81 tuotannossa oli ensimmäinen Motorsport-osaston 5-sarjalainen, M535i. Tuotantomäärä tällä erikoismallilla jäi 1 410 yksilöön. <br /> <br /> Tekniset tiedot <br /> <br /> BMW 518<br /> BMW 520<br /> BMW 520i <br /> BMW 525<br /> BMW 528<br /> BMW 528i<br /> BMW 530<br /> BMW 530i<br /> BMW M535i</div>

81.175.205.37 http://www.autowiki.fi/index.php?title=Mazda_RX-7_(FC)&diff=52195 2008-09-20T18:37:08Z

<p>81.175.205.37: </p> <hr /> <div>RX-7 on Mazdan vanha urheiluauto, jota valmistettiin vuosina 1985-1991. Autossa on 1,3 litran wankelmoottori.</div>

81.175.205.37