Rover

AutoWiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rover
Rover logo new.jpg
Yrityksen perustusmaaIso-Britannia
Tuotannon aloitus1904
AutokonserniNanjing Automobile
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa41. (2009)
39. (2006)
38. (2003)
37. (2001)
25. (2000)
26. (1998)
39. (1996)
35. (1990)
33. (1989)
29. (1984)
30. (1981)
Suomen maahantuoja
Suosituin malli75

Rover on perinteikäs brittiläinen autonvalmistaja. Roverin edeltäjä alkoi valmistaa keskihintaisia autoja oltuaan tunnettu brittiläinen polku- ja moottoripyörävalmistaja. Ensimmäinen Rover -henkilöauto, kahdeksanhevosvoimainen Rover 8 valmistui 1. kesäkuuta 1904. Autosta tuli suosittu. Siinä oli ohjauspyörä ja ohjauspyörän yhteyteen laitettu vaihde. 1911 alettiin valmistamaan 28-hevosvoimaista Rover 12, jonka huippunopeus saavutti 80 kilometriä tunnissa. Pienistä valmistusmääristä huolimatta Rover pysyi 1920-luvulla pääasiassa keskihintaisten autojen valmistajana.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Rover-mallit

[muokkaa] Land Rover

Pääartikkeli: Land Rover

Land Rover Logo.jpg

Rover esitteli toisen maailmansodan jälkeen maailman ensimmäisen siviilikäyttöisen nelivetoisen henkilöauton, Land Roverin, 1948. Rover valmistaa edustusautoja ja maastoautoja. Rover 2000 voittaa Euroopan vuoden auto 1963 -tittelin, mutta se ei riitä taloudelliseen menestykseen. Brittiläinen autoteollisuus kärsii taloudellisesta taantumisesta ja 1960-luvun lopulle mennessä tappioista.

[muokkaa] Austin ja Austin-Healey

Austin Seven (1922-1931) oli Britannian suosituin henkilöauto ennen toista maailmansotaa, vaikka valmistusmäärät pysyivät vähäisinä. 1939 tuotannon taso oli noin 11 000 autoa vuodessa. Austin oli yhteistyössä myös Healeyn kanssa, mistä syntyi Austin-Healey -urheiluautojen sarja, mistä kuuluisimmat ovat Austin-Healey 100 ja Austin-Healey 3000.

[muokkaa] Morris

Austinin lisäksi Roverin on katsottava perustuvan myös Morrikseen, joka tuotti ensimmäisen henkilöautonsa 1913. Austinin tapaan myös Morris pyrki tuottamaan halpoja autoja. 1925 se kuitenkin tuotti myös urheiluauton, Morris Garagen, mihin perustuvista ratkaisuista ja osista tehtiin myös muita urheiluautoja. Urheiluautolinjaan kuuluivat 1940-1970 -luvuilla mm. Morris TC, Morris Midget, Morris MGA ja Morris MGB.

Morriksen toisen maailmansodan jälkeinen tavallinen henkilöauto, Morris Minor, oli menestys.

[muokkaa] Austin liittyy Morrikseen British Motor Corporationiksi

1952 Austin liittyy Morrikseen ja BMC, British Motor Corporation, muodostuu, jolloin niistä tulee Britannian suurin autonvalmistaja. 1959 esitellään Mini, mitä myydään sekä Austinin että Morriksen nimisinä. Morris Miniä nousi suureen suosioon ja sen kokonaisvalmistusmäärä ylittää 5 300 000. John Cooperin rallikäyttöön modifioimalla Morris Mini Cooperilla voitetaan 1964 Monte Carlon ralli.

Urheiluauto-osastolla Austin-Healeyta ja MG:ä tuotetaan samassa tehtaassa. Austin-Healeystä tehdään arvokkaampi merkki suuremmalla moottorilla, kun taas MG kohdennetaan suuremmalle yleisölle halvempana malleilla MGA, MGB ja MGC.

[muokkaa] British Leyland Motor Corporation

1967 pääministeri Harold Wilsonin johtama hallitus päättää yhdistää tappiollisia brittiläisiä autotehtaita konserniksi, British Leylandiksi. Konserniin kootaan kaiken kaikkiaan 20 erilaista brittiautomerkkiä, kuten Austin, Austin-Healey -urheiluautot, Land Rover-maastoautot, Rover -edustusautot, MG-urheiluautot, Triumph-urheiluautot, Leyland, Morris, Riley, Jaguar-edustusautot,Daimler-edustusautot ja Vanden Plas. Tuotanto järjestetään konserniin, mutta taloudellinen tulos ei merkittävästi parane, vaikka British Leylandista tulee maailman neljänneksi suurin autonvalmistaja 1968.

Urheiluautojen MG ja Austin-Healey valmistus joudutaan lopettamaan lähinnä japanilaisten ja erityisesti Toyotan tarjoaman kilpailun vuoksi 1970-luvun lopulla. Labourin johtama hallitus joutuu rationalisoimaan British Leylandin ja sekä Jaguar että Daimler myydään konsernista.

1970-luvulla Morris -nimi jää pois ja tavallisiakin autoja aletaan myymään Triumphin nimellä. Triumph -urheiluautot selviävät vuoteen 1981 saakka, jolloin sillä nimellä aletaan valmistamaan lisenssillä Honda Civiciä. Lopulta Hondaa aletaan myydä arvokkaammalla Roverin tuotemerkillä ja Triumph -nimi häviää.

[muokkaa] Austin Rover

1980-luvulla Leyland irrotetaan konsernista pois ja ryhmän nimeksi tulee Austin Rover. Uusia malleja esitellää, kuten Morris Minin pohjalta kehitelty Mini Metro, Maestro ja Montage. Yhteistyö Hondan kanssa jatkuu Rover 200-, 400- (Honda Concerto), 600- (Honda Accord) ja 800-malleilla (Honda Accord). Hondalla on vähemmistöosakkuus Austin Roverista.

[muokkaa] Rover Group

Rover 3500 V8

Austinin mallit vanhenevat ja merkki häviää markkinoilta. Rover Group käsittää enää käytännössä vain Roverin ja Land Roverin. Urheiluautoissa kuitenkin elvytetään MG-merkki MGF-mallilla. Ministä tehdään oma erillinen tavaramerkkinsä.

Honda väistyy Rover Groupista, kun 1994 BMW ostaa ryhmän British Aerospacelta. Roverista ja MG:stä erotetaan Mini, Triumph, Riley ja Land Rover. Kuuden vuoden vaikeuksien jälkeen BMW luopuu Roverista, minkä ostaa neljän liikemiehen hallitsema Phoenix Group - Phoenix four - 10 punnalla.

[muokkaa] MG Rover

MG Rover ajautuu huhtikuussa 2005 selvitystilaan ja sille haetaan uutta omistajaa. MG Roverilla oli 5 100 työntekijää Longbridgen tehtailla West Midlandsissa.

Cambridge-MIT instituten tutkimuksen mukaan Roverin vastoinkäymiset 1960-luvulta lähtien johtuivat heikosta tuotestrategista, epäonnistumisesta eri liiketoiminta-alueiden integroinnissa konsernissa, lukuisista omistajavaihdoksista ja riittämättömistä voimavaroista kehittää uusia malleja tärkeimmille markkinoille, mistä vastuu lankeaa BMW:lle, British Aerospacelle ja British Leyland Motor Corporationin johdolle. British Aerospacen virheenä nähdään 1980-luvun menestyksen synnyttäneen Hondan syrjäyttämisen BMW:llä. BMW:n aikana tullut menestys oli Rover 75, minkä jälkeen ei keskikokoisen malliston kehittämistä enää jatkettu 1998 jälkeen.

Phoenix Groupille tarjolla ollutta vaihtoehtoa, Alchemy Partnersia, ei voitu kokeilla, koska ammattiliitot vastustivat sitä. MG Rover yritti hakea strategista kumppanuutta Kiinan suurimman autonvalmistajan, Shanghai Automotive Industry Corporationin (SAIC), kanssa saavuttaakseen miljoonan auton vuosittaisen yhteismyynnin siinä kuitenkaan onnistumatta. SAIC omistaa oikeudet Rover 25 ja Rover 75 -malleihin Kiinassa ja olisi ollut valmis ostamaan teknistä tietämystä tuotantoaan varten Ricardon teknisen konsultointiyhtiön kautta.

SAICin kiinnostus MG Roverissa kohdistui pääasiassa keskikokoisiin Rover 75:een, MG ZR:ään, MG ZT:hen, ja MG ZT:hen, ei enää Rover 45:een, kun taas Nanjing Automobile olisi kiinnostunut valmistamaan niin Rover 45:ia kuin myös pienempiä Rover 25:ia myös Britanniaan tuotaviksi.

Honda vei koneet ja hävitti piirustuksia MG Roverin Longbridgen tehtailta sen jälkeen kun konkurssihallinto tunnusti sen teolliset oikeudet suunnitteluoikeuksiin. Tämä vaikeuttaa Rover 45:n ja MG ZS:n tuotannon uudelleen käynnistämistä. Honda Europen mukaan Honda Civiciin ja Rover 400:aan perustuvan Rover 45:n valmistuksessa käytettyjä lisenssejä tuskin myydään kenellekään Roverin uusista omistajista.

MG Roverin tavaramerkki on arvokas, minkä vuoksi sen ostamisesta ovat ilmoittaneet keskustelleensa mm. Iranin Dastaan, pääomasijoitusyhtiö Alchemy Partners sekä MG:stä kiinnostunut Project Kimber consortium.

2004 osti Shanghai Automotive Industry Corporation 67 miljoonalla punnalla Roverin oikeuksia, minkä Nanjing Automobile kiistää koskevan 98%:sti samoista osista valmistettavia MG-autoja. SAIC on ilmoittanut puolustavansa teollisia oikeuksiaan niin Rovereihin kuin myös MG:hin.

[muokkaa] Nanjing Automobile

22. heinäkuuta 2005 myytiin MG Rover 1947 perustetulle Kiinan vanhimmalle autotehtaalle, Nanjing Automobilelle, kolme kuukautta kestäneessä konkurssihallinto PriceWaterhouseCoopersin järjestämässä tarjouskilpailussa, missä toisena kiinalaistarjoajana oli Shanghai Automotive Industry Corporation. Kauppasummaa ei ole julkistettu, mutta arvioiden mukaan se voi vaihdella 40 miljoonasta 50 miljoonaan puntaan.

Ammattiliitto TGWU pelkää, ettei Nanjing Automobile aloita uudelleen merkittävässä määrin valmistusta Britanniassa niin kuin SAIC olisi aloittanut, vaan pääasiassa hyödyntää teknologian muuttamisen noin 1000 - 2000 brittiläisen suunnittelijan voimin sekä tavaramerkin siirtämällä tuotannon kokonaan Kiinaan.

[muokkaa] Konseptimalleja

[muokkaa] Lisää muualla verkossa

[muokkaa] Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Rover-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
Henkilökohtaiset työkalut
Google AdSense