Ero sivun ”C.G.V.” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 18: Rivi 18:
 
1900-luvun alussa newyorkilainen kauppahuone [[Smith & Mabley Manufacturing Company|Smith & Mabley]] oli merkittävä eurooppalaisten autojen maahantuoja ja sen edustamiin merkkeihin lukeutui myös C.G.V. Vuosina 1902 ja -03 Smith & Mableyn tytäryhtiö ''C.G.V. Company of America'' valmisti arvioiden mukaan seitsemisen autoa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.coachbuilt.com/bui/s/smith_mabley/smith_mabley.htm| Nimeke = Smith & Mabley| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Coachbuilt.com| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 8.5.2020}}</ref>
 
1900-luvun alussa newyorkilainen kauppahuone [[Smith & Mabley Manufacturing Company|Smith & Mabley]] oli merkittävä eurooppalaisten autojen maahantuoja ja sen edustamiin merkkeihin lukeutui myös C.G.V. Vuosina 1902 ja -03 Smith & Mableyn tytäryhtiö ''C.G.V. Company of America'' valmisti arvioiden mukaan seitsemisen autoa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.coachbuilt.com/bui/s/smith_mabley/smith_mabley.htm| Nimeke = Smith & Mabley| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Coachbuilt.com| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 8.5.2020}}</ref>
  
C.G.V. oli myös yksi ensimmäisistä moottoroitujen sotilasajoneuvojen valmistajista. Yhtiö valmisti vuoden 1902 15 hv:n alustalle kaksi autoa, jossa kuljettaja oli vailla suojausta ja auton takaosaan oli tehty 7 mm:n teräksestä tynnyrimäinen suoja ampujalle, jolla oli aseenaan Hotchkiss-konekivääri. Gruusialainen insinöörikapteeni M.A. Nakashidze oli suunnitellut vuosina 1904&ndash;05 käydyn Venäjän-Japanin sodan kokemuksien perusteella täyspanssaroidun, pyörivällä konekivääritornilla varustetun, pyörillä liikkuvan auton, jolle ei kuitenkaan löytynyt Venäjältä valmistajaa. Sellaiseksi valikoitui C.G.V, joka valmisti näitä panssariautoja Venäjän keisarilliselle armeijalle n. 16 kappaletta.  
+
C.G.V. oli myös yksi ensimmäisistä moottoroitujen sotilasajoneuvojen valmistajista. Yhtiö valmisti vuoden 1902 15 hv:n alustalle kaksi autoa, jossa kuljettaja oli vailla suojausta ja auton takaosaan oli tehty 7 mm:n teräksestä tynnyrimäinen suoja ampujalle, jolla oli aseenaan Hotchkiss-konekivääri. Gruusialainen insinöörikapteeni M.A. Nakashidze oli suunnitellut vuosina 1904&ndash;05 käydyn Venäjän-Japanin sodan kokemuksien perusteella täyspanssaroidun, pyörivällä konekivääritornilla varustetun, pyörillä liikkuvan auton, jolle ei kuitenkaan löytynyt Venäjältä valmistajaa. Sellaiseksi valikoitui C.G.V, joka valmisti näitä panssariautoja Venäjän keisarilliselle armeijalle n. 16 kappaletta. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = http://www.warwheels.net/CharronGV1906index.html| Nimeke = Charron, Girardot & Voigt Model 1906 Armored Car| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = War Wheels| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 10.5.2020}}</ref>
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Versio 10. toukokuuta 2020 kello 18.51

Charron, Girardot & Voigt
Yrityksen perustuspaikka Flag of France.svg.png Ranska, Puteaux
Toiminnassa 19011906
Yhtiön kohtalo Yhtiön omistajat ja nimi vaihtuivat
Kokonais valmistusmäärä
Suosituin malli
Seuraaja Automobiles Charron
1902 C.G.V. 15 CV Tonneau

C.G.V. oli ranskalaisen Automobiles Charron, Girardot & Voigt SA:n vuosina 1901–1906 valmistama auomerkki.

Historia

Yhtiön perustajat Fernand Charron, Léonce Girardot ja Émile Voigt olivat sekä kilpapyöräilijöitä, että ajaneet autokilpailuja Panhard & Levassor -merkillä. Heidän ensimmäinen mallinsa oli 15-hevosvoimainen, 3300 cm3:n nelisylinterisellä rivimoottorilla.[1] Monien muiden ranskalaismerkkien tavoin CGV oli lippakeulainen, mutta tässä tapauksessa kyseessä oli puhtaasti muotoilullinen seikka, koska auton jäähdytin sijatsi keulalla.

Mikäli autonvalmistaja halusi saada 1900-luvun alun Ranskassa kunniaa, mainetta ja hyvin vetävän myynnin, sen oli lähestulkoon välttämätöntä osallistua merkittävimpiin kilpailuihin. Koska Charron, Girardot ja Voigt olivat kilpa-ajajia jo entuudestaan, oli luonnollista että CGV valmisti autoja myös kilpailuja varten. Merkki jäi kuitenkin vaille merkittäviä saavutuksia. Vuosina 1902 ja -03 CGV:llä ajanut Étienne Giraud joutui keskeyttämään kaikissa isoissa kilpailuissa. Samoin kävi Léonce Girardot'lle, jonka taival vuoden 1902 Gordon Bennett Cupissa katkesi keskeyttämiseen. Vuotta aiemmin hän oli Panhardilla ajanut kisan voittoon.[2] Vuonna 1900 ajetun ensimmäisen Gordon Bennett Cupin voittoon Panhardilla ajaneen Fernand Charron'in oli tarkoitus osallistua vuoden 1903 Pariisi-Madrid -autokilpailuun CGV:n uudella, 8-litraisella rivi-8-moottorilla varustetulla kilpa-autolla, mutta tätä ei ehditty saamaan valmiiksi.[3]

1900-luvun alussa newyorkilainen kauppahuone Smith & Mabley oli merkittävä eurooppalaisten autojen maahantuoja ja sen edustamiin merkkeihin lukeutui myös C.G.V. Vuosina 1902 ja -03 Smith & Mableyn tytäryhtiö C.G.V. Company of America valmisti arvioiden mukaan seitsemisen autoa.[4]

C.G.V. oli myös yksi ensimmäisistä moottoroitujen sotilasajoneuvojen valmistajista. Yhtiö valmisti vuoden 1902 15 hv:n alustalle kaksi autoa, jossa kuljettaja oli vailla suojausta ja auton takaosaan oli tehty 7 mm:n teräksestä tynnyrimäinen suoja ampujalle, jolla oli aseenaan Hotchkiss-konekivääri. Gruusialainen insinöörikapteeni M.A. Nakashidze oli suunnitellut vuosina 1904–05 käydyn Venäjän-Japanin sodan kokemuksien perusteella täyspanssaroidun, pyörivällä konekivääritornilla varustetun, pyörillä liikkuvan auton, jolle ei kuitenkaan löytynyt Venäjältä valmistajaa. Sellaiseksi valikoitui C.G.V, joka valmisti näitä panssariautoja Venäjän keisarilliselle armeijalle n. 16 kappaletta. [5]

Lähteet

  1. A.J. Jacobs: The New Domestic Automakers in the United States and Canada: History, Impacts, and Prospects. Lexington Books, 2015. ISBN 9780739188262. Teoksen verkkoversio (viitattu 6. toukokuu 2020).
  2. History of Formula 1 - Gordon Bennett Cup Pt I – grandprixhistory.org, Viitattu: 6. toukokuu 2020.
  3. Robert Dick: Auto Racing Comes of Age: A Transatlantic View of the Cars, Drivers and Speedways, 1900-1925. McFarland, 2013. ISBN 9780786488117. Teoksen verkkoversio (viitattu 6. toukokuu 2020).
  4. Smith & Mabley – Coachbuilt.com, Viitattu: 8. toukokuu 2020.
  5. Charron, Girardot & Voigt Model 1906 Armored Car – War Wheels, Viitattu: 10. toukokuu 2020.