Ero sivun ”Valmet Diesel” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 2: Rivi 2:
 
nimi = Valmet Diesel |
 
nimi = Valmet Diesel |
 
kuva = [[Tiedosto:Valmet Diesel-logo.gif|250px]]|
 
kuva = [[Tiedosto:Valmet Diesel-logo.gif|250px]]|
kotipaikka = {{Lippu|Suomi}} Englanti, Manchester|
+
kotipaikka = {{Lippu|Suomi}} Suomi, Manchester|
 
perustamisvuosi = 1900 |
 
perustamisvuosi = 1900 |
 
yhtiömuoto = Osakeyhtiö|
 
yhtiömuoto = Osakeyhtiö|

Versio 24. huhtikuuta 2018 kello 20.53

Valmet Diesel
250px
Yhtiön kotipaikka Flag of Finland.svg.png Suomi, Manchester
Perustamisvuosi 1900
Yhtiömuoto Osakeyhtiö
Pääomistaja Perheyhtiö (1900-1976)
Hawker Siddeley (1977-1986)
Perkins Engines (1986-)
Yhtiön web-sivu

Nokian Siuron kylän Linnavuoreen rakennettiin Suomen toinen lentomoottoritehdas vuonna 1942. Tehtaan päätehtävä oli toimia lentomoottoreiden korjaustyön ydinpaikkana.

Tampereella toimineen Valtion Lentokonetehtaan moottoriosasto oli sodan uhatessa sijoitettu Kokkolaan. Hankala välimatka loi tarpeen uuden lentomoottoritehtaan perustamiseen. Paikaksi valikoitui Nokian kauppalan alueella, lähellä Siuron kylää sijainnut muinaishistoriallinen Linnavuori. Vuori mahdollisti luolatilojen louhimisen, rautatie oli lähellä ja sähkön saanti oli helposti järjestettävissä. Rakennustyöt alkoivat vuoden 1942 marraskuussa.

Tuotannollinen toiminta aloitettiin osin keskeneräisissä tiloissa maaliskuussa 1944. Ensimmäinen työ oli 30 VL Myrsky II -hävittäjäkoneen rungon kokoonpano. Seuraavaksi käynnistyi lentokonepotkureiden kunnostus ja loppukesästä toiminnan aloitti laakerivalimo. Tehtaan alkuperäiseen tarkoitukseen, lentomoottoreiden korjaustyöhön, päästiin vasta sodan jälkeen vuonna 1947.

Sotakorvaustuotanto ja dieselmoottorien valmistus

Sodan päätyttyä tehdas siirtyi lähes täysin sotakorvaustuotantoon. Linnavuoreen valikoitui miltei kaikki tarvittavien dieselmoottorien sekä ilmakompressorien valmistus. Toimitusten kireä aikataulu ei mahdollistanut omaa suunnittelua, vaan oli turvauduttava Ruotsista saataviin lisensseihin. Sotakorvauskuunareita varten tehtiin 60 June-Munktell -raakaöljymoottoreita. Skandiaverkenin lisenssillä valmistettiin dieselmoottoreita vetureita varten ja Atlas Dieselin lisenssillä neljää eri kompressorimallia. Sotakorvaustuotteista ainoastaan kompressorit säilyivät tuotannossa aina 1960-luvulle saakka

Omaan tuotekehitykseen perustuvien dieselmoottorien valmistus alkoi vuonna 1946, jolloin tehtiin pieniä sarjoja 440- ja 648-mallin moottoreita lähinnä meri- ja aggregaatti käyttöön. Osa niistä ehti jo sotakorvaustoimituksiin ja sen jälkeen niitä toimitettiin vielä Neuvostoliittoon myytyihin laivoihin. Seuraavana vuonna aloitettiin myös 4-sylinterisen ottomoottorin tuotekehitys Valmetin traktorin voimanlähteeksi. Sen polttoaineena oli joko bensiini tai petroli.

1940-luvun loppupuolella oli myös aloitettu suuremman dieselmoottorin tuotekehitys. Valtion Rautateillä oli tarve kevyelle henkilöjunalle, jonka voimanlähteeksi tarvittiin dieselmoottori. Junat tuli valmistamaan Valmetin Lentokonetehdas ja luonnollinen moottorin toimittaja oli Linnavuoren tehdas. Tuohon käyttöön kehitettiin suora 12 litran 8 sylinterinen moottori, joka kehitti 180 hv tehon. Jatkokehityksessä tästä tehtiin vielä varavoimakäyttöön välijäähdyttimellä ja kahdella ahtimella varustettu versio, joka kehitti 250 hv tehon.

Kuorma-automoottoreiden valmistus

Suuret puimurit ja kuorma-autot tarvitsivat enemmän voimaa. Tästä syystä Nokialla ryhdyttiin 80-luvun alkupuolella kehittämään 7,4 litran järeää kuutosmoottoria (Valmet 612 -moottori), joka tuli tuotantoon 1985. Moottoria käytettiin mm. Sisu SK ja SL 150 & 170 -malleissa.

Vuonna 1993 aloitettiin oma moottorituotanto Brasiliassa ja tällä hetkellä kapasiteetti on noin 30,000 moottoria vuodessa. Tehtaalla koneistetaan sylinteriryhmiä ja -kansia.

Kun Valmet Oy:n ja Sisun välillä tehtiin omistusjärjestelyjä keväällä 1994, Dieseltuotteet ja Tehdasautomaatio siirtyivät uuteen Sisuun ja lentomoottorit Patria Finaviteciin. Koska Sisun liikeidea perustui kumipyörillä liikkuviin ajoneuvoihin ja työkoneisiin, Tehdasautomaatio myytiin Mercantile Oy:lle vuoden 1995 lopulla. Moottoritehtaan nimeksi tuli tässä yhteydessä SisuDiesel ja hieman myöhemmin myös moottoreiden tuotenimeksi Valmetin sijaan SisuDiesel.

Keskittyminen maatalousmoottoreihin ja siirtyminen amerikkalaisomistukseen

Amerikkalainen maatalouskonevalmistaja AGCO osti tehtaan (Valtran traktoritehtaan ohella) vuonna 2004.[1]

Vuonna 2007 lanseerattiin myös varsin ainutlaatuinen konfiguraatio tällä tehoalueella: 7-sylinterinen moottori. Moottorin julkistamistilaisuudessa Linnavuoressa SisuDieselin nimi myös vaihdettiin, uudeksi tuli AGCO Sisu Power lähentäen näin tehdasta uuteen konserniin myös imagollisesti.

Vuonna 2012 liiketoimintamme integroitiin entistä tiiviimmin AGCO-konsernin ydinliiketoimintaan vaihtamalla yrityksen nimeksi AGCO Power. Nykyisin tehdas ei enää valmista moottoreita liikennekäyttöön.

Lähteet

<references>