Circuit de la Sarthe

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Circuit des 24 Heures du Mans
Le Mans location map.jpg
Sijainti Le Mans, Ranska
Valmistumisvuosi 1923
Suunnittelija
Radan pituus 13 626 m
Pääsuoran pituus
Radan leveys
Korkeusero
Mutkia 38
Rataennätys
Suurimmat tapahtumat Le Mansin 24 tunnin ajo
Circuit de la Sarthe vuosien 1906–1921 välisenä aikana.

Circuit des 24 Heures sijaitsee Ranskan luoteisosassa, Le Mansin, Mulsannen ja Arnagen kaupunkien välisellä alueella. Radan alkuperäinen nimi, Circuit de la Sarthe, juontuu vuoden 1906 Ranskan Grand Prix -kilpailusta, joka ajettiin samalla seudulla. Le Mans ympäristöineen kuuluu Sarthen departementtiin eli hallinnolliseen alueeseen.

Moottoriradasta valtaosa koostuu yleisestä tieverkosta, joka suljetaan muulta liikenteeltä kilpailujen ajaksi. 13 626 metrin mittainen on eräs maailman pisimmistä moottoriradoista. Circuit de la Sarthen yhteydessä on lyhyempi Circuit Bugatti, jonka tuntumassa on 100 000 henkeä vetävä pääkatsomo. Radan pääsisäänkäynnin läheltä löytyy moottoriurheiluun keskittynyt Musée des 24 Heures du Mans

Sarthe on nopea rata, jossa 85% ajosuoritteesta ajetaan täydellä kaasulla. Tämä, sekä radan tiukat kaarteet asettavat kuljettajat ja kilpakaluston kovalle rasitukselle, etenkin radan päätapahtumana ajettavassa 24 tunnin mittaisessa kilpailussa.

Historia[muokkaa]

Kehitys[muokkaa]

Kaarteet ja shikaanit nimettyinä.

Alkuperäinen maantierata on vuosikymmenien aikana kokenut monta muutosta. Nykyinen rataversio, joka otettiin käyttöön vuonna 2018, on järjestyksessä viidestoista (CIRCUIT N°15). Tehdyillä muutoksilla on pyritty parantamaan katsojien ja kilpailijoiden turvallisuutta. Yksi keino on ollut hidasteiden lisääminen. Sarthe tunnetaan silti erittäin nopeana ratana, jossa prototyyppiautojen kierroksen keskinopeus on yli 240 km/h.

1920-luvulla rata kulki lähtö- ja varikkosuoralta Rue de Laignéa pitkin kaupunkiin sisään. Pointlieuessa se teki tiukan käännöksen oikeaan ja ulos kaupungista pitkin katua, joka nykyisin tunnetaan nimellä Avenue Georges Durand. Nimensä se on saanut moottoriradan ja sillä ajettavan kestävyyskilpailun isänä tunnetun Georges Durantin mukaan.[1] Päällystämättömän radan pituus oli tuolloin 17 261 metriä. Rata lyheni hieman vuonna 1929, jolloin Pointlieuen neulansilmä poistettiin. Vuonna 1932 rata poistettiin kaupungin sisältä kokonaan, kun osuus varikolta Dunlop-sillan ja Esses-kaarteen kautta Tertre Rougeen valmistui. Radan pituus oli nyt 13 492 metriä ja se pysyi muuttumattomana vuoden 1955 onnettomuuteen saakka. Varikkosuora, joka oli tavallinen kaksiajoratainen maantie, oli pelottavan kapea, koska varikkotoiminnot veivät toisen ajokaistan koko leveydeltään. Radan leveys varikkosuoralla oli 3,7 metriä, mutta vuoden 1955 onnettomuuden jälkeen sitä levennettiin hieman. Rata ja varikko olivat silti samaa, avointa tilaa vielä seuraavien 15 vuoden ajan.

1960-luvulla autojen nopeudet kasvoivat entisestään ja radalla sattui useita onnettomuuksia. Näiden myötä Sarthe alkoi saada mainetta vaarallisena ja turvattomana ratana. Vuonna 1965 Sarthen maantieradan yhteyteen valmistui lyhyempi ja pysyvä Bugatti Circuit. Se jakaa varikkoalueen sekä sen jälkeiset ensimmäiset kaarteet "oikean" Le Mans -radan kanssa. Vuoden 1968 kilpailuun rataan lisättiin "Ford-shikaanit", joilla saatiin autojen vauhtia pudotettua ennen varikkosuoraa. Vuonna 1969 rata ympäröitiin suojakaiteilla. Klassisen radan vaarallisin kohta oli "Maison Blanche" -kaarre, joka vuosien aikana vaati monta autoa ja ihmishenkeä. Vuosi 1971 oli klassisen radan viimeinen. Tuolloin LMP-autojen keskinopeus oli 240 km/h, joka oli aivan liian paljon 1930-luvulta periytyvälle ratapohjalle. Ensimmäinen askel kohti turvallisempia kilpailuja oli turvakaiteen saaminen radan ja varikkoalueen väliin vuonna 1971. Vuonna 1972 "Maison Blanche" poistettiin ja sn tilalle tulivat nopeat "Porsche"-kaarteet.

Sarthen ehkä tunnetuin osuus on Mulsanne-suora eli Ligne Droite des Hunaudières, joka alkujaan oli 6 kilometriä pitkä, yhtäjaksoinen suora. Mulsanne-suora avautui radan kääntyessä Tertre Rouge-kaarteen jälkeen etelään ja se päättyi tiukkaan neulansilmään oikealle, hieman ennen Mulsannea. Vuosien 1969–71 välisenä aikana kilpakäytössä ollut Porsche 917 Langheck saavutti suoralla jo tuolloin 362 km/h nopeuden. Nopeuksien kasvua pyrittiin hillitsemään rajoittamalla moottoreiden suurinta iskutilavuutta. Tämä keino toimikin siihen asti, kunnes turboahdetut moottorit tulivat mukaan kestävyysajojen kilpakentille. Vuonna 1978 Porsche 935:lle mitattiin kellolla nopeus 367 km/h. 1980-luvun lopulla C-ryhmän prototyyppiautojen nopeus oli noussut jo yli neljänsadan. Vuoden 1988 Le Mansin 24 tunnin ajon alkuvaiheilla Welter Racingin "Project 400" -autoa ajaneelle Roger Dorchylle mitattiin tutkalla nopeus 407 km/h. Mulsanne-suora ja sen kovat nopeudet ovat myös vaatineet uhrinsa. Henkensä menettäneitä ovat Jean-Louis Lafosse (1981) ja Jo Gartner (1986).

Rataennätykset[muokkaa]

Vuosi Rataversio Ajettu matka Nopein kierros, kilpailu Nopein kierros, aika-ajo
Nr. Vuosina Pituus Kuljettajat Auto Matka Kuljettaja Auto Aika Kuljettaja Auto Aika
1928 1. 1923–1928 17,262 km Woolf Barnato Glen Kidston Bentley 4½ Litre
"Old Mother Gun"
2669,27 km Tim Birkin Bentley 4½ Litre 8:07,000
1930 2. 1929–1931 16,340 km Tim Birkin Bentley Speed Six 6:48,000
1931 Earl Howe Tim Birkin Alfa Romeo 8C 2300LM 3017,65 km
1955 3. 1932–1955 13,492 km Mike Hawthorn Ivor Bueb Jaguar D-Type 4135,38 km Mike Hawthorn Jaguar D-Type 4:06,600
1967 4. 1956–1967 13,461 km Dan Gurney A.J. Foyt Ford GT40 Mk.IV 5232,90 km Mario Andretti Ford GT40 Mk.IV 3:23,600 Bruce McLaren Ford GT40 Mk.IV 3:24,040
1971 5. 1968–1971 13,469 km Helmut Marko Gijs van Lennep Porsche 917K 5335,31 km Jackie Oliver Porsche 917LH 3:18,400 Jackie Oliver Porsche 917LH 3:13,600
1978 6. 1972–1978 13,640 km Jean-Pierre Jaussaud Didier Pironi Alpine A442B 5044,53 km Jean-Pierre Jabouille Alpine A442B 3:34,200 Jacky Ickx Porsche 936 3:27,600
1985 7. 1979–1985 13,626 km Klaus Ludwig Paolo Barilla Louis Krages Porsche 956C 5088,51 km Jacky Ickx Porsche 962 3:25,100 Hans-Joachim Stuck Porsche 962 3:14,800
1986 8. 1986 13,528 km Derek Bell Hans-Joachim Stuck Al Holbert Porsche 962 4972,73 km Klaus Ludwig Porsche 956 3:23,300 Jochen Mass Porsche 962 3:15,990
1988 9. 1987–1989 13,535 km Johnny Dumfries Andy Wallace Jan Lammers Jaguar XJR-9 LM 5332,79 km
1988 Alain Ferté Jaguar XJR-9 LM 3:21,270 Jean-Louis Schlesser Sauber C9 3:15,040
1992 10. 1990–1996 13,600 km Philippe Alliot Peugeot 905 3:21,209
1993 Geoff Brabham Éric Hélary Christophe Bouchut Peugeot Evo 1C 5100,00 km Eddie Irvine Toyota TS010 3:27,470
1999 11. 1997–2001 13,605 km Ukyo Katayama Toyota GT-One 3:35:032 Martin Brundle Toyota GT-One 3:29,930
2000 Emanuele Pirro Frank Biela Tom Kristensen Audi R8 5008,00 km
2002 12. 2002–2005 13,650 km Tom Kristensen Audi R8 3:33:483 Rinaldo Capello Audi R8 3:29,905
2004 Seiji Ara Rinaldo Capello Tom Kristensen Audi R8 5170,00 km
2006 13. 2006 13,650 km Frank Biela Emanuele Pirro Marco Werner Audi R10 TDI 5187,00 km Tom Kristensen Audi R10 TDI 3:31,211 Rinaldo Capello Audi R10 TDI 3:30,466
2010 14. 2007 – 2017 13,629 km Timo Bernhard Romain Dumas Mike Rockenfeller Audi R15 TDI Plus 5410,71 km
2015 André Lotterer Audi R18 e-tron quattro 3:17.475 Neel Jani Porsche 919 Hybrid 3:16,887
2017 Kamui Kobayashi Toyota TS050 Hybrid 3:14,791

Lähteet[muokkaa]

  1. Jim Donnelly: Georges Durand – Hemmings Motor News, Viitattu: 26. heinäkuu 2020.