Ero sivun ”Vanne” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Vanteiden mitat)
 
(19 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
  
 
== Vanteiden mitat ==
 
== Vanteiden mitat ==
 
+
Vanteiden näkyvin mitta on halkaisija, joka vaikuttaa osaltaan ajo-ominaisuuksiin. Vannekoko pitäisi olla järkevästi otettu huomioon auton tehoa, painoa, ja kokoa ajatellen. Suurempi vanne on usein painavampi ja lisää jousittamatonta massaa, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Periaatteellisesti rengas myös pysyy huonommin kiinni tiessä. Yleisesti laadukkaammat vanteet ovat myöskin keveämpiä.  
Vanteiden näkyvin mitta on halkaisija, joka vaikuttaa osaltaan ajo-ominaisuuksiin. Vannekoko pitäisi olla järkevästi otettu huomioon auton tehoa, painoa, ja kokoa ajatellen. Suurempi vanne on usein painavampi ja lisää jousittamatonta massaa, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Periaattellisesti rengas myös pysyy huonommin kiinni tiessä. Yleisesti laadukkaammat vanteet ovat myöskin keveämpiä.  
 
  
 
Leveys valitaan halutun renkaan leveyden mukaisesti. Nyrkkisääntö on, että vanteen tulisi olla yhtä leveä kuin sille asennettavan renkaan kulutuspinta.
 
Leveys valitaan halutun renkaan leveyden mukaisesti. Nyrkkisääntö on, että vanteen tulisi olla yhtä leveä kuin sille asennettavan renkaan kulutuspinta.
  
'''Et''' (saks. EinpressTieffe) eli offset on pyörän keskiviivan ja kiinnitystason ([[pyörännapa]]) välinen etäisyys. Jos kiinnitystaso on lähempänä vanteen ulko- kuin sisäreunaa on kyseessä positiivinen offset (=inset) ja päinvastaisessa tilanteessa negatiivinen offset (=outset). Offset tulee säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä, koska sen muuttaminen muuttaa auton raideväliä ja ohjausgeometriaa. Tämä muutos vaikuttaa auton pyöräntuentalaitteiden [[olkapoikkeama|olkapoikkeamaan]], joka vaikuttaa kuormitus-, ohjaus-, jarrutus sekä kiihdytysominaisuuksiin. Vanteen keskiviiva määritetään vanteen kokonaisleveydestä. Laki sallii 30 mm muutoksen raideväliin.
+
'''ET''' (saks. Einpresstiefe) eli offset on pyörän keskiviivan ja kiinnitystason ([[pyörännapa]]) välinen etäisyys (mm). Jos kiinnitystaso on lähempänä vanteen ulko- kuin sisäreunaa on kyseessä positiivinen offset (=inset) ja päinvastaisessa tilanteessa negatiivinen offset (=outset). Offset tulee säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä, koska sen muuttaminen muuttaa auton raideväliä ja ohjausgeometriaa. Tämä muutos vaikuttaa auton pyöräntuentalaitteiden [[olkapoikkeama|olkapoikkeamaan]], joka vaikuttaa ratkaisevasti auton kuormitus-, ohjaus-, jarrutus sekä kiihdytysominaisuuksiin. Vanteen keskiviiva määritetään vanteen kokonaisleveydestä. Laki sallii 30 mm muutoksen raideväliin.
  
 
[[Pulttijako]] (engl. bolt/lug pattern) tarkoittaa vanteen pultinreikien määrää ja niiden keskikohtien kautta kulkevan ympyrän halkaisijaa (engl. bolt circle diameter). Pulttijako merkitään esimerkiksi 5x112, joka tarkoittaa viittä reikää 112 mm ympyrällä.
 
[[Pulttijako]] (engl. bolt/lug pattern) tarkoittaa vanteen pultinreikien määrää ja niiden keskikohtien kautta kulkevan ympyrän halkaisijaa (engl. bolt circle diameter). Pulttijako merkitään esimerkiksi 5x112, joka tarkoittaa viittä reikää 112 mm ympyrällä.
Rivi 16: Rivi 15:
  
 
== Yleisimmät vannetyypit ==
 
== Yleisimmät vannetyypit ==
 
 
Autojen vanteet voidaan rakenteensa ja käyttönsä puolesta jakaa monella eri tavalla, mm. seuraavasti: [[henkilöauto]]n pyörät, [[kuorma-auto|kuorma-]] ja [[linja-auto]]n pyörät sekä erikoispyörät. Näissä ryhmissäkin pyörien rakenne vaihtelee esimerkiksi vanteen tyypin, laipan rakenteen yms. vuoksi. Yleisimmin pyörät ryhmitellään seuraaviin rakennetyyppeihin: teräslevy-, teräspuola-, kevytmetalli- ja trilex- eli puolapyörät.
 
Autojen vanteet voidaan rakenteensa ja käyttönsä puolesta jakaa monella eri tavalla, mm. seuraavasti: [[henkilöauto]]n pyörät, [[kuorma-auto|kuorma-]] ja [[linja-auto]]n pyörät sekä erikoispyörät. Näissä ryhmissäkin pyörien rakenne vaihtelee esimerkiksi vanteen tyypin, laipan rakenteen yms. vuoksi. Yleisimmin pyörät ryhmitellään seuraaviin rakennetyyppeihin: teräslevy-, teräspuola-, kevytmetalli- ja trilex- eli puolapyörät.
  
 
=== Teräslevypyörä ===  
 
=== Teräslevypyörä ===  
 
 
Tavallisin pyörätyyppi on levypyörä, jota käytetään niin henkilö-, kuorma- kuin linja-autoissakin. Levytyypin rakenne vaihtelee suuresti eri tapauksissa. Henkilöautojen pyörissä käytetään miltein yksinomaan keskiuomavannetta. Vanteessa on kiinteät laipat. Keskiuoman tarkoituksena on tehdä renkaan asennus mahdolliseksi. Sisärenkaattomia renkaita varten vanteissa on varmuusolake.
 
Tavallisin pyörätyyppi on levypyörä, jota käytetään niin henkilö-, kuorma- kuin linja-autoissakin. Levytyypin rakenne vaihtelee suuresti eri tapauksissa. Henkilöautojen pyörissä käytetään miltein yksinomaan keskiuomavannetta. Vanteessa on kiinteät laipat. Keskiuoman tarkoituksena on tehdä renkaan asennus mahdolliseksi. Sisärenkaattomia renkaita varten vanteissa on varmuusolake.
  
 
=== Teräspuolapyörä ===
 
=== Teräspuolapyörä ===
 
 
Entisajan autoissa oli normaalisti puolapyörät. Nykyisin niitä käytetään henkilöautojen erikoispyörinä, lähinnä ulkonäköseikkojen vuoksi. Etuina mm. keveys, joustavuus sekä [[jarrut|jarrujen]] hyvä jäähtyvyys.
 
Entisajan autoissa oli normaalisti puolapyörät. Nykyisin niitä käytetään henkilöautojen erikoispyörinä, lähinnä ulkonäköseikkojen vuoksi. Etuina mm. keveys, joustavuus sekä [[jarrut|jarrujen]] hyvä jäähtyvyys.
  
=== Kevytmetallipyörät ===
+
=== Kevytmetallivanteet ===
 +
Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan helposti muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee. Valupyörät mahdollistavat myös paremman jarrujen jäähtymisen ilmavamman rakenteensa vuoksi. Valupyörät ovat kuitenkin huomattavasti herkempiä vahingoittumaan (murtuminen/taipuminen, syöpyminen) ja niiden korjaaminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Korjattu kevytmetallivanne saattaa olla vaarallinenkin, ja voi hajota kappaleiksi esim. vauhdissa tai rengasta asennettaessa. Korkealaatuiset takeesta koneistetut pyörät sen sijaan kestävät huomattavasti valamalla valmistettua versioita paremmin. Pienet kolhut voidaan usein korjata tiettyyn pisteeseen asti koneistamalla.
  
Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee. Valupyörät mahdollistavat paremman jarrujen jäähtymisen ilmavamman rakenteensa vuoksi. Valupyörät ovat harmillisesti huomattavasti herkempiä vahingoittumaan (murtuminen, syöpyminen) ja niiden korjaaminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Korkealaatuiset takeesta koneistetut pyörät sen sijaan kestävät huomattavasti valamalla valmistettua versioita paremmin ja niitä voidaan korjata esimerkiksi hitsaamalla. Pienet kolhut voidaan usein korjata tiettyyn pisteeseen asti koneistamalla.
+
Kevytmetallivanteita on tarjolla myös kuorma-autoihin ja niiden peräkärryihin. Merkkejä on tosin tarjolla paljon suppeammin kuin henkilöautoihin. Alumiinivanteita raskaaseen kalustoon tarjoavat Alcoa, Alex, ALord, Maxion ja Speedline.
  
 
Kevytmetallipyöriin voidaan myös liittää erillinen kehä esimerkiksi ruuveilla, jolloin voidaan saavuttaa vanteelta haluttu ulkonäkö ja ominaisuudet keskiön ollessa kevytmetallia ja kehän esimerkiksi terästä.
 
Kevytmetallipyöriin voidaan myös liittää erillinen kehä esimerkiksi ruuveilla, jolloin voidaan saavuttaa vanteelta haluttu ulkonäkö ja ominaisuudet keskiön ollessa kevytmetallia ja kehän esimerkiksi terästä.
 +
 +
=== Hiilikuituvanteet ===
 +
 +
[[Citroën SM]]ään tehtiin koemielessä hiilikuituiset vanteet jo [[1971]], mutteivat ne ole vielä yleistyneet, vaan ovat käytössä vain erikoisimmissa [[superauto]]issa kuten [[Lancia Delta S4|Lancia ECV]] ja [[Ford GT]](3.5).
  
 
== Vannekoon muutos ==
 
== Vannekoon muutos ==
 
 
Auton vannekokoa (nimellishalkaisijaa) saa muuttaa yhden tuuman (26 mm) verran ilman muutoskatsastusta (Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)). Tätä suurempi muutos edellyttää muutoskatsastusta. Renkaan leveyttä voi ilman muutoskatsastusta muuttaa korkeintaan 30 mm.
 
Auton vannekokoa (nimellishalkaisijaa) saa muuttaa yhden tuuman (26 mm) verran ilman muutoskatsastusta (Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)). Tätä suurempi muutos edellyttää muutoskatsastusta. Renkaan leveyttä voi ilman muutoskatsastusta muuttaa korkeintaan 30 mm.
  
 
=== Rengaskoot ja vanneleveydet ===
 
=== Rengaskoot ja vanneleveydet ===
 
 
Rengaskoot ja suositellut vanneleveydet [[STRO]]-normiston mukaan:
 
Rengaskoot ja suositellut vanneleveydet [[STRO]]-normiston mukaan:
  
Rivi 115: Rivi 114:
  
 
== Katso myös ==
 
== Katso myös ==
 
 
* [[Luettelo vannemerkeistä]]
 
* [[Luettelo vannemerkeistä]]
 
* [[Pulttijako]]
 
* [[Pulttijako]]
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
 
 
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (23.10.1998/779)]
 
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Finlex: Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (23.10.1998/779)]
  
 +
== Lähteet ==
 +
* [http://jalopnik.com/michelin-made-carbon-fiber-wheels-for-citroen-back-in-1-1543922374 Jalopnik.com - Michelin Made Carbon Fiber Wheels For Citroën Back In 1971]
 
[[Luokka:Tekniikka]]
 
[[Luokka:Tekniikka]]
 
[[Luokka:Alustan rakentaminen]]
 
[[Luokka:Alustan rakentaminen]]
 
[[Luokka:Laki]]
 
[[Luokka:Laki]]

Nykyinen versio 11. kesäkuuta 2017 kello 12.22

Porschen 18" alumiinivanne
FSO Polonezin tavallinen peltivanne ja puolipeittävä pölykapseli

Vanteet ovat auton alla navoissa kiinni olevat metalliset pyöreät objektit, joiden ympärille on asennettu auton renkaat.

Vanteiden mitat[muokkaa]

Vanteiden näkyvin mitta on halkaisija, joka vaikuttaa osaltaan ajo-ominaisuuksiin. Vannekoko pitäisi olla järkevästi otettu huomioon auton tehoa, painoa, ja kokoa ajatellen. Suurempi vanne on usein painavampi ja lisää jousittamatonta massaa, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Periaatteellisesti rengas myös pysyy huonommin kiinni tiessä. Yleisesti laadukkaammat vanteet ovat myöskin keveämpiä.

Leveys valitaan halutun renkaan leveyden mukaisesti. Nyrkkisääntö on, että vanteen tulisi olla yhtä leveä kuin sille asennettavan renkaan kulutuspinta.

ET (saks. Einpresstiefe) eli offset on pyörän keskiviivan ja kiinnitystason (pyörännapa) välinen etäisyys (mm). Jos kiinnitystaso on lähempänä vanteen ulko- kuin sisäreunaa on kyseessä positiivinen offset (=inset) ja päinvastaisessa tilanteessa negatiivinen offset (=outset). Offset tulee säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä, koska sen muuttaminen muuttaa auton raideväliä ja ohjausgeometriaa. Tämä muutos vaikuttaa auton pyöräntuentalaitteiden olkapoikkeamaan, joka vaikuttaa ratkaisevasti auton kuormitus-, ohjaus-, jarrutus sekä kiihdytysominaisuuksiin. Vanteen keskiviiva määritetään vanteen kokonaisleveydestä. Laki sallii 30 mm muutoksen raideväliin.

Pulttijako (engl. bolt/lug pattern) tarkoittaa vanteen pultinreikien määrää ja niiden keskikohtien kautta kulkevan ympyrän halkaisijaa (engl. bolt circle diameter). Pulttijako merkitään esimerkiksi 5x112, joka tarkoittaa viittä reikää 112 mm ympyrällä.

Vanteen keskireiän (engl. centerbore) pitää olla sopiva pyörännavan kanssa. Laki sallii vain vanteiden valmistajan omien soviteholkkien käytön.

Yleisimmät vannetyypit[muokkaa]

Autojen vanteet voidaan rakenteensa ja käyttönsä puolesta jakaa monella eri tavalla, mm. seuraavasti: henkilöauton pyörät, kuorma- ja linja-auton pyörät sekä erikoispyörät. Näissä ryhmissäkin pyörien rakenne vaihtelee esimerkiksi vanteen tyypin, laipan rakenteen yms. vuoksi. Yleisimmin pyörät ryhmitellään seuraaviin rakennetyyppeihin: teräslevy-, teräspuola-, kevytmetalli- ja trilex- eli puolapyörät.

Teräslevypyörä[muokkaa]

Tavallisin pyörätyyppi on levypyörä, jota käytetään niin henkilö-, kuorma- kuin linja-autoissakin. Levytyypin rakenne vaihtelee suuresti eri tapauksissa. Henkilöautojen pyörissä käytetään miltein yksinomaan keskiuomavannetta. Vanteessa on kiinteät laipat. Keskiuoman tarkoituksena on tehdä renkaan asennus mahdolliseksi. Sisärenkaattomia renkaita varten vanteissa on varmuusolake.

Teräspuolapyörä[muokkaa]

Entisajan autoissa oli normaalisti puolapyörät. Nykyisin niitä käytetään henkilöautojen erikoispyörinä, lähinnä ulkonäköseikkojen vuoksi. Etuina mm. keveys, joustavuus sekä jarrujen hyvä jäähtyvyys.

Kevytmetallivanteet[muokkaa]

Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan helposti muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee. Valupyörät mahdollistavat myös paremman jarrujen jäähtymisen ilmavamman rakenteensa vuoksi. Valupyörät ovat kuitenkin huomattavasti herkempiä vahingoittumaan (murtuminen/taipuminen, syöpyminen) ja niiden korjaaminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Korjattu kevytmetallivanne saattaa olla vaarallinenkin, ja voi hajota kappaleiksi esim. vauhdissa tai rengasta asennettaessa. Korkealaatuiset takeesta koneistetut pyörät sen sijaan kestävät huomattavasti valamalla valmistettua versioita paremmin. Pienet kolhut voidaan usein korjata tiettyyn pisteeseen asti koneistamalla.

Kevytmetallivanteita on tarjolla myös kuorma-autoihin ja niiden peräkärryihin. Merkkejä on tosin tarjolla paljon suppeammin kuin henkilöautoihin. Alumiinivanteita raskaaseen kalustoon tarjoavat Alcoa, Alex, ALord, Maxion ja Speedline.

Kevytmetallipyöriin voidaan myös liittää erillinen kehä esimerkiksi ruuveilla, jolloin voidaan saavuttaa vanteelta haluttu ulkonäkö ja ominaisuudet keskiön ollessa kevytmetallia ja kehän esimerkiksi terästä.

Hiilikuituvanteet[muokkaa]

Citroën SMään tehtiin koemielessä hiilikuituiset vanteet jo 1971, mutteivat ne ole vielä yleistyneet, vaan ovat käytössä vain erikoisimmissa superautoissa kuten Lancia ECV ja Ford GT(3.5).

Vannekoon muutos[muokkaa]

Auton vannekokoa (nimellishalkaisijaa) saa muuttaa yhden tuuman (26 mm) verran ilman muutoskatsastusta (Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)). Tätä suurempi muutos edellyttää muutoskatsastusta. Renkaan leveyttä voi ilman muutoskatsastusta muuttaa korkeintaan 30 mm.

Rengaskoot ja vanneleveydet[muokkaa]

Rengaskoot ja suositellut vanneleveydet STRO-normiston mukaan:

Renkaan koko Suositus Hyväksytyt leveydet
145/80-13,14 4,0 3,5 – 5,0
155/80-13,14 4,5 4,0 – 5,0
165/80-13 4,5 4,0 – 5,5
185/70-14,15,17 5,5 4,5 - 6,0
255/70-15 7,5 6,5 - 8,5
265/70-15,16 8,0 7,0 - 9,0
185/65-13,14,15,16,17 5,5 5,0 - 6,5
195/65-14,15 6,0 5,5 - 7,0
205/65-14,15,16 6,0 5,5 - 7,5
185/60-14,15 5,5 5,0 - 6,5
195/60-14,15,16 6,0 5,5 - 7,0
205/60-14,15,16 6,0 5,5 - 7,5
215/60-14,15,16 6,5 6,0 - 7,5
275/60-15,16 8,0 7,5 - 10,0
185/55-14,15 6,0 5,0 - 6,5
195/55-14,15 6,0 5,5 - 7,0
205/55-13,14,15,16,18 6,5 5,5 - 7,5
215,55-15,16,17 7,0 6,0 - 7,5
195/50-15,16 6,0 5,5 - 7,0
205/50-14,15,16,17 6,5 5,5 - 7,5
215/50-15,16,17 7,0 6,5 - 7,5
195/45-14,15,16,17 6,5 6,0 - 7,5
205/45-15,16,17 7,0 6,5 - 7,5
215/45-15,16,17,18 7,0 7,0 - 8,0
225/45-16,17,18 7,5 7,0 - 8,5
235/45-15,17 8,0 7,5 - 9,0
215/40-15,16,17,18 7,5 7,0 - 8,5
225/40-16,17,18 8,0 8,0 - 9,0
235/40-17,18 8,5 8,0 - 9,5
245/40-17,18 8,5 8,0 - 9,5

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]