Ero sivun ”Auto Union AG” versioiden välillä
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
===Auto Unionin synty=== | ===Auto Unionin synty=== | ||
− | [[DKW|Zschopauer Motorenwerke J. S. Rasmussen AG]] oli vuonna 1928 65 000:n yksikön vuosituotannollaan maailman suurin moottoripyörien valmistaja. Samana vuonna yhtiön pääomistaja [[Jørgen Skafte Rasmussen]] neuvotteli juuri perustetusta Saksin valtionpankista (Sächsische Staatsbank) itselleen rahoituksen, zwickaulaisen [[Horch#Yhtiön ja merkin historia|Audiwerke AG:n]] osake-enemmistön ostamista varten. 1930-luvun alussa maailmantalouden lama ajoi myös Rasmussenin konsernin taloudelliseen ahdinkoon ja Saksin valtionpankki, joka vuodesta 1929 lähtien oli omistanut 25 prosentin osuuden ''Zschopauer Motorenwerke AG:sta'', epäsi Rasmussenin yhtiöiltä lisärahoituksen mahdollisuuden. Rasmussen ja pankin emoyhtiön hallitukseen nimittämä [[Richard Bruhn]] kehittivät suunnitelman, jossa Zschopauer Motorenwerke, sen tytäryhtiö Audi ja tuolloin ajelehtimistilassa ollut ''Horchwerke AG'' liitettäisiin yhteen. Samaan kompukseen oli mahdollista liittää vielä ''[[Wanderer|Wanderer-Werke]]'', vuokraamalla yhtiön Siegmarissa, Chemnitzin liepeillä, sijaitseva autotehdas kymmenen vuoden sopimuksella. Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta [[Hanomag]]- ja [[Brennabor]]-merkkien littämisestä samaan yhtymään, mutta nämä hankkeet eivät edenneet pidemmälle. | + | [[DKW|Zschopauer Motorenwerke J. S. Rasmussen AG]] oli vuonna 1928 65 000:n yksikön vuosituotannollaan maailman suurin moottoripyörien valmistaja. Samana vuonna yhtiön pääomistaja [[Jørgen Skafte Rasmussen]] neuvotteli juuri perustetusta Saksin valtionpankista (Sächsische Staatsbank) itselleen rahoituksen, zwickaulaisen [[Horch#Yhtiön ja merkin historia|Audiwerke AG:n]] osake-enemmistön ostamista varten. 1930-luvun alussa maailmantalouden lama ajoi myös Rasmussenin konsernin taloudelliseen ahdinkoon ja Saksin valtionpankki, joka vuodesta 1929 lähtien oli omistanut 25 prosentin osuuden ''Zschopauer Motorenwerke AG:sta'', epäsi Rasmussenin yhtiöiltä lisärahoituksen mahdollisuuden. Rasmussen ja pankin emoyhtiön hallitukseen nimittämä [[Richard Bruhn]] kehittivät suunnitelman, jossa Zschopauer Motorenwerke, sen tytäryhtiö Audi ja tuolloin ajelehtimistilassa ollut ''Horchwerke AG'' liitettäisiin yhteen. Samaan kompukseen oli mahdollista liittää vielä ''[[Wanderer|Wanderer-Werke]]'', vuokraamalla yhtiön Siegmarissa, Chemnitzin liepeillä, sijaitseva autotehdas kymmenen vuoden sopimuksella. Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta [[Hanomag]]- ja [[Brennabor]]-merkkien littämisestä samaan yhtymään, mutta nämä hankkeet eivät edenneet pidemmälle. Hanomag päätyi lopulta [[Daimler-Benz]]in haltuun, kuten Auto Unionkin joksikin aikaa, kunnes [[Volkswagen]] hankki sen itselleen. |
<gallery widths=200> | <gallery widths=200> |
Versio 23. marraskuuta 2014 kello 15.34
Auto Union AG | |
---|---|
Yrityksen perustuspaikka | Auto Union AG, Chemnitz kesäkuu 29. 1932 Auto Union GmbH, Ingolstadt, syyskuu 3. 1949 |
Toiminnassa | 1932 – 1969 |
Yhtiön kohtalo | Alkuperäinen Auto Union AG poistettu Saksin yritysrekisteristä 1949. Uusi Auto Union GmbH perustettu Baijerin Ingolstadtiin 1949, toimintoja siirretty jo vuodesta 1945-46 lähtien. 10. 3. 1969 Auto Union GmbH, NSU Motorenwerke AG ja Volkswagenwerke AG solmivat sopimuksen jolla Audi ja NSU yhdistettiin Audi NSU Auto Unioniksi. Vuonna 1985 yhtymän nimi muutettiin selkeämmäksi, syntyi Audi AG, Volkswagenin täysin omistama tytäryhtiö. |
Auto Union AG oli ensimmäinen saksalainen autoteollisuuden yhteenliittymä, joka syntyi kun Zschopauer Maschinenfabrik J. S. Rasmussen (DKW), sen zwickaulainen tytäryhtiö Audiwerke AG, zwickaulainen Horchwerke AG ja chemnitzlainen Wanderer-Werke AG:n autoteollisuus muodostivat Auto-Union Sächsischer Motorfahrzeugfabriken AG -nimisen yhtiön, jonka pääkonttori sijaitsi aluksi DKW:n tehtailla Saksin Zschopaussa. Vuonna 1936 yhtiön hallinto muutti Chemnitzin kaupunkiin, jonne se oli sitä perustettaessa kirjattu, sen hankittua omistukseensa ajoneuvovalmistaja Presto-Werke Günther & Co:n toimitilat.
Auto Unionin logossa neljä ympyrää kuvastaa neljää yhteenlittynyttä automerkkiä, jotka kuitenkin toimivat omina, itsenäisinä yhtiöinään. Vuosien 1934 ja 1939 välisenä aikana Horchwerke AG kehitti ja valmisti GP-kilpa-autoja, jotka kantoivat nimeä "Auto Union". Muutoin yhtiön nimeä ei käytetty autojen tuotemerkkinä, lukuunottamatta vuonna 1958 markkinoille tuotua Auto Union 1000 -mallia.
Ennen toista maailmansotaa Auto Union -yhtymä oli Saksan toiseksi suurin ajoneuvojen valmistaja, Adam Opel AG:n jälkeen.
Sisällysluettelo
Historia
Auto Unionin synty
Zschopauer Motorenwerke J. S. Rasmussen AG oli vuonna 1928 65 000:n yksikön vuosituotannollaan maailman suurin moottoripyörien valmistaja. Samana vuonna yhtiön pääomistaja Jørgen Skafte Rasmussen neuvotteli juuri perustetusta Saksin valtionpankista (Sächsische Staatsbank) itselleen rahoituksen, zwickaulaisen Audiwerke AG:n osake-enemmistön ostamista varten. 1930-luvun alussa maailmantalouden lama ajoi myös Rasmussenin konsernin taloudelliseen ahdinkoon ja Saksin valtionpankki, joka vuodesta 1929 lähtien oli omistanut 25 prosentin osuuden Zschopauer Motorenwerke AG:sta, epäsi Rasmussenin yhtiöiltä lisärahoituksen mahdollisuuden. Rasmussen ja pankin emoyhtiön hallitukseen nimittämä Richard Bruhn kehittivät suunnitelman, jossa Zschopauer Motorenwerke, sen tytäryhtiö Audi ja tuolloin ajelehtimistilassa ollut Horchwerke AG liitettäisiin yhteen. Samaan kompukseen oli mahdollista liittää vielä Wanderer-Werke, vuokraamalla yhtiön Siegmarissa, Chemnitzin liepeillä, sijaitseva autotehdas kymmenen vuoden sopimuksella. Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta Hanomag- ja Brennabor-merkkien littämisestä samaan yhtymään, mutta nämä hankkeet eivät edenneet pidemmälle. Hanomag päätyi lopulta Daimler-Benzin haltuun, kuten Auto Unionkin joksikin aikaa, kunnes Volkswagen hankki sen itselleen.
Auto Union moottoriurheilussa
Pääartikkeli: Auto Union GP-autot
Vuodesta 1934 vuoden 1937 loppuun Horch-tehtaiden Auto-Union kilpaosaston johdossa oli böömiläissyntyinen Ferdinand Porsche. Vuodesta 1938 eteenpäin, aina II maailmansodan puhkeamiseen asti, kilpailutoiminnasta vastaavan osaston johtajana oli itävaltalainen insinööri Robert Eberan von Eberhorst. Keskimoottoristen "Hopeanuolien" kultakaudella, vuosina 1934 – 1939 Auto Union oli käytännössä ainoa auto, joka antoi Mercedes-Benzin GP-autoille todellisen vastuksen.
Henkilöautoja
Auto Union 1000 oli merkin ainoa tuotantomalli, jota tehtiin DKW 3=6 -mallin ja F102:n välissä 981 cm3 2-tahtisella rivi-3-moottorilla vuosina 1958 – 1963.