Ero sivun ”Volvo 240” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 236: Rivi 236:
  
 
{{Volvo}}
 
{{Volvo}}
 +
{{Volvo-aikajana 1950-1980}}
 
{{Volvo aikajana 1980-2010}}
 
{{Volvo aikajana 1980-2010}}
  
 
[[Luokka:Volvo|240]]
 
[[Luokka:Volvo|240]]
 
[[Luokka:Mallit|240]]
 
[[Luokka:Mallit|240]]

Versio 13. lokakuuta 2016 kello 20.26

Volvo
240 / 242 / 244 / 245
Volvo 244DL front 20071017.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Volvo Personvagnar AB,
Flag of Sweden.svg.png Ruotsi, Torslanda, Kalmar
30px Belgia, Gent
Flag of Canada.svg.png Kanada, Halifax
Flag of Malaysia.svg.png Malesia, Shah Alam
Valmistusaika 8 / 1974 – 5 / 1993 (EU)
19741983 (CAN)
19831993 (MAS)
Luokka Suuri auto
Kori 2-ovinen Sedan
4-ovinen Sedan
5-ovinen Farmari
Moottori R4, R5, R6
Iskutilavuus 1986 – 2849 cm3
Teho 60 – 114 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 9,5–17,5 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 146–190 km/h
Hintaluokka 35.500–39.200 € (1993)
Edeltäjä Volvo 140-sarja
Seuraaja Volvo 740
Volvo 850
Saman luokan autoja Audi 100
BMW 5-sarja
Mercedes-Benz W123
Peugeot 505
Saab 900


240-sarja, ja siihen kuuluvat mallit 242, 244 ja 245, oli ruotsalaisen Volvon vuosina 1974–1993 valmistama henkilöautojen mallisarja. Alkuvuodesta 1982 valmistaja luopui nomenklatuurista, jonka viimeisellä numerolla ilmaistiin ovien lukumäärä ja kaikkien korimallien tunnus oli yksinkertaisesti 240. 240-sarjan sisarmalli oli kuusisylinterinen 260-sarja.

Malliston kehitys

1974 – 1977

Volvo 240 tuli markkinoille kesällä 1974, mallivuoden -75 autoilla, ja samalla se korvasi vuodesta 1966 lähtien valmistetun 140-sarjan. Mallissa oli paljon piirteitä Volvo VESC -konseptiautosta. Uusi 240 erosi edeltäjästään monin eri tavoin: Vaikka 240:n peruskori oli sama kuin 140-sarjan loppupäässä käytetty, oli sen kolariturvallisuutta paranettu entisestään etenkin keulan osalta. 240:n etupyörissä on MacPherson-pyöräntuenta ja ohjaus on hammastanko-tyyppinen, kun taas 140:ssa oli päällekkäiset tukivarret ja simpukkaohjaus. Nämä muutokset vaativat korin etupään rakenteiden täydellisen uudelleen suunnittelun. Sisätilojen osalta loppupään 140 ja alkupään 240 eivät juurikaan poikkea toisistaan. Valinnaisvarustelistalta löytyy mm. ilmastointilaite ja kattoluukku. GL-mallin vakiovarusteisiin lukeutuvat mm. istuinten nahkaverhoilu ja ohaustehostin.

L-varustetason voimanlähteenä toimi edellisestä mallisarjasta periytynyt Volvo B20A-työntötankomoottori. DL-mallien moottoriksi oli valittavissa B20A tai uusi, kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu, 97 hv:n B21A. 244 GL:n konehuoneessa oli 123 hevosvoimainen, polttoaineen suihkutuksella varustettu B21E-moottori. L- ja DL-maliien vaihteisto oli 4-portainen M40, GL:ssä ylivaihdeyksiköllä varustettu M41. Kaikkiin malleihin oli valittavissa 3-portainen automaatti BW35.

Mallivuodelle 1976 vanhat, 1960-luvulta peräisin olleet M40- ja M41-vaihteistot korvattiin uusilla M45- (4-portainen) ja M46 (4-portainen + ylivaihde) -vaihteistoilla. Vaihteenvalitsimeen tulee peruutusvaihteen turvalukko ja ohjauspyörä vaihtuu turvamalliseksi. Mallivuoden 1976 autojen päästörajoituksia tiukennetaan ja vanha B20A-moottori varustetaan EGR-venttiilillä. B21A-moottorin teho nostetaan 100 hv:aan ja 245 L -malli saa keulalleen kyseisen voimanlähteen.

Vuonna 1977 242/244 L -mallien vanha B20-moottori korvattiin uudella, 90-hevosvoimaisella B19-moottorilla, joka muokattiin B20:sta sylinterien porausta pienentämällä. Kattoluukku tuli 244 GL:n vakiovarusteeksi. Kaikkien mallien valinnainen automaattivaihteisto on nyt BW55. 244 GL-mallin vakiovarusteiseksi istuinten verhoilumateriaaliksi vaihtuu nahkan sijaan plyysi. Vuonna 1977 Volvo vietti 50-vuotisjuhlaansa ja julkaisi sen kunniaksi 244-juhlamallin. Erikoismalli oli väriltään metallihohto-hopeanharmaa, siinä oli erikoisteippaus ja sininen plyysisisustus. Auton maskissa, etulokasuojissa ja peräpeilissä oli "Volvo 1927-1977" -emblemmi ja hansikaslokeron kannessa lätkä, johon oli kaiverrettu Volvon johtajan Per Gyllenhammarin nimikirjoitus.

1978 – 1980

Vuonna 1978 mallistoon lisättiin urheilullinen 242 GT. Malli oli tarjolla ainoastaan metallihohto-hopeanharmaana, teippiraidoilla tai ilman. GT:n yksinomaisia varusteita olivat mm. lisäkaukovaloilla varustettu maski, 14-tuumaiset alumiinivanteet ja musta listoitus. Korin ilmettä kevennettiin poistamalla tavaratilan varapyöräsyvennykset. Tämän johdosta mallissa otettiin käyttöön mini-varapyörä, lisäksi auton varusteisiin kuului pieni paineilmakompressori, jolla vararenkaan sai tarvittaessa täytettyä. Ulkonäön lisäksi myös mallin ajettavuuteen panostettiin. Kaasuvaimentimet, vahvemmat kallistuksenvakaajat, konehuoneen poikittainen tukitanko ja jäähdytetyt jarrulevyt erottivat GT:n vakiomalleista. Voimalinja oli lainattu 244 GL:stä ja se koostui 123 hv:n B21E-moottorista ja M46-ylivaihdelaatikosta. Istuinten verhoilumateriaali oli mustaa vakosamettia punaisilla tereillä ja myös kojetaulussa oli punainen listoitus. GT:ssä oli oma uniikki ohjauspyöränsä ja ohjaustehostin oli vakiovaruste.

Vuonna 1979 vanha, 140-sarjasta periytynyt korin takaosa väistyi ja tilalle tuli pyöreäpimuotoinen takaluukku, jonka myötä myös lastauskorkeus madaltui. Sedan-mallit saivat uudet, kulman ympäri kääntyvät takavalot. Kasvojenkohotuksen yhteydessä 240-sarjan autot saivat, GT-mallia lukuunottamatta, uudet kulmikkaat ajovalot. DL:n valaisimet olivat pienemmät kuin GL:n ja uuden GLE:n, jotka saivat samanlaiset valaisimet kuin 260-sarjan autoissa. Mallistoa viilattiin uuteen järjestykseen. Entisestä L:stä tuli nyt DL, joka on lähtötason malli. DL:stä tuli GL ja malli sai vakiovarusteeksi M46-ylivaihdelaatikon ja sävylasit. Entisestä GL:stä tuli nyt GLE ja tämä varustetaso oli saatavana 244- ja 245-malleihin. DL- ja GL-malleissa oli sama moottori, 100 hv:n B21A, kun taas GLE:n voimanlähteenä oli 123 hv:n B21E ja vaihteistona M46. GLE:n varustukseen kuului ohjaustehostin, kaasuvaimentimet, kierroslukumittari, etuspoileri, plyysiverhoilu ja 244:ssä kattoluukku. 242 GT sai keulalleen 140 hv:n B23E-moottorin. Volvon henkilöautot tulivat ensimmäistä kertaa tarjolle dieselmoottorisina versioina. 244- ja 245 GL D6 -mallien voimanlähteenä toimi VW:n 82 hv:n 2,4-litrainen rivikuutonen, joka Volvon keulalla sai tunnuksen D24. Suomen markkinoille Volvo toi 2,0-litraisella, 60 hv:n viisisylinterisellä D20-moottorilla varustetun version.

Vuonna 1980 DL- ja GL-mallien B21A-moottori sai tuulettimen viskokytkimen ja sen teho nousi 102 hv:aan. 242 GT:n valmistus loppui ja sen korvasi 244 GLT, jonka voimanlähteenä toimi myös 140 hv:n B23E. Malli oli tarjolla vain manuaalisella ylivaihdelaatikolla. 244 GLT oli saatavana myös 260-sarjasta lainatulla, 141 hv:n B27E V6-moottorilla, jolloin sen mallinimi oli GLT6. V6:n jatkeeksi pystyi valitsemaan myös automaattivaihteiston. Myös P245 oli saatavana GLT-mallina ja myös V6-moottorisena vaihtoehtona. GLT korvasi mallipaletissa GLE:n.

1981 – 1993

Vuonna 1981 240-sarja sai toisen kasvojenkohotuksensa. Puskurit vaihtuivat kapeampilinjaisiin ja auton keula sai täysin uuden ilmeen uusien ajovalojen, maskin ja suuntavilkku-pysäköintivaloasetelman myötä. Ovien ikkunankehykset vaihtuivat kiiltävistä mustiksi. Sisätilojen uudistukseen kuului mm. uusi kojetaulu. GL sai uuden 112 hv:n B23A-kaasutinmoottorin ja B21A jäi ainoastaan DL:n voimanlähteeksi. Puristussuhteen nostolla siitä otettiin nyt ulos 106 hv. Uutta Turbo-mallia lukuunottamatta, moottorit varustettiin Puls-Air-järjestelmällä ja EGR-venttiilillä. Mikäli GLT:n halusi automaattivaihteisena, nyt se oli mahdollista. GLT:n B23E-moottorin "H"-nokka-akseli vaihtui "K"-nokka-akseliin ja tällä toimenpiteellä moottorin teho nostettiin 136 hv:aan. GLT:n takavalojen välinen pelti sai mattamustan värin ja myös mallin kylkilistan yhteyteen tuli musta teippiraita. Myös 245 GLT sai B23E-moottorin. 244 GLT ja Turbo saivat 6-kammioiset takavalot. 245-mallit saivat uudet kaarevamuotoiset takavalot. GLT6 sai 155 hv:n B28E-moottorin, joka oli tehty B27E:n porausta kasvattamalla. 1981-vuoden lopulla DL:n ja GL:n takavaloasetelmiin lisättiin takasumuvalo.

Vuoden 1981 uutuusmalli oli 155-hevosvoimaisella B21ET-moottorilla ja M46-ylivaihdelaatikolla varustettu 244 Turbo. Ulkoiselta olemukseltaan Turbo oli lähellä GLT:tä, suurimpina eroavaisuuksina peräpeilin ja maskin "Turbo"-emblemmit ja 15-tuumaiset, 5-puolaiset "Virgo"-alumiinivanteet. Sama vanne oli tosin ollut saatavilla GLT:n valinnaisvarusteeksi jo mallivuodelle 1980. GLT:n tavoin myös Turbo oli varustettu kaasuvaimentajilla ja vakiomalleja jäykemällä kallistuksenvakaajalla. Turbon sisätiloissa istuinverhoilu oli valkoista plyysiä hopearaidoilla. Ovipanelit olivat mustat hopeisella plyysi-insertillä ja sisäkatto oli musta. Nukkamatot ja kaikki muovipanelit olivat mustia. Kattoluukku ja ohjaustehostin olivat vakiovarusteita. Ohjauspyörä oli pienempi kuin vakiomalleissa ja sen keskellä oli "Turbo"-emblemmi, mittaristoon kuului ahtopainemittari ja digitaalikello hälytystoiminnolla. Nopeusmittarin asteikon lukemat olivat 220 km/h asti, Turbon huippunopeudeksi ilmoitettiin 197 km/h. Kiihdytys 0-100 km/h vei 9,3 sekuntia, joka oli tuohon aikaan kova lukema. Vakiomalleista poiketen Turbo oli saatavana ainoastaan värillä viinipunainen metallic, hopea metallic ja musta metallic.


Vuonna 1982 244 Turbo tuli Suomessa myyntiin 1,9-litraisella B19ET-moottorilla.

Vuonna 1983 kaikki sedan-mallit saivat samanlaiset leveät takavalot kuin GLT:ssä. Kaikki mallit saavat nyt samantyyppiset leveät kylkilistat kuin GLT:ssä ja Turbossa. DL- ja GL-malleissa mustat ja uudessa 244 / 245 GLE -mallissa kiiltävät. GLE sai lisäksi kromatut ovenkahvojen kotelon listat ja kiiltävät ovien yläkehyksen rajauslistan ja tippalistan. Ensimmäinen uusi GLE tuli myyntiin samalla keulalla kuin muutkin mallit, eli keulapelti oli tasainen. Voimanlähteenä mallissa oli sama 136-hevosvoimainen B23E kuin GLT:ssä. Vaihteistoksi oli valittavissa M46-ylivaihdemanuaali tai 3-portainen BW55-automaatti. Vakiovarustukseen kuuluivat keskuslukitus, kattoluukku ja pääntuet takaistuimella. 244 GLE:ssä oli takana kaasuvaimentimet. 242, 244 ja 245 -tunnukset poistuivat käytöstä sekä markkinoinnissa että itse autoista. Tästä lähtien kaikki korimallit olivat merkinnältään 240. GLT-mallia ei saanut enää V6-moottorilla. Keväällä 1983 GL-mallit saivat "oikean" 5-portaisen vaihteiston, koodiltaan M47. DL:n varusteena pysyi 4-portainen M45 ja GLT:n, GLE:n ja Turbon vaihteistona 4 + ylivaihde -vaihteisto M46.

Vuosi 1984 oli kaksiovisen 242 DL:n viimeinen. GLT, GLE ja Turbo saivat samanlaisen pitkän konepellin, kuin 260-sarjassa. Nokka-akselin ja sylinterikannen vaihtumisen myötäGLE:n ja GLT:n B23E-moottorin teho laskee 129 hevosvoimaan. Turbo on nyt saatavana myös farmarina ja se on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen farmarikorinen auto, joka on varustettu turboahdetulla moottorilla. Tarjolle tulee "R-sport"-välijäähdytinpaketti, jonka avulla Turbon teho nousee 170 hevosvoimaan. GL:n, GLE:N ja GLT:n automaattina on neliportainen AW71. DL ja Diesel jatkavat automaattiversioina kolmeportaisella BW55:llä. GL:n vakiovaihteistoksi tulee viisiportainen M47.

Vuonna 1985 2-ovinen 240 oli poistunut valikoimasta. GL sai samanlaisen pitkän konepeiton ja maskin kuin kalliimmat mallit vuotta aiemmin (musta ritlä ja kromattu kehys). Moottoreiksi tulivat Volvon uudet vähäkitkaiset moottorit, ja sen myötä niiden koodit muuttuivat. DL:n moottorina oli iskutilavuudeltaan pienin versio, 2-litrainen, 103-hevosvoimainen B200K-kaasutinmoottori. GL:n voimanläde oli 2,3-litrainen, 110-hevosvoimainen B230A-kaasutinmoottori. GLT:ssä oli Boschin K-Jetronicilla varustettu, 129-hevosvoimainen B230E. DL:n automaattivaihteistona oli neliportainen AW71. Turbo oli tarjolla enää farmariversiona ja sen voimanlähteenä toimi edelleen B21ET-moottori.

Vuonna 1986 myös DL sai pitkän konepeiton ja uuden maskin. Kaikki mallit saivat sivuhelmaansa leveänmuovilistan. 240 alkoi jakaa komponentteja 740:n kanssa, mm. taustapeilit ja istuimet olivat molemmille yhteiset. DL sai keulalleen saman B230A-moottorin kuin GL:ssä. GLT siirtyi ylivaihdelaatikosta 5-portaiseen M47-vaihteistoon. Ohjaustehostin tuli GL:n ja GLT:n vakiovarusteeksi ja tehostimella varustettujen autojen ohjauspyörä vaihtui samanlaiseen pienempikehäiseen malliin, kuin Turbossa oli ollut. Turbon valmistus loppui.

Vuonna 1987 uusi B230K-kaasutinmoottori korvasu DL-ja GL-malleissa A-moottorin. K-moottori oli varustettu 2-kurkkuisella Solex-Cisac -kaasuttimella ja 631-sylinterikannella, jossa ei ollut palotiloja. Palotilat olivat sen sijaan männissä, joka tarkoitti sitä, että jakohihnan katketessa seurauksena oli moottorivaurio. Tämän moottoriversion teho oli 116 hevosvoimaa. DL:n, GL:n ja GLT:n keulalle pystyi valitsemaan myös katalysaattorilla varustetun B230F-moottorin. Näissä 113-hevosvoimaisissa moottoreissa polttoaineen syötöstä huolehti Boschin tietokoneohjattu LH-Jetronic 2.2. Kat-mallit tunnisti maskin "Lambda Sond"-emblemmistä.

Vuonna 1988 B230F-katalysaattorimallien teho nostettiin 116 hevosvoimaan.

Vuonna 1989 B230F-moottorin polttoainejärjestelmäksi tuli LH-Jetronic 2.4, jossa oli diagnoositoiminto. P245 sai takaistuimen pääntuet vakiovarusteeksi. GLT- ja GLE-mallit muutuivat GL:n varustepaketeiksi. Pakettiin kuului keskuslukitus, plyysiverhoilu, niskatukien tyynyt edessä ja takana. sähkötoimiset ikkunat edessä. "turbiini"-alumiinivanteet (oikealta nimeltään "Corona"), vaihteenvalitsimen juuren nahkasuoja ja kierroslukumittari. Entiseen tapaan GLT:n kaikki listat olivat mustia. GLE oli ulkoisesti kuin GL, erona oli täyskrominen maski ja alumiinivanteiden suurempi keskikuppi.

Vuonna 1990 P245 sai uuden takaluukun, aiempaa suuremmalla liimalasilla. Kujettajan turvatyyny tuli valinnaisvarusteeksi.

Vuonna 1991 tuulilasin kiertävä lista saa litteämmän muodon, jolla saadaan ilmavirran kohinaa vähennettyä. GL-malliin saa ABS-jarrut valinnaisena varusteena, GLT-pakettiin ne kuuluivat vakiona. GLE-paketti poistui valikoimasta. P245 saa kattokaiteet valinnaisvarusteeksi.

Vuonna 1992 SE-paketti korvasi GLT-paketin. Siihen kuului kromisten sijaan mustat somisteet, ABS-jarrut, 14-tuumaiset "Scorpius"-alumiinivanteet, sähkösäätöiset ja -lämmitteiset taustapeilit, keskuslukitus, plyysiverhoilu, niskatukien tyynyt edessä ja takana, vaihteenvalitsimen juuren nahkasuoja ja kierroslukumittari.

Vuonna 1993 keskulukitus, niskatukien tyynyt edessä ja takana sekä vetokoukun sähkösarja tulivat vakiovarusteiksi. GL-malli sai kokonaan kromatun maskin. Ilmastointijärjestelmä muuttui freonittomaksi. Tasauspyörästön lukko tuli valinnaisvarusteeksi. Tammikuun 1. päivän jälkeen valmistetuissa autoissa turvatyyny oli vakiovaruste. SE-pakettiin lisättiin P245:n kattokaiteet. Markkinoille tuotiin erikoismalli "Classic", jonka varustus oli GL-tasoa, täydennettynä "Scorpius"-alumiinivanteilla, korin värisillä maskin kehyksellä ja taustapeilien kuorilla, kojetaulun puulistoilla ja takaluukun "Classic"-emblemmillä. Värivaihtoehtoina olivat tummansininen metallic ja viininpunainen metallic.

Viimeinen 200-sarjan Volvo, farmarikorinen P245, rullasi Torslandan tehtaan linjalta 5. päivänä toukokuuta vuonna 1993. Mallia oli kaikkiaan valmistettu 2 862 413 yksilöä. Tämä viimeinen yksilö liitettiin Volvo-museon kokoelmaan.

Erikoismallit

  • TE: Top Executive (264:n limusiiniversio, 264TE)
  • T: Transfer (pidennetty, 8-paikkainen malli farmarista, 245T)
  • Begravningsbil: Hautausauto, 3-ovinen ja 2-paikkainen korotettu ja pidennetty farmarimalli.
  • Ambulance: Ambulanssi

Rekisteröinti

240-sarjan malleja rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1981 1984 1987 1989 1990 1991 1992 1993 1994
Määrä (kpl) 3310 2696 2750 1931 1226 516 280 200 6

Moottorit

Bensiinimoottorit

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.0 L R4 OHV B20A 1986 cm3 61 kW (82 hv) @ 4700 r/min 157 Nm @ 2300 r/min 1974–1976
2.0 L R4 OHC B19A 1986 cm3 66 kW (90 hv) @ 5000 r/min 152 Nm @ 3200 r/min 1977–1978
2.0 DL / 2.0 GL R4 OHC B19A 1986 cm3 71 kW (97 hv) @ 5400 r/min 157 Nm @ 3200 r/min 1978–1983
2.0 DL / 2.0 GL R4 OHC B19K 1986 cm3 74 kW (101 hv) @ 5400 r/min 160 Nm @ 2400 r/min 1983–1984
2.0 DL / 2.0 GL R4 OHC B200K 1986 cm3 76 kW (103 hv) @ 5400 r/min 165 Nm @ 2700 r/min 1984–1989
2.0 GL / 2.0 GLE / 2.0 SE R4 OHC MPi Kat B200F 1986 cm3 80 kW (109 hv) @ 5900 r/min 155 Nm @ 2900 r/min 1989–1990
2.0 GL / 2.0 GLE / 2.0 SE R4 OHC MPi Kat B200F 1986 cm3 82 kW (111 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1991–1992
2.0 GLE R4 OHC MPi B19E 1986 cm3 86 kW (117 hv) @ 6000 r/min 157 Nm @ 4500 r/min 1978–1983
2.0 GLi R4 OHC MPi B200E 1986 cm3 85 kW (116 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1986–1989
2.0 Turbo R4 OHC MPi Turbo B19ET 1986 cm3 107 kW (145 hv) @ 5000 r/min 226 Nm @ 3750 r/min 1982–1984
2.0 Turbo R4 OHC Turbo IC B19ETIC 1986 cm3 125 kW (170 hv) @ 5400r/min 250 Nm @ 3000 r/min 1984
2.1 DL / 2.1 GL R4 OHC B21A 2127 cm3 71 kW (97 hv) @ 5000 r/min 173 Nm @ 2500 r/min 1974–1975
2.1 DL R4 OHC B21A 2127 cm3 74 kW (100 hv) @ 5000 r/min 173 Nm @ 2500 r/min 1975–1979
2.1 Aut. R4 OHC B21A 2127 cm3 79 kW (106 hv) @ 5000 r/min 173 Nm @ 2500 r/min 1982–1984
2.1 GL R4 OHC MPi B21E 2127 cm3 90 kW (123 hv) @ 5750 r/min 173 Nm @ 3500 r/min 1975–1983
2.1 Turbo R4 OHC MPi Turbo B21ET 2127 cm3 114 kW (155 hv) @ 5500 r/min 240 Nm @ 3750 r/min 1981–1984
2.3 GL R4 OHC B23A 2316 cm3 82 kW (112 hv) @ 5000 r/min 185 Nm @ 2500 r/min 1981–1984
2.3 GL R4 OHC B230A 2316 cm3 81 kW (110 hv) @ 5000 r/min 187 Nm @ 2500 r/min 1984–1987
2.3 GL R4 OHC B230K 2316 cm3 85 kW (116 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1987–1988
2.3 GLE / 2.3 SE / 2.3 GLT R4 OHC MPi Kat B230F 2316 cm3 84–85 kW (114–116 hv) @ 5400 r/min 185 Nm @ 2600 r/min 1988–1989
2.3 GL / 2.3 GLT / GT R4 OHC MPi B23E 2316 cm3 103 kW (140 hv) @ 5750 r/min 191 Nm @ 4500 r/min 1978–1984
2.3 GL / 2.3 GLT R4 OHC MPi B230E 2316 cm3 96 kW (131 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1985–1990
244 GLT6 / 245 GLT6 V6 OHC MPi B27E 2664 cm3 104 kW (141 hv) @ 5700 r/min 216 Nm @ 3000 r/min 1980–
244 GLT6 V6 OHC MPi B28E 2849 cm3 114 kW (155 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1980–1982
  • Moottorikoodit:
    • A: Muuttuvakurkkuinen kaasutin
    • K: Kiinteäkurkkuinen kaasutin
    • E: Mekaaninen Bosch K-jetronic polttoaineen suihkutus ja kärjetön sytytys
    • ET: Mekaaninen Bosch K-jetronic polttoaineen suihkutus, Garrett-turboahdin ja kärjetön sytytys
    • ETIC: Mekaaninen Bosch K-jetronic-suihkutus, Garrett-turboahdin, välijäähdytin ja kärjetön sytytys
    • F: Elektroninen Bosch LH-jetronic-polttoaineensuihkutusjärjestelmä ja elektroninen sytytyksen ohjaus

Dieselmoottorit

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.0 DL R5 OHC D20 1986 cm3 52 kW (70 hv) @ ? r/min ? Nm @ ? r/min 1979–1980
2.4 DL / 2.4 GL R6 OHC D24 2383 cm3 60 kW (82 hv) @ 4800 r/min 140 Nm @ 2800 r/min 1978–1986
2.4 Diesel R6 OHC D24 2383 cm3 58 kW (79 hv) @ 4700 r/min 140 Nm @ 2400 r/min 1986–1992

Vaihteistot

Manuaalit

  • M40: 4-vaihteinen manuaali
  • M41: 4-vaihteinen manuaali + ylivaihde
  • M45: 4-vaihteinen manuaali
  • M46: 4-vaihteinen manuaali + ylivaihde
  • M47: 5-vaihteinen manuaali

Automaatit

  • BW35: 3-nopeuksinen automaatti
  • BW55: 3-nopeuksinen automaatti
  • AW70: 3-nopeuksinen automaatti ylivaihteella
  • AW71: 4-nopeuksinen automaatti

Mitat

Malli Sedan Kartano
Pituus 4790 mm
Leveys 1707 mm / 1720 mm
Korkeus 1435 mm 1460 mm
Akseliväli 2640 mm / 2650 mm 2640 mm
Raideleveys (e / t) 1420 mm / 1350 mm 1430 mm / 1360 mm
Omamassa 1210–1390 kg 1310–1410 kg
Tavaratila 395 l 1200 l
Polttoainesäiliö 60 l

Lähteet

Volvo logo.png Volvo Personvagnar AB:n (Volvo Cars) valmistamat automallit
Tuotannossa olevat mallit

S60 | S90 | V60 | V90 | XC60 | XC90

Tuotannosta poistuneet mallit

ÖV4 | PV4 | PV36 | PV51−57 | PV60 / PV61 | PV650−659 | PV800−810 | PV821−824 | PV831−834 | P210 (Duett) | PV444 | PV445 (Duett) | PV544 | P1800 (ES) | P1900 | TP21 | TR670−679 | TR701−704 | 66 | Amazon | 140-sarja | 164 | 240-sarja | 260-sarja | 262C | 340 / 360 | 440 / 460 | 480 | 740 / 760 | 780 | 850 | 940 / 960 | C30 | S40 | V40 | V50 | V60 (Y20) | S70 | V70 | C70 | XC70 | S80 | S90 / V90 (P90)

Volvo logo.png Volvo Personvagnar AB:n (Volvo Cars) -mallien aikajana 1950 – 1980
Tyyppi 1950-luku 1960-luku 1970-luku
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Pieni auto PV444 PV544 66
Kombi Duett (PV445) Duett (P210) 145 Express
Keskiluokka Amazon (P120, P130, P220) 343
Suuri auto PV60 140-sarja 240 / 260-sarjat
164
Coupé 262C
Urheiluauto P1900 P1800
Taksi PV830
Volvo logo.png Volvo Personvagnar AB:n (Volvo Cars) -mallien aikajana 1980 – 2010
Luokka 1980 1990 2000
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Kompaktiluokka 340 / 360
440 / 460
S40 I / V40 I S40 II / V50
Keskiluokka 240-sarja
850 S70 S60
850 V70 I V70 II V70 III
260-sarja
Ylempi keskiluokka 760 960 S90 / V90 S80 I S80 II
740
940
Coupé / Cabriolet 480 C30
262C 780 C70 I C70 II
SUV XC60 (Y20)
V70 Cross Country XC70 I XC70 II
XC90 I