Renault 4
Renault R4 Renault R3 | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Renault, Ranska, Billancourt Jugoslavia/ Slovenia, Ljubljana/ Novo Mesto Portugali, Guarda Espanja, Valladolid Kolumbia, Envigado Argentiina, Santa Isabel Marokko, Casablanca Australia, Heidelberg Algeria, Algiers Meksiko, Ciudad Sahagún Chile, Los Andes Italia, Milan Uruguay, Montevideo Irlanti, Naas, Wexford Belgia, Vilvoorde |
Valmistusaika | 1961–1994 |
Luokka | B-segmentti |
Kori | 2-ovinen pakettiauto 2-ovinen avolava 5-ovinen hatchback |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 603–1289 cm3 |
Teho | 28–34 hv |
Voimanvälitys | Etuveto |
Kiihtyvyys | 22,4–60 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 100–120 km/h |
Kulutus | 6,8 l/100 km (yhd.) |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 15.800 € (1982) |
Edeltäjä | Renault 4CV |
Seuraaja | Renault Twingo |
Saman luokan autoja | Citroën 2 CV Fiat 600 Mini Simca 1000 Trabant P50 |
Renault 4 syntyi Citroen 2 CV:n kilpailijaksi 1961. Ensin esiteltiin myös halvempi malli Renault R3, mutta pian tuo nimi katosi ja jäljelle jäi R4. Renault 4 tunnettiin Suomessa lempinimellä Tippa-Rellu, joka tulee mainoslauseesta "vain tippa bensaa".
Sisällysluettelo
Rekisteröinti
R4 -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
Vuosi | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1989 |
---|---|---|---|---|---|---|
Määrä (kpl) | 29 | 20 | 8 | 9 | 2 | 1 |
Yleistä
Renault 4:ää valmistettiin eri lähteiden mukaan joko vuoteen 1992 (varmin tieto), 1993, 1994 tai 1995 (muun muassa ETAIn julkaisemassa kirjassa Renault un siècle de création automobile on maininta rekisteröinneistä vuodelle 1995 saakka) asti, yhteensä 8 135 424 kappaletta. Renault 4:ää valmistettiin jokaisella mantereella, viimeisenä joko Sloveniassa (joulukuuhun 1992 saakka vuodesta 1973 yht. 575960 kpl) tai Marokossa. Renault 4:ää oli tarjolla monena versiona: hatchback (4:lle hengelle), pakettiauto, lava-auto, farmarimalli ja avoauto (sekä rättikatto että "ranta"-auto). Paketti- ja farmarimalleja oli tarjolla kahta pituutta. Iberian niemimaan malleilla oli runsaasti kromattuja osia, mm. puskurit ja sivulistat. Portugalissa käytettiin sisustuskankaita, joita ei muualla Euroopassa nähty ja etuovissa oli jopa kyynärnojat! Kreikassa valmistettiin omaa Renault 4 -versiota verotussyistä, mallinimeltään Farma. Se muistutti Renault 4 (/6) Rodeota.
Suomeenkin Renault 4:ää tuotiin runsaasti. Huippuvuosi oli 1975, jolloin auto oli rekisterissä 7000 kappaleena, kun taas myynnin kannalta paras vuosi oli 1969, jolloin myytiin 1047 autoa. Maahantuonti loppui 80-luvun taitteessa. Suomessa auto sai lempinimen Tipparellu 70-luvun mainoksen ansiosta: "Ei vettä, ei rasvaa, vain tippa bensaa". Mainoslause viittaa moderniin tekniikkaan, suljettuun nestejäähdytykseen ja huoltovapauteen. Suomeen Tipparellua tuotiin perusmallina sekä pieni määrä pakettiautona. Viimeisin listahinta oli 45 477 mk.
R4:ää tuotiin Suomeen kahtena versiona. Exportissa on edessä pehmustetut erillisistuimet ja kahteen osaan taittuva takapenkki. Perusversiossa puolestaan on ns. rättipenkki eli yhtenäiset penkit edessä ja/tai takana, myös taittuvana. Penkeissä on putkikehikko ja istuinosa kangasta, joka on neulottu kumilistaan ja kiinnitetty jousilla penkin runkoon. Ongelmana R4 mallissa oli vetonivelet, jotka alkuperäisissä malleissa olivat avoimia neulalaakeroituja ristikkoniveliä. Suomen olosuhteissa ristokkonivelien kesto oli verraten lyhyt. Vasta vuoden 1975 malleihin tuli suojatut kuulanivelet.
Kori
Sisätilat ovat pienet, mutta luokassaan suhteellisen isot. Renault 4 rekisteröitiin vain neljälle. Sisätilat ovat monikäyttöiset. Istuimet ovat mukavat 1968 mallista alkaen, sitä vanhemmissa malleissa olleet putkirunkoiset telttaistuimet on korvattu tavallisilla istuimilla.
Lämpömittaria ei ole ja nopeusmittaria on hankala lukea. Ohjauspyörä on iso, 39,5 cm, kierroksia on 4,5. Poljinten sijainti ei ole hyvä, kaasupoljin on turhan matalalla ja jarrupoljin liian korkealla. Peilien sijoitus on huono.
Ajo-ominaisuudet
Ajo-ominaisuudet ovat helpot, mutta tehoa on vähän. Soratiellä ajo-ominaisuudet kuitenkin heikkenevät. Liian hidas tuulilasin huuhtomalaite käytännössä pakottaa lähes pysähtymään lätäkköön ajon jälkeen tuulilasin puhdistamiseksi. Jarrut ovat tehokkaat ja kevyet. Auto on sivutuuliherkkä. Taakse on lisätty kallistuksenvaimennin (1968 alkaen), joten R4 ei paljon kallistele.
Tekniikka
R4-moottorin iskutilavuus on 845 cm³. Sylinterin mitat ovat 58 × 80 mm. Suurin teho on 20 kW /4700 r/min (DIN, 27 hv), epätarkka SAE-teho 22 kW /4700 r/min (SAE, 30 hv). Suurin vääntömomentti 58 Nm /2300 r/min (SAE, 5,9 kpm), nettovääntömomentti (DIN) ei tiedossa. (1968-)
Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu (1968 alkaen). Vaihdevipu on omaperäinen ja sateenvarjotyyppinen.
Vuotta 1968 vanhemmissa malleissa "sateenvarjovaihdekepin" vaihteita oli kolme, joista 2-3 synkronoitu ja ykkönen synkronoimaton. 1962 Renault paransi vaihteistoa siten, että myös ykkönen oli synkronoitu, mutta vaihteita oli vain kolme vuoteen 1967 saakka.
Mittaukset
Tekniikan Maailma 1/1968 mittasi Renault R4 L:n (20 kW, 675 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 7,1 sekuntia ja 0–80 km/h 20,4 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 111,2 km/h, valmistajan mukaan 110 km/h.
Kulutus vaihtelee 6–7,5 litran välillä /100 km 100-oktaanista bensiiniä.
Auto motor und sport 3/1983 mittasi Renault 4:n (25 kW) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 33,7 sekuntia. Huippunopeus on 120 km/h. [1]
Koeajo 1962
Koeajovaunu painoi 645 kiloa. Tipparellu on äänekäs. Vaihteita on kolme, joista 2–3 synkronoitu.
Nelisylinterisen 747 cm³ rivimoottorin suurin teho on 17,7 kW (DIN, 24 hv, epätarkka SAE-teho 26,5 hv). Vääntömomentti ei tiedossa. Sylinterin mitat ovat 54,5 × 80 mm eli moottori on hyvin pitkäiskuinen.
Tekniikan Maailma 7/1962 mittasi Renault R4:n kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 10,7 sekuntia ja 0–80 km/h 30,4 sekuntia. Huippunopeus on vain 96,6 km/h (TM), valmistajan mukaan 100 km/h.
Kulutus oli koeajossa keskimäärin 6,5 litraa /100 km superbensiiniä. Vaihteluväli oli 5,8–7,7 l/100 km.
Vertailu 1972
Renault 4 L voitti Tekniikan Maailman 2/1972 neljän halvan auton vertailun (1./4). Tilat ovat suhteellisen isot ja auto on monikäyttöinen. Ajo-ominaisuudet ovat helpot ja suuntavakavuus on hyvä. Vaihteisto toimii hyvin. Auto on kuitenkin peltisen ja turvattoman tuntuinen. Kuormitus vaikuttaa huomattavasti jousitukseen ja moottorin toimintaan. Melutaso on turhan korkea ("raaka", 100 km/h 86 dB). Istuimissa on hiostava muoviverhoilu. Kiihtyvyys on heikko, ryhmän heikoin: 0–80 km/h 20,5 sekuntia (20 kW, 660 kg). Kulutus on kiitettävän pieni (ryhmän pienin), 5,8-8,3 l/100 km. [2]
Suomessa
Renault R4 L maksoi Suomessa vuonna 1968 8740 markkaa.
Mitat
Pituus | 3650 mm |
Leveys | 1480 mm |
Korkeus | 1500 mm |
Akseliväli | 2400 mm (vas.) 2440 mm (oik.) |
Raideleveys (e/t) | 1250 / 1240 mm |
Omapaino | 675 kg |
Korkeus 1500 mm tyhjänä, kuormattuna 1440 mm. Maavara kuormattuna 180 mm. Yllä oleva vm 1968 Renault R4 L.
- Pituus: 3668 mm
- Leveys: 1485 mm
- Korkeus: 1550 mm
- Akseliväli: 2401 mm
- Omamassa: 540–715 kg
- Tavaratila: 250–950 l
- Polttoainesäiliö: 34 l
Moottorit
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | Mallivuodet ym. |
---|---|---|---|---|---|
0.6 | 603 cm3 | ||||
0.7 | 747 cm3 | 18 kW (24 hv) | –1972 | ||
0.8 | 845 cm3 | 20 kW (27 hv) @ 4700 r/min | 58 Nm @ 2300 r/min SAE | 1968 | |
0.8 | 845 cm3 | 25 kW (34 hv) @ 5000 r/min | 59 Nm @ 2500 r/min | 1969–1985 | |
1.1 | 1108 cm3 | 45-50 hv 5500r/min | 1978–1992 | ||
1.0 | 956 cm3 | 1986–1992 | |||
1.0 | 1022 cm3 | Master- ja Plus 25 -mallit, Kolumbia 1976–1982, 1985–1992 | |||
1.3 | 1289 cm3 | Líder-malli, Kolumbia 1990–1992 |
Mallit
- L
- Super
- Export
- TL
- GTL
- Parisienne
- Love
- Plein air (avoauto)
- JP4 (ranta-avoauto)
- Jogging
- Sixties
- Legend
- Salü (Jäähyväismalli, tuonti Saksaan päättyi 1989)
- Savane
- Clan
- Bye Bye (viimeiset Euroopassa myydyt mallit, 1000 kpl:n erä)
- Rodeo (erikoinen avoauto)
Mallikehitys
- 1961 Kesäkuu Renault R3 (603 cm3), R4 (747 cm3), R4L (luksus, kuusi ikkunaa sivuilla) sekä pakettiauto esitellään
- 1962 Pakettiversio esitellään , R 1123 (845 cc. moottori)
- 1963 Uusi puskuri
- 1968 Uusi eturitilä
- 1973 Ympäristöystävällisemmät moottorit
- 1974 Eturitilän Renault-merkki modernisoituu,uusi vaihteisto,vaihtovirtalaturi.
- 1975 Turvavyöt eteen, polttoainesäiliö suurenee 28:sta 34:n litraan. Eturitilä muovia, kromilistat katoavat, öljynsuodatin moottoriin.
- 1976 Etuistuimet ilman selkänojan säätömahdollisuutta, Safari-malli
- 1977 Turvavyöt edessä rullatoiminnolla. Viisi miljoonaa R4:ää valmistettu
- 1978 Tuulilasinpyyhkijävipu palautuksella ratin oikealla puolella, takaluukun avaus painettavalla kahvanapilla, pakoputki ei tule enää ulos sivulta. Ilmanottoaukko läpällä muuttuu pelkäksi ritiläksi. GTL-mallissa harmaat muoviosat, sivulistat ja puskurit sekä 1108 cm3 moottori.
- 1979 Kaksiväriset etuvalot, miljoonamatkamittari, takaturvavyöt
- 1980 Renault 5 TL:n vanteet GTL-malliin, muissa malleissa 5:n perusmallin vanteet
- 1981 Kaksinopeuksinen lämpöpuhallin, kojelaudan kytkimien uudelleenasettelu. 5000 kappaleen erikoiserä Jogging, joka on valkoinen sinisine ja raidallisine korinosin, myös rättikatto.
- 1983 Uusi kojelauta Renault 5:ltä, verhoilu uudistuu. Levyjarrut eteen.
- 1985 2200 kappaleen sarja 4 Sixties (1108 cm3), sinisenä, keltaisena tai punaisena mustilla korin lisukeosilla ja kahdella kattoluukulla. 845 cm3 moottori poistuu valikoimasta.
- 1986 Mallistossa C-moottorein varustetut 4 TL Savane (956 cm3) ja 4 GTL Clan (1108 cm3) sekä 4F4 (1108 cm3). Käsijarru lattiassa.
- 1987 Uudet vanteet
- 1989 Pakettiautomallin myynti loppuu. Uusitut vanteet ja kapeammat turvavyöt
- 1992 Joulukuu: Tuotanto loppuu (?) 1000 kappaleen numeroituun Bye Bye -sarjaan 8.126.200 tuotetun auton ja 31 vuoden jälkeen
Muuta
Renault R4:sta on kehitetty erikoismalleja, esimerkiksi vuonna 1964 esitelty nelivetoinen Renault 4 Sinpar 4x4.
Kirjallisuutta
- Renault un siècle de création automobile (ETAI)
- La 4L de mon père (ETAI 1995)
- Album Renault 4 (EPA 1995)
- Revue technique (ETAI)
- Renault 4, un losange à toute épreuve (ETAI 2010)
- Generation 4 L (ETAI 2010)
4L magazine on ranskankielinen harrastelehti, tilattavissa mm. Hommell -kustantajan sivuilta
Aiheesta muualla
Lähteet
- Tekniikan Maailma 7/1962
- Tekniikan Maailma 1/1968