Rengas
Auton renkailla tarkoitetaan vanteen päälle asennettua kumista valmistettua rengasta. Puhekielessä rengas voi kuitenkin tarkoittaa myös renkaan ja vanteen yhdistelmää, eli pyörää. Auton renkaille kohdistuu useita vaatimuksia, joiden täyttämiseksi vaaditaan erilaisia rakennetyyppejä eri käyttötarkoituksiin.
Sisällysluettelo
Rengasrakenteet
Ristikudosrengas
Runko rakentuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällikkäisistä kudoskerroksista. Kudoskerroksten kudoslankojen muodostama kulma renkaan keskiviivaan nähden vaihtelee renkaan käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien vuoksi välillä 22-40°. Kudoskulman suuruutta muuttamalla saadaan renkaan jousto- ja nopean ajon ominaisuuksia muutetuksi. Kulman suuretessa rengas jäykkenee. Sivut ovat tukevat ja jäykät sekä kulutuspinta melko taipuisa. Sopii hitaaseen ajoon sekä huonopintaisille teille. On ollut yleisin rengastyyppi mutta uudet kudosrakenteet ovat syrjäyttäneet ristikudos- eli diagonaalirenkaan. Halvempi kuin vyörengas. Joissain uusissa autoissa käytössä vararenkaana. Tyyppimerkki D-kirjain (diagonal).
Vyörengas
Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle, kudoslankojen suunta on renkaan säteen suuntainen. Kudosrungon päälle on asetettu useasta kerroksesta koostuva jäykkä vyö, josta johtuu nimitys vyörengas. Vyörenkaan ominaisuuksiin kuuluu pienempi lämpeäminen ja vierimisvastus tasaisella tiellä. Parempi sivuttainen pitokyky, se kuluu tasaisemmin, kestää suurempia nopeuksia, on äänekkäämpi ja jäykempi epätasaisella tiellä, sen käyttöikä on pidempi ja sillä on paremmat ajo-omaisuudet. Sivut ovat ohuemmat ja taipuisammat kuin ristikudosrenkaalla. Kulutuspinta vyörenkaalla on jäykkä. yöt valmistetaan teräs-, ryon- tai polyesterilangasta. Tyyppimerkki R-kirjain (radial).
Ristikudosvyörengas
Pyrkii yhdistämään sekä ristikudos- että vyörenkaan hyvät ominaisuudet. Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asetettu jäykistävä vyö.
Renkaan mitoitus ja merkinnät
Pyörän mitoitus perustuu rengasnormin mitoitusstandardiin (STRO/ETRTO). Normin laatija yhdessä autonvalmistajan kanssa määrää vanteen mitoituksesta toleransseineen, ja valmistaja tekee omat tuotteensa vannenormien mukaan. Renkaan valmistaja huolehtii siitä, että renkaalla on tietty kireys ja muotosopivuus ilmanpitävyyden varmistamikseksi. Normi ei määrää pyörän kantavuutta, vaan sen valmistaja on vastuussa siitä, että pyörä on sopiva auton massalle ja teholle. Normeissa ilmoitetaan kunkin rengaskoon kohdalle sopiva pyöräkoko ja malli. Pyörässä tulee olla seuraavat merkinnät: koko, vanneuran leveys tuumina, reunasarven muoto ja korkeus kirjaimella, vanteen pohjan muoto, vanteen pohjan halkaisija tuumina, valmistajan nimi tai logo, valmistusaika (kuukausi ja vuosi), valmistajan yksilönumero tai koodi.
Numeroiden ja kirjainten selitykset
Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:
- 185 - renkaan leveys millimetreissä
- 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
- R - vyörengas (radial)
- 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
- 86 - kantavuusindeksi
- T - nopeusluokka
Tärkeimmät nopeusluokat
Merkintä | Nopeusluokka |
---|---|
N | 140 km/h |
P | 150 km/h |
Q | 160 km/h |
R | 170 km/h |
S | 180 km/h |
T | 190 km/h |
U | 200 km/h |
H | 210 km/h |
V | 240 km/h |
Z | yli 240km/h |
W | 270 km/h |
Y | 300 km/h |
Kantavuusluokituksia
Merkintä | Kantavuus rengasta kohden |
---|---|
75 | 387 kg |
80 | 450 kg |
85 | 515 kg |
90 | 600 kg |
95 | 690 kg |
100 | 800 kg |
105 | 925 kg |
110 | 1060 kg |
Renkaiden nopeusluokat pitää valita auton rakennenopeuden mukaan, eikä kussakin maassa olevien nopeurajoitusten mukaisesti.
Renkaan valmistusaika
Ainakin Nokian renkaissa valmistusaika on kerkitty kolme- tai nelinumeroisella koodilla, jossa kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittaa viikkoa ja viimeinen tai kaksi viimeistä vuotta. Vuodesta 2000 alettiin käyttää nelinumeroista koodia.
Sisärenkaat
Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.
Kantokyky
Kantokyky riippuu käytetystä rengaspaineesta. Rengaspaineen ylärajan määrittää kudosrungon lujuus. Kudosrungon lujuusominaisuudet tulevat kantokyvyn kriteereiksi.
Pyörimissuunta
Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.
Rengaskoon muutos
Auton rekisteröintitodistukseen (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.
Liikenneministeriön päätöksen mukaan ilman muutoskatsastusta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton raideleveys ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on nopeusmittarin näyttämä korjattava tarvittaessa.
Rengasmääräykset
Talvirenkaat
- Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana talvirenkaita
- Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
- Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään edellyttäessä
- Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
- M+S-renkaita (kitkarenkaita) saa käyttää ympäri vuoden
- Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3,0 mm (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
- Parhaita talvirenkaita ovat mm. Nokian Hakkapeliitta (erityisesti vuonna 2006 tullut 5), Michelin X Ice North ja Good Year
Kesärenkaat
- Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
- Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se hylkäyssyy katsastuksessa