Ero sivun ”Toyota Hilux” versioiden välillä
(→Kolmas sukupolvi 30- / 40-sarja (1978–1983)) |
|||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
Toisen sukupolven autot tulivat myyntiin toukokuusta 1972 alkaen. Uuden version ohjaamoa oli kehitetty ja keula sai uudet muodot. Vuonna 1975 malli sai kasvojenkohotuksen ja tämän version myötä alkoi Hiluxien tuonti Suomeen. Malli oli edelleen tarjolla ainoastaan bensiinimoottorisena. Koko toisen sukupolven valmistuksen ajan tarjolla oli 1600-kuutioinen moottori, jonka rinnalle lisättiin vuonna 1974 2-litrainen versio. | Toisen sukupolven autot tulivat myyntiin toukokuusta 1972 alkaen. Uuden version ohjaamoa oli kehitetty ja keula sai uudet muodot. Vuonna 1975 malli sai kasvojenkohotuksen ja tämän version myötä alkoi Hiluxien tuonti Suomeen. Malli oli edelleen tarjolla ainoastaan bensiinimoottorisena. Koko toisen sukupolven valmistuksen ajan tarjolla oli 1600-kuutioinen moottori, jonka rinnalle lisättiin vuonna 1974 2-litrainen versio. | ||
− | == Kolmas sukupolvi 30- / 40-sarja (1978–1983) == | + | == Kolmas sukupolvi, 30- / 40-sarja (1978–1983) == |
[[Tiedosto:Toyota HiLux (RN40R).jpg|left|200px]] | [[Tiedosto:Toyota HiLux (RN40R).jpg|left|200px]] | ||
{{Pääartikkeli|Toyota HiLux (N30/N40)}} | {{Pääartikkeli|Toyota HiLux (N30/N40)}} | ||
− | Kolmas sukupolvi tuli myyntiin syyskuussa 1978. Ulkonäöltä mallimuutoksen tunnistaa auton keulasta, jossa pariajovalot olivat vaihtuneet 7-tuumaisiin pyöreisiin umpioihin. Joulukuussa 1979 malli sai moottoripalettiinsa 2,2-litraisen dieselversion, jonka myötä Hiluxien tuonti isossa mittakaavassa länsi-Euroopan markkinoille käynnistyi. Samana vuonna valikoimaan lisättiin 4WD-versio, jonka sai kuitenkin ainoastaan bensiinimoottorilla. Vuoden 1981 kasvojenkohotuksen yhteydessä Hiluxin ajovalot vaihtuivat neliskulmaisiksi ja dieselmoottoria alettiin tarjoamaan myös 4WD:n keulalle. | + | Kolmas sukupolvi tuli myyntiin syyskuussa 1978. Ulkonäöltä mallimuutoksen tunnistaa auton keulasta, jossa pariajovalot olivat vaihtuneet 7-tuumaisiin pyöreisiin umpioihin. Joulukuussa 1979 malli sai moottoripalettiinsa 2,2-litraisen dieselversion, jonka myötä Hiluxien tuonti isossa mittakaavassa länsi-Euroopan markkinoille käynnistyi. Samana vuonna valikoimaan lisättiin 4WD-versio, jonka sai kuitenkin ainoastaan bensiinimoottorilla. Vuoden 1981 kasvojenkohotuksen yhteydessä Hiluxin ajovalot vaihtuivat neliskulmaisiksi ja dieselmoottoria alettiin tarjoamaan myös 4WD:n keulalle. Mallipalettiin lisättiin neliovinen, viiden hengen ''Double Cab''. |
+ | |||
+ | == Neljäs sukupolvi, 50- / 60- / 70-sarja (1983–1988) == | ||
+ | [[Tiedosto:Toyota HiLux (YN55R).jpg|left|200px]] | ||
+ | {{Pääartikkeli|Toyota HiLux (N50/N60/N70)}} | ||
+ | |||
+ | Neljännen sukupolven Hilux tuli myyntiin syksyllä -83. Viiden hengen versio tuli myyntiin myös länsi-Euroopassa. Toinen uusi koriversio oli jatkettu ohjaamo, markkinanimeltään ''Xtra Cab'', jossa istuimien takana oli avointa tilaa tavaroille tai jollain markkina-alueilla pienet taitettavat istuimet, tilapäistä matkustamista varten. Vuonna 1986 4WD:n jäykkä etuakseli vaihtui etupyörien erillisripustukseen. Hiluxin nelivetomalliin perustuva [[Toyota 4Runner|Toyota 4Runner (N60)]] tuli markkinoille Pohjois-Amerikassa mallivuoden -84 puolivälissä. | ||
* [[Toyota Hilux mk4]] (1997–2001) | * [[Toyota Hilux mk4]] (1997–2001) |
Versio 16. syyskuuta 2018 kello 17.54
Toyota Hilux | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Toyota Motor Corporation, Japani [1][2] Uruguay [3] Argentina [3] Kolumbia [3] Saksa [3] Uusi Seelanti [3] 20px Filippiinit [3] Thaimaa [3] Yhdysvallat [3] Venezuela [3] Malesia [3] Pakistan [3] Etelä-Afrikka [3] |
Valmistusaika | 1968– |
Luokka | Kevyt hyötyajoneuvo |
Kori | 2 / 4-ovinen lava-auto |
Moottori | R4, V6 |
Iskutilavuus | 1500–3000 cm3 |
Teho | 55–112 kW |
Voimanvälitys | Takaveto, neliveto |
Kiihtyvyys | |
Huippunopeus | |
Hintaluokka | |
Edeltäjä | Toyopet / Toyota (Light) Stout Hino / Toyota Briska |
Seuraaja | |
Saman luokan autoja |
Hilux on japanilaisen Toyota-konsernin vuodesta 1968 lähtien valmistama kevyiden hyötyajoneuvojen mallisarja. Valmistushistoriansa aikana, ja markkina-alueesta riippuen, mallinen kirjoitusmuotona on ollut myös mm. HiLux tai Hi-Lux. Mallinimellä haluttiin luoda mielikuva vähemmän karusta työkoneesta, jollaisia monet kevyetkin hyötyajoneuvot vielä 1960-luvun lopulla olivat.
Hiluxin toinen edeltäjä, Light Stout, oli varustettu etupyörien erillisripustuksella ja kierrejousilla, joten se oli ajettavuudeltaan hieman henkilöautomaisempi. Täten mallinimelle löytyi myös katetta. Kantavuudeltaan Hilux sijoittuu ns. tonniluokkaan.
Hilux toimitetaan tehdasvalmiilla lavalla tai ohjaamo-alustana. Erillinen tikapuurunko mahdollistaa monien erilaisten päällirakenteiden toteutuksen kohtuullisen helposti ja edullisesti. Ohjaamo on ollut eri versioissa 2-ovinen perus- tai jatkettu ohjaamo tai 4-ovinen miehistöohjaamo.
Hilux sai alkunsa, kun Toyotan silloisen Stout-lava-autosarjan kevyin versio, RK43 eli Light Stout erotettiin omaksi Hilux-nimiseksi mallikseen. Hiluxin toinen sukuhaara juontaa Hino Motors -yhtiön valmistamaan FH-sarjaan. Toyotan ja Hinon fuusioon vuonna 1968 johtanut yhteistyö oli aloitettu vuonna 1966. Tuolloin yhtiöiden väliseksi työnjaoksi määriteltiin, että Hino keskittyisi raskaisiin hyötyajoneuvoihin ja kevyet ja keskiraskaat mallit valmistettaisiin Toyotan nimellä. Näin Hinon kevyestä FH-sarjan lava-autosta tuli vuonna 1967 Toyota GY10, markkinanimeltään Briska. Vuonna 1968 tämän mallin valmistus lopetettiin ja uusi Hilux otti sen paikan.
Sisällysluettelo
Ensimmäinen sukupolvi, 10-sarja (1968–1972)
Pääartikkeli: Toyota Hilux (N10)
Ensimmäisen sukupolven Hiluxien valmistus alkoi marraskuussa 1968. Malli oli arkkitehtuuriltaan suoraa jatkumoa vuoteen 1967 asti valmistetulle kompaktille Toyota Briskalle, johon oli yhdistetty joitain piirteitä raskaamman Toyota Stoutin lyhytakselivälisestä versiosta. Mallin valmistuksesta vastasi Hino Motors.
Toinen sukupolvi, 20-sarja (1972–1978)
Pääartikkeli: Toyota Hilux (N20)
Toisen sukupolven autot tulivat myyntiin toukokuusta 1972 alkaen. Uuden version ohjaamoa oli kehitetty ja keula sai uudet muodot. Vuonna 1975 malli sai kasvojenkohotuksen ja tämän version myötä alkoi Hiluxien tuonti Suomeen. Malli oli edelleen tarjolla ainoastaan bensiinimoottorisena. Koko toisen sukupolven valmistuksen ajan tarjolla oli 1600-kuutioinen moottori, jonka rinnalle lisättiin vuonna 1974 2-litrainen versio.
Kolmas sukupolvi, 30- / 40-sarja (1978–1983)
Pääartikkeli: Toyota HiLux (N30/N40)
Kolmas sukupolvi tuli myyntiin syyskuussa 1978. Ulkonäöltä mallimuutoksen tunnistaa auton keulasta, jossa pariajovalot olivat vaihtuneet 7-tuumaisiin pyöreisiin umpioihin. Joulukuussa 1979 malli sai moottoripalettiinsa 2,2-litraisen dieselversion, jonka myötä Hiluxien tuonti isossa mittakaavassa länsi-Euroopan markkinoille käynnistyi. Samana vuonna valikoimaan lisättiin 4WD-versio, jonka sai kuitenkin ainoastaan bensiinimoottorilla. Vuoden 1981 kasvojenkohotuksen yhteydessä Hiluxin ajovalot vaihtuivat neliskulmaisiksi ja dieselmoottoria alettiin tarjoamaan myös 4WD:n keulalle. Mallipalettiin lisättiin neliovinen, viiden hengen Double Cab.
Neljäs sukupolvi, 50- / 60- / 70-sarja (1983–1988)
Pääartikkeli: Toyota HiLux (N50/N60/N70)
Neljännen sukupolven Hilux tuli myyntiin syksyllä -83. Viiden hengen versio tuli myyntiin myös länsi-Euroopassa. Toinen uusi koriversio oli jatkettu ohjaamo, markkinanimeltään Xtra Cab, jossa istuimien takana oli avointa tilaa tavaroille tai jollain markkina-alueilla pienet taitettavat istuimet, tilapäistä matkustamista varten. Vuonna 1986 4WD:n jäykkä etuakseli vaihtui etupyörien erillisripustukseen. Hiluxin nelivetomalliin perustuva Toyota 4Runner (N60) tuli markkinoille Pohjois-Amerikassa mallivuoden -84 puolivälissä.
- Toyota Hilux mk4 (1997–2001)
- Toyota Hilux mk5 (2002–2005)
- Toyota Hilux mk6 (2006– tuotannossa)
- Toyota Hilux mk7 (2009– )
- Toyota Hilux mk8 (2015– )