Ero sivun ”Aktiivijousitus” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Tiedosto:Active Body Control elektroniikka.jpg|right|thumb|250px|M-B Active Body Control, elektroniikka]] | [[Tiedosto:Active Body Control elektroniikka.jpg|right|thumb|250px|M-B Active Body Control, elektroniikka]] | ||
− | '''Aktiivijousitus''' on | + | '''Aktiivijousitus''' on ajoneuvojen [[Jousitus|jousituksen]] muoto, joka valvoo ja ohjaa pyörien pystysuuntaista liikettä suhteessa auton koriin tai runkoon. Nimensä mukaisesti jousituksen toiminta on aktiivista toimintaa jonkin ajoneuvossa olevan järjestelmän toimesta, toisin kuin passiivisessa jousituksessa, jossa liike tapahtuu täysin ajopinnan muotojen pakottamana. Aktiivijousitukset voidaan jakaa yleisellä tasolla kahteen pääluokkaan: puhtaasti aktiivisiin sekä mukautuviin ja semi-aktiivisiin jousituksiin. Mukautuva jousitus ainoastaan muuttaa iskunvaimentimien jäykkyyttä, vastaamaan tienpinnan tai ajodynamiikan vaatimiin muutoksiin, kun taas aktiivijousitus käyttää jotain toimilaitetta nostaakseen tai laskeakseen auton koria pyöräkohtaisesti. |
+ | |||
+ | Nämä järjestelmät antavat autojen valmistajille mahdollisuuden saavuttaa parempi ajo- ja matkustusmukavuus sekä [[ajettavuus]], vähentämällä ajopinnan epätasaisuuksien aiheuttamaa tärinää ja pitämällä pyörät paremmassa kosketuksessa ajopintaan. Aktiivijousituksen ohjausyksikkö saa jatkuvasti tietoa pyörien ja korin liikkeistä eri puolelle autoa sijoitetuista tunnistimista ja tämän datan perusteella se ohjaa vaimentimien ja jousituksen toimintaa. Aktiivijousitus eliminoi lähes täysin auton korin sivusuuntaisen kallistelun ja pituussuuntaisen nyökkimisen kaarreajossa, kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. | ||
== Aktiivinen == | == Aktiivinen == |
Versio 19. tammikuuta 2017 kello 20.11
Aktiivijousitus on ajoneuvojen jousituksen muoto, joka valvoo ja ohjaa pyörien pystysuuntaista liikettä suhteessa auton koriin tai runkoon. Nimensä mukaisesti jousituksen toiminta on aktiivista toimintaa jonkin ajoneuvossa olevan järjestelmän toimesta, toisin kuin passiivisessa jousituksessa, jossa liike tapahtuu täysin ajopinnan muotojen pakottamana. Aktiivijousitukset voidaan jakaa yleisellä tasolla kahteen pääluokkaan: puhtaasti aktiivisiin sekä mukautuviin ja semi-aktiivisiin jousituksiin. Mukautuva jousitus ainoastaan muuttaa iskunvaimentimien jäykkyyttä, vastaamaan tienpinnan tai ajodynamiikan vaatimiin muutoksiin, kun taas aktiivijousitus käyttää jotain toimilaitetta nostaakseen tai laskeakseen auton koria pyöräkohtaisesti.
Nämä järjestelmät antavat autojen valmistajille mahdollisuuden saavuttaa parempi ajo- ja matkustusmukavuus sekä ajettavuus, vähentämällä ajopinnan epätasaisuuksien aiheuttamaa tärinää ja pitämällä pyörät paremmassa kosketuksessa ajopintaan. Aktiivijousituksen ohjausyksikkö saa jatkuvasti tietoa pyörien ja korin liikkeistä eri puolelle autoa sijoitetuista tunnistimista ja tämän datan perusteella se ohjaa vaimentimien ja jousituksen toimintaa. Aktiivijousitus eliminoi lähes täysin auton korin sivusuuntaisen kallistelun ja pituussuuntaisen nyökkimisen kaarreajossa, kiihdytyksissä ja jarrutuksissa.
Sisällysluettelo
Aktiivinen
Hydraulisessa järjestelmässä tietokone antaa saamansa datan perusteella jatkuvasti käskyjä servoille, jotka ohjaavat vaimentimien toimintaa hydrauliikan paineenmuutosten avulla. Servoilla toteutettuun aktiivijousitukseen liittyy usein automaattinen tasonsäätö ajotilanteen mukaan. Jousituksen jäykkyyden taso on usein myös kuljettajan säädettävissä. Täyshydraulisissa järjestelmissä, kuten oheisten kuvien Mercedes-Benz ABC -järjestelmässä, ei käytetä lainkaan mekaanista jousitusta.
Semi-aktiivinen
Puoli-aktiivinen tai mukautuva järjestelmä muuttaa iskunvaimentimien jäykkyyttä vaimentimien nesteen virtauksen tai viskositeetin muutoksen avulla. Toisin kuin aktiivisissa järjestelmissä, vaimennukseen ei lisätä tai vähennetä tehoa ulkopuolisen faktorin, kuten esim. hydrauliikkapumpun avulla ja siksi mukautuvan vaimennuksen ominaisuuksiin ei kuulu ajokorkeuden säätö. Yksinkertaisuutensa vuoksi puoli-aktiivinen vaimennus on huomattavasti edullisempi kuin aktiivijousitus.
Solenoidiohjattu on aktiivijousitustyypeistä edullisin toteuttaa ja siksi yleisin. Siinä solenoidit säätävät jousituksen ja vaimennuksen jäykkyyttä vaimentimien nestevirtausta muuttamalla.
Magneettireologinen järjestelmä on kehittynyt versio puoli-aktiivisesta jousituksesta. Tässä järjestelmässä iskunvaimentimet sisältävät magneettista nestettä, jonka viskositeettia pystytään muuttamaan millisekunneissa magneettien avulla.
Aktiivijousituksella varustettuja autoja
Aktiivijousitus on usein ollut valinnainen vaihtoehto teräsjousituksen sijaan.
- 1983: Toyota Soarer (Z10): Toyota esittelee maailman ensimmäisen mikroprosessoriohjatun semi-aktiivisen vaimennusjärjestelmän nimeltä Toyota Electronic Modulated Suspension (TEMS)[1]
- 1984: Lancia Thema: semi-aktiivinen järjestelmä auto / sport -asetuksilla.
- 1985 Subaru Leone Turbo / Subaru XT: "Air Suspension"[2]
- 1986: Toyota Soarer (Z20): sähköisesti ohjattu (TEMS) täysilmajousitus (jousivakio, muuttuva vaimennusvoima)[3]
- 1987 Mitsubishi Galant VI: "Dynamic ECS", maailman ensimmäinen sähköisesti ohjattu, mukautuva semi-aktiivinen ilmajousitus.[4]
- 1987 Lincoln Continental 8. sukupolvi Mukautuva semi-aktiivinen Adaptive air-ride -vaimennus
- 1987 BMW M3 (E30) "BOGE adjustable damping" -järjestelmä
- 1989 Citroën XM (Hydractive, semi-aktiivinen)
- 1989 Toyota Celica ST183 GT-R Active Sports: semi-aktiivinen Toyota Active Control Suspension, jossa edelleen oli teräskierrejouset, mutta kallistuksenvakaajat oli jätetty pois. Vuonna 1991 järjestelmä tuli Toyota Soarer Z30:n varusteeksi.
- 1990 Nissan Leopard (F31) / Nissan Cedric (Y31) / Nissan Maxima (J30): ensimmäinen tienpintaa auton etupuolelta tutkalla mittaava, semi-aktiivinen DUET-SS Super Sonic Suspension -järjestelmä
- 1990 Infiniti Q45 (G50): "Full-Active Suspension (FAS)" -aktiivivaimennus teräskierrejousin
- 1990 Toyota Supra (A70): (Toyota Electronically Modulated Suspension)
- 1991 Mercedes-Benz S (140-sarja): ensimmäisen sukupolven ADS I (Adaptive Damping System) (Skyhook system)
- 1991 Mitsubishi GTO (Z16A): "Electronically Controlled Suspension"
- 1992 Citroën Xantia: (Hydractive 2, semi-aktiivinen)
- 1993 Cadillac: eri malleihin tarjolla Road Sensing Suspension (RSS) -järjestelmä. RSS oli tarjolla vakioversiona sekä kehittyneempänä CVRSS (Continuously variable road sensing suspension) -järjestelmänä. RSS-järjestelmä mittasi vaimentimien toimintaa 15 millisekunnin välein ja vaihtoi vaimennustehoa kahden asetuksen välillä.