Ero sivun ”DAF” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 112: Rivi 112:
 
==Sotilasajoneuvot==
 
==Sotilasajoneuvot==
 
Vaikka DAF:illa oli jo ennen II maailmansotaa ollut läheiset suhteet Hollannin kuninkaallisiin maavoimiin (''Koninklijke Landmacht'') sekä [[Trado]]-konseptin, amfibioauton protyypin että [[DAF M39]] -panssariauton kehittelyn kautta, yhtiö aloitti sotilasajoneuvojen valmistuksen vasta 1950-luvulla. Tähän vaikutti se, että DAF sitoi pääomiaan kuorma-autotovalmistukseen ja mahdollistaakseen sotilasajoneuvojen valmistuksen vaatiman tuotantokapasiteetin, yhtiön oli saatava valtio sitoutumaan hankkeeseen. Sotilasajoneuvojen valmistus aloitettiin vuonna 1951 ja aluksi toimituksiin kuului kolme erityyppistä ajoneuvoa: 1-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu [[DAF YA-126|YA-126]], jota valmistettiin vuosina 1951 - 59 n. 3500 kappaletta, 3-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu nelivetoinen kuorma-auto, jota valmistettiin [[DAF YA-314|YA-314]]- ja YA-324 -versioina n. 4500 kappaletta vuosien 1954 - 65 välisenä aikana sekä 3-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu kuusipyörävetoinen kuorma-auto [[DAF YA-328]], jota valmistettiin vuosien 1952 - 58 välisenä aikana n. 4500 kappaletta.<br>
 
Vaikka DAF:illa oli jo ennen II maailmansotaa ollut läheiset suhteet Hollannin kuninkaallisiin maavoimiin (''Koninklijke Landmacht'') sekä [[Trado]]-konseptin, amfibioauton protyypin että [[DAF M39]] -panssariauton kehittelyn kautta, yhtiö aloitti sotilasajoneuvojen valmistuksen vasta 1950-luvulla. Tähän vaikutti se, että DAF sitoi pääomiaan kuorma-autotovalmistukseen ja mahdollistaakseen sotilasajoneuvojen valmistuksen vaatiman tuotantokapasiteetin, yhtiön oli saatava valtio sitoutumaan hankkeeseen. Sotilasajoneuvojen valmistus aloitettiin vuonna 1951 ja aluksi toimituksiin kuului kolme erityyppistä ajoneuvoa: 1-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu [[DAF YA-126|YA-126]], jota valmistettiin vuosina 1951 - 59 n. 3500 kappaletta, 3-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu nelivetoinen kuorma-auto, jota valmistettiin [[DAF YA-314|YA-314]]- ja YA-324 -versioina n. 4500 kappaletta vuosien 1954 - 65 välisenä aikana sekä 3-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu kuusipyörävetoinen kuorma-auto [[DAF YA-328]], jota valmistettiin vuosien 1952 - 58 välisenä aikana n. 4500 kappaletta.<br>
YA-328 -alustan pohjalta kehitettiin panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo [[DAF YP-408]] jota valmistettiin vuosina 1959 - 68 ja se oli Hollanissa palveluskäytössä vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1992 toimitettiin Portugalin lentokenttien turvallisuudesta vastaavalle ''Polícia Aérea'' -yksikölle 28 kappaletta YP-408:aa.<br>
+
YA-328 -alustan pohjalta kehitettiin panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo [[DAF YP-408]] jota valmistettiin vuosina 1959 - 68 ja se oli Hollanissa palveluskäytössä vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1992 toimitettiin Portugalin sotilaslentokenttien turvallisuudesta vastaavalle sotilaspoliisiyksikölle 28 kappaletta YP-408:aa.<br>
 
Vuosina 1955 -69 valmistettu [[DAF YA-616|YA 616 / 626]] -sarja oli raskas maastokuorma-auto / tykinvetäjä.
 
Vuosina 1955 -69 valmistettu [[DAF YA-616|YA 616 / 626]] -sarja oli raskas maastokuorma-auto / tykinvetäjä.
 +
 +
1970-luvun puolivälistä lähtien DAF on toimittanut Hollannin asevoimien käyttöön [[DAF YA 4440 / 4442]] maastokuorma-autoja / alustoja lukuisina eri sovelluksina arviolta 13 400 kappaletta. Lisäksi DAF kehitti [[DAF 66|66]]-henkilöautosta sotilaskäyttöön muokatun version [[DAF YA-66|YA-66]]. [[Variomatic]]-voimansiirolla varustetun takavetoisen auton maasto-ominaisuudet olivat hyvin heikot ja sitä voitiin käyttää lähinnä varuskunta-alueilla ja kohtuullisen hyvissä tieoloissa. Mallia valmistettiin vuonna 1974 ainoastaan 1201 auton erä.<br>
 +
Tämän vuosisadan alussa DAF kehitti raskaiden panssarivaunujen siirtämiseen tarkoitetut [[DAF YTZ 95]] 480- ja 95 530 [[Lavettiveturi|lavettiveturit]].
 +
 +
Lokakuussa 2010 DAF juhli 75. vuottaan Hollannin asevoimien toimittajana. Ensimmäinen tilaus, silloisen Puolustusministeriön toimesta, tapahtui vuonna 1935 ja sen jälkeen DAF on toimittanut sotilaskäyttöön yli 35 000 kuorma-autoa, veturia, perävaunua ja panssaroitua ajoneuvoa.
 +
 +
DAF YP-408:n prototyyppi oli Suomen armeijan testeissä talvella 1956, mutta se karsiutui korkean hintansa vuoksi. Malli on lisäksi uintikyvytön, joten sen hankinta Suomen oloihin olisi ollut melko perusteetonta.
 +
 +
===Prototyypit===
 +
DAF on muokannut valmistamistaan sotilasajoneuvoista myös muiden NATO-maiden tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. 3-tonnisesta [[DAF YA-314|YA-314]] mallista muokattiin Espanjan asevoimien toiveiden mukainen 4-tonnin prototyyppi [[DAF YA-414]], jota sittemin valmistettiin lisenssillä espanjalaisen [[Pegaso]]n toimesta. Tätä nelivetoista mallia myytiin myös siviilimarkkinoille mallina [[Pegaso 3020]]. 
 +
 +
DAF valmisti kaksi kappaletta panssaroidun tiedusteluajoneuvo [[DAF YP-104|YP-104]]:n prototyyppiä, jooista toinen on tallessa Soesterbergin kaupungissa sijaitsevassa ''Geschiedkundige Verzameling Technische Dienst'' -tekniikkamuseossa.
 +
 +
Vuonna 1951 DAF kehitti [[Willys MB|Jeep]]-tyyppisen yleisajoneuvon prototyypin [[DAF YA-054|YA-054]], mutta se ei päässyt tuotantoasteelle. Vuonna 1996 perustettu ''DAF Special Constructions'' oli mukana kehittämässä vuonna 2001 ensikertaa käyttöön otettua [[Fennek]]-tiedusteluajoneuvoa.
  
 
== Kuorma-autot (DAF Trucks N.V)==
 
== Kuorma-autot (DAF Trucks N.V)==

Versio 25. syyskuuta 2014 kello 14.29

DAF
DAF-logo-uusi.gif
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of the Netherlands.svg.png Hollanti, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1932
Autokonserni PACCAR
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja CT Finland Oy (kuorma-autot)
Suosituin malli


DAF on hollantilainen ajoneuvoja valmistava tehdas sekä tuotemerkki. Hub van Doorne perusti yhtiön nimeltä Van Doorne's Aanhangwagenfabriek N.V. (Van Doornen perävaunutehdas) vuonna 1932. Kun yhtiö vuonna 1949 alkoi valmistaa kuorma-ja linja-autoja, se vaihtoi nimekseen Van Doorne's Automobielfabriek N.V..

Yleistä

Ennen II maailmansotaa Hub van Doorne oli mukana kehittämässä Trado-lisäakselijärjestelmää, jolla 4x2-kuorma-autoon lisättävällä telillä siitä modifioitiin 6x4-vetoinen. Vuonna 1949 Hub perusti nuoremman veljensä Wimin kanssa kuorma-autojen valmistukseen erikoistuneen Van Doorne's Automobielfabriek N.V.:n. Vuonna 1953 yhtiössä tehtiin päätös aloittaa myös henkilöautojen valmistus. Vuoden 1958 helmikuussa linjalta rullasi DAF:in ensimmäinen, kaksisylinterisellä nelitahtimoottorilla ja Variomatic-voimansiirrolla varustettu henkilöauto.

Vuonna 1975 DAF:in henkilöautojen valmistus myytiin ruotsalaiselle Volvo Personvagnar AB:lle.

Kuorma-autoja valmistava yhtiö pysyi itsenäisenä vuoteen 1987 asti, jolloin DAF Trucks osti 60 prosentin osuuden Rover Groupin Leyland Trucks-divisioonasta ja niistä muodostetaan DAF NV -niminen pörssiyhtiö. DAF NV:n jouduttua selvitystilaan vuonna 1993, yhtiö jaettin kolmeen uuteen yhtiöön: pakettiautojen valmistusta hoitavaan LDV Limited -yhtiöön, joka sijaitsee Birminghamissa, Englannissa, Hollannissa sijaitsevaan DAF Trucks -yhtiöön sekä Englannissa sijaitsevaan Leyland Trucks -yhtiöön. Vuonna 1996 amerikkalainen PACCAR hankki omistukseensa DAF Trucks -yhtiön. Mielenkiintoinen sivujuonne on, että DAF Trucks ja Leyland Trucks on taas liitetty yhteen. PACCAR hankki Leyland Trucks -yhtiön omistukseensa vuonna 1998 ja nykyisin osa DAF:in nimellä myytävistä kuorma-autoista valmistetaan Leylandin tehtailla Englannissa.

Alku

"Kaikki arvostavat DAF-perävaunuja !"

Huhtikuussa 1928 Hub ja Wim van Doorne perustivat Alankomaiden Eindhoveniin konepajayrityksen nimeltä Commanditaire Vennootschap Hub. van Doorne's Machinefabriek. Van Doornejen isä oli ollut ammatiltaan seppä ja metallinkäsittelyn taito perityi veljeksille sitä kautta. Konepaja valmisti erilaisia teräsrakenteita, joista oli lyhyt hyppäys perävaunujen runkojen valmistukseen.

Vuonna 1934 yhtiö siirtyi täysin perävaunujen valmistukseen ja sen nimeksi muutettiin Van Doorne's Aanhangwagen Fabriek, lyhyemmin D.A.F.. Vuonna 1936 Hub van Doorne oli mukana kehittämässä Trado-lisäakselijärjestelmää, jolla 4x2-kuorma-autoon lisättävällä telillä siitä modifioitiin 6x4-vetoinen.

Vuonna 1938 yhtiö toi markkinoille rautatieliikenteen rahtikonttien kuljetukseen soveltuvan DAF Losser -järjestelmän (hollanti: los = irtonainen). Lisäksi yhtiö oli merkittävässä roolissa kehittämässä Alankomaiden asevoimille DAF M39 -panssariautoa.

Vuonna 1949 valmistui ensimmäinen DAF-merkkinen kuorma-auto. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Van Doorne's Automobielfabriek N.V. valmisti noin 150 ajoneuvoa. Rahtikaluston valmistuksen lisäksi DAF oli alusta alkaen Alankomaiden asevoimien tärkeimpiä ajoneuvojen toimittajia. Yhtiö kehitti uusia innovaatioita kuten jätepakkareita, jotka käännettiin ylössuin jotta niiden täytöaste olisi parempi kun kuorma (valtaosin) siirtyi pakkarin etuosaan[1] sekä kelkan avulla ulosvedettävän moottorin[2].

Henkilöautot

DAF 'Rijdende regenjas' n. 1941

Ensiaskeleet

II maailmansodan aikana Hub van Doorne suunnitteli kääpiöauton, lempinimeltään Rijdende regenjas (kulkeva sadetakki). Auto ei koskaan päässyt sarjatuotantoasteelle ja Hub myi ainoan valmistuneen prototyypin kiertävälle sirkukselle. Auto löytyy nyttemmin Eindhovenin DAF Museum -automuseosta.

Variomatic

Varhainen Variomatic-voimansiirto

Kaikissa DAFin alkuaikojen autoissa oli Variomatic-vaihteisto. Hub van Doornen henkilökohtaisena käyttöautona oli vuosimallin 1950 Buick Roadmaster, joka oli varustettu kaksiportaisella Dynaflow-automaattivaihteistolla. Kyseinen vaihteisto ei ollut automaatti sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan liikkeellelähtö tapahtui aina suuremmalla eli Drive -asennolla. Näinollen lähtötilanteesta marssinopeuteen vaihteistossa ei tapahtunut mitään vaihteen vaihtumista, vaan kiihdytys oli portaaton.

Dynaflown portaaton toiminta on varmastikin ollut Van Doornen mielessä, kun hän on suunnitellut helppokäyttöisen kansanauton voimansiirtolaitteistoa. Koska momentinmuuntimeen perustuva automaatti on suurikokoinen ja vaatii tuekseen riittävän suuren moottorin, oli Van Doornen hylättävä tämäntyyppisen rakenteen käyttö kansanauton voimansiirrossa. Todennäköistä on, että hän kehitti ajatusta variaattorivedosta ajoneuvokäyttöön teollisuuskoneiden portaattoman voimansiirron ratkaisujen pohjalta.

Hub van Doorne ei sinänsä luonut mitään täysin uutta. Amerikkalainen keksijä Milton Reeves oli patentoinut Yhdysvalloissa variaattorin toimintaperiaatteen teollisuuden laitteiden voimansiirrossa jo vuonna 1879 ja hän käytti variaattoria 1800-luvun lopulla kehittämiensä moottoriajoneuvojen voimansiirtoon. Joka tapauksessa, Hub van Doornen innovaatio portaattomasta vaihteistosta pikkuautoluokassa oli uraauurtava.

Ensimmäiset henkilöautot

Ensimmäinen henkilöauto, joka sai mallimerkinnän DAF 600, aiheutti suursensaation, kun prototyyppi vuonna 1958 julkaistiin Amsterdamin AutoRAI -näyttelyssä. Vaikka esitteillä ollut malli ei ollut vielä täysin sarjatuotantovalmis, yhtiölle jätettiin 4000 tilausta sisään. Ensimmäiset 600:t ajettiin liukuhihnalta jo heti seuraavana vuotena. Seuraava, vuonna 1961 markkinoille tuotu malli oli 750, jossa oli edeltäjäänsä suurempi moottori.

Samana vuonna DAF esitteli Daffodil -mallin, joka oli teknisesti 750:aa vastaava, mutta erityisesti vientimarkkinoita silmälläpitäen paremmin varustettu. DAF:ille tärkeillä Saksan markkinoilla Daffodilin nimi oli DAF 30, ja kun vuonna 1963 markkinoille tuotiin facelift-malli, se sai loogisesti nimen DAF 31. Vuonna 1965 seurasi toinen kasvojenkohotus ja nämä Daffodil-mallit tunnetaan nimellä 32. Vuonna 1967 tästä korimallista tuotiin markinoille viimeinen iteraatio, DAF 33.

Uusi korimalli

DAF 44

Vuonna 1966 markkinoille tuotiin täysin uusi malli, DAF 44. Korimalli tunnetaan nimellä B-type, erotuksena sen kanssa rinnan valmistetusta, alunperin 600 -malliin perustuvasta A-type -korisesta 33:sta. Uusi ja aiempaa suurempi malli oli italialaisen Giovanni Michelottin käsialaa ja DAF pyrki sillä luokkaa suurempien autojen markkinoille. Vahvistaakseen asemiaan tässä segmentissä, markkinoille tuotiin vuonna 1967 malli 55, joka oli varustettu Renaultin 1,1-litraisella Cléon-moottorilla. Vuonna 1972 55:ttä seurasi DAF 66, jota valmistettiin myös Volvo-merkkisenä. Viimeinen Volvo 66 rullasi linjalta vuonna 1981. Viimeinen DAF-nimeä kantanut henkilöauto oli vuonna 1974 markkinoille tuotu 44:ään perustuva DAF 46. Malli ei saanut kotimaassaankaan suurta suosiota ja sen valmistus lopetettiin vuonna 1976.

DAF:illa oli jo vuosia tehty töitä täysin uuden ja aiempia malleja suuremman DAF 77:n saamiseksi sarjatuotantoon. Uusi Volvo 343, joka esiteltiin vuonna 1976, perustui DAF:in prototyyppiasteelle saamaan malliin ja sitä tarjottiin aluksi vain Variomatic voimansiirrolla.

Bornin tehdas

Pääartikkeli: NedCar

1960-luvun puolivälin vaiheilla DAF kärsi tuotannon kapasiteettivajeesta ja päätti sen vuoksi rakentaa uuden tehtaan. Koska Belgian ja Saksan rajamailla, Limburgin provinsissa vallitsi kaivosteollisuuden vähenemisen myötä paha työttömyys, Alankomaiden hallintoviranomaiset tarjosivat DAF:ille lukuisia etuuksia, mikäli se sijoittaisi uuden tehtaansa tälle alueelle. DAF hyväksyi tarjouksen ja rakensi uuden tehtaansa Bornin 6000:n asukkaan taajaman liepeille. Aluksi tehtaalla valmistettiin malleja 44 ja 55, myöhemmin sinne siirrettiin DAF:in kaikki henkilöautotuotanto.

Henkilöautomallit

DAF 31 Daffodil (1965)

Prototyyppejä ja erikoisautoja

Pieneksi yhtiöksi, DAF teki valtavan määrän prototyyppejä. Myös kuuluisat, rakentajat kuten Michelotti ja OSI valmistivat DAF:in tekniikkaan perustuvia ajoneuvoja. Esimerkkinä, OSI:n City Car, josta tuli pienoisauto. DAF:in viimeisestä protosta, DAF 77:stä tuli Volvo 343, joka myi huimat 1.4 miljoonaa ajoneuvoa.

  • DAF Siluro
  • OSI DAF City
  • DAF 77
  • Kalmar-DAF
  • Heineken-tynnyri (DAF-tekniikkaan perustuva mainosauto)[3]
  • ARKLA Handywagon, Arkansas Louisiana Gas Company -yhtiölle vuonna 1964 valmistettu, DAF 750:aan perustuva 80:n lava-auton erä.[4]
  • DAF Pony, pieni tavara-auto, jota valmistettiin 700:n kappaleen erä. Mallista valmistettiin 500 cm3:n moottorilla varustettu prototyyppi sotilaskäyttöä ajatellen. Pony voitiin varustaa mittakaavaan sovitetulla täys- tai puoliperävaunulla tai neljän hengen ohjaamolla.
  • Erikoistilaukset, kuten esim. kaksi Ruotsiin toimitettua DAF 66 pickup -mallia.

Moottoriurheilu

Vaikka DAF ei koskaan ollut mitenkään moottoriurheiluun orientoitunut automerkki, Variomatic-tekniikkaa on hyödynnetty myös tällä saralla. 1970-luvun alussa hollantilaiset veljekset Jan ja Harry de Rooy ajoivat Rallycross-kilpasarjoissa DAF 55 Coupé -malleista modifioiduilla autoilla. Variomatic-voimansiirtoa kokeiltiin myös ratakilpailuissa. DAF osallistui valmistajana, vuosina 1965-68, Formula 3 kilpasarjaan ja vuonna 1992 Williams-Renault testasi Variomatic-vaihteistoa Formula 1 -autossaan.[5][6]

Linja-autot

DAF:in ensimmäinen kosketus joukkoliikenteeseen ajoittuu II maailmansodan jälkeiseen aikaan. Hollannin valtiollinen rautatieyhtiö Nederlandse Spoorwegen oli tehnyt englantilaiselle Crossley Motors Ltd. -yhtiölle jättitilauksen 1175:n linja-auton toimittamisesta. Tilaukseen sisältyi 250 trailer-bussia, joiden kapasiteetti oli 52 istuma- ja 28-seisomapaikkaa. Veturina toimi Crossleyn DD42 -linja-autosta lyhennetty versio ja DAF valmisti veturin päälle räätälöidyt, henkilökuljetukseen sopivat puoliperävaunut.[7]

DAF aloitti linja-autojen alustojen valmistuksen 1940-luvun lopussa. Tuotanto aloitettiin kahdella mallilla, jotka molemmat olivat etumoottorisia: B-sarja, jossa ohjaamo on etuakselin päällä ja ovi sijoittuu akselin takapuolelle sekä TB-sarja, jossa ohjaamo ja sisäänkäynti ovat reilusti etuakselin etupuolella (ns. hetku). Voimanlähteinä käytettiin Hercules-bensiinimoottoreita sekä Perkins- ja Leyland-dieselmoottoreita. Vuodesta 1958 lähtien DAF valmisti dieselmoottorinsa itse, aluksi Leylandin lisenssillä, myöhemmin omaa suunnittelua olevina. 1960-luvun puolivälissä yhtiöltä tuli markkinoille ensimmäinen takamoottorinen alusta SB1600, joka pysyi tuotannossa aina 1980-luvulle asti.

Vuonna 1966 DAF toi markkinoille kaupunkiliikenteeseen tarkoitetun, makaavalla takamoottorilla varustetun SB200DOL-alustan. Koritehdas Hainje valmisti vuosina 1966–76 tälle alustalle useita satoja Commissie Standaardisering Autobusmaterieel (CSA) -organisaation eli Haagin, Amsterdamin, Rotterdamin ja Uitrechtin kaupunkien linja-autokaluston yhtenäistämiskomitean standardoimia koreja. Vuonna 1977 DAF esitteli edellämainitusta alustasta jatkokehitetyn version SB201DKDL. Hainje valmisti standardisoituja kaupunkibusseja tälle alustalle vuoteen 1983 asti. Vuosina 1983–1988 Hainje valmisti samalle alustalle CSA II -standardin katureita. Vuonna 1988 SB201DKDL-alustan korvasi SB220-alusta.

Vuonna 1969 DAF toi markkinoille standardisoitujen seutuliikennebussien valmistukseen tarkoitetun keskimoottorisen (ns. mahuri) MB200-alustan. Korivalmistaja Verheul valmisti tälle alustalle itsekantavalla korilla varustettua Leyland Verheul LVB668 -mallia, joka oli kotimaassaan liikennöitsijöiden keskuudessa hyvin suosittu. Samannäköisiä busseja, samalle MB200-alustalle valmistivat vuosina 1969–1988 myös Den Oudsten, Hainje ja Van Hool, mutta näiden korit eivät olleet itsekantavia.

Vuonna 1982 DAF esitteli nivelbussien valmistamiseen suunnitellun, keskimoottorisen MBG200-alustan, joka perustui seutuliikennebussien MB200-alustaan. Vuonna 1988 MB200-alusta korvattiin keskimoottorisella MB230-alustalla ja SB220:sta tuli uusi takamoottorinen alusta. Seutuliikenteen nivelbussikäyttöön tästä suunniteltiin takamoottorinen SBG220-alusta, jota käytti erityisesti Den Oudsten B88- ja B89 Alliance -koreissaan. Den Oudsten ei kuitenkaan käyttänyt DAF:in alustoja sellaisenaan vaan ainoastaan DAF:in komponentteja, koska yhtiön korit olivat itsekantavia. Tällä rakenteella saatiin autoa kohden huomattava painonsäästö.

DAF:in organisaatiossa linja-autojen valmistus oli osa kuorma-autojen valmistuksesta vastaavaa yhtiötä. Vuonna 1990 linja-autojen valmistus erotettiin omaksi DAF Bus International -yhtiöksi ja se perusti korivalmistaja BOVA:n kanssa yhteisyrityksen nimeltä United Bus (UB). Yhteisyritys ei ollut pitkäikäinen ja vuonna 1993 tapahtuneen konkurssin jälkeen DAF Bus -yhtiön uudeksi omistajaksi tuli hollantilainen VDL Groep. Yhtiön nimenä oli aluksi VDL Bus International ja vuodesta 2008 lähtien VDL Bus Chassis.

Vuonna 1984 DAF Bus yritti maihinnousua Suomeen osallistumalla paikallisen agentin avustuksella messuihin ja tapahtumiin. Yritys kilpistyi huoltoverkon puutteeseen.

Sotilasajoneuvot

Vaikka DAF:illa oli jo ennen II maailmansotaa ollut läheiset suhteet Hollannin kuninkaallisiin maavoimiin (Koninklijke Landmacht) sekä Trado-konseptin, amfibioauton protyypin että DAF M39 -panssariauton kehittelyn kautta, yhtiö aloitti sotilasajoneuvojen valmistuksen vasta 1950-luvulla. Tähän vaikutti se, että DAF sitoi pääomiaan kuorma-autotovalmistukseen ja mahdollistaakseen sotilasajoneuvojen valmistuksen vaatiman tuotantokapasiteetin, yhtiön oli saatava valtio sitoutumaan hankkeeseen. Sotilasajoneuvojen valmistus aloitettiin vuonna 1951 ja aluksi toimituksiin kuului kolme erityyppistä ajoneuvoa: 1-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu YA-126, jota valmistettiin vuosina 1951 - 59 n. 3500 kappaletta, 3-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu nelivetoinen kuorma-auto, jota valmistettiin YA-314- ja YA-324 -versioina n. 4500 kappaletta vuosien 1954 - 65 välisenä aikana sekä 3-tonninen, yleiskäyttöön tarkoitettu kuusipyörävetoinen kuorma-auto DAF YA-328, jota valmistettiin vuosien 1952 - 58 välisenä aikana n. 4500 kappaletta.
YA-328 -alustan pohjalta kehitettiin panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo DAF YP-408 jota valmistettiin vuosina 1959 - 68 ja se oli Hollanissa palveluskäytössä vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1992 toimitettiin Portugalin sotilaslentokenttien turvallisuudesta vastaavalle sotilaspoliisiyksikölle 28 kappaletta YP-408:aa.
Vuosina 1955 -69 valmistettu YA 616 / 626 -sarja oli raskas maastokuorma-auto / tykinvetäjä.

1970-luvun puolivälistä lähtien DAF on toimittanut Hollannin asevoimien käyttöön DAF YA 4440 / 4442 maastokuorma-autoja / alustoja lukuisina eri sovelluksina arviolta 13 400 kappaletta. Lisäksi DAF kehitti 66-henkilöautosta sotilaskäyttöön muokatun version YA-66. Variomatic-voimansiirolla varustetun takavetoisen auton maasto-ominaisuudet olivat hyvin heikot ja sitä voitiin käyttää lähinnä varuskunta-alueilla ja kohtuullisen hyvissä tieoloissa. Mallia valmistettiin vuonna 1974 ainoastaan 1201 auton erä.
Tämän vuosisadan alussa DAF kehitti raskaiden panssarivaunujen siirtämiseen tarkoitetut DAF YTZ 95 480- ja 95 530 lavettiveturit.

Lokakuussa 2010 DAF juhli 75. vuottaan Hollannin asevoimien toimittajana. Ensimmäinen tilaus, silloisen Puolustusministeriön toimesta, tapahtui vuonna 1935 ja sen jälkeen DAF on toimittanut sotilaskäyttöön yli 35 000 kuorma-autoa, veturia, perävaunua ja panssaroitua ajoneuvoa.

DAF YP-408:n prototyyppi oli Suomen armeijan testeissä talvella 1956, mutta se karsiutui korkean hintansa vuoksi. Malli on lisäksi uintikyvytön, joten sen hankinta Suomen oloihin olisi ollut melko perusteetonta.

Prototyypit

DAF on muokannut valmistamistaan sotilasajoneuvoista myös muiden NATO-maiden tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. 3-tonnisesta YA-314 mallista muokattiin Espanjan asevoimien toiveiden mukainen 4-tonnin prototyyppi DAF YA-414, jota sittemin valmistettiin lisenssillä espanjalaisen Pegason toimesta. Tätä nelivetoista mallia myytiin myös siviilimarkkinoille mallina Pegaso 3020.

DAF valmisti kaksi kappaletta panssaroidun tiedusteluajoneuvo YP-104:n prototyyppiä, jooista toinen on tallessa Soesterbergin kaupungissa sijaitsevassa Geschiedkundige Verzameling Technische Dienst -tekniikkamuseossa.

Vuonna 1951 DAF kehitti Jeep-tyyppisen yleisajoneuvon prototyypin YA-054, mutta se ei päässyt tuotantoasteelle. Vuonna 1996 perustettu DAF Special Constructions oli mukana kehittämässä vuonna 2001 ensikertaa käyttöön otettua Fennek-tiedusteluajoneuvoa.

Kuorma-autot (DAF Trucks N.V)

Linkkejä

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian DAF-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.