Ero sivun ”Volvo 140” versioiden välillä
p |
(→Koeajo 1967) |
||
(43 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | {{ | + | {{Malli| |
− | nimi = Volvo | + | nimi = Volvo<br>142 / 144 / 145| |
− | kuva = [[ | + | kuva = [[Tiedosto:Volvo 144.JPG|250px]]| |
valmistaja = Volvo Cars| | valmistaja = Volvo Cars| | ||
− | valmistusmaa = Ruotsi| | + | valmistusmaa = <br>[[Volvo Torslandaverken|Torslanda]], {{Lippu|Ruotsi}} Ruotsi<br>CKD-sarjoina:<br>[[Volvo Cars Gent|Gent]], {{Lippu|Belgia}} Belgia<br>[[Volvo Halifax Assembly|Halifax]], {{Lippu|Kanada}} Kanada<br>[[Motor Producers Ltd|Melbourne]], {{Lippu|Australia}} Australia<br>[[Swedish Motor Assembly|Shah Alam]], {{Lippu|Malesia}} Malesia | |
− | valmistusaika = [[1966]]–[[1974]]| | + | valmistusaika = [[1966]] – [[1974]]| |
− | luokka = [[ | + | luokka = [[Ylempi keskiluokka]]| |
− | kori = 2- | + | kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]]<br>5-ovinen [[farmari]]| |
+ | suunnittelija = | | ||
+ | pohjalevy = | | ||
moottori = [[R4]]| | moottori = [[R4]]| | ||
− | + | iskutilavuus = 1778 – 1986 cm<sup>3</sup>| | |
− | + | teho = 55 – 98 kW| | |
− | iskutilavuus = 1778–1986 cm<sup>3</sup>| | ||
− | teho = | ||
voimanvälitys = [[takaveto]]| | voimanvälitys = [[takaveto]]| | ||
− | + | huippunopeus = 150 – 153 km/h| | |
+ | kiihtyvyys = 14,6 – 15,3 s<br>(0–100 km/h)| | ||
+ | kulutus = 10 l/100 km (yhd.)| | ||
+ | päästöt = | | ||
+ | hintaluokka = | | ||
edeltäjä = [[Volvo Amazon]]| | edeltäjä = [[Volvo Amazon]]| | ||
− | seuraaja = [[Volvo | + | seuraaja = [[Volvo 240|Volvo 240-sarja]]| |
− | samaaluokkaa = [[Mercedes-Benz | + | samaaluokkaa = [[Mercedes-Benz W115]]<br>[[Alfa Romeo Giulia]]<br>[[Peugeot 404]]<br>[[Ford Zodiac Mk IV|Ford Zodiac]]}} |
− | ''' | + | '''140-sarja''' on ruotsalaisen [[Volvo Personvagnar|Volvo Personvagnar AB:n]] vuosina 1966 – 1974 valmistama [[Ylempi keskiluokka|ylemmän keskiluokan]] mallisarja. Siihen kuuluivat kaksiovinen [[Sedan|sedan]]-malli ''P 142'', neliovinen ''P 144'' sekä viisiovinen [[Farmari|farmari-]] eli Volvon nimeämänä kartanomalli ''(herrgårdsvagn)'', ''P 145''. |
− | + | [[Volvo Amazon]]in korvaajaksi suunniteltu malli sai ensiesittelynsä 17. elokuuta 1966, samanaikaisesti Göteborgissa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Helsingissä pidetyissä tilaisuuksissa. Amazonia ja 140-sarjaa valmistettiin rinnakkain vielä neljän vuoden ajan ja sen korvasi vuonna 1974 markkinoille tullut [[Volvo 240|240-sarja]]. | |
− | == | + | == Yleistä == |
+ | Kirjain "P" tuli ruotsinkielen henkilöautoa tarkoittavasta sanasta ''personvagn'', mutta autojen markkinoinnissa käytettiin ainoastaan kolminumeroista mallitunnistetta. 140-sarjan myötä Volvon käyttämä kolmenumeroinen mallitunnus sai uuden merkityksen; ''144''-mallitunnuksen numero 1 ilmaisi että kyseessä on ensimmäinen mallisarja, seuraava numero kertoi moottorin sylinterien lukumäärän ja kolmas numero korimallin ovien lukumäärän. | ||
− | Volvo | + | Volvo 140-sarja oli valmistajalleen monella tavoin hyvin merkittävä malli. Sen perusdesign kantoi, lievin muutoksin, [[Volvo 24x|240-sarjassa]] aina 1990-luvun alkuvuosiin asti. Mallin [[Knock-down kit|CKD-sarjoina]] Ruotsin ulkopuolella tapahtunut valmistus loi pohjan Volvon kansainvälistymiselle. 140-sarjaa CKD-kiteistä valmistaneista yhtiöistä lähes kaikista tuli myöhemmin Volvo Carsin tytäryhtiö ja "oikea" autotehdas. Lisäksi 140-sarja sementoi Volvon maineen turvallisuusinnovaatioihin panostavana ajoneuvovalmistajana, jonka kehittämien ratkaisujen pohjalta esim. Yhdysvaltain liittovaltion liikenneturvallisuusvirasto NHTSA ''(National Highway Traffic Safety Administration)'' laati omat standardinsa. |
− | + | Ruotsalainen autoilun aikakauslehti ''[[Teknikens Värld]]'' nimesi 144:n vuoden autoksi vuonna 1966. | |
− | + | Mallivuoden 1967 lopulla tuotantoon otettiin 2-ovinen sedan-malli ''142'', jota valmistettiin ensimmäisen tuotantovuotensa aikana 1500 kappaletta. Vuonna 1968 Volvo toi markkinoille kuusisylinterisen ja paremmin varustellun mallin [[Volvo 164|164]], joka käytti samaa peruskoria 140-sarjan kanssa ja siksi se usein luetaankin 140-sarjaan kuuluvaksi. Vuonna 1968 140-sarjaan lisättiin myös kartanomalli ''145'' ja tästä korimallista muokattiin vakiomallia korkeammalla tavaratilalla varustettu ''145 Express'', jonka oli määrä korvata korimalliltaan ikääntyvä [[Volvo Duett]]. | |
− | = | + | <gallery widths=200> |
+ | Tiedosto:Volvo 142 1970.jpg|142 / 144 (1966-1971) | ||
+ | Tiedosto:Volvo 145 De Luxe 1968.jpg|145 (1966-1971) | ||
+ | Tiedosto:Volvo 145 Express.jpg|145 Express | ||
+ | </gallery> | ||
− | + | == Koeajo 1967 == | |
+ | '''Volvo 144 S''' maksoi Suomessa vuonna [[1967]] 19 600 markkaa. Auto oli luokassaan kallis. TM:n mielestä Volvon ulkonäkö on vanhahtava, persoonaton ja epämuodikas, mutta ajaton. | ||
− | + | Ajo-ominaisuudet ovat suhteellisen vakaat, mutta Volvo on herkkä sivutuulelle, koostaan huolimatta. Jousitus on epämukavan kova. Toistuvissa epätasaisuuksissa auto jopa hyppelee ja liikkuu sivuttain, mihin vaikuttavat myös isot renkaat. Kääntöympyrä on pieni. Edessä ja takana ovat levyjarrut ja jarrut ovat tehokkaat. | |
− | + | Istuimet ovat hyvät, mutta [[pääntuki]]a ei ole. Takatilat ovat ahtaat kolmelle, kaksi mahtuu hyvin. Ohjauspyörä on iso, 42 cm, kierroksia on 4. Suoja- eli turvavyöt ovat vakiovaruste, mutta niiden käyttö on hankalaa. Melutaso on 89,1 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 67 dB edessä ja 66 dB takana. | |
− | + | 1780 cm³ moottorin sylinterin mitat ovat 84,14 × 80 mm eli moottori on lyhytiskuinen. Suurin teho on 73,5 kW /5600 (DIN, 100 hv, liioitteleva SAE-bruttoteho 115 hv) ja suurin vääntömomentti 145 Nm /3500 DIN (14,8 kpm). Liioitteleva SAE-bruttovääntömomentti on 15,5 kpm. Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. | |
− | + | ||
− | + | [[Tekniikan Maailma]] 2/1967 mittasi Volvo 144 S:n (73,5 kW, 1195 kg) kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 3,9 sekuntia, 0-80 km/h 8,9 sekuntia, 0-100 km/h 14,6 sekuntia ja 0-120 km/h 22,2 sekuntia. Huippunopeus 150,2 km/h (TM). Kulutus on noin 9-13,5 litraa superbensiiniä /100 kilometrillä. <ref>Tekniikan Maailma 2/1967</ref> | |
− | + | ||
− | + | == Vertailu 1973 == | |
− | + | '''Volvo 144''' sijoittui Tekniikan Maailman 3/1973 7 auton vertailussa sijalle neljä (4./7). Volvo 144 maksoi Suomessa vuonna [[1973]] 33 800 markkaa, auto oli vertailun kallein. | |
− | + | ||
− | + | Etuistuimissa on pääntuet, mutta istuimen sivutuki saisi olla parempi. Takatilat ovat kolmelle ahtaat ja epämukavat. Käsijarrun kahvan sijainti oven ja istuimen välissä on huono. Mittarit ovat pyöreät, mutta eivät kovin selkeät. Hallintalaitteet ovat raskaat: ohjaus on kaupunkiajossa raskas (ohjaustehostinta ei ole) ja myös jarrut voisivat olla kevyemmät. Näkyvyys on hyvä. Lämmitys ja tuuletus toimivat hyvin. Tavaratila on iso, mutta varapyörä on sen oikeassa laidassa suojattomana. | |
− | + | ||
+ | Ajo-ominaisuudet ovat johdonmukaiset, mutta suuntavakavuus on heikko ja auto on herkkä sivutuulelle. Takajousitus ei kanna kunnolla täyttä kuormaa, jolloin perä painuu ja jousitus pohjaa helposti. Jarrut ovat raskaskäyttöiset, jarrutusmatka 100-0 km/h 47,7 m. | ||
+ | |||
+ | 1990 cm³ moottorin sylinterin mitat ovat 88,9 × 80 mm. Suurin teho on 73,5 kW /5300 (DIN, 100 hv) ja suurin vääntömomentti 152 Nm /3500 DIN (15,5 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. | ||
+ | |||
+ | [[Tekniikan Maailma]] 3/1973 mittasi Volvo 144:n (73,5 kW, 1230 kg) kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 3,7 sekuntia, 0-80 km/h 8,4 sekuntia, 0-100 km/h 13,7 sekuntia, 0-120 km/h 20,9 sekuntia ja 0-140 km/h 38,7 sekuntia. <ref>Tekniikan Maailma 3/1973</ref> | ||
+ | |||
+ | == Mittaukset == | ||
+ | [[Tekniikan Maailma]] 3/1974 mittasi Volvo 144 GL:n (91 kW) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 7,4 sekuntia, 0–100 km/h 12,0 sekuntia ja 0–120 km/h 17,5 sekuntia. Huippunopeus on 164 km/h. Kulutus on 7,9-13,0 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä, kaupunkiajossa 12,7 litraa /100 km. <ref>Tekniikan Maailma 3/1974</ref> | ||
+ | |||
+ | == Design == | ||
+ | Ensimmäisenä mallina markkinoille tuotu 144 on suoralinjaisine muotoineen ja suurine ikkunapinta-aloineen, Amazoniin ja vuoteen 1969 asti valmistuksessa olleeseen Duettiin verrattuna, oman aikansa moderni auto. Uuteen malliin ei Amazonista juurikaan siirtynyt piirteitä, lukuunottamatta maskia, jonka struktuurissa voi vielä nähdä Amazonin kaksiosaisen maskin ääriviivat. Päinvastoin, Amazonia päivitettiin mm. 140-sarjan mittaristolla ja etuistuimilla. | ||
+ | |||
+ | == Malliston kehitys == | ||
+ | Mallivuodelle 1969 B18-moottori korvattiin suuremmalla, 2,0-litraisella [[Volvo B18 -moottori|B20]]-moottorilla ja tasavirtalaturin eli ''generaattorin'' tilalle tuli vaihtovirtalaturi eli ''alternaattori''. Mallistoon lisättiin [[Volvo 164]], joka jakoi 140-sarjan kanssa saman korin tuulilasista taaksepäin, mutta jonka voimanlähteenä toimi kuusisylinterinen [[Volvo B30 -moottori|B30]]-moottori. Suuremman moottorin takia jotkin alustan komponentit ovat 164-mallissa vahvempia kuin 140-sarjassa. ''145 Express'' tuli markkinoille tälle mallivuodelle. | ||
+ | |||
+ | Vuodelle 1970 mallit saivat läpivirtaustuuletuksen; 142- ja 144-malleissa takaikkunan alle muotoiltiin poistoaukkojen rivistö ja 145-malliin lisättiin auton oikealle kyljelle, lähelle takanurkkaa, ritilän peittämä poistoaukko. 142- ja 144-mallit saivat sähkövastuslangoilla toteutetun takalsin huurteenpoiston. 145-mallin taimmainen, kaksiosainen avattava sivuikkuna vaihtui yksiosaiseksi, eikä sitä voinut enää avata. | ||
+ | |||
+ | Mallivuodelle 1971 140-sarja sai ensimmäisen kasvojenkohotuksensa, jonka mukana tulivat uuden malliset vanteet sekä uusittu keula mustalla maskilla, jossa oli Volvon tavaramerkiksi muodostuva maskin vinottain halkaiseva lista. Ulkonäön muutos koski aluksi ainoastaan 144 / 145 ''de Luxe-'' ja 144 ''Grand Luxe'' -malleja. Perustason ''142'' sekä ammattikäyttöön tarkoitettu ''145 Express'' jatkoivat vanhemmalla keulalla seuraavaan mallivuoteen asti. Vuonna 1971 moottoripalettiin lisättiin korkeammalla puristussuhteella ja Boschin [[D-Jetronic]] -polttoaineensuihkutuksella varustettu [[Volvo B18 -moottori|B20E]], jonka teho oli [[Hevosvoima#Standardit ja merkinnät|120 bhp DIN]]. Polttoaineensuihkutuksella varustettu moottori oli mahdollista saada ''Grand Luxe'' -mallin voimanlähteeksi. | ||
+ | |||
+ | Vuonna 1972 koko 140-sarja oli varustettu uudella keulalla. Ovien ulkokahvat muuttuivat ovipellin pinnan kanssa samalla tasalla oleviin vetokahvoihin. Sisätilojen muutoksiin kuului uusi nelipuolainen ohjauspyörä, keskipaneelilla varustettu uusi kojelauta sekä uusi, lyhyempi vaihteenvalitsin, joka oli jo aiemmin otettu käyttöön 164-mallissa. | ||
+ | |||
+ | <gallery Widths=200> | ||
+ | Tiedosto:Volvo 142 GL.jpg|142 GL.GL-versiossa ei ole pölykapseleita vaan keskikuppi, kromatut pyöränmutterit ja vanteen koristekehä. | ||
+ | Tiedosto:Volvo 144 de Luxe 1972.JPG|144 de Luxe 1972 | ||
+ | Tiedosto:Volvo 145 1972.jpg|145 de Luxe, lokasuojien vaunupeileillä ja vanhemmilla ovenkahvoilla | ||
+ | Tiedosto:Volvo 145 1972 taka.jpg | ||
+ | </gallery> | ||
+ | |||
+ | Mallivuodelle 1973 140-sarja sai toisen kasvojenkohotuksen, jonka myötä mallit saivat uuden maskin, aiempaa suurikokoisemmat suuntavilkut ja uudet takavalot. Myös sisutus uudistettiin täydellisesti; mittaristossa siirryttiin pyöreisiin näyttöihin ja katkaisijat, valokytkintä lukuunottamatta, muuttuivat läpivalaistuiksi ja keinutyyppisiksi. Kojelaudan keskelle ja päätyihin tuli raitisilmasuuttimet. | ||
+ | |||
+ | Vuonna 1974 B20E-moottoreissa sirryttiin elektronisesta Bosch D-Jetronicista mekaanisen [[K-Jetronic]]in käyttöön. Autojen kolariturvallisuutta parannettiin entisestään, tuomalla polttoainesäiliö lähemmäs taka-akselia sekä suurilla turvapuskureilla. Etuovien kolmionmalliset [[Tuuletusruutu|tuuletusikkunat]] poistettiin ja lasi muuttui yksiosaiseksi. | ||
+ | |||
+ | 140-sarjan tuotantoluvut ovat: 412 986 2-ovista sedania, 523 808 4-ovista sedania ja 268 317 kartanomallia. | ||
+ | |||
+ | Vuonna 1974 Volvo esitteli seuraavalle mallivuodelle uuden [[Volvo 24x|240-sarjan]]. Volvo 164 pysyi tuotannossa vuoden 1975 syyskuuhun asti. | ||
+ | |||
+ | <gallery widths=200> | ||
+ | Tiedosto:Volvo 142 1973.jpg|142 DL (1973-74) | ||
+ | Tiedosto:Volvo 142 DL 1973 taka.jpg | ||
+ | Tiedosto:Volvo 144 GL 1973.jpg|144 GL (1973-74) | ||
+ | Tiedosto:Volvo 145 1973.jpg|145 DL (1973-74) | ||
+ | </gallery> | ||
+ | |||
+ | == Tekniikka == | ||
+ | 140-sarjan voimalinjana toimi Amazonin vastaava, mutta uusiakin innovaatioita otettiin käyttöön, kuten esimerkiksi neljän pyörän [[Levyjarru|levyjarrut]]. Vakiomallisen 144:n voimanlähteenä toimi sama 1,8-litrainen [[Volvo B18 -moottori|B18A]]-moottori kuin vakiomallisen [[Volvo Amazon|Amazon]] 121:n, kun taas ''144 S'':n voimanlähteenä toimi ''123 GT-'' ja [[Volvo P1800|1800S]]-malleissa käytetty voimakkaampi [[Volvo B18 -moottori|B18B]]-moottori. | ||
+ | |||
+ | Vaihteistona 140-sarjassa on joko nelivaihteinen [[Käsivalintainen vaihteisto|manuaali]] (M40), nelivaihteinen manuaali sähköisellä ylivaihteella (M41) tai kolmivaihteinen [[Automaattivaihteisto|automaattivaihteisto]] (BW35). | ||
+ | |||
+ | == Tekniset tiedot == | ||
+ | {|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1100px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9" | ||
+ | !width="15%"|'''Volvo 140'''!!width="17%"|1.8 <br>(B18 A):!!width="17%"|1.8 S<br>(B18 B):!!width="17%"|2.0<br>(B20 A):!!width="17%"|2.0 S<br>(B20 B):!!width="17%"|2.0 E<br>(B20 E): | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Rakenne:||colspan=5 align="center"|[[Rivi-4|R4]]-[[Ottomoottori|ottomoottori]], [[OHV]] | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Polttoainejärjestelmä:||[[Zenith-kaasutin|Zenith-Stromberg<br>175CD25<br>-yläimukaasutin]]||2 × [[SU-kaasutin|SU HS6<br>-vaakaimukaasutin]]||[[Zenith-kaasutin|Zenith-Stromberg<br>175CD2SE<br>-vaakaimukaasutin]]||2 × [[SU-kaasutin|SU HIF6<br>-vaakaimukaasutin]]||[[Ruiskutusjärjestelmä]]:<br> Bosch [[D-Jetronic]] (1971–74)<br>Bosch [[K-Jetronic]] (1974) | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Iskutilavuus:||colspan="2"|1778 cm<sup>3</sup>||colspan="3"|1986 cm<sup>3</sup> | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Teho:||55 kW (75 hv) @ 5000 r/min||74 kW (100 hv) @ 6000 r/min||60 kW (82 hv) @ 4700 r/min||74 kW (100 hv) @ 5800 r/min||91 kW (124 hv) @ 6000 r/min | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Vääntömomentti:||148 Nm @ 2300 r/min||145 Nm @ 3500 r/min||163 Nm @ 2300 r/min||158 Nm @ 3500 r/min||167 Nm @ 3500 r/min | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Vetotapa:||colspan=5|[[Takaveto]] | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Vaihteisto:||colspan="5"|4-portainen [[Käsivalintainen vaihteisto|manuaali]] [[Volvo M40 -vaihteisto|M40]], 4-portainen manuaali sähköisellä ylivaihteella [[Volvo M40 -vaihteisto|M41]], 3-portainen [[Automaattivaihteisto|automaatti]] [[Borg-Warner 35 -vaihteisto|BW35]]. | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Huippunopeus:||155 km/h||165 km/h||150–155 km/h||155–165 km/h||170–175 km/h | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Kiihtyvyys 0–100 km/h:||16,5 s||12,5 s|| || || | ||
+ | |- bgcolor=ffffff | ||
+ | |Polttoaineenkulutus:||colspan="2"|11–12 l/100 km||colspan=3|10–14 l/100 km | ||
+ | |} | ||
== Mitat == | == Mitat == | ||
+ | {|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=300px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9" | ||
+ | !Malli!!Sedan !!Kartano | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Pituus'''|| colspan=2|4640 mm | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Leveys'''|| colspan=2| 1730 mm | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Korkeus'''|| colspan=2| 1430–1450 mm | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''[[Akseliväli]]'''|| colspan=2| 2620 mm | ||
+ | |- bgcolor=#ffffff | ||
+ | |'''Tyhjäpaino'''|| colspan=2| 1180–1230 kg | ||
+ | |} | ||
+ | |||
+ | == Aiheesta muualla == | ||
+ | * [https://www.youtube.com/watch?v=Ln-lZNpQpW4 Volvo 140 advertising -video] | ||
+ | * [https://www.youtube.com/watch?v=XNb4HQDfwFc Volvo 144 GL commercial 1970 -video] | ||
+ | * [https://www.youtube.com/watch?v=FAgmQzC7rV0 Volvo 145 Commercial -video] | ||
+ | |||
+ | == Lähteet == | ||
+ | * [http://www.volvoadventures.com/assemblyplants.html Volvo Assembly Plants & Factories] | ||
+ | * [http://www.algonet.se/~volvieo/140/ Welcome to the Volvo 140 page] | ||
+ | <references/> | ||
− | + | {{Volvo}} | |
− | + | {{Volvo aikajana}} | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | [[Luokka:Volvo| | + | [[Luokka:Volvo|140]] |
− | [[Luokka:Mallit| | + | [[Luokka:Mallit|140]] |
Versio 23. maaliskuuta 2020 kello 22.06
Volvo 142 / 144 / 145 | |
---|---|
Valmistaja ja valmistusmaa | Volvo Cars, Torslanda, Ruotsi CKD-sarjoina: Gent, Belgia Halifax, Kanada Melbourne, Australia Shah Alam, Malesia |
Valmistusaika | 1966 – 1974 |
Luokka | Ylempi keskiluokka |
Kori | 2- ja 4-ovinen sedan 5-ovinen farmari |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 1778 – 1986 cm3 |
Teho | 55 – 98 kW |
Voimanvälitys | takaveto |
Kiihtyvyys | 14,6 – 15,3 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 150 – 153 km/h |
Kulutus | 10 l/100 km (yhd.) |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | |
Edeltäjä | Volvo Amazon |
Seuraaja | Volvo 240-sarja |
Saman luokan autoja | Mercedes-Benz W115 Alfa Romeo Giulia Peugeot 404 Ford Zodiac |
140-sarja on ruotsalaisen Volvo Personvagnar AB:n vuosina 1966 – 1974 valmistama ylemmän keskiluokan mallisarja. Siihen kuuluivat kaksiovinen sedan-malli P 142, neliovinen P 144 sekä viisiovinen farmari- eli Volvon nimeämänä kartanomalli (herrgårdsvagn), P 145.
Volvo Amazonin korvaajaksi suunniteltu malli sai ensiesittelynsä 17. elokuuta 1966, samanaikaisesti Göteborgissa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Helsingissä pidetyissä tilaisuuksissa. Amazonia ja 140-sarjaa valmistettiin rinnakkain vielä neljän vuoden ajan ja sen korvasi vuonna 1974 markkinoille tullut 240-sarja.
Sisällysluettelo
Yleistä
Kirjain "P" tuli ruotsinkielen henkilöautoa tarkoittavasta sanasta personvagn, mutta autojen markkinoinnissa käytettiin ainoastaan kolminumeroista mallitunnistetta. 140-sarjan myötä Volvon käyttämä kolmenumeroinen mallitunnus sai uuden merkityksen; 144-mallitunnuksen numero 1 ilmaisi että kyseessä on ensimmäinen mallisarja, seuraava numero kertoi moottorin sylinterien lukumäärän ja kolmas numero korimallin ovien lukumäärän.
Volvo 140-sarja oli valmistajalleen monella tavoin hyvin merkittävä malli. Sen perusdesign kantoi, lievin muutoksin, 240-sarjassa aina 1990-luvun alkuvuosiin asti. Mallin CKD-sarjoina Ruotsin ulkopuolella tapahtunut valmistus loi pohjan Volvon kansainvälistymiselle. 140-sarjaa CKD-kiteistä valmistaneista yhtiöistä lähes kaikista tuli myöhemmin Volvo Carsin tytäryhtiö ja "oikea" autotehdas. Lisäksi 140-sarja sementoi Volvon maineen turvallisuusinnovaatioihin panostavana ajoneuvovalmistajana, jonka kehittämien ratkaisujen pohjalta esim. Yhdysvaltain liittovaltion liikenneturvallisuusvirasto NHTSA (National Highway Traffic Safety Administration) laati omat standardinsa.
Ruotsalainen autoilun aikakauslehti Teknikens Värld nimesi 144:n vuoden autoksi vuonna 1966.
Mallivuoden 1967 lopulla tuotantoon otettiin 2-ovinen sedan-malli 142, jota valmistettiin ensimmäisen tuotantovuotensa aikana 1500 kappaletta. Vuonna 1968 Volvo toi markkinoille kuusisylinterisen ja paremmin varustellun mallin 164, joka käytti samaa peruskoria 140-sarjan kanssa ja siksi se usein luetaankin 140-sarjaan kuuluvaksi. Vuonna 1968 140-sarjaan lisättiin myös kartanomalli 145 ja tästä korimallista muokattiin vakiomallia korkeammalla tavaratilalla varustettu 145 Express, jonka oli määrä korvata korimalliltaan ikääntyvä Volvo Duett.
Koeajo 1967
Volvo 144 S maksoi Suomessa vuonna 1967 19 600 markkaa. Auto oli luokassaan kallis. TM:n mielestä Volvon ulkonäkö on vanhahtava, persoonaton ja epämuodikas, mutta ajaton.
Ajo-ominaisuudet ovat suhteellisen vakaat, mutta Volvo on herkkä sivutuulelle, koostaan huolimatta. Jousitus on epämukavan kova. Toistuvissa epätasaisuuksissa auto jopa hyppelee ja liikkuu sivuttain, mihin vaikuttavat myös isot renkaat. Kääntöympyrä on pieni. Edessä ja takana ovat levyjarrut ja jarrut ovat tehokkaat.
Istuimet ovat hyvät, mutta pääntukia ei ole. Takatilat ovat ahtaat kolmelle, kaksi mahtuu hyvin. Ohjauspyörä on iso, 42 cm, kierroksia on 4. Suoja- eli turvavyöt ovat vakiovaruste, mutta niiden käyttö on hankalaa. Melutaso on 89,1 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 67 dB edessä ja 66 dB takana.
1780 cm³ moottorin sylinterin mitat ovat 84,14 × 80 mm eli moottori on lyhytiskuinen. Suurin teho on 73,5 kW /5600 (DIN, 100 hv, liioitteleva SAE-bruttoteho 115 hv) ja suurin vääntömomentti 145 Nm /3500 DIN (14,8 kpm). Liioitteleva SAE-bruttovääntömomentti on 15,5 kpm. Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.
Tekniikan Maailma 2/1967 mittasi Volvo 144 S:n (73,5 kW, 1195 kg) kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 3,9 sekuntia, 0-80 km/h 8,9 sekuntia, 0-100 km/h 14,6 sekuntia ja 0-120 km/h 22,2 sekuntia. Huippunopeus 150,2 km/h (TM). Kulutus on noin 9-13,5 litraa superbensiiniä /100 kilometrillä. [1]
Vertailu 1973
Volvo 144 sijoittui Tekniikan Maailman 3/1973 7 auton vertailussa sijalle neljä (4./7). Volvo 144 maksoi Suomessa vuonna 1973 33 800 markkaa, auto oli vertailun kallein.
Etuistuimissa on pääntuet, mutta istuimen sivutuki saisi olla parempi. Takatilat ovat kolmelle ahtaat ja epämukavat. Käsijarrun kahvan sijainti oven ja istuimen välissä on huono. Mittarit ovat pyöreät, mutta eivät kovin selkeät. Hallintalaitteet ovat raskaat: ohjaus on kaupunkiajossa raskas (ohjaustehostinta ei ole) ja myös jarrut voisivat olla kevyemmät. Näkyvyys on hyvä. Lämmitys ja tuuletus toimivat hyvin. Tavaratila on iso, mutta varapyörä on sen oikeassa laidassa suojattomana.
Ajo-ominaisuudet ovat johdonmukaiset, mutta suuntavakavuus on heikko ja auto on herkkä sivutuulelle. Takajousitus ei kanna kunnolla täyttä kuormaa, jolloin perä painuu ja jousitus pohjaa helposti. Jarrut ovat raskaskäyttöiset, jarrutusmatka 100-0 km/h 47,7 m.
1990 cm³ moottorin sylinterin mitat ovat 88,9 × 80 mm. Suurin teho on 73,5 kW /5300 (DIN, 100 hv) ja suurin vääntömomentti 152 Nm /3500 DIN (15,5 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.
Tekniikan Maailma 3/1973 mittasi Volvo 144:n (73,5 kW, 1230 kg) kiihtyvyydeksi 0-50 km/h 3,7 sekuntia, 0-80 km/h 8,4 sekuntia, 0-100 km/h 13,7 sekuntia, 0-120 km/h 20,9 sekuntia ja 0-140 km/h 38,7 sekuntia. [2]
Mittaukset
Tekniikan Maailma 3/1974 mittasi Volvo 144 GL:n (91 kW) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 7,4 sekuntia, 0–100 km/h 12,0 sekuntia ja 0–120 km/h 17,5 sekuntia. Huippunopeus on 164 km/h. Kulutus on 7,9-13,0 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä, kaupunkiajossa 12,7 litraa /100 km. [3]
Design
Ensimmäisenä mallina markkinoille tuotu 144 on suoralinjaisine muotoineen ja suurine ikkunapinta-aloineen, Amazoniin ja vuoteen 1969 asti valmistuksessa olleeseen Duettiin verrattuna, oman aikansa moderni auto. Uuteen malliin ei Amazonista juurikaan siirtynyt piirteitä, lukuunottamatta maskia, jonka struktuurissa voi vielä nähdä Amazonin kaksiosaisen maskin ääriviivat. Päinvastoin, Amazonia päivitettiin mm. 140-sarjan mittaristolla ja etuistuimilla.
Malliston kehitys
Mallivuodelle 1969 B18-moottori korvattiin suuremmalla, 2,0-litraisella B20-moottorilla ja tasavirtalaturin eli generaattorin tilalle tuli vaihtovirtalaturi eli alternaattori. Mallistoon lisättiin Volvo 164, joka jakoi 140-sarjan kanssa saman korin tuulilasista taaksepäin, mutta jonka voimanlähteenä toimi kuusisylinterinen B30-moottori. Suuremman moottorin takia jotkin alustan komponentit ovat 164-mallissa vahvempia kuin 140-sarjassa. 145 Express tuli markkinoille tälle mallivuodelle.
Vuodelle 1970 mallit saivat läpivirtaustuuletuksen; 142- ja 144-malleissa takaikkunan alle muotoiltiin poistoaukkojen rivistö ja 145-malliin lisättiin auton oikealle kyljelle, lähelle takanurkkaa, ritilän peittämä poistoaukko. 142- ja 144-mallit saivat sähkövastuslangoilla toteutetun takalsin huurteenpoiston. 145-mallin taimmainen, kaksiosainen avattava sivuikkuna vaihtui yksiosaiseksi, eikä sitä voinut enää avata.
Mallivuodelle 1971 140-sarja sai ensimmäisen kasvojenkohotuksensa, jonka mukana tulivat uuden malliset vanteet sekä uusittu keula mustalla maskilla, jossa oli Volvon tavaramerkiksi muodostuva maskin vinottain halkaiseva lista. Ulkonäön muutos koski aluksi ainoastaan 144 / 145 de Luxe- ja 144 Grand Luxe -malleja. Perustason 142 sekä ammattikäyttöön tarkoitettu 145 Express jatkoivat vanhemmalla keulalla seuraavaan mallivuoteen asti. Vuonna 1971 moottoripalettiin lisättiin korkeammalla puristussuhteella ja Boschin D-Jetronic -polttoaineensuihkutuksella varustettu B20E, jonka teho oli 120 bhp DIN. Polttoaineensuihkutuksella varustettu moottori oli mahdollista saada Grand Luxe -mallin voimanlähteeksi.
Vuonna 1972 koko 140-sarja oli varustettu uudella keulalla. Ovien ulkokahvat muuttuivat ovipellin pinnan kanssa samalla tasalla oleviin vetokahvoihin. Sisätilojen muutoksiin kuului uusi nelipuolainen ohjauspyörä, keskipaneelilla varustettu uusi kojelauta sekä uusi, lyhyempi vaihteenvalitsin, joka oli jo aiemmin otettu käyttöön 164-mallissa.
Mallivuodelle 1973 140-sarja sai toisen kasvojenkohotuksen, jonka myötä mallit saivat uuden maskin, aiempaa suurikokoisemmat suuntavilkut ja uudet takavalot. Myös sisutus uudistettiin täydellisesti; mittaristossa siirryttiin pyöreisiin näyttöihin ja katkaisijat, valokytkintä lukuunottamatta, muuttuivat läpivalaistuiksi ja keinutyyppisiksi. Kojelaudan keskelle ja päätyihin tuli raitisilmasuuttimet.
Vuonna 1974 B20E-moottoreissa sirryttiin elektronisesta Bosch D-Jetronicista mekaanisen K-Jetronicin käyttöön. Autojen kolariturvallisuutta parannettiin entisestään, tuomalla polttoainesäiliö lähemmäs taka-akselia sekä suurilla turvapuskureilla. Etuovien kolmionmalliset tuuletusikkunat poistettiin ja lasi muuttui yksiosaiseksi.
140-sarjan tuotantoluvut ovat: 412 986 2-ovista sedania, 523 808 4-ovista sedania ja 268 317 kartanomallia.
Vuonna 1974 Volvo esitteli seuraavalle mallivuodelle uuden 240-sarjan. Volvo 164 pysyi tuotannossa vuoden 1975 syyskuuhun asti.
Tekniikka
140-sarjan voimalinjana toimi Amazonin vastaava, mutta uusiakin innovaatioita otettiin käyttöön, kuten esimerkiksi neljän pyörän levyjarrut. Vakiomallisen 144:n voimanlähteenä toimi sama 1,8-litrainen B18A-moottori kuin vakiomallisen Amazon 121:n, kun taas 144 S:n voimanlähteenä toimi 123 GT- ja 1800S-malleissa käytetty voimakkaampi B18B-moottori.
Vaihteistona 140-sarjassa on joko nelivaihteinen manuaali (M40), nelivaihteinen manuaali sähköisellä ylivaihteella (M41) tai kolmivaihteinen automaattivaihteisto (BW35).
Tekniset tiedot
Volvo 140 | 1.8 (B18 A): |
1.8 S (B18 B): |
2.0 (B20 A): |
2.0 S (B20 B): |
2.0 E (B20 E): |
---|---|---|---|---|---|
Rakenne: | R4-ottomoottori, OHV | ||||
Polttoainejärjestelmä: | Zenith-Stromberg 175CD25 -yläimukaasutin |
2 × SU HS6 -vaakaimukaasutin |
Zenith-Stromberg 175CD2SE -vaakaimukaasutin |
2 × SU HIF6 -vaakaimukaasutin |
Ruiskutusjärjestelmä: Bosch D-Jetronic (1971–74) Bosch K-Jetronic (1974) |
Iskutilavuus: | 1778 cm3 | 1986 cm3 | |||
Teho: | 55 kW (75 hv) @ 5000 r/min | 74 kW (100 hv) @ 6000 r/min | 60 kW (82 hv) @ 4700 r/min | 74 kW (100 hv) @ 5800 r/min | 91 kW (124 hv) @ 6000 r/min |
Vääntömomentti: | 148 Nm @ 2300 r/min | 145 Nm @ 3500 r/min | 163 Nm @ 2300 r/min | 158 Nm @ 3500 r/min | 167 Nm @ 3500 r/min |
Vetotapa: | Takaveto | ||||
Vaihteisto: | 4-portainen manuaali M40, 4-portainen manuaali sähköisellä ylivaihteella M41, 3-portainen automaatti BW35. | ||||
Huippunopeus: | 155 km/h | 165 km/h | 150–155 km/h | 155–165 km/h | 170–175 km/h |
Kiihtyvyys 0–100 km/h: | 16,5 s | 12,5 s | |||
Polttoaineenkulutus: | 11–12 l/100 km | 10–14 l/100 km |
Mitat
Malli | Sedan | Kartano |
---|---|---|
Pituus | 4640 mm | |
Leveys | 1730 mm | |
Korkeus | 1430–1450 mm | |
Akseliväli | 2620 mm | |
Tyhjäpaino | 1180–1230 kg |
Aiheesta muualla
Lähteet
Volvo Personvagnar AB:n (Volvo Cars) valmistamat automallit | |
---|---|
Tuotannossa olevat mallit | |
Tuotannosta poistuneet mallit |
ÖV4 | PV4 | PV36 | PV51−57 | PV60 / PV61 | PV650−659 | PV800−810 | PV821−824 | PV831−834 | P210 (Duett) | PV444 | PV445 (Duett) | PV544 | P1800 (ES) | P1900 | TP21 | TR670−679 | TR701−704 | 66 | Amazon | 140-sarja | 164 | 240-sarja | 260-sarja | 262C | 340 / 360 | 440 / 460 | 480 | 740 / 760 | 780 | 850 | 940 / 960 | C30 | S40 | V40 | V50 | V60 (Y20) | S70 | V70 | C70 | XC70 | S80 | S90 / V90 (P90) |