Lukkiutumattomat jarrut

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 27. tammikuuta 2019 kello 06.16 – tehnyt Tapi0 (keskustelu | muokkaukset) (Kumottu muokkaus 180267, jonka teki R. Moore (keskustelu))
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lukkiutumattomilla jarruilla tarkoitetaan järjestelmää, joka säätelee elektronisesti jokaisen pyörän jarrutusvoimaa, estäen näin pyörien lukkiutumisen jarrutustilanteessa säilyttäen auton ohjattavuuden. Järjestelmästä käytetään usein lyhennettä ABS (saks. Antiblockiersystem tai engl. Antilock Brake System). Honda on käyttänyt myös lyhennettä ALB (Antilock Brakes). Huom. ALB tarkoittaa myös "Auto Load Sensitive Brake Power Control", eli kuorman mukaan säätyvä jarrupaineensäätö.

Toiminta[muokkaa]

Lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä eli ABS:llä pidetään pyörät pyörimässä jarrutuksen aikana. Näin kuljettaja voi tehdä hallitumman jarrutuksen ja säilyttää paremmin suuntavakavuuden ja ohjattavuuden jarrutuksen aikana. Lukituilla pyörillä jarrutusmatka on yleensä pidempi, eikä ajoneuvo ole tällöin ohjattavissa. Lukkiutumisen estäminen tapahtuu automaattisesti laitteistolla, johon kuuluu pyörien nopeuksien tunnistimet, valvontatietokone ja hydraulinen modulaattori.

Pyöränopeustunnistimet kertovat tietokoneelle pyörien pyörimisnopeudet. Tietokone valvoo, että pyörät pyörivät. Jos pyörä on lukkiutumassa tietokone lähettää viestin modulaattorille ja käskee tätä vähentämään jarrutusta. Pyörimisnopeuden jälleen kasvaessa, tietokone ohjaa modulaattoria lisäämään jarrutusta. Jarrutuksen vähentäminen ja lisääminen tapahtuvat useita kertoja sekunnissa niin kauan kuin jarrupoljinta painetaan.

Kehitys[muokkaa]

Lukkiutumattomien jarrujen kehitystyön pioneeri on ollut amerikkalainen Bendix Corporation. Vuoden 1971 International Harvester Travelall- ja pick-up -mallien yhtenä valinnaisvarusteena oli Bendixin kehittämä, auton takajarruihin vaikuttava lukkiutumaton jarrujärjestelmä, nimeltään "Adaptive Braking System".[[1]] Euroopassa ensimmäiset ABS-jarrut tulivat markkinoille vuonna 1978 Mercedes-Benzin ja BMW:n mallien lisävarusteina. Myös Audi 200 -mallistoon ne sai vuonna 1980 ja Opel Senatoriin vuonna 1983. Volvo tarjosi ABS-jarruja lisävarusteena vuonna 1984. Ensimmäinen sarjavalmisteinen auto, jossa ABS-jarrut kuuluivat vakiovarustukseen, oli Ford Scorpio vuonna 1985. Nykyään ABS on vakiovarusteena lähes kaikissa uusissa henkilöautoissa.

ABS-jarrutus[muokkaa]

Normaaliajossa ABS-jarrut toimivat kuten tavanomaiset jarrut. ABS kytkeytyy toimintaan kun jarrupoljinta painetaan voimakkaasti ja jatkuvasti. ABS toimii automaattisesti niin kauan kuin jarrupoljinta painetaan voimakkaasti. Jarrupolkimesta tuntuva värähtely kuuluu ABS:n toimintaan.

ABS-vaikutukset[muokkaa]

Vain hyvin taitavat ja kokeneet ajajat voivat voittaa silloin tällöin hyvän ABS-jarrujärjestelmän. ABS-jarruilla varustetun auton jarrutusmatka on pidempi kuin muuten samanlaisen ABS-jarruttoman auton jarrutusmatka. Tärkeintä on kuitenkin, että ABS lisää ajoneuvon hallittavuutta, koska sitä voidaan ohjata jarrutuksen aikana. Ajoneuvo ei myöskään pyörähdä pituusakselinsa ympäri niin helposti kuin tavanomaisilla jarruilla jarrutettaessa. Kaikki ABS-jarrutusjärjestelmät eivät ole samanlaisia.

On huomioitava, että autojen jarrutusmatkoissa on eroja, olivatpa ne varustettuja ABS:llä tai ilman.

Pysähtymismatka[muokkaa]

Auton pysähtymismatka muodostuu jarrutusmatkasta ja reaktioaikana kuljetusta matkasta. Jos edellä ajava pysähtyy onnettomuudessa paikoilleen, pitäisi törmäyksen välttämiseen välimatkaa olla hyvällä säällä 100 km/h nopeudella vähintään 1 sekunti reagoimiseen ja 4 sekuntia jarruttamiseen. Matkana tämä tarkoittaa minimissään 70 metriä, normaalisti 80-100 metriä.

Yleensä suositellaankin 3-4 sekunnin turvaväliä maantienopeuksissa.

ABS-jarrujen vaikutuksista[muokkaa]

Saksalaisessa kokeessa joukko tavallisia kuljettajia suoritti jarrutuksia ja väistöjä kahdella samanlaisella autolla, joista toisessa oli ABS-jarrut ja toisessa tavalliset. Kaikissa viidessä testissä ABS-jarruilla selvittiin paremmin.

Suurimman hyödyn normaaleihin jarruihin verratuna ABS:stä sai testissä, jossa toisen puolen renkaat olivat liukkaalla alustalla ja toisen puolen pitävällä.

ABS-jarruilla on eräissä testeissä voitu jarrutusmatkaa lyhentää kuivalla ja jäisellä tiellä noin 10 % ja märkäliukkaalla noin 30 %.

ABS-jarrujen onnettomuusvaikutuksista[muokkaa]

ABS-jarrut tarjoavat kieltämättä olennaisia parannuksia jarrutusmatkaan ja ohjattavuuteen maksimijarrutuksessa märällä pinnalla, mutta ne näyttäisivät vähentävän autojen vakiovarusteena onnettomuuksia 7 % ajosuoritteet huomioiden. Varsinkin märällä tiellä ABS vähentää riskiä törmätä edellä ajavaan. Toisaalta tavallisilla jarruilla varustettujen autojen törmäykset ABS-jarruilla varustettujen autojen perään lisääntyivät.

ABS-kuljettajat näyttäisivät ajavan pienemmällä turvavälillä ja suuremmilla nopeuksilla. Pienemmän turvavälin vuoksi ABS-autojen peräänajot edellä ajavan kanssa lisääntyivät kuivalla tiellä. Suurempi ulosajotodennäköisyys selittyy ABS-autojen suuremmilla ajonopeuksilla. Osaselitys saattaa olla, että ABS-autot olivat uudempia kuin vertailuryhmän autot.

Jo vähäinenkin oppi auttaa[muokkaa]

Kuljettajien luettavaksi annettiin eräässä kokeessa nelisivuinen opasvihkonen ennen jäällä ajamista. Jo näinkin vähäisen opastuksen ansiosta kuljettajat osasivat jarrutustekniikan paremmin ja pysäyttäminen tapahtui lyhyemmällä matkalla. Kaarteessa ja yllättävissä tilanteissa ei tätä opastusta kuitenkaan kyetty hyödyntämään.

ABS-jarruilla varustetulla autolla jarruttaminen ja ajaminen[muokkaa]

  • Paina jarrupoljinta samalla kun ohjaat auton ohi esteen. Pidä jalka koko ajan tukevasti jarrupolkimella, kunnes auto pysähtyy. Jarrupoljinta ei saa pumpata, koska pumppaus katkaisee ABS-järjestelmän toiminnan.
  • Ohjaa autoa samalla kun painat jarrupoljinta koko ajan lujasti myös liukkaalla kelillä.
  • Älä tee ääriliikkeitä ohjauspyörällä ABS-jarrutuksen aikana.
  • Jarrupoljin tärisee ja pitää ääntä ABS-jarrutuksen aikana, se kuuluu asiaan.
  • Harjoittele ABS-jarrutusta niin, että osaat käyttää sitä myös hätätilanteessa.
  • Aja ennakoiden ja sääntöjen mukaan. ABS ei muuta fysiikan lakeja.
  • Myös ABS-jarruilla varustetussa autossa on kytkin aina painettava pohjaan jarrutettaessa voimakkaammin, tai liukkaalla! Vetävät pyörät saattavat silti lukkiutua hetkeksi sammuttaen moottorin: tällöin menetetään ohjaus- ja jarrutehostus.

ABS-jarrujen huoltaminen[muokkaa]

ABS-jarrujen pyörimisanturit on mahdollista mitata yleismittarilla vastusmittausasennossa. ABS-jarruista voi vaihtaa nesteet itse ja ne voidaan ilmata, kunhan autossa on virrat päällä. OBD-diagnoosipistokkeen kautta voidaan lukea ABS-jarrujen vikakoodit.

Viat[muokkaa]

  • Yleisimmät viat johtuvat anturien tai niiden johtojen vikaantumisesta.
  • Lisäksi tärinä, jarrupöly, suola ja hiekka voivat tehdä tilapäisesti anturit toimintakyvyttömiksi.

Vikojen korjaaminen[muokkaa]

  • OBD-väylän kautta voidaan lukea auton vikakoodit, jolloin yleensä selviää viallinen anturi. Anturi voidaan vielä mitata yleismittarilla vastusmittausasennossa, jolloin lukemaksi saadaan esim. 1,1 kOhm. Tätä lukemaa verrataan muiden pyörien antureihin.
    12 V ja 230 V sähköjärjestelmien mittaamiseen käytettävä yleismittari
    Ensimmäiseksi kannattaa puhdistaa viallinen anturi ja tarkistaa sen etäisyys roottoriin. Jos tämä ei auta, niin vaikka vain anturin johto olisi vioittunut, joudutaan usein uusimaan kallis anturi johtoineen. Anturit maksavat kappaleelta n. 30-100 euroa. Tosin joidenkin harvinaisempien autojen anturit voivat maksaa lähes 2000 euroa. Jos autosähkölaitteet ovat tuttuja, voidaan anturit mitata ja vaihtaa kotioloissa.
    VW Golf mk3 Variantin takapyörän ABS-anturi
  • ABS-ohjausyksikön vikaantuminen on kalliimpi korjata, koska yksikkö maksaa 500-1000 euroa.

ABS-jarrujen asennus[muokkaa]

Onko mahdollista asentaa ABS-jarruja jälkiasennuksena? Mahdollista ainoastaan tietyillä automalleilla?