Ero sivun ”Mazda 626 (GD)” versioiden välillä
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
edeltäjä = [[Mazda 626 (GC)]]| | edeltäjä = [[Mazda 626 (GC)]]| | ||
seuraaja = [[Mazda 626 (GE)]]| | seuraaja = [[Mazda 626 (GE)]]| | ||
− | samaaluokkaa = [[Citroën BX]] / [[Citroën BX GTi|BX GTi]]<br>[[Fiat Tempra | + | samaaluokkaa = [[Citroën BX]]/ [[Citroën BX GTi|BX GTi]]<br>[[Fiat Tempra]]<br>[[Ford Sierra]]<br>[[Honda Accord 3]] / [[Honda Accord 4|4]]<br>[[Mitsubishi Galant VI]]<br>[[Nissan Primera]]<br>[[Opel Vectra]]<br>[[Peugeot 405]]/ [[Peugeot 405 Mi16|405 Mi16]]<br>[[Toyota Carina II xT17x|Toyota Carina II]]<br>[[Volkswagen Jetta mk2|VW Jetta]]/ [[Volkswagen Jetta GTX|Jetta GTX]]}} |
Kolmannen sukupolven '''Mazda 626''' tuli myyntiin loppuvuonna [[1987]], vuosimallista 1988 alkaen. Korimalli esiteltiin toukokuussa 1987. Auto perustuu samaan [[Mazda GD -pohjalevy|GD-pohjalevyyn]] edellisenä vuonna myyntiin tulleen [[Mazda Capella]] -mallin kanssa. | Kolmannen sukupolven '''Mazda 626''' tuli myyntiin loppuvuonna [[1987]], vuosimallista 1988 alkaen. Korimalli esiteltiin toukokuussa 1987. Auto perustuu samaan [[Mazda GD -pohjalevy|GD-pohjalevyyn]] edellisenä vuonna myyntiin tulleen [[Mazda Capella]] -mallin kanssa. | ||
Versio 15. marraskuuta 2018 kello 07.46
Mazda 626 (GD) Mazda Capella Ford Telstar | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Mazda, Japani, Hofu Kolumbia, Bogotá Japani, Hofu Yhdysvallat, Flat Rock Zimbabwe, Willowvale |
Valmistusaika | 1987–1991 1988–1999 farmari |
Luokka | Ylempi keskiluokka |
Kori | 2-ovinen Sport Saloon 4-ovinen sedan 5-ovinen liftback 5-ovinen Sport Wagon |
Suunnittelija | Hiroshi Yamamoto (1985) |
Pohjalevy | |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 1587–2184 cm3 |
Teho | 45–109 kW |
Voimanvälitys | Etuveto, neliveto |
Kiihtyvyys | 8,3–17,4 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 152–210 km/h |
Kulutus | 6,3–9,1 l/100 km (yhd.) |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 28.400–29.400 € (STW 1997) |
Edeltäjä | Mazda 626 (GC) |
Seuraaja | Mazda 626 (GE) |
Saman luokan autoja | Citroën BX/ BX GTi Fiat Tempra Ford Sierra Honda Accord 3 / 4 Mitsubishi Galant VI Nissan Primera Opel Vectra Peugeot 405/ 405 Mi16 Toyota Carina II VW Jetta/ Jetta GTX |
Kolmannen sukupolven Mazda 626 tuli myyntiin loppuvuonna 1987, vuosimallista 1988 alkaen. Korimalli esiteltiin toukokuussa 1987. Auto perustuu samaan GD-pohjalevyyn edellisenä vuonna myyntiin tulleen Mazda Capella -mallin kanssa.
Sisällysluettelo
Yleistä
Auto on edeltäjänsä tavoin etuvetoinen, ja korimallit olivat aluksi 4-ovinen Sedan ja 5-ovinen Hatchback sekä urheilullisemmin muotoiltu 2-ovinen porrasperäinen coupé, joka sai Euroopassa nimen Sport Saloon ja Yhdysvaltain markkinoilla Mazda MX-6 GD. Vuotta myöhemmin esiteltiin vielä 5-ovinen farmarimalli Sport Wagon, jonka pohjalevy oli GD-malliin perustuva GV. Car and Driver -lehti nimitti sekä 626:n että MX-6:n Ten Best -listalleen vuonna 1988. Vuoden 1990 alussa aloitettiin 4WD-mallien tuonti Suomeen. Nelivetoista mallia sai Suomessa hatchback- ja farmarikorisiin malleihin ja sen ainoa moottorivaihtoehto oli 12-venttiilinen 2,2-litrainen moottori polttoaineensuihkutuksella. GT oli 626 GD malliston parhain varustelutaso ja tehokkain malli. Moottori GT- mallissa oli 16-venttiilinen 2,0-litrainen moottori FE-DOHC Mitsubishin valmistamalla nelipistesuihkutuksella.
Rekisteröinti
GD -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
Vuosi | 1988 | 1989 | 1990 | 1991 | 1992 |
---|---|---|---|---|---|
Määrä (kpl) | 5693 | 5193 | 3226 | 1874 | 2097 |
V. 1988 rekisteröidyistä automaattivaihteisia oli 202 kpl. V. 1990 määrästä nelivetoisia (4x4) oli 55 kpl.
Vertailu 1988
4-ovinen Mazda 626 2,0 GTi DOHC-16V sijoittui Tekniikan Maailman 20/1988 6 16-venttiilisen auton vertailussa viidenneksi (5./6). Mazda 626 oli vertailun halvin auto, 143 900 markkaa eli 41 932 euroa (v. 2016 kerroin 0,2914).
Mazda 626:n ajo-ominaisuudet olivat vertailun huonoimmat (arvosana 4/10). Suuntavakavuus on heikko ja auto kallistelee ja huojuu liikaa. 626:n kehnot ajo-ominaisuudet eivät vastaa vahvan moottorin voimavaroja. Jarrutusmatka oli vertailun pisin. Jarrut alkoivat häipyä jo 4. jarrutuskerran jälkeen. Myös 626:n jarrut ovat huonot.
Sisätilat ovat kiitettävän isot, vertailun isoimmat. Poikkeuksena on kuitenkin niukka pääntila takana. Myös tavaratila on iso ja takaistuin kaatuu kahdessa osassa (monikäyttö).
Nelisylinterisen 16-venttiilisen 1998 cm³ rivimoottorin suurin teho on 109 kW /6000 (DIN, 148 hv) ja suurin vääntömomentti 182 Nm /4000 DIN. Sylinterin mitat ovat 86,0 × 86,0 mm. Vaihteita on 5. Auto painaa 1210 kiloa.
Tekniikan Maailma 20/1988 mittasi Mazda 626 2,0 GTi DOHC-16V:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/t 2,9 sekuntia, 0–80 km/t 6,0 sekuntia, 0–100 km/t 8,6 sekuntia, 0–120 km/t 12,2 sekuntia, 0–140 km/t 16,8 sekuntia ja 0–160 km/t 24,3 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 206 km/t.
Ajo-ominaisuudet
Mazda 626 on talviajossa on uraherkkä ja 626:n ongelmana on heikko hallittavuus liukkaalla pinnalla. Tekniikan Maailman 4/1988 talvitestin ajo-ominaisuuksien arvosana oli 6/10 eli huonoimpien joukossa. Koko talvitestin sijoitus oli 18–20./20 eli jaettu viimeinen sija.
Varustelu
GT-malliin tuli vuonna 1988 nelipyöräohjaus, joka poistui kuitenkin vuoden 1990 jälkeen. Järjestelmän hyöty oli kiistanalainen eikä se saavuttanut suurta suosiota. Käytetty järjestelmä on elektroninen ja monimutkaisempi kuin Hondan vastaava 4WS-järjestelmä vuoden 1988 Honda Preludessa. Vuoden 1990 jälkeen Mazda ei valmistanut 4WS-malleja vientiin. GT -mallia sai Suomessa ABS:llä ja vakionopeudensäätimellä. GT:tä vastaavia malleja sai automaattivaihteistolla ja jatkuvalla nelivedolla varustettuna.
Varustelutasoja ovat LX (1.6 / 1.8 / 2.0), GLX (1.8 / 2.0 / 2.2) ja GT (2.0 Dohc).
Kehitys
Vuonna 1990 mallisto sai kasvojenkohotuksen, jossa autosta tuli vähäpäästöinen. Autoon tuli kolmitoimikatalysaattori, GT-malleihin pakokaasujen takaisinkierrätys EGR ja aktiivihiilisäiliö. Vähäpäästöisyyden myötä GT-mallin FE-DOHC moottorin viritysastetta jouduttiin muuttamaan astetta matalavirtteisemmäksi. Moottorissa nokka-akselit vaihtuivat miedompiin ja puristussuhdetta laskettiin mäntien avulla. Myös moottorinohjaukseen tuli muutoksia. Nämä muutokset muuttivat moottorista saatavaa huipputehoa- ja väntöä alemmas. Ulkonäköön tehtiin pieniä kosmeettisia muutoksia. Kromiset oven kahvat muutettiin korin värisiksi ja kromilistat ikkunoiden kehyksissä muuttuivat mustiksi, GD-mallin myynti loppui 1992, mutta farmarimallin valmistus jatkui vielä seuraavan mallikauden ajan, vuoteen 1997 asti.
Tekniikka
Mazda 626 GD:n perusrakenne on tavanomainen teräslevyistä koottu itsekantava kori. Moottori on edessä poikittain, vaihteisto on auton vasemmalla puolella.
Jousitus on edessä ja takana joustintukityyppinen. Poikittaistukivarret kiinnittyvät sekä edessä että takana apurunkoihin, ja edessä myös moottori kiinnittyy kahdesta pisteestä apurunkoon. Etummainen apurunko koostuu kahdesta pitkittäispalkista, jotka ovat 4WS- ja 4WD-malleissa tuettu toisiinsa vielä poikittaisella lisäpalkilla. Takana on poikittainen palkki. Sport Saloon GT -malleissa oli iskunvaimennuksen jäykkyyssäätö, joko muilla kuin jäykimmällä asetuksella sääti automaattisesti jarrutuksen ja kiihdytyksen ajaksi kuormitetumman akselin iskunvaimennuksen astetta jäykemmäksi. Järjestelmään sopivien säädettävien iskunvaimentimien valmistus on lopetettu.
Malliston jarrut ovat aikansa perusrakennetta. Jarrujärjestelmä on nestetoiminen 2-piirinen tehostettu, joka edessä vaikuttaa jäähdytettyihin levyjarruihin ja takana rumpujarruihin. GT-, 4WD- ja farmarimalleissa rumpujarrut on korvattu levyjarruilla. Lukkiutumattomat jarrut oli saatavilla lisävarusteena.
Mazdan nelipyöräohjaus toimi sähköhydraulisesti. Laitteisto oli koottu kompaktiksi paketiksi taka-akselille, vain hydraulipaine tuotettiin kokoonpanon ulkopuolisesti suurennetulla ohjaustehostimen pumpulla. Koska ohjauskulman anturi sijaitsi taka-akselilla, etummaisesta raidetangosta kulki mekaaninen ohjausakseli taka-akselille. Varsinaista kiinteää yhteyttä ohjauspyörällä ja takaohjausvaihteella ei ollut, sillä ohjauskomennot antoi tietokone. Alle 35 km/h nopeuksissa takapyörät kääntyivät vastakkaiseen suuntaan etupyöriin nähden, sen yläpuolella samansuuntaisesti. Suurin ohjauskulma oli +-5 astetta. Menetelmä vakautti ajoa suurilla nopeuksilla ja paransi ketteryyttä taajama-ajossa ja paikoitettaessa, mutta hyödyn ei koettu korvaavan lisäpainoa, kalleutta ja huollon tarvetta, joten järjestelmä poistui vähin äänin faceliftin yhteydessä vientimalleista.
Faceliftin yhteydessä tuotiin markkinoille nelivetoinen versio. Nelivetotekniikan sovittamiseksi vaihteenvälitin muutettiin kaapelitoimiseksi, ja keskitunnelia suurennettiin. Myös taka-apurunkoa suurennettiin ja vahvistettiin, ja takaripustuksen tukivarsia pidennettiin nivelakselien kulmien pienentämiseksi. Nelivedon voimanjaon välitys oli 50/50, mutta painonjakauman takia käytännön voimanjako oli 48% eteen ja 52% taakse. Etutasauspyörästö oli avoin, keski- ja takatasauspyorästössä oli käytössä viskokytkimet.
Moottorit
GD:n moottorit ovat edellisen vuosimallin tapaan FE-lohkoon perustuvia. 8-venttiilisen moottorin rinnalle kehitettiin edistyneempi 12-venttiilinen malli, jota sai aluksi 2,0-litraisena kaasutinmallina, 1.8-litrainen versio ja polttoaineenruiskutuksella varustettu 2,2l-versio tuotiin euroopan markkinoille kasvojenkohotuksen yhteydessä. Uusi moottori oli edeltäjänsä tapaan yhdellä kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu. SOHC-malliston tehokkain moottori oli Pohjois-Amerikan ja Australian markkinoilla myydyt 2,2-litraiset turboahtimella varustetut mallit, joiden teho oli virallisen ilmoituksen mukaan 145hp. Euroopassa ja Japanissa GT-malli oli varustettu 16-venttiilisellä DOHC-moottorilla, jonka alkuperäinen Eurooppaan tuotu versio tuotti 148ps, ja 1990 kasvojenkohotuksen yhteydessä tuotu matalamman puristussuhteen katalysaattoriversio 140. DOHC-käyttöön muutettu moottori koki niin suuren muodonmuutoksen, ettei SOHC- ja DOHC-lohkot ole keskenään vaihtokelpoisia. Kaikki Suomessa olevat 1.6 ja 1.8 litraiset ruiskukoneet ovat maahantuojan "ruiskuttamia", ja varustettu ilmeisesti Boschin ruiskutusjärjestelmällä.
Bensiinimoottorit
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Puristussuhde | Teho | Vääntö | Mallivuodet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1.6 | R4 OHC 8V | B6 | 1597 cm3 | 9,3:1 | 54 kW (73 hv) @ 5500 r/min | 122 Nm @ 3500 r/min | |
1.6 | R4 OHC 8V | F6 | 1587 cm3 | 8,6:1 | 60 kW (81 hv) @ 5500 r/min | 120 Nm @ 3800 r/min | |
1.6 | R4 OHC 8V | F6 | 1587 cm3 | ? | 71 kW (96 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | |
1.8 | R4 OHC 12V | F8 | 1789 cm3 | 8,8:1 | 60 kW (82 hv) @ 5500 r/min | 133 Nm @ 2500 r/min | |
1.8 | R4 OHC 12V | F8 | 1789 cm3 | 8,6:1 | 69 kW (93 hv) @ 5400 r/min | 141 Nm @ 3400 r/min | |
1.8 | R4 DOHC 16V | F8 | 1789 cm3 | 8,8:1 | 85 kW (115 hv) @ 6000 r/min | 157 Nm @ 5000 r/min | |
2.0 | R4 OHC 8V kat | FE | 1998 cm3 | 8,6:1 | 66 kW (90 hv) @ 5000 r/min | 153 Nm @ 2500 r/min | 1990–1992 |
2.0 | R4 12V | FE | 1998 cm3 | 9,5:1 | 81 kW (109 hv) @ 5300 r/min | 165 Nm @ 3300 r/min | 1988–1990 |
2.0 GT | R4 DOHC 16V kat | FE | 1998 cm3 | 9,2:1 | 103 kW (140 hv) @ 6000 r/min | 173 Nm @ 4000 r/min | 1990–1992 |
2.0 GT | R4 DOHC 16V | FE | 1998 cm3 | 10,0:1 | 109 kW (148 hv) @ 6000 r/min | 182 Nm @ 4000 r/min | 1988–1990 |
2.2 | R4 OHC 12V | F2 | 2184 cm3 | 8,6:1 | 81 kW (110 hv) @ 4700 r/min | 176 Nm @ ? r/min | 1988–1992 |
2.2 | R4 OHC 12V kat | F2 | 2184 cm3 | 8,6:1 | 85 kW (115 hv) @ 5000 r/min | 180 Nm @ 3000 r/min | |
2.2 | R4 OHC 12V Turbo | F2T | 2184 cm3 | 7,8:1 | 108 kW (145 hv) @ 4300 r/min | 257 Nm @ 3500 r/min | 1988–1992 |
Dieselmoottorit
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | Mallivuodet | |
---|---|---|---|---|---|---|
2.0 D | R4 | RF | 1998 cm3 | 45 kW (61 hv) @ 4000 r/min | 121 Nm @ 2750 r/min | |
2.0 D | R4 Comprex | RF-CX | 1998 cm3 | 56 kW (75 hv) @ 4000 r/min | 172 Nm @ 2000 r/min | |
2.0 D | R4 OHC SuperCharger | RF | 1998 cm3 | 60 kW (82 hv) @ 4000 r/min | 181 Nm @ 2000 r/min |
Vaihteistot
Suomeen tuoduissa malleissa vaihteisto oli joko 5-vaihteinen manuaali tai 4-nopeuksinen automaattivaihteisto. F2T-turbomoottoria varten kehitettiin suurempi ja vahvempi vaihdelaatikko. Eurooppaan ei tuotu Mazdan malleja jossa tämä vaihdelaatikko on käytössä, mutta Ford Probe GT -mallista kyseinen vaihteisto löytyy.
Malli | Vaihteet | Tyyppi | Vetotapa | Muuta |
---|---|---|---|---|
G5M | 5 | Manuaali | Etuveto | GT-mallissa |
G5MX-R | 5 | Manuaali | Neliveto | Kaapelivälitteinen vaihteensiirrin |
H5M | 5 | Manuaali | Etuveto | Vahvistettu malli, vain Pohjois-Amerikan ja Australian GT-malleissa |
F3A | 3 | Automaatti | Etuveto | Hydraulisesti ohjattu automaatti |
G4A-HL | 4 | Automaatti | Etuveto | Hydraulisesti ohjattu automaatti |
G4A-EL | 4 | Automaatti | Etuveto | Elektronisesti ohjattu automaatti |
G4AX-EL | 4 | Automaatti | Neliveto | Vain Japanin kotimarkkinoilla |
Välityssuhteet
Malli | G5M | G5MX-R | H5M | F3A | G4A-HL | G4A-EL | G4AX-EL |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 3,307 | ||||||
2 | 1,833 | ||||||
3 | 1,310 | ||||||
4 | 1,030 | — | |||||
5 | 0,837 | — | — | — | — | ||
Pakki | 3,166 | ||||||
Vetopyörästö | 4,105 |
Suorituskyky
GT-mallin Huippunopeudet ja kiihtyvyys arvot
Malli | Kiihtyvyys 0-100 km/h 103 kW/ 140 hv | Huippunopeus 103 kW/ 140 hv | Kiihtyvyys 0-100 km/h 109 kW/ 148 hv | Huippunopeus 109 kW/ 148 hv |
---|---|---|---|---|
Sport Saloon | 9,2 s | 208 km/h | 8,3 s | 210 km/h |
Hatchback | 9,2 s | 206 km/h | 8,3 s | 208 km/h |
Sedan | 9,2 s | 204 km/h | 8,3 s | 206 km/h |
Mitat
Malli | Sedan | Liftback | Farmari | Coupé |
---|---|---|---|---|
Pituus | 4515 mm | ? mm | 4590 mm | ? mm |
Leveys | 1690 mm | ? mm | 1690 mm | ? mm |
Korkeus | 1395 mm | ? mm | 1465 mm | ? mm |
Akseliväli | 2575 mm | ? mm | 2575 mm | ? mm |
Raideleveys (e / t) | 1460 mm / 1455 mm | ? mm / ? mm | 1455 mm / 1465 mm | ? mm / ? mm |
Omamassa | 1030–1340 kg | ? kg | 1210–1440 kg | ? kg |
Polttoainesäiliö | 60 l | ? l | 60 l | ? l |
GT -mallin mitat
Malli | Pituus m | leveys m | Korkeus m | Akseliväli m | Maavara cm | Etuakseli m | Taka-akseli m | Omamassa kg | Pienin kääntösäde m |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sport Saloon | 4,45 | 1,69 | 1,36 | 2,515 | 16,5 | 1,455 | 1,465 | 1160 | 5,2m |
Hatchback | 4,515 | 1,69 | 1,375 | 2,575 | 16,5 | 1,455 | 1,465 | 1190 | 5,3m |
Sedan | 4,515 | 1,69 | 1,41 | 2,575 | 16,5 | 1,455 | 1,465 | 1190 | 5,3m |
Tyyppiviat
- Takajarrut alkavat puoltaa ja laahata usein jarrutyypistä riippumatta
- Takaiskunvaimentimien tornit ruostuvat yläpäästään
- Polttoainetankki ja tankkausputkisto ruostuvat
- Takaluukun tiivisteet alkavat vuotaa ajan mittaan ja päästävät vettä tavaratilaan
- Sylinterikansi saattaa haljeta suhteellisen vähänkin ajetuissa moottoreissa, yleensä syynä tähän on kuitenkin moottorin väärinkäyttö
- Tyhjäkäynti saattaa käydä liian korkealla lisäilmaluistin jumittamisen tai kaasuttimen vahaelementin hajoamisen vuoksi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.
Lähteet
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Mazda_Capella-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.