https://www.autowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=62.240.86.73 2026-04-18T12:18:12Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.32.4 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Polttimo&diff=72991 2010-01-02T17:15:18Z

<p>62.240.86.73: /* 581 / Bau15s */</p> <hr /> <div>Auton valaisimissa, huomio- ja varoitusvaloissa sekä esimerkiksi kojelaudassa käytetään '''polttimoita''', jotka säteilevät valoa. Polttimoita on monia erityyppisiä. Tämä artikkeli käsitelee erityyppisiä ja -laisia polttimoita.<br /> <br /> == Ajovalopolttimot ==<br /> <br /> === Halogeenihehkulankopolttimot ===<br /> <br /> ==== H1 ====<br /> <br /> H1-tyyppistä polttimoa käytetään nykyisin paljon kaukovaloissa.<br /> <br /> ==== H2 ====<br /> <br /> H2-tyyppinen on harvemmin käytetty polttimo, sitä käytetään vanhemmissa lisävaloissa.<br /> <br /> ==== H3 ====<br /> <br /> H3-tyyppistä polttimoa käytetään pääosin sumuvaloissa.<br /> <br /> ==== H4 ====<br /> <br /> H4-tyyppisessä polttimossa on lähi- ja kaukovalojen hehkulangat saman lasikuvun sisällä. Ei käytetä enää kovinkaan monissa uusissa autoissa, mutta yleinen 80-luvun ja 90-luvun alun autoissa sekä uudemmissa pikkuautoissa.<br /> <br /> ==== H7 ====<br /> <br /> H7-tyyppistä polttimoa käytetään useimmiten nykyautoissa lähi- ja kaukovalojen polttimona.<br /> <br /> ==== H11 ====<br /> <br /> H11-tyyppisiä polttimoita käytetään tavallisesti sumu- ja huomiovaloissa. Varustettu muovisella kannalla, jossa johdot kiinnittyvät kantaan 90-asteen kulmassa polttimoon nähden.<br /> <br /> === Kaasupurkauspolttimot ===<br /> {{Pääartikkeli|Kaasupurkausvalo}}<br /> <br /> Käytetään lähi- ja kaukovaloissa. Pitkä kestoikä ja tehokas valaistus. Vaativat korkeajännitettä. Kaasuna toimii ksenon.<br /> <br /> === Ledit ===<br /> {{Pääartikkeli|LED}}<br /> <br /> Audi R8 ja Lexus L600 olivat ensimmäiset tuotantoautot, joissa käytetään ledeillä toteutettuja ajovaloja. Audi toi myös ensimmäisena markkinoille LED-huomiovalot, joita käytetään päiväajovaloina kun varsinaisia ajovaloja ei tarvita tien valaisemiseen.<br /> <br /> == Muiden valojen polttimot ==<br /> <br /> === Hehkulankapolttimot ===<br /> <br /> Hehkulankapolttimoilla on toteutettu yleisimmissä tapauksissa autojen muut valot kuin ajovalot, esim. pysäköintivalot, vilkut, sisävalot tms. Edullisia ja yleisesti saatavilla. Aivan viime aikoina valmistajat ovat alkaneet korvata hehkulankapolttimoita pidempi-ikäisillä ja vähemmän tehoa kuluttavilla ledeillä.<br /> <br /> ==== 207 / Ba15s ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla, teholtaan 5W tai 10W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 207 / Ba15d ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla ja kahdella pohjanastalla, teholtaan 5W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 233 / Ba9s ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo puolipyöreällä lasilla, teholtaan 4W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 239 / Festoon ====<br /> <br /> Pitkulainen lasipolttimo metallisilla päädyillä, teholtaan 5W tai 10W. Saatavilla eri pituisena, mm. 33, 36, 38 ja 41mm. Käytetään yleisesti sisä- ja rekisterikilven valoissa.<br /> <br /> ==== 245 / Ba15s / R10W ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla, teholtaan 10W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 380 / 21/5W ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 120-asteen kulmassa ja pohjassa tuplanastat. Teho 21W/5W. Käytetään jarruvaloissa.<br /> <br /> ==== 382 ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 180-asteen kulmassa. Teho 21W.<br /> <br /> ==== 433 / Ba9 ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen halogen-polttimo, teholtaan 20W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 433a / Ba9 ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen halogen-polttimo, teholtaan 5W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 433c / Ba9 / H6W ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen OSP halogen-polttimo, teholtaan 6W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 434 / G4 ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo kahdella kiinnityspiikillä, teholtaan 10W. <br /> <br /> ==== T5 / W1.2W ====<br /> <br /> Pienempi lasikantapolttimo, teholtaan joko 1,2W, 1,5W tai 3W. Käyetään yleisesti mittariston valoissa.<br /> <br /> ==== 501 / T10 / W5W ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo, teholtaan 5W. Käyetään yleisesti parkkivaloissa ja sivuvilkuissa.<br /> <br /> ==== 504 / T10 / W3W ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo, teholtaan 3W. Käyetään yleisesti parkkivaloissa ja sivuvilkuissa.<br /> <br /> ==== 581 / Bau15s / PY21W ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 120-asteen kulmassa. Teho 21W. Käytetään yleensä etu- ja takavilkuissa. Tyypillisesti väriltään oranssi.<br /> <br /> ==== 989 ====<br /> <br /> Iso metallikantapolttimo, teholtaan 5W. Käytetään yleisesti takavaloissa.<br /> <br /> <br /> === Ledit ===<br /> {{Pääartikkeli|LED}}<br /> <br /> Käytetään pääasiallisesti nopean syttymisen vuoksi lisäjarruvaloissa ja mittaristossa. Kalliimmissa autoissa takavalot ovat useimmiten toteutettu [[LED|ledeillä]], ja ne ovat kovaa vauhtia tulossa edullisempiinkin hintaluokkiin. Syrjäyttävät tulevaisuudessa pikkuhiljaa perinteiset hehkulankapolttimot pienemmän energian kulutuksensa ja pidemmän käyttöikänsä takia. Markkinoilla on myös ns. hehkulankakannoilla varustettuja ledivalaisimia, jotka ovat tarkoitettu korvaamaan perinteisen tyyppiset hehkulankapolttimot. Nämä eivät tosin ole E-hyväksyttyjä tieliikenteeseen esimerkiksi jarruvaloissa käytettäviksi, mutta silti suosittuja harrastajien keskuudessa erityisesti sisävaloissa.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> <br /> * [[Kaasupurkausvalo]]<br /> <br /> {{tynkä}}<br /> <br /> [[Luokka:Valaisimet]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Polttimo&diff=68443 2009-09-16T18:35:41Z

<p>62.240.86.73: /* 581 / W21W */</p> <hr /> <div>Auton valaisimissa, huomio- ja varoitusvaloissa sekä esimerkiksi kojelaudassa käytetään '''polttimoita''', jotka säteilevät valoa. Polttimoita on monia erityyppisiä. Tämä artikkeli käsitelee erityyppisiä ja -laisia polttimoita.<br /> <br /> == Ajovalopolttimot ==<br /> <br /> === Halogeenihehkulankopolttimot ===<br /> <br /> ==== H1 ====<br /> <br /> H1-tyyppistä polttimoa käytetään nykyisin paljon kaukovaloissa.<br /> <br /> ==== H2 ====<br /> <br /> H2-tyyppinen on harvemmin käytetty polttimo, sitä käytetään vanhemmissa lisävaloissa.<br /> <br /> ==== H3 ====<br /> <br /> H3-tyyppistä polttimoa käytetään pääosin sumuvaloissa.<br /> <br /> ==== H4 ====<br /> <br /> H4-tyyppisessä polttimossa on lähi- ja kaukovalojen hehkulangat saman lasikuvun sisällä. Ei käytetä enää kovinkaan monissa uusissa autoissa, mutta yleinen 80-luvun ja 90-luvun alun autoissa sekä uudemmissa pikkuautoissa.<br /> <br /> ==== H7 ====<br /> <br /> H7-tyyppistä polttimoa käytetään useimmiten nykyautoissa lähi- ja kaukovalojen polttimona.<br /> <br /> ==== H11 ====<br /> <br /> H11-tyyppisiä polttimoita käytetään tavallisesti sumu- ja huomiovaloissa. Varustettu muovisella kannalla, jossa johdot kiinnittyvät kantaan 90-asteen kulmassa polttimoon nähden.<br /> <br /> === Kaasupurkauspolttimot ===<br /> {{Pääartikkeli|Kaasupurkausvalo}}<br /> <br /> Käytetään lähi- ja kaukovaloissa. Pitkä kestoikä ja tehokas valaistus. Vaativat korkeajännitettä. Kaasuna toimii ksenon.<br /> <br /> === Ledit ===<br /> {{Pääartikkeli|LED}}<br /> <br /> Audi R8 ja Lexus L600 olivat ensimmäiset tuotantoautot, joissa käytetään ledeillä toteutettuja ajovaloja. Audi toi myös ensimmäisena markkinoille LED-huomiovalot, joita käytetään päiväajovaloina kun varsinaisia ajovaloja ei tarvita tien valaisemiseen.<br /> <br /> == Muiden valojen polttimot ==<br /> <br /> === Hehkulankapolttimot ===<br /> <br /> Hehkulankapolttimoilla on toteutettu yleisimmissä tapauksissa autojen muut valot kuin ajovalot, esim. pysäköintivalot, vilkut, sisävalot tms. Edullisia ja yleisesti saatavilla. Aivan viime aikoina valmistajat ovat alkaneet korvata hehkulankapolttimoita pidempi-ikäisillä ja vähemmän tehoa kuluttavilla ledeillä.<br /> <br /> ==== 207 / Ba15s ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla, teholtaan 5W tai 10W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 207 / Ba15d ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla ja kahdella pohjanastalla, teholtaan 5W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 233 / Ba9s ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo puolipyöreällä lasilla, teholtaan 4W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 239 / Festoon ====<br /> <br /> Pitkulainen lasipolttimo metallisilla päädyillä, teholtaan 5W tai 10W. Saatavilla eri pituisena, mm. 33, 36, 38 ja 41mm. Käytetään yleisesti sisä- ja rekisterikilven valoissa.<br /> <br /> ==== 245 / Ba15s / R10W ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla, teholtaan 10W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 380 / 21/5W ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 120-asteen kulmassa ja pohjassa tuplanastat. Teho 21W/5W. Käytetään jarruvaloissa.<br /> <br /> ==== 382 ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 180-asteen kulmassa. Teho 21W.<br /> <br /> ==== 433 / Ba9 ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen halogen-polttimo, teholtaan 20W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 433a / Ba9 ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen halogen-polttimo, teholtaan 5W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 433c / Ba9 / H6W ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen OSP halogen-polttimo, teholtaan 6W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 434 / G4 ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo kahdella kiinnityspiikillä, teholtaan 10W. <br /> <br /> ==== T5 / W1.2W ====<br /> <br /> Pienempi lasikantapolttimo, teholtaan joko 1,2W, 1,5W tai 3W. Käyetään yleisesti mittariston valoissa.<br /> <br /> ==== 501 / T10 / W5W ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo, teholtaan 5W. Käyetään yleisesti parkkivaloissa ja sivuvilkuissa.<br /> <br /> ==== 504 / T10 / W3W ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo, teholtaan 3W. Käyetään yleisesti parkkivaloissa ja sivuvilkuissa.<br /> <br /> ==== 581 / Bau15s ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 120-asteen kulmassa. Teho 21W. Käytetään yleensä etu- ja takavilkuissa. Tyypillisesti väriltään oranssi.<br /> <br /> ==== 989 ====<br /> <br /> Iso metallikantapolttimo, teholtaan 5W. Käytetään yleisesti takavaloissa.<br /> <br /> <br /> === Ledit ===<br /> {{Pääartikkeli|LED}}<br /> <br /> Käytetään pääasiallisesti nopean syttymisen vuoksi lisäjarruvaloissa ja mittaristossa. Kalliimmissa autoissa takavalot ovat useimmiten toteutettu [[LED|ledeillä]], ja ne ovat kovaa vauhtia tulossa edullisempiinkin hintaluokkiin. Syrjäyttävät tulevaisuudessa pikkuhiljaa perinteiset hehkulankapolttimot pienemmän energian kulutuksensa ja pidemmän käyttöikänsä takia. Markkinoilla on myös ns. hehkulankakannoilla varustettuja ledivalaisimia, jotka ovat tarkoitettu korvaamaan perinteisen tyyppiset hehkulankapolttimot. Nämä eivät tosin ole E-hyväksyttyjä tieliikenteeseen esimerkiksi jarruvaloissa käytettäviksi, mutta silti suosittuja harrastajien keskuudessa erityisesti sisävaloissa.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> <br /> * [[Kaasupurkausvalo]]<br /> <br /> {{tynkä}}<br /> <br /> [[Luokka:Valaisimet]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Polttimo&diff=65023 2009-09-05T18:30:33Z

<p>62.240.86.73: /* 581 */</p> <hr /> <div>Auton valaisimissa, huomio- ja varoitusvaloissa sekä esimerkiksi kojelaudassa käytetään '''polttimoita''', jotka säteilevät valoa. Polttimoita on monia erityyppisiä. Tämä artikkeli käsitelee erityyppisiä ja -laisia polttimoita.<br /> <br /> == Ajovalopolttimot ==<br /> <br /> === Halogeenihehkulankopolttimot ===<br /> <br /> ==== H1 ====<br /> <br /> H1-tyyppistä polttimoa käytetään nykyisin paljon kaukovaloissa.<br /> <br /> ==== H2 ====<br /> <br /> H2-tyyppinen on harvemmin käytetty polttimo, sitä käytetään vanhemmissa lisävaloissa.<br /> <br /> ==== H3 ====<br /> <br /> H3-tyyppistä polttimoa käytetään pääosin sumuvaloissa.<br /> <br /> ==== H4 ====<br /> <br /> H4-tyyppisessä polttimossa on lähi- ja kaukovalojen hehkulangat saman lasikuvun sisällä. Ei käytetä enää kovinkaan monissa uusissa autoissa, mutta yleinen 80-luvun ja 90-luvun alun autoissa sekä uudemmissa pikkuautoissa.<br /> <br /> ==== H7 ====<br /> <br /> H7-tyyppistä polttimoa käytetään useimmiten nykyautoissa lähi- ja kaukovalojen polttimona.<br /> <br /> ==== H11 ====<br /> <br /> H11-tyyppisiä polttimoita käytetään tavallisesti sumu- ja huomiovaloissa. Varustettu muovisella kannalla, jossa johdot kiinnittyvät kantaan 90-asteen kulmassa polttimoon nähden.<br /> <br /> === Kaasupurkauspolttimot ===<br /> {{Pääartikkeli|Kaasupurkausvalo}}<br /> <br /> Käytetään lähi- ja kaukovaloissa. Pitkä kestoikä ja tehokas valaistus. Vaativat korkeajännitettä. Kaasuna toimii ksenon.<br /> <br /> === Ledit ===<br /> {{Pääartikkeli|LED}}<br /> <br /> Audi R8 ja Lexus L600 olivat ensimmäiset tuotantoautot, joissa käytetään ledeillä toteutettuja ajovaloja. Audi toi myös ensimmäisena markkinoille LED-huomiovalot, joita käytetään päiväajovaloina kun varsinaisia ajovaloja ei tarvita tien valaisemiseen.<br /> <br /> == Muiden valojen polttimot ==<br /> <br /> === Hehkulankapolttimot ===<br /> <br /> Hehkulankapolttimoilla on toteutettu yleisimmissä tapauksissa autojen muut valot kuin ajovalot, esim. pysäköintivalot, vilkut, sisävalot tms. Edullisia ja yleisesti saatavilla. Aivan viime aikoina valmistajat ovat alkaneet korvata hehkulankapolttimoita pidempi-ikäisillä ja vähemmän tehoa kuluttavilla ledeillä.<br /> <br /> ==== 207 / Ba15s ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla, teholtaan 5W tai 10W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 207 / Ba15d ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla ja kahdella pohjanastalla, teholtaan 5W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 233 / Ba9s ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo puolipyöreällä lasilla, teholtaan 4W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 239 / Festoon ====<br /> <br /> Pitkulainen lasipolttimo metallisilla päädyillä, teholtaan 5W tai 10W. Saatavilla eri pituisena, mm. 33, 36, 38 ja 41mm. Käytetään yleisesti sisä- ja rekisterikilven valoissa.<br /> <br /> ==== 245 / Ba15s / R10W ====<br /> <br /> Keskikokoinen metallikantapolttimo pyöreällä lasilla, teholtaan 10W. Käytetään yleisesti parkki- ja sisävaloissa.<br /> <br /> ==== 380 / 21/5W ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 120-asteen kulmassa ja pohjassa tuplanastat. Teho 21W/5W. Käytetään jarruvaloissa.<br /> <br /> ==== 382 ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 180-asteen kulmassa. Teho 21W.<br /> <br /> ==== 433 / Ba9 ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen halogen-polttimo, teholtaan 20W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 433a / Ba9 ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen halogen-polttimo, teholtaan 5W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 433c / Ba9 / H6W ====<br /> <br /> Metallikantainen keskikokoinen OSP halogen-polttimo, teholtaan 6W. Käytetään mm. parkkipolttimoissa.<br /> <br /> ==== 434 / G4 ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo kahdella kiinnityspiikillä, teholtaan 10W. <br /> <br /> ==== T5 / W1.2W ====<br /> <br /> Pienempi lasikantapolttimo, teholtaan joko 1,2W, 1,5W tai 3W. Käyetään yleisesti mittariston valoissa.<br /> <br /> ==== 501 / T10 / W5W ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo, teholtaan 5W. Käyetään yleisesti parkkivaloissa ja sivuvilkuissa.<br /> <br /> ==== 504 / T10 / W3W ====<br /> <br /> Keskikokoinen lasikantapolttimo, teholtaan 3W. Käyetään yleisesti parkkivaloissa ja sivuvilkuissa.<br /> <br /> ==== 581 / W21W ====<br /> <br /> Metallikantainen iso polttimo, jossa kiinnitysnastat 120-asteen kulmassa. Teho 21W. Käytetään yleensä etu- ja takavilkuissa. Tyypillisesti väriltään oranssi.<br /> <br /> ==== 989 ====<br /> <br /> Iso metallikantapolttimo, teholtaan 5W. Käytetään yleisesti takavaloissa.<br /> <br /> <br /> === Ledit ===<br /> {{Pääartikkeli|LED}}<br /> <br /> Käytetään pääasiallisesti nopean syttymisen vuoksi lisäjarruvaloissa ja mittaristossa. Kalliimmissa autoissa takavalot ovat useimmiten toteutettu [[LED|ledeillä]], ja ne ovat kovaa vauhtia tulossa edullisempiinkin hintaluokkiin. Syrjäyttävät tulevaisuudessa pikkuhiljaa perinteiset hehkulankapolttimot pienemmän energian kulutuksensa ja pidemmän käyttöikänsä takia. Markkinoilla on myös ns. hehkulankakannoilla varustettuja ledivalaisimia, jotka ovat tarkoitettu korvaamaan perinteisen tyyppiset hehkulankapolttimot. Nämä eivät tosin ole E-hyväksyttyjä tieliikenteeseen esimerkiksi jarruvaloissa käytettäviksi, mutta silti suosittuja harrastajien keskuudessa erityisesti sisävaloissa.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> <br /> * [[Kaasupurkausvalo]]<br /> <br /> {{tynkä}}<br /> <br /> [[Luokka:Valaisimet]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=81484 2009-07-26T10:30:38Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> Nykyään normaali perheauto kiihtyy 0-100 km/h 9 - 12 s ajassa. Urheiluautoille vastaava arvo voi olla jopa 3-5 s. Kiihtyvyyteen vaikuttavat olennaisesti auton massa, moottorin teho ja kierrosherkkyys, ulkoiset olosuhteet, voimansiirron välityssuhde, kitka renkaan ja tien välillä, sekä jousittamattoman massan määrä sekä sen etäisyys akselin keskipisteestä. Toki kiihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on lukematon määrä, mutta niiden kaikkien listaaminen ei liene järkevää eikä lukijan kannalta olennaista.<br /> <br /> Käytännön ajossa myös auton ohituskiihtyvyys on erittäin tärkeä ominaisuus. Tätä seurataan mittaamalla 80-120 km/h nopeuden muutokseen kuluvaa aikaa. Perinteisesti vääntävällä diesel-moottorilla varustettujen autojen ohituskiihtyvyys on ollut huippuluokkaa vaikka auton kiihtyvyys paikaltaan ei näennäisesti olisikaan erityisen kova. Ohituskiihtyvyyteen vaikuttaa suurelta osin voimansiirron välityssuhde. Monissa uusissa autoissa suurin vaihde viisi tai kuusi on yleensä todella pitkä, jolla pyritään pienentämään auton kulutusta. Ohituksessa tämä näkyy huonona kiihtyvyytenä, jolloin vaihto yhtä tai kahta pykällä pienemmälle vaihteelle antaa huomattavasti paremman ohituskiihtyvyyden.<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä a(t), [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''a(t) = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys a(r), [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''a(r) = ω^2r = v^2/r'''<br /> <br /> Keskiskiihtyvyydestä voidaan puolestaan johtaa '''keskeisvoima F(r), [N]'''.<br /> <br /> '''F(r) = ma(r)'''<br /> <br /> [[luokka:käsitteet]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63315 2009-07-26T10:28:35Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> Nykyään normaali perheauto kiihtyy 0-100 km/h 9 - 12 s ajassa. Urheiluautoille vastaava arvo voi olla jopa 3-5 s. Kiihtyvyyteen vaikuttavat olennaisesti auton massa, moottorin teho ja kierrosherkkyys, ulkoiset olosuhteet, voimansiirron välityssuhde, kitka renkaan ja tien välillä, sekä jousittamattoman massan määrä sekä sen etäisyys akselin keskipisteestä. Toki kiihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on lukematon määrä, mutta niiden kaikkien listaaminen ei liene järkevää eikä lukijan kannalta olennaista.<br /> <br /> Käytännön ajossa myös auton ohituskiihtyvyys on erittäin tärkeä ominaisuus. Tätä seurataan mittaamalla 80-120 km/h nopeuden muutokseen kuluvaa aikaa. Perinteisesti vääntävällä diesel-moottorilla varustettujen autojen ohituskiihtyvyys on ollut huippuluokkaa vaikka auton kiihtyvyys paikaltaan ei näennäisesti olisikaan erityisen kova.<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä a(t), [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''a(t) = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys a(r), [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''a(r) = ω^2r = v^2/r'''<br /> <br /> Keskiskiihtyvyydestä voidaan puolestaan johtaa '''keskeisvoima F(r), [N]'''.<br /> <br /> '''F(r) = ma(r)'''<br /> <br /> [[luokka:käsitteet]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63314 2009-07-26T10:24:07Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> Nykyään normaali perheauto kiihtyy 0-100 km/h 9 - 12 s ajassa. Urheiluautoille vastaava arvo voi olla jopa 3-5 s. Kiihtyvyyteen vaikuttavat olennaisesti auton massa, teho, ulkoiset olosuhteet, sekä jousittamattoman massan määrä sekä sen etäisyys akselin keskipisteestä.<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä a(t), [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''a(t) = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys a(r), [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''a(r) = ω^2r = v^2/r'''<br /> <br /> Keskiskiihtyvyydestä voidaan puolestaan johtaa '''keskeisvoima F(r), [N]'''.<br /> <br /> '''F(r) = ma(r)'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63313 2009-07-26T10:21:38Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä a(t), [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''a(t) = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys a(r), [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''a(r) = ω^2r = v^2/r'''<br /> <br /> Keskiskiihtyvyydestä voidaan puolestaan johtaa '''keskeisvoima F(r), [N]'''.<br /> <br /> '''F(r) = ma(r)'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63312 2009-07-26T10:20:51Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys ar, [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''ar = ω^2r = v^2/r'''<br /> <br /> Keskiskiihtyvyydestä voidaan puolestaan johtaa '''keskeisvoima Fr, [N]'''.<br /> <br /> '''Fr = mar'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63310 2009-07-26T10:20:34Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys ar, [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''ar = ω^2r = v^2/r'''<br /> <br /> Keskiskiihtyvyydestä voidaan puolestaan johtaa '''keskeisvoima Fr, [N]'''.<br /> <br /> '''Fr = mar''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63309 2009-07-26T10:17:48Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys ar, [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''ar = ω^2r'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63308 2009-07-26T10:17:14Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys at, [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.<br /> <br /> '''ar = ω^2r'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63307 2009-07-26T10:16:39Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys at, [ms^2]'''. Koska pyörimisliikkeessä säteen r etäisyydellä ympyrän ulkokehällä pyörivän pisteen suunta muuttuu jatkuvasti, on sillä myös kiihtyvyyttä. Tässä tapauksessa kiihtyvyys on kohti ympyrän keskipistettä.</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63306 2009-07-26T10:14:52Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. '''[[Kulmanopeus]] ω, [rad/s]''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan '''kulmakiihtyvyys α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös '''tangentiaalikiihtyvyyttä at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''<br /> <br /> Kolmas ympyräliikkeessä esiintyvä kiihtyvyys on '''keskeiskiihtyvyys'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63305 2009-07-26T10:13:10Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h (27,8 m/s). Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. [[Kulmanopeus]] '''ω''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan kulmakiihtyvyys '''α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös tangentiaalikiihtyvyyttä '''at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63304 2009-07-26T10:12:37Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h. Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ==<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. [[Kulmanopeus]] '''ω''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan kulmakiihtyvyys '''α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös tangentiaalikiihtyvyyttä '''at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63303 2009-07-26T10:12:25Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h. Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä.<br /> <br /> '''a = Δv/Δt'''<br /> <br /> == Kiihtyvyys ympyräliikkeessä ===<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. [[Kulmanopeus]] '''ω''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan kulmakiihtyvyys '''α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> '''α = Δω/Δt'''<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös tangentiaalikiihtyvyyttä '''at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> <br /> '''at = αr'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63302 2009-07-26T10:11:45Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h. Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä <br /> '''a = Δv/Δt'''.<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. [[Kulmanopeus]] '''ω''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan kulmakiihtyvyys '''α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> '''α = Δω/Δt'''.<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös tangentiaalikiihtyvyyttä '''at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> '''at = αr'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63301 2009-07-26T10:10:36Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h. Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä <br /> '''a = Δv/Δt'''.<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. [[Kulmanopeus]] '''ω''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan kulmakiihtyvyys '''α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös tangentiaalikiihtyvyyttä '''at, [m/s^2]''' jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> '''at = αr'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63300 2009-07-26T10:10:28Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h. Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä <br /> '''a = Δv/Δt'''.<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. [[Kulmanopeus]] '''ω''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan kulmakiihtyvyys '''α, [rad/s^2]''', joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin, eli kuinka monta rad/s nopeus muuttuu yhden sekunnin aikana. Kulmakiihtyvyydellä kuvataan siis pyörimisliikkeen kiihtyvyyttä.<br /> <br /> Ympyräliikkeessä esiintyy myös tangentiaalikiihtyvyyttä '''at, [m/s^2] jos pyörimisliike on kiihtyvää tai hidastuvaa. Tällöin ympyrän kehällä olevan pisteen kiihtyvyysvektori on nopeusvektorin, eli tangentin, suuntainen (kiihtyvä liike). Mikäli kiihtyvyysvektori on vastakkaiseen suuntaan kuin nopeusvektori, on kyseessä hidastuva liike.<br /> '''at = αr'''</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63299 2009-07-26T10:03:35Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', '''a, [m/s^2]''', kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h. Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä <br /> '''a = Δv/Δt'''.<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. [[Kulmanopeus]] '''ω''' ilmoittaa kulman muutoksen aikayksikköä kohden radiaaneina. Tästä johdetaan kulmakiihtyvyys, joka puolestaan ilmoittaa kulmanopeuden muutostahdin [rad/s^2].</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Kiihtyvyys&diff=63298 2009-07-26T10:00:56Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Kiihtyvyys''', (tunnus &lt;math&gt;\kiihtyvyys\,&lt;/math&gt;), [m/s^2], kuvaa nopeuden '''v, [m/s]''', muutosta ajan '''t, [s]''' suhteen. Kiihtyvyys voi olla positiivista (nopeus kasvaa) tai negatiivista (nopeus vähenee; hidastuvuus). Autoista puhuttaessa puhutaan aina tavallisesti kiihtyvyydestä nopeudesta 0 km/h johonkin tiettyyn nopeuteen, esimerkiksi 100 km/h. Tällöin puhutaan lineaarikiihtyvyydestä <br /> '''a = Δv/Δt'''.<br /> <br /> Kiihtyvyyttä esiintyy kuitenkin myös ympyräliikkeessä. Kulmanopeus (tunnus &lt;math&gt;\omega\,&lt;/math&gt;)</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63254 2009-07-25T08:22:54Z

<p>62.240.86.73: /* Lähteet */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään yleensä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen. Pakoventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on yleensä n. 650 astetta Celsiusta, mutta ne voivat käydä jopa 800 asteisina.<br /> <br /> == Imuventtiili ==<br /> <br /> '''Imuventtiileihin''' ei kohdistu yhtä paljon lämpörasitusta kuin pakoventtiileihin, sillä sylinteriin tuleva ilma tai ilmapolttoaineseos viilentää niitä jatkuvasti. Tästä syystä imuventtiileiden materiaalivaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pakoventtiileillä. Imuventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on n. 400 astetta Celsiusta.<br /> <br /> Tyypillinen materiaali imuventtiilille on martensiittinen, matalahiilinen teräs, johon on sekoitettu mangaania, kromia tai piitä lisäämään korroosion- ja lämmönsietokykyä. Tällaiselle teräkselle on tyypillistä erittäin kova, huoneenlämmössä 35-55 HRC, kiderakenne, jonka ansiosta venttiilillä on erinomainen kulutuksen- ja lämmönsietokyky.<br /> <br /> Perinteisessä polttomoottorissa, jossa ilmapolttoaineseos muodostetaan jo imusarjassa puhdistaa ilmaan sekoittunut polttoaine imuventtiileitä karstasta. Suorasuihkutusmoottoreissa polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin, jolloin imuventtiilit eivät pääse puhdistumaan yhtä tehokkaasti ja tuloksena voi olla jopa niin karstoittuneet venttiilit, että ne eivät enää tiivisty istukkaa vasten kunnolla.<br /> <br /> Sekä imu-, että pakoventtiileiden ominaisuuksia voidaan parantaa myös erilaisilla pintakäsittelyillä. Tyypillisimpiä ovat venttiilivarren kromipinnoitus tai mustanitraus, sekä venttiilin otsapinnan stelliitti- tai keraaminen pinnoitus. Venttiilivarsi voidaan myös pinnoittaa kitkaa vähentävällä pinnoittella, jolloin myös venttiilin karstoittumisherkkyys vähenee.<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx Engine Builder: Venttiieiden valinta]-artikkeli. 25.07.2009<br /> *Artikkeli käyttää sisältöä [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] [http://fi.wikipedia.org/wiki/{{{pakoventtiili}}} pakoventtiili]-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GFDL]-lisenssillä.<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63247 2009-07-25T08:22:31Z

<p>62.240.86.73: /* Lähteet */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään yleensä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen. Pakoventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on yleensä n. 650 astetta Celsiusta, mutta ne voivat käydä jopa 800 asteisina.<br /> <br /> == Imuventtiili ==<br /> <br /> '''Imuventtiileihin''' ei kohdistu yhtä paljon lämpörasitusta kuin pakoventtiileihin, sillä sylinteriin tuleva ilma tai ilmapolttoaineseos viilentää niitä jatkuvasti. Tästä syystä imuventtiileiden materiaalivaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pakoventtiileillä. Imuventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on n. 400 astetta Celsiusta.<br /> <br /> Tyypillinen materiaali imuventtiilille on martensiittinen, matalahiilinen teräs, johon on sekoitettu mangaania, kromia tai piitä lisäämään korroosion- ja lämmönsietokykyä. Tällaiselle teräkselle on tyypillistä erittäin kova, huoneenlämmössä 35-55 HRC, kiderakenne, jonka ansiosta venttiilillä on erinomainen kulutuksen- ja lämmönsietokyky.<br /> <br /> Perinteisessä polttomoottorissa, jossa ilmapolttoaineseos muodostetaan jo imusarjassa puhdistaa ilmaan sekoittunut polttoaine imuventtiileitä karstasta. Suorasuihkutusmoottoreissa polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin, jolloin imuventtiilit eivät pääse puhdistumaan yhtä tehokkaasti ja tuloksena voi olla jopa niin karstoittuneet venttiilit, että ne eivät enää tiivisty istukkaa vasten kunnolla.<br /> <br /> Sekä imu-, että pakoventtiileiden ominaisuuksia voidaan parantaa myös erilaisilla pintakäsittelyillä. Tyypillisimpiä ovat venttiilivarren kromipinnoitus tai mustanitraus, sekä venttiilin otsapinnan stelliitti- tai keraaminen pinnoitus. Venttiilivarsi voidaan myös pinnoittaa kitkaa vähentävällä pinnoittella, jolloin myös venttiilin karstoittumisherkkyys vähenee.<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx Engine Builder: Venttiieiden valinta]-artikkeli. 25.07.2009<br /> *Artikkeli käyttää sisältöä [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] [http://fi.wikipedia.org/wiki/{{{pakoventtiili}}} {{{pakoventtiili}}}]-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GFDL]-lisenssillä.<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63246 2009-07-25T08:21:18Z

<p>62.240.86.73: /* Imuventtiili */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään yleensä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen. Pakoventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on yleensä n. 650 astetta Celsiusta, mutta ne voivat käydä jopa 800 asteisina.<br /> <br /> == Imuventtiili ==<br /> <br /> '''Imuventtiileihin''' ei kohdistu yhtä paljon lämpörasitusta kuin pakoventtiileihin, sillä sylinteriin tuleva ilma tai ilmapolttoaineseos viilentää niitä jatkuvasti. Tästä syystä imuventtiileiden materiaalivaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pakoventtiileillä. Imuventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on n. 400 astetta Celsiusta.<br /> <br /> Tyypillinen materiaali imuventtiilille on martensiittinen, matalahiilinen teräs, johon on sekoitettu mangaania, kromia tai piitä lisäämään korroosion- ja lämmönsietokykyä. Tällaiselle teräkselle on tyypillistä erittäin kova, huoneenlämmössä 35-55 HRC, kiderakenne, jonka ansiosta venttiilillä on erinomainen kulutuksen- ja lämmönsietokyky.<br /> <br /> Perinteisessä polttomoottorissa, jossa ilmapolttoaineseos muodostetaan jo imusarjassa puhdistaa ilmaan sekoittunut polttoaine imuventtiileitä karstasta. Suorasuihkutusmoottoreissa polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin, jolloin imuventtiilit eivät pääse puhdistumaan yhtä tehokkaasti ja tuloksena voi olla jopa niin karstoittuneet venttiilit, että ne eivät enää tiivisty istukkaa vasten kunnolla.<br /> <br /> Sekä imu-, että pakoventtiileiden ominaisuuksia voidaan parantaa myös erilaisilla pintakäsittelyillä. Tyypillisimpiä ovat venttiilivarren kromipinnoitus tai mustanitraus, sekä venttiilin otsapinnan stelliitti- tai keraaminen pinnoitus. Venttiilivarsi voidaan myös pinnoittaa kitkaa vähentävällä pinnoittella, jolloin myös venttiilin karstoittumisherkkyys vähenee.<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx Engine Builder: Venttiieiden valinta]-artikkeli. 25.07.2009<br /> *Artikkeli käyttää sisältöä [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] [http://fi.wikipedia.org/wiki/{{{1}}} {{{1}}}]-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GFDL]-lisenssillä.<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilinohjuri&diff=63255 2009-07-25T08:14:20Z

<p>62.240.86.73: /* Katso myös */</p> <hr /> <div>'''Venttiilinohjuri''' on sylinterikanteen, tavallisesti puristussovitteella, kiinnitetty putkimainen holkki, jonka tehtävä on paikoittaa venttiili kanteen. Tällä varmistetaan, että venttiililautasen tiivistepinta osuu oikealle kohdalle kanteen ja venttiili ei vuoda. Ohjurin tehtävä on myös siirtää palotapahtuman venttiiliin kohdistama lämpö sylinterikanteen ja sitä kautta jäähdytysnesteeseen. Venttiiliohjureiden materiaaleina käytetään mm. bronssia ja terästä.<br /> <br /> Kulunut venttiiliohjuri ei enää kohdista venttiiliä oikein, jolloin sen tiivistys heikkenee. Tästä johtuen moottorista voi kadota paljon kaivattua tehoa. Venttiilivarren ja ohjurin välistä voi vuotaa palotilaan öljyä, jolloin moottoriöljyä kuluu ja auto savuttaa. Kansiremonttia tehdessä ja varsinkin venttiileitä vaihdettaessa kannattaa venttiiliohjurit aina vähintään tarkistaa ja vaihtaa kuluneet uusiin.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Venttiilikoneisto]]<br /> * [[Venttiili]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63245 2009-07-25T08:12:02Z

<p>62.240.86.73: /* Imuventtiili */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään yleensä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen. Pakoventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on yleensä n. 650 astetta Celsiusta, mutta ne voivat käydä jopa 800 asteisina.<br /> <br /> == Imuventtiili ==<br /> <br /> '''Imuventtiileihin''' ei kohdistu yhtä paljon lämpörasitusta kuin pakoventtiileihin, sillä sylinteriin tuleva ilma tai ilmapolttoaineseos viilentää niitä jatkuvasti. Tästä syystä imuventtiileiden materiaalivaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pakoventtiileillä. Imuventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on n. 400 astetta Celsiusta.<br /> <br /> Tyypillinen materiaali imuventtiilille on martensiittinen, matalahiilinen teräs, johon on sekoitettu mangaania, kromia tai piitä lisäämään korroosion- ja lämmönsietokykyä. Tällaiselle teräkselle on tyypillistä erittäin kova, huoneenlämmössä 35-55 HRC, kiderakenne, jonka ansiosta venttiilillä on erinomainen kulutuksen- ja lämmönsietokyky.<br /> <br /> Perinteisessä polttomoottorissa, jossa ilmapolttoaineseos muodostetaan jo imusarjassa puhdistaa ilmaan sekoittunut polttoaine imuventtiileitä karstasta. Suorasuihkutusmoottoreissa polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin, jolloin imuventtiilit eivät pääse puhdistumaan yhtä tehokkaasti ja tuloksena voi olla jopa niin karstoittuneet venttiilit, että ne eivät enää tiivisty istukkaa vasten kunnolla.<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx Engine Builder: Venttiieiden valinta]-artikkeli. 25.07.2009<br /> *Artikkeli käyttää sisältöä [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] [http://fi.wikipedia.org/wiki/{{{1}}} {{{1}}}]-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GFDL]-lisenssillä.<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63241 2009-07-25T08:11:30Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään yleensä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen. Pakoventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on yleensä n. 650 astetta Celsiusta, mutta ne voivat käydä jopa 800 asteisina.<br /> <br /> == Imuventtiili ==<br /> <br /> '''Imuventtiileihin''' ei kohdistu yhtä paljon lämpörasitusta kuin pakoventtiileihin, sillä sylinteriin tuleva ilma tai ilmapolttoaineseos viilentää niitä jatkuvasti. Tästä syystä imuventtiileiden materiaalivaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pakoventtiileillä.<br /> <br /> Tyypillinen materiaali imuventtiilille on martensiittinen, matalahiilinen teräs, johon on sekoitettu mangaania, kromia tai piitä lisäämään korroosion- ja lämmönsietokykyä. Tällaiselle teräkselle on tyypillistä erittäin kova, huoneenlämmössä 35-55 HRC, kiderakenne, jonka ansiosta venttiilillä on erinomainen kulutuksen- ja lämmönsietokyky.<br /> <br /> Perinteisessä polttomoottorissa, jossa ilmapolttoaineseos muodostetaan jo imusarjassa puhdistaa ilmaan sekoittunut polttoaine imuventtiileitä karstasta. Suorasuihkutusmoottoreissa polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin, jolloin imuventtiilit eivät pääse puhdistumaan yhtä tehokkaasti ja tuloksena voi olla jopa niin karstoittuneet venttiilit, että ne eivät enää tiivisty istukkaa vasten kunnolla.<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx Engine Builder: Venttiieiden valinta]-artikkeli. 25.07.2009<br /> *Artikkeli käyttää sisältöä [http://fi.wikipedia.org Wikipedian] [http://fi.wikipedia.org/wiki/{{{1}}} {{{1}}}]-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GFDL]-lisenssillä.<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63240 2009-07-25T08:11:12Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään yleensä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen. Pakoventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on yleensä n. 650 astetta Celsiusta, mutta ne voivat käydä jopa 800 asteisina.<br /> <br /> == Imuventtiili ==<br /> <br /> '''Imuventtiileihin''' ei kohdistu yhtä paljon lämpörasitusta kuin pakoventtiileihin, sillä sylinteriin tuleva ilma tai ilmapolttoaineseos viilentää niitä jatkuvasti. Tästä syystä imuventtiileiden materiaalivaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pakoventtiileillä.<br /> <br /> Tyypillinen materiaali imuventtiilille on martensiittinen, matalahiilinen teräs, johon on sekoitettu mangaania, kromia tai piitä lisäämään korroosion- ja lämmönsietokykyä. Tällaiselle teräkselle on tyypillistä erittäin kova, huoneenlämmössä 35-55 HRC, kiderakenne, jonka ansiosta venttiilillä on erinomainen kulutuksen- ja lämmönsietokyky.<br /> <br /> Perinteisessä polttomoottorissa, jossa ilmapolttoaineseos muodostetaan jo imusarjassa puhdistaa ilmaan sekoittunut polttoaine imuventtiileitä karstasta. Suorasuihkutusmoottoreissa polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin, jolloin imuventtiilit eivät pääse puhdistumaan yhtä tehokkaasti ja tuloksena voi olla jopa niin karstoittuneet venttiilit, että ne eivät enää tiivisty istukkaa vasten kunnolla.<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx Engine Builder: Venttiieiden valinta]-artikkeli. 25.07.2009<br /> <br /> {{Wikipedia|Pakoventtiili}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63239 2009-07-25T08:08:54Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään yleensä austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen. Pakoventtiileiden tyypillinen käyntilämpötila on yleensä n. 650 astetta Celsiusta, mutta ne voivat käydä jopa 800 asteisina.<br /> <br /> == Imuventtiili ==<br /> <br /> '''Imuventtiileihin''' ei kohdistu yhtä paljon lämpörasitusta kuin pakoventtiileihin, sillä sylinteriin tuleva ilma tai ilmapolttoaineseos viilentää niitä jatkuvasti. Tästä syystä imuventtiileiden materiaalivaatimukset eivät ole yhtä kovat kuin pakoventtiileillä.<br /> <br /> Tyypillinen materiaali imuventtiilille on martensiittinen, matalahiilinen teräs, johon on sekoitettu mangaania, kromia tai piitä lisäämään korroosion- ja lämmönsietokykyä. Tällaiselle teräkselle on tyypillistä erittäin kova, huoneenlämmössä 35-55 HRC, kiderakenne, jonka ansiosta venttiilillä on erinomainen kulutuksen- ja lämmönsietokyky.<br /> <br /> Perinteisessä polttomoottorissa, jossa ilmapolttoaineseos muodostetaan jo imusarjassa puhdistaa ilmaan sekoittunut polttoaine imuventtiileitä karstasta. Suorasuihkutusmoottoreissa polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin, jolloin imuventtiilit eivät pääse puhdistumaan yhtä tehokkaasti ja tuloksena voi olla jopa niin karstoittuneet venttiilit, että ne eivät enää tiivisty istukkaa vasten kunnolla.<br /> <br /> {{Wikipedia|Pakoventtiili}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63238 2009-07-25T07:52:13Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään usein ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet. Koska pakoventtiileissä nimenomaan lämmönjohtokyky on tärkeä ominaisuus tulee myös venttiilin tiivistys istukkaan olla mahdollisimman hyvä ja venttiilijousen olla riittävän vahva vetämään venttiili tiukasti istukkaa vastan. Tiiveydellä varmistetaan paitsi puristuspaineen säilyminen, mutta myös hyvä lämmmön johtuminen kanteen.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen.<br /> <br /> {{Wikipedia|Pakoventtiili}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiili&diff=63236 2009-07-25T07:49:54Z

<p>62.240.86.73: /* Pakoventtiili */</p> <hr /> <div>[[Kuva:Venttiilit.jpg|thumb|200px|Kaksi lautasventtiiliä]]<br /> '''Venttiilillä''' tarkoitetaan moottoreista puhuttaessa moottorin osaa, jonka tehtävänä on sulkea palotila puristus- ja työtahdin aikana sekä avata tuoreelle polttoaineseokselle tie palotilaan ja pakokaasuille reitti pakokanavaan. Tavallisin venttiilityyppi on lautasventiili.<br /> <br /> Venttiileitä käytetään [[Polttomoottori|nelitahtimoottoreissa]], ja niitä on yksinkertaisimmillaan kaksi kappaletta sylinteriä kohden. Nämä kaksi venttiiliä ovat '''pakoventtiili''' ja '''imuventtiili'''. Imuventtiili päästää polttoaineen ja ilman seosta palotilaan imukanavasta, ja pakoventtiili taas päästää pakokaasut palotilasta pakokanavaan. Venttiilejä ohjataan [[nokka-akseli|nokka-akselilla]] joka pyöriessään avaa venttiilit oikeaan aikaan. [[Venttiilinjousi]] painaa venttiiliä nokka-akselia tai venttiilin istukkapintaa vasten. Venttiilinjousi on venttiilin yläpäähän kiinnitetyn lautasen ja [[sylinterikansi|sylinterikannen]] välissä.<br /> <br /> Perinteisesti palotilassa on vain kaksi venttiiliä. Nykyautoissa on monesti neljä tai viisikin venttiiliä palotilaa kohti. Tämä mahdollistaa suuremmat virtaukset ja sitä kautta paremman täytön sylinterille. Usein mallisarjan tehokkaammat mallit on varustettu ''moniventtiilitekniikalla'' ja [[karvalakkimalli|karvalakkimalleissa]] on perinteiset kaksi venttiiliä sylinteriä kohden.<br /> <br /> == Pakoventtiili ==<br /> <br /> '''Pakoventtiilin''' tehtävänä on avata kanava [[moottori]]n [[sylinteri]]stä [[pakosarja]]an, jotta [[pakokaasu]]t pääsisivät virtaamaan ulos sylinteristä. Vaativien olosuhteiden vuoksi pakoventtiililtä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: hyvä lämmönsietokyky, hyvä kuumalujuus, hyvä iskulujuus, pieni ominaispaino, tarkka tiivistys ja hyvät virtausominaisuudet lautasen pinnalla.<br /> <br /> Pakoventtiileitä on useita eri tyyppisiä, joista yleisin [[nelitahtimoottori|nelitahtimoottoreissa]] käytetty venttiilityyppi on lautasventtiili. [[kaksitahtimoottori|Kaksitahtisissa]] [[polttomoottori|polttomoottoreissa]] käytetään usein luistiventtiileitä.<br /> <br /> Lautaspakoventtiilit koostuvat kolmesta eri osasta: Venttiilivarresta, lautasesta sekä lautasen reunasta, joka painuu istukkaa vasten. Jokainen näistä osista on valmistettu eri materiaalista niille haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Lautanen tulee valmistaa hyvin kuumuutta kestävästä materiaalista ja lautasen reuna materiaalista, jolla on hyvät tiivistys-, lämmönsieto- ja kestävyysominaisuudet. Venttiilivarrella taas on oltava hyvät lämmönsiirto- ja iskulujuusominaisuudet. Tästä syystä pakoventtiileiden materiaalina käytetään usein ruostumattomia teräksiä, joissa on suuri kromi- ja nikkelipitoisuus. Joissain tapauksissa venttiilin otsapinta voidaan päällystää esimerkiksi stelliitillä, jolloin saavutetaan vielä parempi kulumisen ja lämmönkestokyky.<br /> <br /> Pakoventtiilin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa suurelta osin materiaalivalinnoilla sekä valmistustarkkuudella. Jotta venttiili saataisiin kestämään niin kuin sen on tarkoitettu, on sen täytettävä seuraavat ehdot: Oikea venttiilinohjaimen välys, ohjaimen ja istukan samankeskisyys, huollon tarpeen tarkastus oikein väliajoin sekä oikeaoppiset huolto- ja puhdistustoimenpiteet.<br /> <br /> Korkeasti viritetyissä ja kilpamoottoreissa käytetään usein onttoja pakoventtiileitä, jotka ovat täytetty natriumilla. Koska pakoventtiiliin kohdistuu suuri lämpörasitus, on sen lämmönjohtokyky eriyisen tärkeä ominaisuus. Venttiilin sisällä oleva natrium nesteytyy palolämmön vaikutuksesta, jolloin nestemäinen natrium alkaa kiertää venttiilin sisällä johtaen enemmän lämpö venttiilivarren kautta kanteen. Umpinainen venttiili puolestaan johtaa 75 % siihen kohdistuvasta lämmöstä venttiilin tiivistepinnan kautta istukkaan ja loput 25 % varren kautta, jolloin lämpökuorma ei ole natrium-täytteiseen venttiiliin verrattuna yhtä tasainen.<br /> <br /> {{Wikipedia|Pakoventtiili}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilikoneisto&diff=63283 2009-07-25T07:38:08Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n &quot;yläkerrassa&quot;, ja siihen kuuluvat lähes kaikki kannen liikkuvat osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]].<br /> <br /> Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumaan paremmin.<br /> <br /> Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiileitä käyttävät nokka-akselit ovat ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden. Kannen yläpuolisia ([[SOHC]] tai OHC) nokka-akseleita on tyypillisesti joko yksi, joka ohjaa sekä imu-, että pakoventtiileitä tai kaksi ([[DOHC]]) per kansi, jolloin toinen nokka ohjaa imu- ja toinen pakoventtiileitä.<br /> <br /> On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty.<br /> <br /> [[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[hydrauliset venttiilinnostimet]]<br /> * [[Venttiili]]<br /> * [[venttiilinohjuri]]<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.autoeducation.com/rm_preview/valve_train.htm AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto] 24.07.2009<br /> <br /> {{Tynkä/Moottori}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilikoneisto&diff=63234 2009-07-25T07:37:45Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n yläkerrassa, ja siihen kuuluvat lähes kaikki kannen liikkuvat osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]].<br /> <br /> Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumaan paremmin.<br /> <br /> Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiileitä käyttävät nokka-akselit ovat ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden. Kannen yläpuolisia ([[SOHC]] tai OHC) nokka-akseleita on tyypillisesti joko yksi, joka ohjaa sekä imu-, että pakoventtiileitä tai kaksi ([[DOHC]]) per kansi, jolloin toinen nokka ohjaa imu- ja toinen pakoventtiileitä.<br /> <br /> On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty.<br /> <br /> [[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[hydrauliset venttiilinnostimet]]<br /> * [[Venttiili]]<br /> * [[venttiilinohjuri]]<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.autoeducation.com/rm_preview/valve_train.htm AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto] 24.07.2009<br /> <br /> {{Tynkä/Moottori}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilikoneisto&diff=63233 2009-07-25T07:36:25Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n yläkerrassa, ja siihen kuuluu lähes kaikki osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]].<br /> <br /> Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumaan paremmin.<br /> <br /> Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiileitä käyttävät nokka-akselit ovat ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden. Kannen yläpuolisia ([[SOHC]] tai OHC) nokka-akseleita on tyypillisesti joko yksi, joka ohjaa sekä imu-, että pakoventtiileitä tai kaksi ([[DOHC]]) per kansi, jolloin toinen nokka ohjaa imu- ja toinen pakoventtiileitä.<br /> <br /> On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty.<br /> <br /> [[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[hydrauliset venttiilinnostimet]]<br /> * [[Venttiili]]<br /> * [[venttiilinohjuri]]<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.autoeducation.com/rm_preview/valve_train.htm AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto] 24.07.2009<br /> <br /> {{Tynkä/Moottori}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilikoneisto&diff=63232 2009-07-25T07:35:50Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n yläkerrassa, ja siihen kuuluu lähes kaikki osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]].<br /> <br /> Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumaan paremmin.<br /> <br /> Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiileitä käyttävät nokka-akselit ovat ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden. Kannen yläpuolisia (OHC) nokka-akseleita on tyypillisesti joko yksi, joka ohjaa sekä imu-, että pakoventtiileitä tai kaksi ([[DOHC]]) per kansi, jolloin toinen nokka ohjaa imu- ja toinen pakoventtiileitä.<br /> <br /> On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty.<br /> <br /> [[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[hydrauliset venttiilinnostimet]]<br /> * [[Venttiili]]<br /> * [[venttiilinohjuri]]<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.autoeducation.com/rm_preview/valve_train.htm AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto] 24.07.2009<br /> <br /> {{Tynkä/Moottori}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilikoneisto&diff=63231 2009-07-25T07:34:57Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n yläkerrassa, ja siihen kuuluu lähes kaikki osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]].<br /> <br /> Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumaan paremmin.<br /> <br /> Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiileitä käyttävät nokka-akselit ovat ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden. Kannen yläpuolisia (OHC) nokka-akseleita on tyypillisesti joko yksi, joka ohjaa sekä imu-, että pakoventtiileitä tai kaksi (DOHC) per kansi, jolloin toinen nokka ohjaa imu- ja toinen pakoventtiileitä.<br /> <br /> On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty.<br /> <br /> [[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[hydrauliset venttiilinnostimet]]<br /> * [[Venttiili]]<br /> * [[venttiilinohjuri]]<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.autoeducation.com/rm_preview/valve_train.htm AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto] 24.07.2009<br /> <br /> {{Tynkä/Moottori}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilikoneisto&diff=63230 2009-07-25T07:32:01Z

<p>62.240.86.73: /* Katso myös */</p> <hr /> <div>'''Venttiilikoneisto''' sijaitsee [[polttomoottori]]n yläkerrassa, ja siihen kuuluu lähes kaikki osat venttiileistä keinuvipuihin ja nokka-akseliin/akseleihin. Nykyään se on sijoitettu aina [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. [[Nokka-akseli]] sijaitsi ennen useimpien moottoreiden [[lohko]]ssa ([[OHV]]), josta se [[työntötanko]]jen ja muiden laitteiden avulla ohjasi [[venttiili|venttiileitä]].<br /> <br /> Nykyaikaisissa nelitahtomoottoreissa venttiilikoneisto koostuu venttiileistä, venttiilinnostimista, venttiilijousista ja nokka-akselista. Nokka-akseleita käyttää jakohihna, -ketju tai hammaspyörät, joka on välitetty niin, että nokka-akseli(t) pyörähtää aina kerran kahta kampiakselin kierrosta kohden. Imutahdin aikana avautuu imuventtiili ja pakotahdin aikana pakoventtiili. Venttiileitä on siis vähintään kaksi jokaista sylinteriä kohden, mutta monissa nykymoottoreissa käytetään neljää tai jopa viittä venttiiliä, jolloin venttiileiden pinta-ala kasvaa. Näin sylinteriin saadaan enemmän ilmaa ja pakoaasu pääsee vapautumiaan paremmin.<br /> <br /> Nelitahtimoottorin toiminnan kannalta on kriittistä, että venttiilit avautuvat juuri oikeaan aikaan. Näin palotapahtuma saadaan ajoitettua juuri oikealle hetkelle. Tästä syystä venttiilikoneisto on ajoitettu tarkasti kampiakseliin nähden.<br /> <br /> On myös olemassa niin sanottuja ''[[sivuventtiilimoottori|sivuventtiilimoottoreita]]''. Nimensä mukaisesti tällaisissa moottoreissa venttiilit ovat sijoitettu sylinterin sivuun. Rakenne on todella yksinkertainen, mutta sillä on monia heikkouksia, joiden takia 1950-luvun jälkeen ei henkilöautoissa ole sivuventtiilein varustettuja moottoreita käytetty.<br /> <br /> [[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] ei venttiileitä eikä niiden koneistoja ole lainkaan.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[hydrauliset venttiilinnostimet]]<br /> * [[Venttiili]]<br /> * [[venttiilinohjuri]]<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> * [http://www.autoeducation.com/rm_preview/valve_train.htm AutoEductaction.com: Venttiilikoneisto] 24.07.2009<br /> <br /> {{Tynkä/Moottori}}<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

62.240.86.73 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Venttiilinohjuri&diff=63243 2009-07-25T05:53:42Z

<p>62.240.86.73: </p> <hr /> <div>'''Venttiilinohjuri''' on sylinterikanteen, tavallisesti puristussovitteella, kiinnitetty putkimainen holkki, jonka tehtävä on paikoittaa venttiili kanteen. Tällä varmistetaan, että venttiililautasen tiivistepinta osuu oikealle kohdalle kanteen ja venttiili ei vuoda. Ohjurin tehtävä on myös siirtää palotapahtuman venttiiliin kohdistama lämpö sylinterikanteen ja sitä kautta jäähdytysnesteeseen. Venttiiliohjureiden materiaaleina käytetään mm. bronssia ja terästä.<br /> <br /> Kulunut venttiiliohjuri ei enää kohdista venttiiliä oikein, jolloin sen tiivistys heikkenee. Tästä johtuen moottorista voi kadota paljon kaivattua tehoa. Venttiilivarren ja ohjurin välistä voi vuotaa palotilaan öljyä, jolloin moottoriöljyä kuluu ja auto savuttaa. Kansiremonttia tehdessä ja varsinkin venttiileitä vaihdettaessa kannattaa venttiiliohjurit aina vähintään tarkistaa ja vaihtaa kuluneet uusiin.<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Venttiilikoneisto]]</div>

62.240.86.73