Ero sivun ”Chrysler Airflow” versioiden välillä
(→Mitat) |
|||
(35 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | {{ | + | {{Malli| |
nimi = Chrysler Airflow| | nimi = Chrysler Airflow| | ||
− | kuva = [[ | + | kuva = [[Tiedosto:Chrysler-Airflow-1934.jpg|250px|Chrysler Airflow vm 1934]]| |
− | valmistaja = Chrysler| | + | valmistaja = Chrysler Corporation| |
− | valmistusmaa = Yhdysvallat| | + | valmistusmaa = <br>{{Lippu|USA}} Yhdysvallat, Highland Park, Michigan| |
valmistusaika = [[1934]]–[[1937]]| | valmistusaika = [[1934]]–[[1937]]| | ||
luokka = | | luokka = | | ||
− | kori = 2-ovinen [[ | + | kori = 4-ovinen [[sedan]]<br>2-ovinen [[coupé]]| |
− | moottori = [[ | + | suunnittelija = | |
+ | pohjalevy = | | ||
+ | moottori = [[R8]], [[R6]]| | ||
huippunopeus = 145 km/h| | huippunopeus = 145 km/h| | ||
− | kiihtyvyys = 19,5 s (0 | + | kiihtyvyys = 19,5 s (0–100 km/h)| |
− | iskutilavuus = 5301 cm<sup>3</sup>| | + | iskutilavuus = 3954–5301 cm<sup>3</sup>| |
− | teho = | + | teho = 100–130 hv| |
− | kulutus = | + | päästöt = | |
+ | kulutus = | | ||
voimanvälitys = [[Takaveto]]| | voimanvälitys = [[Takaveto]]| | ||
− | hintaluokka = | + | hintaluokka = | |
− | edeltäjä = | + | edeltäjä = | |
− | seuraaja = | + | seuraaja = [[Chrysler Windsor]]| |
− | samaaluokkaa = | + | samaaluokkaa = [[Hupmobile 618]]}} |
+ | '''Chrysler Airflow''' on vuonna [[1934]] esitelty automalli, joka vaikutti suuresti 1930-luvun jälkipuolen autojen muotoiluun. Jokaisella vuosikymmenellä on ollut jokin muotiteema, jota autonvalmistajat käyttävät hyödykseen autojensa [[kori]]en muotoilussa, jotta ne miellyttäisivät ostajia enemmän. [[Chrysler]] Airflowista oli tarkoitus tehdä 1930-luvun muodinluoja, missä se onnistuikin, mutta silti mallia ei myyty kovin paljon. Airflow toi pyöreät [[kori]]linjat muotiin, ja Airflowin jälkeen niitä nähtiin runsaasti. | ||
− | + | == "Muodin muutos" == | |
+ | |||
+ | 1920-luvulla monia suunnittelijoita kiehtoivat lentokoneet. Lentämisestä oli tullut suosittu puheenaihe ja lentäminen oli nykyaikaisuuden ja menestyksen perikuva. Yhdysvaltain 1929 alkanut talouslama sai autonvalmistajat yrittämään löytää uusia keinoja automallien uudistamiseen, tekemään niistä virtaviivaisempia aivan kuten lentokoneet olivat. | ||
+ | |||
+ | [[Chrysler]] uskoi suuresti virtaviivaisuuteen, ja määräsi [[Carl Breer]]in suunnittelemaan tulevaisuuden [[auto]]n. Breer oli innostunut lentokoneista ja niiden muodoista. Hän oli tutkinut mm. lintuja ja niiden virtaviivaisia muotoja. Insinööri Carl Breer johti Chrysler Airflow'n suunnitteluryhmää. | ||
− | + | [[Chrysler]] Airflow esiteltiin Chicagon ''Edistyksen vuosisata''-näyttelyssä tammikuussa [[1934]]. | |
− | + | Chrysler käytti tuulitunnelia Airflow'n muotoilun apuna: luovuttiin laatikkomaisuudesta ja Airflow'lle muotoiltiin yhtenäinen keulasta perään ulottuva korilinja. Perä muotoiltiin viistoksi. Airflow'n muotojen ongelmana oli erityisesti keulan muotoilu. Raskaan näköistä keulaa arvosteltiin. Autoa moitittiin "mulkosilmäiseksi" ja sitä verrattiin sarvikuonoon. <ref>Penny Sparke: Auto - Sata vuotta muotoilua, WSOY, 2005, s. 32-33</ref> | |
− | [[ | + | 1930-luvulla oli vielä tavallista että [[auto]]issa oli pystyt [[jäähdytin]] ja [[tuulilasi]] sekä erilliset [[ajovalo]]t. Ne heikensivät virtaviivaisuutta. Saadakseen autoista virtaviivaisia jouduttiin kallistamaan [[jäähdytin]]tä ja [[tuulilasi]]a taaksepäin ja [[ajovalo]]t piti upottaa [[lokasuoja|lokasuojiin]]. |
− | + | Teoriassa muotoilu oli aivan oikea, mutta Airflow'n virtaviivainen muotoilu ja erityisesti keulan raskas muoto ei ollut hyväksi myynnille. | |
− | + | Myöhemmin Ray Dietrich suunnitteli autoon perinteisemmän ilmeen, ja vuosien 1935, 1936 ja 1937 malleissa oli kaikissa erilainen jäähdyttimen säleikkö. Lisäksi teräsputkirunkoiset istuimet vaihdettiin tavallisiin istuimiin. Myös kumimatot korvattiin tavallisilla kangasmatoilla. <ref>Penny Sparke: Auto - Sata vuotta muotoilua, WSOY, 2005, s. 32-33</ref> | |
− | [[ | + | == Kori == |
+ | Airflow itsessään ei ollut järin huono. Autossa oli laatikkomaisista teräspalkeista koostuva [[alusta]] ja [[runko]]kehikko ja sen päälle asennettiin [[kori]]pellit. [[Moottori]] sijaitsi hiukan tavanomaista edempänä [[etuakseli]]n päällä, mikä sijoitus oli vielä harvinainen mutta se alkoi yleistyä 1940-luvulle tultaessa. Sillä tavalla sijoitettuna [[moottori]] ja [[vaihteisto]] eivät vieneet tilaa [[ohjaamo]]sta. Istuimet olivat [[akseli|akseleiden]] välissä, joten [[taka-akseli]]kaan ei vienyt käytännössä omaa osaansa takatiloista. | ||
− | == Ongelmia myynnissä | + | == Ongelmia myynnissä == |
Airflowin ulkomuoto ei miellyttänyt ostajien silmiä. Lisäksi auto kulki melko keinahtelevasti eikä siitä pidetty. Kun auton [[maavara]]a vielä kasvatettiin, tilanne vain paheni. | Airflowin ulkomuoto ei miellyttänyt ostajien silmiä. Lisäksi auto kulki melko keinahtelevasti eikä siitä pidetty. Kun auton [[maavara]]a vielä kasvatettiin, tilanne vain paheni. | ||
− | + | Airflow esiteltiin tammikuussa, mutta ensimmäiset mallit pystyttiin toimittamaan ostajille vasta heinäkuussa, joten monet ostajat kyllästyivät odottamaan ja peruivat tilauksen. Muut autonvalmistajat levittivät Airflow'sta erilaisia huhuja. Niissä väitettiin Airflow'n olevan niin huono, ettei [[Chrysler]] uskaltanut sitä heti toimittaa ostajille, siitä viivytys. | |
− | Airflow ei ollut kovin odotettu uutuus. Auto oli saanut huonon maineen jo ennenkuin kansa pääsi kokeilemaan sitä. Tämä on | + | Airflow ei ollut kovin odotettu uutuus. Auto oli saanut huonon maineen jo ennenkuin kansa pääsi kokeilemaan sitä. Tämä on ehkä pahin tilanne mihin autonvalmistaja saattoi joutua. |
− | + | [[Tiedosto:Chrysler-Airflow-takaa.jpg|350px|thumb|right|Chrysler Airflow takaa]] | |
+ | Airflow meni aluksi kohtalaisen hyvin kaupaksi, mutta pian myynti alkoi hiipua. Ensimmäisenä tuotantovuonna [[1934]] Chrysler Airflowta myytiin 11 292 kappaletta, kun muita Chrysler-malleja myytiin ainakin kaksinkertainen määrä. | ||
− | + | Seuraavana vuonna auton muoto muuttui hiukan tavanomaisemmaksi, mutta myynti laski silti. Vuonna [[1935]] myytiin vain noin 7750 Airflow'ta (toisen lähteen mukaan 6 285), vuonna [[1936]] enää 5900 ja viimeisenä valmistusvuonna [[1937]] vain 4400 kappaletta. | |
− | + | == Muodin esikuvaksi == | |
− | + | Vaikka Airflow ei menestynyt taloudellisesti, se vaikutti autoja ostavaan yleisöön huomattavasti. Amerikkalaiset havahtuivat huomaamaan auton muotoilun uudet suuntaukset ja pyöreät aerodynaamiset linjat. | |
− | + | Chrysler Airflow'sta tuli esikuva monille [[auto]]ille. Esimerkkinä [[Volvo PV51]] 36 Carioca jonka [[kori]] muistutti erikoisen paljon Airflowin koria, tuskin sattumalta. Vaikutteita Airflowista löytyi myös esimerkiksi [[Peugeot]]issa ja [[Hanomag]]issa. | |
Nyt kun Chrysler Airflowin tapausta ajattelee, on ihmeellistä ajatella miten [[auto]], joka oli hyvä ja nerokas mutta hiukan muista aikalaisistaan ulkonäöllisesti poikkeava, menestyi niinkin huonosti. | Nyt kun Chrysler Airflowin tapausta ajattelee, on ihmeellistä ajatella miten [[auto]], joka oli hyvä ja nerokas mutta hiukan muista aikalaisistaan ulkonäöllisesti poikkeava, menestyi niinkin huonosti. | ||
− | Yksi syy huonoon menestykseen oli lähinnä se että tuolloin [[auto]]t olivat lähinnä rikkaiden ihmisten | + | Yksi syy huonoon menestykseen oli lähinnä se että tuolloin [[auto]]t olivat lähinnä rikkaiden ihmisten kulkuvälineitä ja he olivat vanhemmanpuoleista väkeä. Eivät he halunneet ajaa muodin huipulta tulevalla [[auto]]lla tai erottua liikenteestä pyöreämuotoisella ajoneuvollaan. Auton piti olla perinteisen näköinen ja sellainen että ihmiset tunnistivat sen autoksi. |
== Tekniikka == | == Tekniikka == | ||
+ | Airflow'n [[moottori]]na toimi kahdeksansylinterinen [[rivimoottori]] teholtaan 115 [[hevosvoima]]a (85 kW). Valikoimaan kuuluivat myös 6-sylinterinen malli sekä [[Chrysler]]in muissa malleissa käytetyt 5,3- ja 6,3-litraiset rivi-8-moottorit. | ||
+ | |||
+ | Airflow'ssa on kolmivaihteinen käsikäyttöinen vaihteisto. Jarrut ovat hydrauliset. | ||
− | + | === Moottorit === | |
+ | {|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=60% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9" | ||
+ | !Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''4.0'''||[[R6]]|| ||3954 cm<sup>3</sup>||74 kW (100 hv)|| | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''4.9'''||[[R8]]|| ||4893 cm<sup>3</sup>||96 kW (130 hv) @ 3400 r/min|| | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''5.3'''||[[R8]]|| ||5301 cm<sup>3</sup>||? kW (? hv) @ ? r/min|| | ||
+ | |} | ||
+ | [[R6]]-moottori oli saatavana De Soto-merkkisenä. | ||
== Mitat == | == Mitat == | ||
− | *Akseliväli: 3119 mm | + | * Akseliväli: 3119 mm (sedan), 292 cm (coupe) |
− | == | + | == Muuta == |
+ | Chrysler-yhtymä valmisti Airflow-mallia myös [[DeSoto]]-merkkisenä: DeSoto Airflow, joka oli teknisesti hyvin samanlainen kuin Chrysler Airflow. (kuva ''Mobilisti'' 6/1992, sivu 83) <ref>Mobilisti 6/1992, sivu 83</ref> | ||
+ | == Lähteet == | ||
+ | {{EngWikipedia|Chrysler_Airflow}} | ||
* ''Vuosisatamme Autot'', Christer Glenning ja Bengt Ason Holm, ISBN 951-0-22831-1 | * ''Vuosisatamme Autot'', Christer Glenning ja Bengt Ason Holm, ISBN 951-0-22831-1 | ||
− | + | {{EngWikipedia|DeSoto_Airflow}} | |
− | + | <references/> | |
− | |||
[[Luokka:Chrysler|Airflow]] | [[Luokka:Chrysler|Airflow]] | ||
[[Luokka:Mallit|Airflow]] | [[Luokka:Mallit|Airflow]] |
Versio 27. maaliskuuta 2020 kello 20.28
Chrysler Airflow | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Chrysler Corporation, Yhdysvallat, Highland Park, Michigan |
Valmistusaika | 1934–1937 |
Luokka | |
Kori | 4-ovinen sedan 2-ovinen coupé |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R8, R6 |
Iskutilavuus | 3954–5301 cm3 |
Teho | 100–130 hv |
Voimanvälitys | Takaveto |
Kiihtyvyys | 19,5 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 145 km/h |
Kulutus | |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | |
Edeltäjä | |
Seuraaja | Chrysler Windsor |
Saman luokan autoja | Hupmobile 618 |
Chrysler Airflow on vuonna 1934 esitelty automalli, joka vaikutti suuresti 1930-luvun jälkipuolen autojen muotoiluun. Jokaisella vuosikymmenellä on ollut jokin muotiteema, jota autonvalmistajat käyttävät hyödykseen autojensa korien muotoilussa, jotta ne miellyttäisivät ostajia enemmän. Chrysler Airflowista oli tarkoitus tehdä 1930-luvun muodinluoja, missä se onnistuikin, mutta silti mallia ei myyty kovin paljon. Airflow toi pyöreät korilinjat muotiin, ja Airflowin jälkeen niitä nähtiin runsaasti.
Sisällysluettelo
"Muodin muutos"
1920-luvulla monia suunnittelijoita kiehtoivat lentokoneet. Lentämisestä oli tullut suosittu puheenaihe ja lentäminen oli nykyaikaisuuden ja menestyksen perikuva. Yhdysvaltain 1929 alkanut talouslama sai autonvalmistajat yrittämään löytää uusia keinoja automallien uudistamiseen, tekemään niistä virtaviivaisempia aivan kuten lentokoneet olivat.
Chrysler uskoi suuresti virtaviivaisuuteen, ja määräsi Carl Breerin suunnittelemaan tulevaisuuden auton. Breer oli innostunut lentokoneista ja niiden muodoista. Hän oli tutkinut mm. lintuja ja niiden virtaviivaisia muotoja. Insinööri Carl Breer johti Chrysler Airflow'n suunnitteluryhmää.
Chrysler Airflow esiteltiin Chicagon Edistyksen vuosisata-näyttelyssä tammikuussa 1934.
Chrysler käytti tuulitunnelia Airflow'n muotoilun apuna: luovuttiin laatikkomaisuudesta ja Airflow'lle muotoiltiin yhtenäinen keulasta perään ulottuva korilinja. Perä muotoiltiin viistoksi. Airflow'n muotojen ongelmana oli erityisesti keulan muotoilu. Raskaan näköistä keulaa arvosteltiin. Autoa moitittiin "mulkosilmäiseksi" ja sitä verrattiin sarvikuonoon. [1]
1930-luvulla oli vielä tavallista että autoissa oli pystyt jäähdytin ja tuulilasi sekä erilliset ajovalot. Ne heikensivät virtaviivaisuutta. Saadakseen autoista virtaviivaisia jouduttiin kallistamaan jäähdytintä ja tuulilasia taaksepäin ja ajovalot piti upottaa lokasuojiin.
Teoriassa muotoilu oli aivan oikea, mutta Airflow'n virtaviivainen muotoilu ja erityisesti keulan raskas muoto ei ollut hyväksi myynnille.
Myöhemmin Ray Dietrich suunnitteli autoon perinteisemmän ilmeen, ja vuosien 1935, 1936 ja 1937 malleissa oli kaikissa erilainen jäähdyttimen säleikkö. Lisäksi teräsputkirunkoiset istuimet vaihdettiin tavallisiin istuimiin. Myös kumimatot korvattiin tavallisilla kangasmatoilla. [2]
Kori
Airflow itsessään ei ollut järin huono. Autossa oli laatikkomaisista teräspalkeista koostuva alusta ja runkokehikko ja sen päälle asennettiin koripellit. Moottori sijaitsi hiukan tavanomaista edempänä etuakselin päällä, mikä sijoitus oli vielä harvinainen mutta se alkoi yleistyä 1940-luvulle tultaessa. Sillä tavalla sijoitettuna moottori ja vaihteisto eivät vieneet tilaa ohjaamosta. Istuimet olivat akseleiden välissä, joten taka-akselikaan ei vienyt käytännössä omaa osaansa takatiloista.
Ongelmia myynnissä
Airflowin ulkomuoto ei miellyttänyt ostajien silmiä. Lisäksi auto kulki melko keinahtelevasti eikä siitä pidetty. Kun auton maavaraa vielä kasvatettiin, tilanne vain paheni.
Airflow esiteltiin tammikuussa, mutta ensimmäiset mallit pystyttiin toimittamaan ostajille vasta heinäkuussa, joten monet ostajat kyllästyivät odottamaan ja peruivat tilauksen. Muut autonvalmistajat levittivät Airflow'sta erilaisia huhuja. Niissä väitettiin Airflow'n olevan niin huono, ettei Chrysler uskaltanut sitä heti toimittaa ostajille, siitä viivytys.
Airflow ei ollut kovin odotettu uutuus. Auto oli saanut huonon maineen jo ennenkuin kansa pääsi kokeilemaan sitä. Tämä on ehkä pahin tilanne mihin autonvalmistaja saattoi joutua.
Airflow meni aluksi kohtalaisen hyvin kaupaksi, mutta pian myynti alkoi hiipua. Ensimmäisenä tuotantovuonna 1934 Chrysler Airflowta myytiin 11 292 kappaletta, kun muita Chrysler-malleja myytiin ainakin kaksinkertainen määrä.
Seuraavana vuonna auton muoto muuttui hiukan tavanomaisemmaksi, mutta myynti laski silti. Vuonna 1935 myytiin vain noin 7750 Airflow'ta (toisen lähteen mukaan 6 285), vuonna 1936 enää 5900 ja viimeisenä valmistusvuonna 1937 vain 4400 kappaletta.
Muodin esikuvaksi
Vaikka Airflow ei menestynyt taloudellisesti, se vaikutti autoja ostavaan yleisöön huomattavasti. Amerikkalaiset havahtuivat huomaamaan auton muotoilun uudet suuntaukset ja pyöreät aerodynaamiset linjat.
Chrysler Airflow'sta tuli esikuva monille autoille. Esimerkkinä Volvo PV51 36 Carioca jonka kori muistutti erikoisen paljon Airflowin koria, tuskin sattumalta. Vaikutteita Airflowista löytyi myös esimerkiksi Peugeotissa ja Hanomagissa.
Nyt kun Chrysler Airflowin tapausta ajattelee, on ihmeellistä ajatella miten auto, joka oli hyvä ja nerokas mutta hiukan muista aikalaisistaan ulkonäöllisesti poikkeava, menestyi niinkin huonosti.
Yksi syy huonoon menestykseen oli lähinnä se että tuolloin autot olivat lähinnä rikkaiden ihmisten kulkuvälineitä ja he olivat vanhemmanpuoleista väkeä. Eivät he halunneet ajaa muodin huipulta tulevalla autolla tai erottua liikenteestä pyöreämuotoisella ajoneuvollaan. Auton piti olla perinteisen näköinen ja sellainen että ihmiset tunnistivat sen autoksi.
Tekniikka
Airflow'n moottorina toimi kahdeksansylinterinen rivimoottori teholtaan 115 hevosvoimaa (85 kW). Valikoimaan kuuluivat myös 6-sylinterinen malli sekä Chryslerin muissa malleissa käytetyt 5,3- ja 6,3-litraiset rivi-8-moottorit.
Airflow'ssa on kolmivaihteinen käsikäyttöinen vaihteisto. Jarrut ovat hydrauliset.
Moottorit
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | |
---|---|---|---|---|---|
4.0 | R6 | 3954 cm3 | 74 kW (100 hv) | ||
4.9 | R8 | 4893 cm3 | 96 kW (130 hv) @ 3400 r/min | ||
5.3 | R8 | 5301 cm3 | ? kW (? hv) @ ? r/min |
R6-moottori oli saatavana De Soto-merkkisenä.
Mitat
- Akseliväli: 3119 mm (sedan), 292 cm (coupe)
Muuta
Chrysler-yhtymä valmisti Airflow-mallia myös DeSoto-merkkisenä: DeSoto Airflow, joka oli teknisesti hyvin samanlainen kuin Chrysler Airflow. (kuva Mobilisti 6/1992, sivu 83) [3]
Lähteet
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Chrysler_Airflow-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Vuosisatamme Autot, Christer Glenning ja Bengt Ason Holm, ISBN 951-0-22831-1
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian DeSoto_Airflow-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.