Ero sivun ”Toyota 3S-GTE moottori” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: 3S-GTE on rivi-4 turboahdettu Toyotan tuottama 1998 kuutioinen moottori, joka perustuu 3S-GE-moottoriin. 3S-GTE:ssä on öljyruiskut männillä,...) |
(Lisäsin väännöt vielä autowikissa olevista itse autojen artikkeleista tähän oikeisiin kohtiin) |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
==Ensimmäinen sukupolvi== | ==Ensimmäinen sukupolvi== | ||
Ensimmäisen sukupolven 3S-GTE-moottoria käytettiin vuoden 1986 lopulta Toyota Celica ST165-mallissa. Moottori oli varustettu sen päälle asennetulla välijäähdyttimellä. Turboahdin oli Toyotan suunnittelema CT26. Ahtopaine oli 0,83 bar. Imusarja oli 8-kanavainen (2 kanavaa per sylinteri). Matalilla kierroksilla vain yksi kanava per sylinteri on auki ja kierrosten noustessa aukaistaan toinenkin kanava. Tätä järjestelmää kutstutaan T-VIS:ksi ([[Toyota Variable Induction System]]). | Ensimmäisen sukupolven 3S-GTE-moottoria käytettiin vuoden 1986 lopulta Toyota Celica ST165-mallissa. Moottori oli varustettu sen päälle asennetulla välijäähdyttimellä. Turboahdin oli Toyotan suunnittelema CT26. Ahtopaine oli 0,83 bar. Imusarja oli 8-kanavainen (2 kanavaa per sylinteri). Matalilla kierroksilla vain yksi kanava per sylinteri on auki ja kierrosten noustessa aukaistaan toinenkin kanava. Tätä järjestelmää kutstutaan T-VIS:ksi ([[Toyota Variable Induction System]]). | ||
− | Moottorin [[puristussuhde]] oli 8.5:1 ja venttiilinnosto oli 7.15mm sekä imu- että pakonokka-akseleille. Jakohihnan kiristin oli jousityyppinen. Ensimmäisen sukupolven 3S-GTE tuotti 134 kW (182 hv). | + | Moottorin [[puristussuhde]] oli 8.5:1 ja venttiilinnosto oli 7.15mm sekä imu- että pakonokka-akseleille. Jakohihnan kiristin oli jousityyppinen. Ensimmäisen sukupolven 3S-GTE tuotti 134 kW (182 hv) sekä 250 Nm @ 3600 r/min. |
==Toinen sukupolvi== | ==Toinen sukupolvi== | ||
− | Toisen sukupolven 3S-GTE-moottoria käytettiin ensimmäisen kerran ST185 Celicassa, joka esiteltiin 1989. Moottoria käytettiin myös SW20 MR2:ssa Joulukuusta 1989. Turboahdin oli Toyotan CT26 kaksiosaisella pakopesällä. Nokka-akseleiden venttiiliennostoa suurennettiin 8.2 millimetriin molemmilla nokka-akseleilla. Puristussuhde oli 8.8:1. Jakohihnan kiristin oli hydraulinen. Celicassa välijäähdytin sijaitsi moottorin päällä, kun MR2:ssa se sijaitsi etupuskurin takana. Japanin toisen sukupolven 3S-GTE-versiot tuottivat 162 kW (220 hv) ja niissä käytettiin keraamisia turbiinisiipiä. Muualla käytettävät 3S-GTE-moottorit tuottivat 147 kW (200 hv) ja ne olivat varustettu teräksisillä turbiinisiivillä. | + | Toisen sukupolven 3S-GTE-moottoria käytettiin ensimmäisen kerran ST185 Celicassa, joka esiteltiin 1989. Moottoria käytettiin myös SW20 MR2:ssa Joulukuusta 1989. Turboahdin oli Toyotan CT26 kaksiosaisella pakopesällä. Nokka-akseleiden venttiiliennostoa suurennettiin 8.2 millimetriin molemmilla nokka-akseleilla. Puristussuhde oli 8.8:1. Jakohihnan kiristin oli hydraulinen. Celicassa välijäähdytin sijaitsi moottorin päällä, kun MR2:ssa se sijaitsi etupuskurin takana. Japanin toisen sukupolven 3S-GTE-versiot tuottivat 162 kW (220 hv) ja niissä käytettiin keraamisia turbiinisiipiä. Muualla käytettävät 3S-GTE-moottorit tuottivat 147 kW (200 hv) sekä 275 Nm @ 3200 r/min ja ne olivat varustettu teräksisillä turbiinisiivillä. |
==Kolmas sukupolvi== | ==Kolmas sukupolvi== | ||
− | Kolmas sukupolvi esiteltiin vuoden 1993 loppupuolella mk3 Toyota MR2:ssa, muutama kuukausi ennen Celica ST205:n julkaisua, jossa myös käytettiin tätä samaa moottoria. Kolmannen sukupolven moottoreissa ei enää käytetty T-VIS -järjestelmää, sekä pakokanavat olivat noin 10mm leveämpiä. Kolmannen sukupolven moottori käytti CT20B-turboahdinta, joka tuotti 1,24 bar ahtopaineen. Suuttimien kokoa kasvatettiin 430cc → 540cc. Imunokka-akselin nostoa suurennettiin 8.7 millimetriin ja kaasuläpän kokoa kasvatettiin 5mm, se oli nyt 60mm. MR2-mallit olivat edelleenkin varustettu eteen asennetulla välijäähdyttimellä ja MR2:ssa moottori tuotti 180 kW (245 hv). Celicoissa käytettiin moottorin päälle asennettua water-to-air -tyyppistä välijäähdytintä ja moottori tuotti Celicassa 187,5 kW (255 hv). Loppuvuodesta 1997 sylinterilohkon valua muutettiin, jolloin tukea lisättiin yläosan ympärille sylinterilohkojen halkeilun ehkäisemiseksi. | + | Kolmas sukupolvi esiteltiin vuoden 1993 loppupuolella mk3 Toyota MR2:ssa, muutama kuukausi ennen Celica ST205:n julkaisua, jossa myös käytettiin tätä samaa moottoria. Kolmannen sukupolven moottoreissa ei enää käytetty T-VIS -järjestelmää, sekä pakokanavat olivat noin 10mm leveämpiä. Kolmannen sukupolven moottori käytti CT20B-turboahdinta, joka tuotti 1,24 bar ahtopaineen. Suuttimien kokoa kasvatettiin 430cc → 540cc. Imunokka-akselin nostoa suurennettiin 8.7 millimetriin ja kaasuläpän kokoa kasvatettiin 5mm, se oli nyt 60mm. MR2-mallit olivat edelleenkin varustettu eteen asennetulla välijäähdyttimellä ja MR2:ssa moottori tuotti 180 kW (245 hv) sekä 310 Nm @ 3200 r/min. Celicoissa käytettiin moottorin päälle asennettua water-to-air -tyyppistä välijäähdytintä ja moottori tuotti Celicassa 187,5 kW (255 hv) sekä 304 Nm @ 4000 r/min. Loppuvuodesta 1997 sylinterilohkon valua muutettiin, jolloin tukea lisättiin yläosan ympärille sylinterilohkojen halkeilun ehkäisemiseksi. |
==Neljäs sukupolvi== | ==Neljäs sukupolvi== | ||
− | Neljännen sukupolven 3S-GTE oli tehokkain ja viimeinen sukupolvi. Tätä moottoria käytettiin vain Toyota Caldina ST215 sekä Caldina GT-T -malleissa. Neljännessä sukupolvessa käytettiin uutta imusarjaa, jossa kaasuläppä sijaitsi eri paikassa verrattuna edelliseen sukupolveen. Moottorin sisäiset komponentit päivitettiin, jotta saavutettiin parempi luotettavuus. Moottori tuotti 191 kW (260 hv). 3S-GTE moottorin tuotanto loppui yhtaikaa Toyota Caldinan tuotannon loppuessa. | + | Neljännen sukupolven 3S-GTE oli tehokkain ja viimeinen sukupolvi. Tätä moottoria käytettiin vain Toyota Caldina ST215 sekä Caldina GT-T -malleissa. Neljännessä sukupolvessa käytettiin uutta imusarjaa, jossa kaasuläppä sijaitsi eri paikassa verrattuna edelliseen sukupolveen. Moottorin sisäiset komponentit päivitettiin, jotta saavutettiin parempi luotettavuus. Moottori tuotti 191 kW (260 hv) sekä 324 Nm @ 4400 r/min. 3S-GTE moottorin tuotanto loppui yhtaikaa Toyota Caldinan tuotannon loppuessa. |
==Lähteet== | ==Lähteet== |
Nykyinen versio 17. lokakuuta 2014 kello 21.18
3S-GTE on rivi-4 turboahdettu Toyotan tuottama 1998 kuutioinen moottori, joka perustuu 3S-GE-moottoriin. 3S-GTE:ssä on öljyruiskut männillä, sekä puristussuhdetta on tiputettu turboahtimen lisäyksen vuoksi. Moottorista on 4 eri sukupolvea, ensimmäiset tuotettiin 1986 ja moottoria tuotettiin vuoteen 2007 saakka.
3S-GTE | ||
---|---|---|
Sukupolvi | Vuosi | Malli |
1 | 1986–1989 | Toyota Celica ST165 |
2 | 1990–1994 | Toyota Celica ST185(-1993), MR2 SW20 (MR2 Turbo) |
3 | 1994–1999 | Toyota Celica ST205, MR2 SW20(1995+) |
4 | 1997–2003, 2003–2007 | Toyota Caldina ST215 (GT-T), ST246 (GT-Four) |
Sisällysluettelo
Ensimmäinen sukupolvi[muokkaa]
Ensimmäisen sukupolven 3S-GTE-moottoria käytettiin vuoden 1986 lopulta Toyota Celica ST165-mallissa. Moottori oli varustettu sen päälle asennetulla välijäähdyttimellä. Turboahdin oli Toyotan suunnittelema CT26. Ahtopaine oli 0,83 bar. Imusarja oli 8-kanavainen (2 kanavaa per sylinteri). Matalilla kierroksilla vain yksi kanava per sylinteri on auki ja kierrosten noustessa aukaistaan toinenkin kanava. Tätä järjestelmää kutstutaan T-VIS:ksi (Toyota Variable Induction System). Moottorin puristussuhde oli 8.5:1 ja venttiilinnosto oli 7.15mm sekä imu- että pakonokka-akseleille. Jakohihnan kiristin oli jousityyppinen. Ensimmäisen sukupolven 3S-GTE tuotti 134 kW (182 hv) sekä 250 Nm @ 3600 r/min.
Toinen sukupolvi[muokkaa]
Toisen sukupolven 3S-GTE-moottoria käytettiin ensimmäisen kerran ST185 Celicassa, joka esiteltiin 1989. Moottoria käytettiin myös SW20 MR2:ssa Joulukuusta 1989. Turboahdin oli Toyotan CT26 kaksiosaisella pakopesällä. Nokka-akseleiden venttiiliennostoa suurennettiin 8.2 millimetriin molemmilla nokka-akseleilla. Puristussuhde oli 8.8:1. Jakohihnan kiristin oli hydraulinen. Celicassa välijäähdytin sijaitsi moottorin päällä, kun MR2:ssa se sijaitsi etupuskurin takana. Japanin toisen sukupolven 3S-GTE-versiot tuottivat 162 kW (220 hv) ja niissä käytettiin keraamisia turbiinisiipiä. Muualla käytettävät 3S-GTE-moottorit tuottivat 147 kW (200 hv) sekä 275 Nm @ 3200 r/min ja ne olivat varustettu teräksisillä turbiinisiivillä.
Kolmas sukupolvi[muokkaa]
Kolmas sukupolvi esiteltiin vuoden 1993 loppupuolella mk3 Toyota MR2:ssa, muutama kuukausi ennen Celica ST205:n julkaisua, jossa myös käytettiin tätä samaa moottoria. Kolmannen sukupolven moottoreissa ei enää käytetty T-VIS -järjestelmää, sekä pakokanavat olivat noin 10mm leveämpiä. Kolmannen sukupolven moottori käytti CT20B-turboahdinta, joka tuotti 1,24 bar ahtopaineen. Suuttimien kokoa kasvatettiin 430cc → 540cc. Imunokka-akselin nostoa suurennettiin 8.7 millimetriin ja kaasuläpän kokoa kasvatettiin 5mm, se oli nyt 60mm. MR2-mallit olivat edelleenkin varustettu eteen asennetulla välijäähdyttimellä ja MR2:ssa moottori tuotti 180 kW (245 hv) sekä 310 Nm @ 3200 r/min. Celicoissa käytettiin moottorin päälle asennettua water-to-air -tyyppistä välijäähdytintä ja moottori tuotti Celicassa 187,5 kW (255 hv) sekä 304 Nm @ 4000 r/min. Loppuvuodesta 1997 sylinterilohkon valua muutettiin, jolloin tukea lisättiin yläosan ympärille sylinterilohkojen halkeilun ehkäisemiseksi.
Neljäs sukupolvi[muokkaa]
Neljännen sukupolven 3S-GTE oli tehokkain ja viimeinen sukupolvi. Tätä moottoria käytettiin vain Toyota Caldina ST215 sekä Caldina GT-T -malleissa. Neljännessä sukupolvessa käytettiin uutta imusarjaa, jossa kaasuläppä sijaitsi eri paikassa verrattuna edelliseen sukupolveen. Moottorin sisäiset komponentit päivitettiin, jotta saavutettiin parempi luotettavuus. Moottori tuotti 191 kW (260 hv) sekä 324 Nm @ 4400 r/min. 3S-GTE moottorin tuotanto loppui yhtaikaa Toyota Caldinan tuotannon loppuessa.
Lähteet[muokkaa]
http://en.wikipedia.org/wiki/Toyota_S_engine#3S-GTE
http://www.jdmspecengines.com/toyota-engines/s-series/3s-gte.html