Mercedes-Benz A (W168)

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mercedes-Benz A W168
Mercedes-Benz A W168
Valmistaja ja valmistusmaa Mercedes-Benz,
Flag of Germany.svg.png Saksa, Rastatt
Flag of Brazil.svg.png Brasilia, Juiz de Fora
Flag of Thailand.svg.png Thaimaa, Thonburi
Valmistusaika 19972004
19992005 Brasilia
Luokka C-segmentti
Kori 5-ovinen hatchback
Suunnittelija Steve Mattin (1994)
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1397–2084 cm3
Teho 44–103 kW
Voimanvälitys Etuveto
Kiihtyvyys 8,2–17,7 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 153–203 km/h
Kulutus 4,8–8,2 l/100 km (yhd. EU)
CO2-päästöt 127–197 g/km
Hintaluokka 24.500–43.790 € (2002)
Edeltäjä
Seuraaja Mercedes-Benz A (W169)
Saman luokan autoja Audi A3 8L


Mercedes-Benz A W168 on ensimmäinen A-sarjan Mersu, se on myös samalla ensimmäinen Mercedes-Benzin valmistama etuvetoinen automalli. Auton moottori ja vaihteisto ovat asennettu suhteellisen alas ja taakse, lattian alapuolelle polkimien taakse.

Autosta on myös pidemmällä akselivälillä varustettu Lang-malli.

Rekisteröinti[muokkaa]

W168 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1997 1998 1999 2000 2001 2003
Määrä (kpl) 57 665 989 659 517 316

Kehitys[muokkaa]

Vuonna 2001 autolle tehtiin laaja facelift jossa erityisesti sisustaa parannettiin.

Mallit[muokkaa]

(W168)[muokkaa]

Malli Vuodet Moottori Iskutilavuus Teho
A 140 1997–2004 M 166 E 14 1397 cm3 60 kW (82 hv) @ 5000 r/min
A 140 (Automatic) 1997–2004 M 166 E 16 red. 1598 cm3 60 kW (82 hv)
A 160 1997–2004 M 166 E 16 1598 cm3 75 kW (102 hv) @ 5250 r/min
A 190 1999–2004 M 166 E 19 1898 cm3 92 kW (125 hv) @ 5500 r/min
A 210 Evolution 2002–2004 M 166 E 21 2084 cm3 103 kW (140 hv)
A 160 CDI 1998–2001 OM 668 DE 17 A red. 1689 cm3 44 kW (60 hv) @ 3600 r/min
A 160 CDI 2001–2004 OM 668 DE 17 LA red. 1689 cm3 55 kW (75 hv)
A 170 CDI 1998–2001 OM 668 DE 17 LA 1689 cm3 66 kW (90 hv) @ 4200 r/min
A 170 CDI 2001–2004 OM 668 DE 17 LA 1689 cm3 70 kW (95 hv)

Lang-versio (V168)[muokkaa]

Malli Vuodet Moottori Iskutilavuus Teho
A 140 L 2001–2004 M 166 E 14 1397 cm3 60 kW (82 hv)
A 140 L (Automatic) 2001–2004 M 166 E 16 red. 1598 cm3 60 kW (82 hv)
A 160 L 2001–2004 M 166 E 16 1598 cm3 75 kW (102 hv)
A 190 L 2001–2004 M 166 E 19 1898 cm3 92 kW (125 hv)
A 210 Evolution L 2002–2004 M 166 E 21 2084 cm3 103 kW (140 hv)
A 170 CDI L 2001–2004 OM 668 DE 17 LA 1689 cm3 70 kW (95 hv)

Mitat[muokkaa]

W168 V168
Pituus 3575 mm 3776 mm
Leveys 1719 mm
Korkeus 1598 mm 1589 mm
Akseliväli 2423 mm
Raideleveys (e/t) 1502/1440 mm
Omamassa 1010–1195 kg 1135 kg
Polttoainesäiliö 54 l

1997 koeajo[muokkaa]

Tekniikan Maailma 19/1997 mittasi Mercedes-Benz A 140 Elegancen (60 kW, 1090 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,0 sekuntia, 0–80 km/h 8,2 sekuntia, 0–100 km/h 12,2 sekuntia ja 0–120 km/h 17,4 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 170 km/h.

R4-moottorin iskutilavuus on 1397 cm³. Sylinterin mitat ovat 80,0 × 67,5 mm. Suurin teho 60 kW /5000 r/min ja suurin vääntömomentti 130 Nm / 3750 r/min. 8-venttiilinen moottori on lyhytiskuinen, puristussuhde on korkea 11,0.

Vaihteisto on viisiportainen manuaali. Lisävarusteena oli saatavana automaattinen kytkin, joka oli TM:n koeajoautossa. Vaihdevipu toimii tavalliseen tapaan, mutta kytkinpoljinta ei ole. Vaihdevivun liike aktivoi sähkömoottorin, joka laittaa kytkimen päälle.

Tilat ovat muunneltavia, tehtaan mukaan istuimia siirtämällä, säätämällä tai poistamalla tiloista saa 72 eri muunnosta. 1090 kilon omapainosta etuakselilla on 56 % ja taka-akselilla 44 %.

Kuten väistökokeessa kävi ilmi, jousitus pohjaa liian helposti ja auto vaappuu käännöksissä. Jousitus on liian pehmeä. Etujousituksen kieppejä on vain noin puolet tavanomaisesta. Takajousituksen lanka on varsin ohut. Tehdas keskeytti vuoden 1997 loppupuolella A-Mersun valmistuksen jousituksen parantamiseksi, lisää seuraavassa luvussa.

1997 kaatunut malli[muokkaa]

Jo Vuoden auto 1998-valintatilaisuudessa syksyllä 1997 (ennen kaatumisherkkyyden paljastumista) A-Mersu oli lähellä kaatua, kuten TM-lehdessä 18/1997 sivulla 18 ollut kuvasarja todisti. Täydellä 5 hengen kuormalla Mercedes-Benz A nousi toistuvasti kahdelle pyörälle väistökokeessa ja ilmeisesti kuljettajien nopea väistöliike pelasti tuolloin kaatumiselta.

Kyydissä olleet autotoimittajat kuvailivat tilannetta "hurjan tuntuiseksi", kaarteen sisemmät pyörät olivat irti maasta. Ensin ilmaan nousee eturengas, sen jälkeen saman puolen takarengas. Ennen koeajoja Mercedes-Benz A oli vahva ennakkosuosikki, väistökokeiden jälkeen ei.

TM-lehden koeajossa 28.10.1997 auton yksi (etu-) pyörä nousi väistökokeessa ilmaan, auton kaatumatta väistökokeessa (nopeus 57 km/h, 5 hengen kuorma). Kriittinen nopeus väistökokeessa oli 57 km/h, sitä nopeammassa väistössä auto olisi luultavasti kaatunut. Ilmeisesti kitkaa ei ollut tarpeeksi terävää käännöstä seuraavaa kaatumista varten (koealue Malmin lentokenttä oli suolattu juuri ennen väistökoetta), mutta Mercedes-Benzin kaarreajon heikkous kävi selväksi. Auton voimakas kallistelutaipumus ja huono kuormankantokyky kävivät selväksi jo kahden hengen kuormalla. Viiden hengen kuormalla auton käytös muuttui vielä hankalammaksi, sillä auton painopiste nousi liian ylös (takamatkustajat ovat taka-akselin päällä).

Suhteellisen korkean auton jousitus oli suunniteltu liian pehmeäksi ja jousitus kantaa huonosti kuormaa. Jousituksesta puuttuu progressiivisuus ja jousitus pohjaa liian helposti. Kallistusjäykkyys on riittämätön.

Tuulilasi-lehden väistökokeessa täydellä kuormalla 31.10.1997 oikea takarengas irtosi vanteelta [1].

Vuonna 1997 auto saavutti automaailman huomion, kun Auto Bild-lehti kuvasi väistökokeen, jossa A-Mersu joutui 2 renkaan varaan. Tämä väistökoe pääsi Saksassa julkisuuteen. Mercedes-Benz A ei läpäissyt ruotsalaisen Teknikens Värld -lehden suorittamaa hirvenväistötestiä. Testissä auto kaatui kun sillä yritettiin väistää hirveä vastaava esine. Mercedes-Benz kutsui kaikki siihen mennessä myydyt 2600 autoa takaisin huoltoon ja niihin vaihdettiin erilainen jousitus sekä lisättiin elektroninen ajovakauden hallintajärjestelmä (ESP). Lisäksi rengaskooksi valittiin profiililtaan matalampi 50-sarjan rengas, uuden rengaskoon ollessa siis 195/50-15.

Mercedes-Benz (tehdas) aluksi kiisti tulokset ja epäili kaatumisherkkyyden paljastaneiden toimittajien motiivia ja ammattitaitoa. Tehdas kertoi ajaneensa autolla 5 miljoonaa testikilometriä (myöhemmin 8 miljoonaa km [2]) ja syytti myös rengasvalmistajaa. Lopulta 11.11.1997 tehdas kuitenkin myönsi auton keskeneräisyyden ja keskeytti A-Mersun tuotannon 3 kuukauden ajaksi, ajovakavuuden parantamiseksi.

1998 parannettu malli[muokkaa]

Alustaa on parannettu ja ääritilannekäytös on uudella mallilla hyvä. Takana raideleveys on leventynyt 12 mm (1452 mm:iin) ja edessä 1 mm (1501 mm). Jousia on jäykennetty sekä lyhennetty painopisteen madaltamiseksi 35 mm. Iskunvaimennus on saanut lisää progressiivisuutta. ESP-järjestelmä tulee vakiovarusteeksi. Jo autonsa ostaneet saavat tilalle uuden korjatun A-Mersun (Suomessa alle 20 kpl) ja vanhat mallit palautetaan tehtaalle. [3]

Talviautovertailu 1999[muokkaa]

Mercedes-Benz A 140 sijoittui Tekniikan Maailman 3/1999 talviautovertailussa sijalle 14 (14./16). Talviajo-ominaisuudet ovat heikot (6/10) ja koko ryhmän huonoimmat. Ohjaus toimii epämääräisesti. Myös etenemiskyky on koko ryhmän huonoin (6/10), kiihdytys tasaisella lumella 10–60 km/h sujui Mersulta ryhmän hitaimmin, aikaan 8,4 sekuntia. Hallittavuus on kuitenkin kunnossa, ESP-järjestelmä auttaa (9/10). Mersu on jääradalla ja lumipintaisella tiellä ryhmän hitain auto (jäärata 101,5 sekuntia ja luminen tie 92,4 sekuntia). Jarrut toimivat erinomaisesti (10/10). Lämmityslaite toimii heikosti (6/10). [4]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Tekniikan Maailma 18/1997, s. 18–21
  • Tekniikan Maailma 19/1997
  1. Tuulilasi 12/1997, s. 28-29
  2. Tekniikan Maailma 19/1997 s. 7
  3. Tekniikan Maailma 3/1998
  4. Tekniikan Maailma 3/1999