Volkswagen Kupla

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 15. joulukuuta 2020 kello 20.46 – tehnyt Tapi0 (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
VW (Volkswagen) 1200
Volkswagen 1302
Volkswagen 1303
Volkswagen 1500
VW Kupla 1303
Valmistaja ja valmistusmaa Volkswagen,
Flag of Germany.svg.png Saksa, Wolfsburg/ Hannover/ Emden/ Ingolstadt/ Osnabrück
Flag of Australia.svg.png Australia, Melbourne
Flag of South Africa.svg.png Etelä-Afrikka
Flag of Brazil.svg.png Brasilia, São Bernardo do Campo
Flag of Mexico.svg.png Meksiko, Puebla
Flag of Belgium.svg.png Belgia, Brysseli
Flag of Finland.svg.png Suomi, Heinola
Flag of Indonesia.svg.png Indonesia, Jakarta
Flag of Ireland.svg.png Irlanti, Dublin
Flag of Malaysia.svg.png Malesia, Shah Alam
Flag of New Zealand.svg.png Uusi-Seelanti, Auckland
Flag of Nigeria.svg.png Nigeria, Lagos
Flag of Philippines.svg.png Filippiinit, Manila
Flag of South Africa.svg.png Etelä-Afrikka, Uitenhage
Flag of the Kingdom of Yugoslavia.svg.png Jugoslavia, Sarajevo (TAS)
Flag of Venezuela.svg.png Venezuela, Valencia
Valmistusaika 19382003
Luokka C-segmentti
Kori 2-ovinen sedan
2-ovinen avoauto
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori B4
Iskutilavuus 986–1596 cm3
Teho 18–40 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 18–50 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 105–135 km/h
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 14.400 € (1300 1973)
Edeltäjä KdF-Wagen
Seuraaja Volkswagen New Beetle
Saman luokan autoja BMW 700
Citroën 2CV
DKW F12
Glas 1204
Hillman Imp
Lloyd Arabella
Renault Dauphine/ 4


Volkswagen Kupla on vuosina 19382003 valmistettu Volkswagenin ensimmäinen automalli, jota valmistettiin kaikkiaan noin 21,5 miljoonaa yksilöä. Kupla oli kaksiovinen pyöreämuotoinen kansanauto ja siinä oli ilmajäähdytteinen 1200–1600-kuutioinen nelisylinterinen nelitahtinen bokseri- eli vastaiskumoottori. Moottorin viritysaste oli varsin alhainen. Kuplaa valmistettiin Saksassa vuoteen 1978 asti. Mallin tuotantoa on ollut Australiassa, Brasiliassa ja Meksikossa.

Yleistä

Auto esiteltiin 1930-luvulla saksalaisten virkistystoimintajärjestö KdF:n (Kraft durch Freude = "Voimaa ilosta") projektina KdF-Wagen Typ 1-nimellä. Kupla oli suunniteltu Saksan autobahneille, ja sillä pystyi ajamaan huippunopeutta jopa tunteja ilman pelkoa ylikuumenemisesta. Muutamia ehti valmistua ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen valmistus aloitettiin uudelleen Wolfsburgissa rakentamalla liittoutuneiden avulla pommitetut tehtaat jälleen toimintakuntoisiksi. Ilmajäähdytys ei tarjonnut kovin hyvää lämmityslaitetta, mutta poisti huolen jäähdytysnesteen jäätymisestä pakkasella. Tämä yhdistettynä aikanaan suuren 15" rengaskoon tuomaan hyvään etenemiskykyyn auraamattomassa lumihangessa teki Kuplasta erittäin suositun 1950-luvun Suomessa.

Tuontisäännöstelyn ollessa voimassa joutui uutta Kuplaa jonottamaan jopa vuosia ja vähän käytetystä saattoi saada uutta paremman hinnan. Lainsäädäntö mahdollisti tietyille työntekijäryhmille ns. merimiesautojen tuonnin kiintiöiden ulkopuolelta, näistä suurin osa oli kysyttyjä kuplavolkkareita.

Kupla oli Suomessa 1950–60-luvuilla suosittu ja haluttu auto. Osaltaan suosioon vaikutti maine kestävänä autona, jolla on laaja huoltoverkosto. Volkswagenin autoliikkeet myivät vaihtomoottoreita, joiden hinta oli suhteellisen edullinen. Takana olevan moottorin vaihto sujui huoltoliikkeessä nopeasti. Kuplan valmistusajan alkupuolella 1950-60 -luvuilla oli hyvin tavallista että pikkuauton moottori kesti vain n. 100 tkm. Volkswagenin jälleenmyyjä organisoi kätevästi toimivan vaihtokonejärjestelmän. Myöhemmin moottorin vaihtamisessa järjestettiin näytösluontoisia kilpailuja, nopeimmat alan harrastajat vaihtoivat ne jopa muutamassa minuutissa paikalleen.

Kuplavolkkarissa oli kantava pohjalevy ja erillinen kori. Tämä mahdollisti korin vaihtamisen helposti ja erilaisia avonaisia hiekkakirppuja tai urheiluautokopioita tulikin rakennussarjoina markkinoille 1960-luvulta alkaen.

Kuplassa on vääntösauvajousitus (poikkeuksena 1302 / 1303 -mallit joissa on edessä MacPherson-tyyppinen joustintukijousitus).

Tehdas käytti Kuplasta mallimerkintää Typ 1. Tyyppi kakkonen oli tylppäkeulainen pakettiauto, tyyppi kolmonen 1960-luvun isompi 1500 / 1600 -malli ja tyyppi nelonen 1970-luvun iso 411 / 412 -malli.

Kuplavolkkaria on valmistettu Saksan lisäksi Australiassa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Meksikossa. Suomessa koottiin 1960-luvun lopussa 50 kpl koe-erä. Avokuplat kokosi sama Karmannin koripaja Saksassa, joka teki Kuplaan perustuvat Karmann Ghia -Coupé-mallit. Kuplaa on valmistettu yhteensä noin 21,5 miljoonaa kappaletta.

Tuotantomäärät [1]

Vuosi Tuotanto (kpl)
1948 19 244
1949 46 154
1950 90 038
1951 105 712
1952 136 013
1953 179 740
1954 242 673

Valmistusmäärä ylitti miljoonan vuonna 1965, 1 091 000 Kappaletta.
Vuosina 1965–1973 valmistusmäärä ylitti miljoonan joka vuosi paitsi 1967 vain 926 000 Kappaletta.
Viimeisenä miljoonavuotena 1973 valmistettiin 1 206 000 Kuplaa.

1957 koeajo [2]

Tekniikan Maailman koeajo 13/1957 moitti VW 1200:n heikohkoa suuntavakavuutta ja yliohjautuvuutta. Toisaalta ohjaus oli nopea ja tarkka. Suorituskyky oli heikko, sillä mitattu kiihtyvyys oli 0–50 km/h 8,0 sekuntia, 0–80 km/h 19,4 sekuntia ja 0–100 km/h 40,0 sekuntia. Huippunopeus 110 km/h. Lehden 2/1956 koeajossa vuotta aiemmin kiihtyvyys oli 0–50 km/h (sama) 8 sekuntia, 0–70 km/h 15 sekuntia ja 0–90 km/h 30 sekuntia.

1957 mallin takaikkuna on liian pieni. Etuistuimet tukevat kaarteissa hyvin ajajaa ja matkustajaa. Lisäksi niitä voi kallistaa kolmeen eri asentoon. Polttoainemittaria ei ole, ei myöskään vastaavaa varoitusvaloa, sitä vastoin Kuplassa on viiden litran varatankki. Varoitusvalot on latauksen, öljynpaineen, kaukovalojen ja suuntaviittojen tarkkailuun.

Nelisylinterisen 1192 cm3 ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 22 kW /3400 (tehonormi ei tiedossa, 30 hv) ja suurin vääntömomentti 76,5 Nm /2100 (7,8 kgm). Neljä vaihdetta, joista vaihteet 2-4 ovat synkronoituja ja ykkönen synkronoimaton. Nämä tekniset tiedot ovat samat 1956 ja 1957 malleissa. Vuoden 1956 koeajovaunu kulutti keskimäärin 7,5 litraa /100 km matalaoktaanista bensiiniä.

Kupla oli aikanaan tavoiteltu auto luotettavuutensa ansiosta. Moottori oli helppo vaihtaa eikä vaihtomoottori ollut kovinkaan kallis, joten omistajat saattoivat vaihtaa kuluneen tai vioittuneen moottorin huollossa.

1964 koeajo [3]

VW 1200 rekisteröitiin Suomessa viidelle, mutta autoon mahtuu kunnolla vain neljä. Tekniikan Maailman koeajo 2/1964 kertoi että uudistuksista huolimatta "Folkkari" (tai "Kansanauto") on luonteeltaan yhä entinen. Ohjauspyörä on lähellä. Istuimissa on miellyttävä kangasverhoilu ja etuistuinten turvavyöt ovat vakiovaruste. Viimeistelytaso on hyvä. Eteen näkee hyvin, mutta ei sivuille. Etuistuinten selkänojaa voi säätää, selkänojan asentoja on vain kolme. Akun ja sytytystulppien sijoitus on hankala, akku on takaistuimen alla. Tuulilasin pesunestettä lisätessä pitää muistaa lisätä myös painetta, muuten pesulaite ei toimi.

Kuplan muotoilun vanhanaikaisuudesta kertovat suora tuulilasi, ulkoiset astinlaudat, leveät kattopylväät, erilliset lokasuojat, irtopuskurit ja isot pyörät. Lisäksi Kuplan vanhoillisuudesta kertovat sivuille huono näkyvyys, ahtaat sisätilat, pienet matkatavaratilat ja moottorin alhainen viritysaste. Tosin näistä on myös etua, suora tuulilasi on halvempi korjata (ja Kuplan karkaistu tuulilasi rikkoutuu helposti), lokasuojat voi helposti vaihtaa ja isot pyörät sopivat huonoille teille.

VW 1200 painaa 770 kiloa. Takaikkuna on suurentunut. Entisten vuosimallien merkinantotorven kosketinrengas on kadonnut ohjauspyörästä. Lämmitystehoa on lisätty (kohtalaisen hyväksi) ja äänieristystä parannettu - VW 1200 vm. 1964 on jopa suhteellisen hiljainen. Melutaso on 96,3 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 91 fonia edessä ja 85 fonia takana.

VW 1200:n suuntavakavuus on heikko, yliohjautuvuus hankaloittaa ajamista. Jälkimmäiseen vaikuttaa takana oleva heiluriakseli. Tietyissä olosuhteissa VW:n takapää lähtee helposti äkilliseen luisuun. VW:n ajaminen vaatii suurta tarkkaavaisuutta ja hyvää ajotaitoa.

Myös sivutuuli vaikuttaa Kuplaan ja häiritsee ajamista. Ohjaus on hitaampi kuin edellisissä vuosimalleissa, joskin kevyt ja melko tarkka. Ohjauspyörä on iso, 40 cm. Ohjauspyörän kierroksia on 3,25. VW 1200:n etupyörien raidetankojärjestelmä on epäsymmetrinen, vasen raidetanko on oikeata lyhyempi. Jousitus on melko kova ja Kupla ei paljon kallistele kaarteissa.

Suorituskyky on heikko. Tekniikan Maailman koeajossa 2/1964 mitattu kiihtyvyys 0–50 km/h 7,5 sekuntia, 0–80 km/h 17,6 sekuntia ja 0–100 km/h 29,6 sekuntia. Huippunopeus 115 km/h valmistajan mukaan.

Moottorin tehoa on hieman lisätty (22 > 25 kW) nostamalla puristussuhde 7,0:aan. Nelisylinterisen 1192 cm3 ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 25 kW /3900 (DIN, 34 hv, liioittelevan SAE bruttonormin mukaan 40 hv) ja suurin vääntömomentti 82 Nm /2000 (DIN, 8,4 kpm). B4-moottorin sylinterin mitat ovat 77 mm × 64 mm.

Neljä vaihdetta, kaikki vaihteet ovat synkronoituja. Myös ykkönen on vuonna 1964 synkronoitu. Vaihteiden välityksiä on pienennetty kiihtyvyyden parantamiseksi. Vaihteisto toimii hyvin, mutta vaihdevipu on ykkösellä ja kolmosella niin edessä että kuljettajan täytyy kumartua eteenpäin.

Varusteisiin on lisätty polttoainemittari. Entisten suuntaviittojen sijaan on tullut vilkkuvalojärjestelmä.

VW 1200 kulutti keskimäärin 8,4 litraa /100 km matalaoktaanista (tavallista) bensiiniä. Vaihteluväli on 7–10 l/100 km.

1966 koeajo [4]

Volkswagen 1300 on hieman tehokkaampi kuin aiemmat mallit, mutta kiihtyvyys on yhä heikko. Nelisylinterisen ilmajäähdytteisen bokserimoottorin iskutilavuus 1285 cm3. Sylinterin mitat ovat 77 mm × 69 mm. Suurin teho on 29 kW /4000 (DIN, 40 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 50 hv) ja suurin vääntömomentti 87 Nm /2000 (DIN, 8,9 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Kytkinpolkimen liike on turhan pitkä. Vaihdevipu on niin edessä että kolmoselle vaihdettaessa kuljettajan on kurottauduttava eteenpäin.

Etuistuimet ovat kangasverhoiltuja ja hyvin muotoiltuja. Sisätilat ovat pituussuunnassa pienentyneet 4 cm verrattuna aiempiin malleihin eli tilat ovat yhä ahtaat varsinkin takana. Ohjauspyörä on iso, 40 cm, kierroksia on 2,875 (2 + 7/8). Käsijarru on etuistuinten välissä ja niin tehokas että sitä voi käyttää hätäjarruna. Akku on takaistuimen alla ja siihen on hankala päästä käsiksi. Melutaso on 96,8 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 77 dB edessä ja 79 dB takana. Työn laatu on hyvä.

Raideleveyttä on pidennetty ajo-ominaisuuksien parantamiseksi 1305 (ed.) ja 1300 (tak.) mm:iin. Yliohjaustaipumus ei ole enää niin selvä, mutta jos luisto pääsee alkamaan, alkaa se entistäkin äkkinäisemmin, jolloin sen hallinta voi olla vaikeaa.

Tekniikan Maailma 7/1966 mittasi Volkswagen 1300:n (29 kW, 770 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,3 sekuntia, 0–80 km/h 16,2 sekuntia ja 0–100 km/h 28,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 120 km/h, TM:n mukaan 122,0 km/h. Kulutus on noin 6,5–10 litraa /100 km. DIN-kulutus on 8,2 litraa /100 km.

Volkswagen 1300 maksoi Suomessa vuonna 1966 7300 markkaa. Kuplasta käytettiin lempinimiä Kuoriainen ja Pikku-Folkkari.

1967 koeajo [5]

Tekniikan Maailman koeajossa 3/1967 oli tehokkaampi Kupla, Volkswagen 1500. Se maksoi 1967 8800 markkaa eli 14.461 euroa (v. 2014 kerroin 1,6433). Suurin teho on 32,5 kW /4000 (DIN, 44 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 53 hv) ja suurin vääntömomentti 100 Nm /2000 (10,2 kpm). Nelisylinterisen ilmajäähdytteisen bokserimoottorin iskutilavuus 1493 cm3. Sylinterin mitat ovat 83 mm × 69 mm. Kupla painaa vain 785 kiloa.

Kiihtyvyys 0–50 km/h 5,8 sekuntia, 0–80 km/h 14,3 sekuntia ja 0–100 km/h 26,9 sekuntia. Huippunopeus tehtaan mukaan 125 km/h, TM:n mittauksissa 122,2 km/h.

VW 1500:n kaarreajo-ominaisuuksia oli parannettu, mutta osa haittapuolista oli yhä jäljellä: huono ilmanvaihto, pienet matkatavaratilat ja sivutuuliherkkyys. Kojelauta on karu. Työn laatu oli yhä korkeatasoista ja jarrut toimivat mainiosti. Levyjarrut etupyörissä ovat parannus. Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 74 dB edessä ja 76 dB takana. Kulutus oli koeajossa keskimäärin 9,1 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Kulutuksen vaihteluväli on noin 7–10,5 litraa /100 km.

Vertailu 1970 [6]

Volkswagen 1500 sijoittui Tekniikan Maailman 13/1970 vertailussa toiseksi viimeiseksi (10.) 11 autosta. Istuinverhoilu on miellyttävää kangasta. Takaistuimelle on kuitenkin hankala päästä. Tavaratila on pieni.

Isot 15" pyörät tekevät kulusta melko miellyttävää. Takamoottorirakenteesta johtuen suuntavakavuus on huono. Kaarreajo-ominaisuudet voivat olla tottumattomalle vaikeat ja auto ajautuu helposti luistoihin.

Näkyvyys autosta on huono ja kulmia on vaikea arvioida. Tuulilasi on karkaistu. Volkswagen 1500 kiihtyi 0–100 km/h 26,1 sekunnissa. Kulutus on kohtuuttoman iso suorituskykyyn nähden, noin 9–10 litraa /100 km.

1971 koeajo [7]

Tekniikan Maailman koeajossa 1/1971 oli Volkswagen 1302S. 1302S:n uutuutena on läpituuletus, joka aiemmista Kuplista puuttuu, takaikkunoiden takana on ilman poistoaukon ritilä. Takalasissa on lämmitys. Kojelauta on maalattua peltiä, vain yksi mittaritaulu (jossa on nopeus- ja bensiinimittari). Kytkinpoljin on turhan jäykkä ja sen liikerata on pitkä ja luonnottoman kaareva.

Kiitosta saivat työn laatu, parannetut ajo-ominaisuudet ja kangasverhoilu. Moitteita tuli ahtaista takatiloista (jonne on myös hankala päästä), polkimien sijoittelusta ja huonosta näkyvyydestä.

Moite tuli myös korkeasta kulutuksesta (keskimäärin 14,5 litraa /100 km), käytännön ajossa kuluu noin 10–12 l/100 km kesäoloissa. Tasainen 100 km/h vie 7,9 l/100 km. Kulutusta nostaa automaattirikastin.

B4-moottorin iskutilavuus on 1584 cm3 ja suurin teho 37 kW /4000 r/min DIN (50 hv). Suurin vääntömomentti 106 Nm /2800 r/min DIN (10,8 kpm). Sylinterin mitat ovat 85,5 mm × 69,0 mm. Autossa on neljä vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu. Vaihteiston välitykset ovat turhan lyhyet, kolmosella 4000 r/min nopeus on vain 90 km/h, ylikierroksilla 5500 r/min 114 km/h.

Tekniikan Maailma 1/1971 kiitti Kupla 1302S:n suorituskykyä, mutta mitattu kiihtyvyys 0–100 km/h 18,9 sekunnissa on nykymittapuun mukaan vaatimaton. Tekniikan Maailma 1/1971 mittasi Volkswagen 1302S:n (37 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,1 sekuntia, 0–80 km/h 11,9 sekuntia, 0–100 km/h 18,9 sekuntia ja 0–120 km/h 32,9 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 133,2 km/h.

Volkswagen 1302S maksoi Suomessa vuonna 1971 10 980 markkaa eli 14 849 euroa (v. 2015, kerroin 1,3524).

Mitat

Pituus 4080 mm
Leveys 1585 mm
Korkeus 1500 mm
Akseliväli 2420 mm
Raideleveys (e / t) 1379 mm / 1352 mm
Maavara 150 mm
Omapaino 880 kg

Volkswagen 1302S:n (1970) mitat ovat kasvaneet verrattuna edelliseen 1500-malliin: pituus +1 cm, leveys +4,5 cm, akseliväli +2 cm ja raideväli edessä +7,4 cm.

1988 koeajo [8]

1988 tuotiin Suomeen Meksikosta runsaan 20 kappaleen erä 1200 L-mallia. Volkswagen 1200 L maksoi Suomessa vuonna 1988 85 000 markkaa.

Kori ja alusta ovat suunnilleen samanlaiset kuin viimeisissä Euroopassa valmistetuissa 1200-malleissa, mutta erilaiset kuin vanhoissa 1500- ja 1302-malleissa. 1200 L:n varusteluun kuuluu myös metalliväri. Pääntuet edessä ovat vakiovaruste Ohjauspyörä on tyypillinen 1980-luvun VW:n ratti ja sen halkaisija on 37,5 cm. Tavaratiloja on kaksi, takaistuinten takana 127 litraa ja edessä 140 litraa. Pienten tavaratilojen takia Kuplan katolla näkee joskus taakkatelineen. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 78/79 dB.

Ajo-ominaisuuksissa on toivomisen varaa. Soratiellä nopeassa ajossa etupää saattaa menettää otteensa ja myös takapää saattaa kuopissa heilahtaa sivulle.

Nelisylinterisen 1192 cm³ ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 25 kW /3600 (DIN, 34 hv) ja suurin vääntömomentti 82 Nm /2000 (DIN, 8,4 kpm). B4-moottorin sylinterin mitat ovat 77 × 64 mm. Vaihteita on neljä.

Tekniikan Maailma 13/1988 mittasi Volkswagen 1200 L:n (25 kW, 860 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,1 sekuntia, 0–80 km/h 16,4 sekuntia ja 0–100 km/h 29,5 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 115 km/h. Kulutus on noin 7-10,5 l/100 km.

Rekisteröinti

Kuplaa tuotiin Suomeen kaikkiaan yli 127 000 kappaletta. Lisäksi Suomen Heinolassa koottiin 48 Kuplaa. [9] Kupla-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: [10]

Vuosi 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1987 1988 1991
Määrä (kpl) 5952 8822 15353 12758 11367 6085 9463 7349 3772 9947 7487 3775 1001 64 29 3 20 6
Kuplavolkkareita

1973 myydyistä 7487 Kuplasta 1300-mallin osuus oli 6071 kpl, Volkswagen 1300 oli Suomen 4. myydyin automalli 1973 [11]. Vuonna 1977 Kuplaa ei enää tuotu Suomeen, mutta sen sai yhä tilauksesta. Tuolloin 1977 sitä valmistettiin maailmassa yhteensä 1300 kpl päivässä, Euroopassa 200 kpl päivässä.

Tuonti

Kuplaa tuotiin Suomeen seuraavasti [12]:

Vuosi 1950 1951
Määrä (kpl) 119 1716

Suomessa ensimmäiset VW Kuplat luovutettiin ostajille 9. kesäkuuta 1950 [13].

Historia

  • Vuonna 1936 rakennetaan ensimmäiset prototyypit.
  • Vuonna 1939 Zuffenhausenissa valmistettiin vain 14 kappaletta VW 39 -malleja, joissa jokaisessa oli erilainen Porschen moottori.
  • Vuonna 1945 kuplan tuotanto aloitetaan.
  • Vuonna 1950 tuodaan Suomeen ensimmäiset Volkswagen Kuplat. Suomessa auto sai nimeksi Kansanauto, mutta hiukan myöhemmin nimi muutettiin alkuperäiseksi Volkswageniksi.
  • Vuonna 1951 valmistetaan kokeeksi Kuplia 1290 cm3 boxer-dieselillä
  • Syyskesällä 1955 valmistuu miljoonas Volkswagen.
  • Vuonna 1965 Volkswagen nousee ensimmäistä kertaa rekisteritilastojen ykköseksi.
  • Vuonna 1972 Kupla-mallista tulee historian myydyin automalli sen ohittaessa Fordin T-mallin. Ennätys syntyi 17.2.1972 valmistusmäärällä 15 007 034 Kuplaa.
  • 1978 Kuplan tuotanto Länsi-Saksassa loppuu 19.1.1978, viimeinen Kupla valmistuu Emdenissä. Vuonna 1981 Kuplaa valmistetaan Meksikossa, josta sitä tuodaan (vain) kolmeen Euroopan maahan, Länsi-Saksaan, Sveitsiin ja Italiaan.
  • Vuonna 2003 viimeinen Kupla sarjanumerolla 21529464, valmistuu Pueblan tehtaan tuotantolinjalta Meksikosta.

Korimallit

Kupla (1949)

Kupla-malleja ovat 1200, 1202, 1300, 1302 ja 1303.

Moottorit

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
1.0 B4 986 cm3 18 kW (24 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1939
1.1 B4 1131 cm3 18 kW (25 hv) @ 3300 r/min 67 Nm @ 2000 r/min 1946–1953
1.2 B4 1192 cm3 22 kW (30 hv) @ 3400 r/min 75 Nm @ 2000 r/min 1954–1965
1.2 B4 1192 cm3 22 kW (30 hv) @ 3700 r/min 86 Nm @ 2400 r/min 1959–1967
1.2 B4 1192 cm3 25 kW (34 hv) @ 3600 r/min 82 Nm @ 2000 r/min 1960–1985
1.3 B4 1285 cm3 29 kW (40 hv) @ 4000 r/min 87 Nm @ 2000 r/min 1966–1970
1.3 B4 1285 cm3 28 kW (40 hv) @ 4600 r/min 89 Nm @ 2600 r/min 1967–1983
1.3 B4 1285 cm3 32 kW (44 hv) @ 4100 r/min 87 Nm @ 3000 r/min 1970–1976
1.5 B4 1493 cm3 32 kW (44 hv) @ 4000 r/min 100 Nm @ 2000 r/min 1966–1975
1.5 B4 1493 cm3 32 kW (44 hv) @ 4600 r/min 101 Nm @ 2600 r/min 1970–1977
1.6 B4 1584 cm3 37 kW (50 hv) @ 4000 r/min 106 Nm @ 2800 r/min 1972–1977
1.6 B4 1584 cm3 40 kW (54 hv) @ 4600 r/min 115 Nm @ 3200 r/min 1974–1986

Mitat

  • Pituus: 4060 mm
  • Leveys: 1550 mm
  • Korkeus: 1500 mm
  • Akseliväli: 2400 mm
  • Raideleveys (e / t): 1305 mm / 1350 mm
  • Maavara: 152 mm
  • Tavaratila: 280 l
  • Omamassa: 770–860 kg

Pulttijaot

  • 1967 ja sitä ennen 5x205mm
  • 1968 ja sen jälkeen 4x130mm

Muuta

Herbie Riemukupla-elokuvat kertovat Herbiestä, Volkswagenin kuplasta, joka joutuu erilaisiin kommelluksiin. Elokuvat on tehnyt Disney.

  • Riemukupla (The Love Bug) (1968)
  • Riemukupla rullaa taas (Herbie Rides Again) (1974)
  • Riemukupla Monte Carlossa (Herbie Goes To Monte Carlo) (1977)
  • Riemukupla Meksikossa (Herbie Goes Bananas) (1980)
  • Riemukupla: Tankki täynnä (Herbie: Fully Loaded) (2005)
  • Lisäksi siitä on tehty tv-elokuva vuonna 1997, sekä tv-sarja vuonna 1982, mutta sitä pidettiin niin huonona, että se hyllytettiin viiden jakson jälkeen.

Katso myös

Linkit

Lähteet

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Volkswagen_Beetle-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  1. Tekniikan Maailma 2/1956, s. 14
  2. Tekniikan Maailma 13/1957, s. 14-15
  3. Tekniikan Maailma 2/1964
  4. Tekniikan Maailma 7/1966
  5. Tekniikan Maailma 3/1967
  6. Tekniikan Maailma 13/1970
  7. Tekniikan Maailma 1/1971
  8. Tekniikan Maailma 13/1988
  9. Tekniikan Maailma 15/2003, s. 135
  10. Tekniikan Maailma 12/1981
  11. Tekniikan Maailma 4/1974, s. 115
  12. Tekniikan Maailma 3/1972, s. 18
  13. Tuulilasi 4/1971, s. 103