https://www.autowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=80.221.95.158 2026-04-18T12:32:36Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.32.4 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Polttoaineensuihkutus&diff=123413 2014-01-07T14:20:47Z

<p>80.221.95.158: /* Moottorin toiminta */</p> <hr /> <div>{{Korjattava/laajennus}}<br /> <br /> '''Polttoaineensuihkutusjärjestelmän''' avulla tuotetaan bensiinimoottorille polttoaineseos, jonka polttamisesta moottori saa käyttövoimansa. Tässä seoksessa ilman ja bensiinin määrän suhde on oltava tarkasti oikea, jotta moottori toimisi taloudellisesti, tehokkaasti ja tuottaisi mahdollisimman vähän päästöjä. Näiden vaatimusten tiukentuessa on polttoaineseoksen muodostuksessa siirrytty kaasuttimista suihkutuslaitteisiin. Kaasuttimella ei kuitenkaan voitu enää säädellä polttoaineen syöttöä niin tarkasti, että 90-luvun alussa kiristyneet [[päästöluokitukset]] olisi voitu täyttää. Erityisesti kolmitoimikatalysaattorin toiminta edellyttää tarkasti oikeaa seossuhdetta, minkä aikaansaaminen kaasuttimen avulla on lähes mahdotonta. Nämä ongelmat pakottivat lopulta siirtymään täysin suihkutuslaitteiden käyttöön.<br /> <br /> Kaasuttimen rinnalla käytettiin kuitenkin jo kymmeniä vuosia polttoaineen ruiskutusjärjestelmiä, jotka ovatkin nykyään korvanneet kaasuttimet kokonaan. Ensimmäiset ruiskutusjärjestelmät olivat ns. [[mekaaninen ruisku|mekaanisia järjestelmiä]].<br /> <br /> == Hyödyt ==<br /> === Moottorin toiminta ===<br /> Toiminnalliset hyödyt kuljettajan kannalta:<br /> <br /> * Moottori reagoi nopeasti kaasun painamiseen.<br /> * Helpompi käynnistäminen '''Huom! Ruiskutusmoottoreissa kaasupolkimen painaminen käynnistyksen yhteydessä on ehdottomasti kielletty!'''<br /> * Parempi toiminta kuumissa tai kylmissä lämpötiloissa<br /> * Pidemmät huoltovälit<br /> * Parempi tehokkuus<br /> <br /> Moottorin ilma-polttoainesuhteen täytyy olla tarkasti ohjattu kaikissa olosuhteissa, jotta saavutetaan haluttu moottorin suorituskyky, ajettavuus ja polttoainekulutus, päästöarvoja unohtamatta. Nykyajan ruiskutuslaitteistot säätävät polttoainemäärän hyvin tarkasti käyttäen apunaan lambdatunnistimelta saamiaan arvoja.<br /> <br /> === Päästöt ja tehokkuus ===<br /> Ruiskutuslaitteisto parantaa moottorin tehokkuutta, koska polttoaineseoksesta muodostuu tasalaatuisempaa kuin kaasuttimella aikaansaadusta seoksesta. Tasalaatuisempi seos palaa täydellisemmin, mikä johtaa polttoaineenkulutuksen ja päästötason alenemiseen.<br /> <br /> == Rakenne ja toiminta ==<br /> Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa ruiskutusventtiilien suuttimien lukumäärän mukaan 1-piste- ja monipisteruiskutusjärjestelmiin. yksipisteruiskutuksessa yksi suutin syöttää polttoaineen kaikille moottorin sylintereille, kun taas monipisteruiskutuksessa jokaiselle sylinterille on oma ruiskutussuuttimensa. Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa myös polttoaineen ruiskutuspaikan mukaan imusarjaruiskutusjärjestelmiin ja suoraruiskutusjärjestelmiin. Suoraruiskutusjärjestelmät suihkuttavat polttoaineen suoraan palotilaan. Imusarjaruiskutusjärjestelmissä polttoaine suihkutetaan imusarjaan, jossa se sekoituu imusarjassa virtaavaan ilmaan muodostaen polttoaineseoksen.<br /> Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa ruiskutustapansa mukaan jaksottais- eli pulssi- ja jatkuvasuihkutteisiin laitteistoihin.<br /> <br /> Suihkutusjärjestelmässä on polttoainelaitteet, jotka hallitsevat polttonesteen liikkeet järjestelmässä, ja ohjausjärjestelmä, joka ohjaa polttoainelaitteita. Ohjausjärjestelmä on yleensä elektroninen järjestelmä, jossa on ohjausyksikkö, joka ohjaa suihkutusventtiileitä antureilta saamansa tiedon perusteella. Polttoainelaitteita ovat polttoainepumppu, joka tuottaa järjestelmään tarvittavan polttoaineen paineen, polttoaineputkisto, joka johtaa polttoaineen haluttuihin kohteisiin, paineensäädin, joka huolehtii oikean ruiskutuspaineen säilyttämisetä, ja suihkutusventtiilit, jotka ohjaavat polttoaineen pääsyä moottoriin.<br /> <br /> === Yksipistesuihkutusjärjestelmät ===<br /> Yksipistesuihkutusjärjestelmät eroavat toisistaan lähinnä rakenteellisesti. Kaikissa järjestelmissä on kuitenkin kaasuläpän yläpuolelle sijoitettu suihkutusventtiili, tasaisen seoksen jakautumisen vuoksi, ja niissä yleensä käytetään suihkutuspaineena hieman alle 1 baaria.<br /> <br /> == Eri polttoaineensuihkutusjärjestelmiä ==<br /> === Bosch-ruiskut ===<br /> * [[K-Jetronic]]<br /> * [[Ke-Jetronic]]<br /> * [[L-Jetronic]]<br /> * [[Le-Jetronic]]<br /> * [[D-Jetronic]]<br /> * [[Mono-Jetronic]]<br /> * [[Mono-Motronic]]<br /> * [[Motronic]]<br /> <br /> === Muut ruiskut ===<br /> * [[Denso]]<br /> * [[Digifant]] (VW)<br /> * [[GM Multec]]<br /> * [[Hestec]]<br /> * [[Hitachi]]<br /> * [[IAW Weber]]<br /> * [[Kefico]]<br /> * [[Kugelfischer]]<br /> * [[Lucas]]<br /> * [[Magneti Marelli]]<br /> * [[Mazda EGI]]<br /> * [[Mitsubishi ECI]]<br /> * [[Megasquirt]]<br /> * [[Motec]]<br /> * [[Pierburg]]<br /> * [[Spica]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Yhteispaineruiskutus]]<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

80.221.95.158 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Polttoaineensuihkutus&diff=123032 2013-12-20T17:42:23Z

<p>80.221.95.158: /* Moottorin toiminta */</p> <hr /> <div>{{Korjattava/laajennus}}<br /> <br /> '''Polttoaineensuihkutusjärjestelmän''' avulla tuotetaan bensiinimoottorille polttoaineseos, jonka polttamisesta moottori saa käyttövoimansa. Tässä seoksessa ilman ja bensiinin määrän suhde on oltava tarkasti oikea, jotta moottori toimisi taloudellisesti, tehokkaasti ja tuottaisi mahdollisimman vähän päästöjä. Näiden vaatimusten tiukentuessa on polttoaineseoksen muodostuksessa siirrytty kaasuttimista suihkutuslaitteisiin. Kaasuttimella ei kuitenkaan voitu enää säädellä polttoaineen syöttöä niin tarkasti, että 90-luvun alussa kiristyneet [[päästöluokitukset]] olisi voitu täyttää. Erityisesti kolmitoimikatalysaattorin toiminta edellyttää tarkasti oikeaa seossuhdetta, minkä aikaansaaminen kaasuttimen avulla on lähes mahdotonta. Nämä ongelmat pakottivat lopulta siirtymään täysin suihkutuslaitteiden käyttöön.<br /> <br /> Kaasuttimen rinnalla käytettiin kuitenkin jo kymmeniä vuosia polttoaineen ruiskutusjärjestelmiä, jotka ovatkin nykyään korvanneet kaasuttimet kokonaan. Ensimmäiset ruiskutusjärjestelmät olivat ns. [[mekaaninen ruisku|mekaanisia järjestelmiä]].<br /> <br /> == Hyödyt ==<br /> === Moottorin toiminta ===<br /> Toiminnalliset hyödyt kuljettajan kannalta:<br /> <br /> * Moottori reagoi nopeasti kaasun painamiseen.<br /> * Helpompi käynnistäminen '''Huom! Ruiskutusmoottoreissa kaasun painaminen käynnistyksen yhteydessä on ehdottomasti kielletty!'''<br /> * Parempi toiminta kuumissa tai kylmissä lämpötiloissa<br /> * Pidemmät huoltovälit<br /> * Parempi tehokkuus<br /> <br /> Moottorin ilma-polttoainesuhteen täytyy olla tarkasti ohjattu kaikissa olosuhteissa, jotta saavutetaan haluttu moottorin suorituskyky, ajettavuus ja polttoainekulutus, päästöarvoja unohtamatta. Nykyajan ruiskutuslaitteistot säätävät polttoainemäärän hyvin tarkasti käyttäen apunaan lambdatunnistimelta saamiaan arvoja.<br /> <br /> === Päästöt ja tehokkuus ===<br /> Ruiskutuslaitteisto parantaa moottorin tehokkuutta, koska polttoaineseoksesta muodostuu tasalaatuisempaa kuin kaasuttimella aikaansaadusta seoksesta. Tasalaatuisempi seos palaa täydellisemmin, mikä johtaa polttoaineenkulutuksen ja päästötason alenemiseen.<br /> <br /> == Rakenne ja toiminta ==<br /> Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa ruiskutusventtiilien suuttimien lukumäärän mukaan 1-piste- ja monipisteruiskutusjärjestelmiin. yksipisteruiskutuksessa yksi suutin syöttää polttoaineen kaikille moottorin sylintereille, kun taas monipisteruiskutuksessa jokaiselle sylinterille on oma ruiskutussuuttimensa. Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa myös polttoaineen ruiskutuspaikan mukaan imusarjaruiskutusjärjestelmiin ja suoraruiskutusjärjestelmiin. Suoraruiskutusjärjestelmät suihkuttavat polttoaineen suoraan palotilaan. Imusarjaruiskutusjärjestelmissä polttoaine suihkutetaan imusarjaan, jossa se sekoituu imusarjassa virtaavaan ilmaan muodostaen polttoaineseoksen.<br /> Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa ruiskutustapansa mukaan jaksottais- eli pulssi- ja jatkuvasuihkutteisiin laitteistoihin.<br /> <br /> Suihkutusjärjestelmässä on polttoainelaitteet, jotka hallitsevat polttonesteen liikkeet järjestelmässä, ja ohjausjärjestelmä, joka ohjaa polttoainelaitteita. Ohjausjärjestelmä on yleensä elektroninen järjestelmä, jossa on ohjausyksikkö, joka ohjaa suihkutusventtiileitä antureilta saamansa tiedon perusteella. Polttoainelaitteita ovat polttoainepumppu, joka tuottaa järjestelmään tarvittavan polttoaineen paineen, polttoaineputkisto, joka johtaa polttoaineen haluttuihin kohteisiin, paineensäädin, joka huolehtii oikean ruiskutuspaineen säilyttämisetä, ja suihkutusventtiilit, jotka ohjaavat polttoaineen pääsyä moottoriin.<br /> <br /> === Yksipistesuihkutusjärjestelmät ===<br /> Yksipistesuihkutusjärjestelmät eroavat toisistaan lähinnä rakenteellisesti. Kaikissa järjestelmissä on kuitenkin kaasuläpän yläpuolelle sijoitettu suihkutusventtiili, tasaisen seoksen jakautumisen vuoksi, ja niissä yleensä käytetään suihkutuspaineena hieman alle 1 baaria.<br /> <br /> == Eri polttoaineensuihkutusjärjestelmiä ==<br /> === Bosch-ruiskut ===<br /> * [[K-Jetronic]]<br /> * [[Ke-Jetronic]]<br /> * [[L-Jetronic]]<br /> * [[Le-Jetronic]]<br /> * [[D-Jetronic]]<br /> * [[Mono-Jetronic]]<br /> * [[Mono-Motronic]]<br /> * [[Motronic]]<br /> <br /> === Muut ruiskut ===<br /> * [[Denso]]<br /> * [[Digifant]] (VW)<br /> * [[GM Multec]]<br /> * [[Hestec]]<br /> * [[Hitachi]]<br /> * [[IAW Weber]]<br /> * [[Kefico]]<br /> * [[Kugelfischer]]<br /> * [[Lucas]]<br /> * [[Magneti Marelli]]<br /> * [[Mazda EGI]]<br /> * [[Mitsubishi ECI]]<br /> * [[Megasquirt]]<br /> * [[Motec]]<br /> * [[Pierburg]]<br /> * [[Spica]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Yhteispaineruiskutus]]<br /> <br /> [[Luokka:Moottorit]]</div>

80.221.95.158 https://www.autowiki.fi/index.php?title=Pumppusuutin&diff=123029 2013-12-20T11:50:03Z

<p>80.221.95.158: kh, suomen kieli ei tunne verbiä &quot;omaa&quot;</p> <hr /> <div>'''Suutin''' on [[dieselmoottori]]n polttoaineen annostelulaite. Näitä tarvitaan yksi jokaista moottorin sylinteriä kohden. Vanhemmissa dieselmoottoreissa suutin oli yksinkertainen laite, joka jousen muodostaman vastavoiman säätelemänä suoritti polttoaineen ruiskutuksen moottoriin. Tässä järjestelmässä tarvittiin erillinen ruiskutuspumppu syöttämään korkeapaineista polttoainetta suuttimille. Ruiskutuspumppu sekä suuttimet toimivat mekaanisesti ilman moottorinohjauselektroniikkaa.<br /> <br /> <br /> '''Pumppusuutin''' on laite, joka kohottaa dieselpolttoaineen paineen, ja hoitaa sylinterikohtaisen annostelun palotilaan.<br /> <br /> Näistä erotuksena ovat vielä ns. [[common-rail]]-tyyppiset ratkaisut, joissa korkeapaine muodostetaan yhteisellä pumpulla sylinterikohtaisille suuttimille, mutta annostelua ohjataan suutinkohtaisesti moottorinohjauselektroniikalla.<br /> <br /> [[Luokka:Tekniikka]]<br /> <br /> <br /> '''Perinteinen pumppusuutin'''<br /> <br /> Perinteiset ruiskutusjärjestelmät muodostavat ruiskutuspumpusta, johon eri sylinterien ruiskutusventtiilit on yhdistetty korkeapaineputkilla. Nykyiset nopeakäyntiset suorasuihkutusdieselmoottorit toimivat jopa 150MPa:n (1500 bar) ruiskutuspaineilla. Tämä aiheuttaisi monia ongelmia, sillä korkeapaineinen polttoneste ei käyttäydy korkeapaineputkessa kokoonpuristumattoman nesteen tavoin, vaan se noudattaa lähinnä äänen etenemistä väliaineessa. Niimpä esim. suuttimessa vallitseva paine saattaa kohota huomattavasti korkeammaksi kuin paine ruiskutuselementin sisällä. Tämä johtuu paineaaltojen heijastumisesta putkistossa. Järkevillä ulkomitoilla varustetun paineputkiston tilavuus rajoittaakin ruiskutuspumpun tuottaman paineen huippuarvoa ja putkien dynaaminen käyttäytyminen vaikeuttaa ruiskutustapahtuman hallintaa. Ts. syntyy helposti mm. jälkiruiskutusta, koska suutin avautuu uudelleen putkiston painevärähtelyjen johdosta. <br /> <br /> Näiden paineputkiston aiheuttamien epäkohtien välttämiseksi on siirrytty käyttämään pumppusuuttimia (esim. Bosch PDE). Pumppusuutin koostuu sylinterikohtaisesti sylinterikanteen asennettavasta ruiskutuspumppu- ja suutinkokonaisuudesta, jota nokka-akseli käyttää, joko suoraan tai keinuvivuston välityksellä. Jos nokka-akseli sijaitsee sylinterilohkossa, tarvitaan vielä nostimet ja työntötangot. <br /> <br /> Suoraan säädettävässä pumppusuutinjärjestelmässä (ruiskutuspaine jopa yli 180 MPa), jossa ohivirtauskanavaa sulkee ja avaa nopeatoiminen magneettiventtiili, syöttää suutin polttonestettä palotilaan aina kun mikroprosessoriohjaus pitää ohjausventtiilin suljettuna. Synkronoimalla venttiilin toiminta kampiakselin asentoon nähden voidaan myös ruiskutuksen alkuhetkeä säätää halutulla tavalla.<br /> <br /> Koska koko ruiskutustapahtuma kestää vain noin 1ms:n ajan on magneettiventtiilin liikken kestoajan oltava alle 10us, jotta voidaan saavuttaa vaadittava ruiskutusmäärän ja ruiskutusennakon säätötarkkuus. Sähkömagneetin liikuttaman venttiilineulan on vaikea saavuttaa tällaista nopeutta, koska sillä on melkoinen mekaaninen massahitaus. On lisäksi muistettava, että venttiilineulaan vaikuttaa suuri hydraulinen voima, ja vain suljettuna neula on täysin painetasapainossa.<br /> {{Korjattava/kuvitus}}</div>

80.221.95.158