AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

BMW M3

2008-02-04T19:30:17Z

84.249.142.236: /* M3 E90/E92 (2007–) */

{{mallisarja|
nimi = BMW M3|
kuva = |
valmistaja = BMW|
valmistusmaa = <br>Saksa|
valmistusaika = [[1985]]–|
luokka = |
kori = 2-ovinen [[Coupe]]<br>4-ovinen [[sedan]]<br>2-ovinen [[avoauto]]|
moottori = [[R4]], [[R6]], [[V8]]|
huippunopeus = |
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = |
päästöt = |
teho = |
voimanvälitys = [[takaveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = |
seuraaja = |
samaaluokkaa = }}

'''BMW M3''' on [[BMW Motorsport]]in valmistama [[BMW]]:n [[BMW 3-sarja|3-sarjaan]] perustuva urheiluauto. Ensimmäinen M3-malli esiteltiin vuonna 1986 ja siitä lähtien sellainen on kuulunut kaikkien sukupolvien mallistoon. Näin ollen ainoastaan ensimmäinen [[BMW E21|E21-sukupolvi]] on ollut markkinoilla ilman tätä suorituskykyistä vaihtoehtoa.

== M3 E30 (1986–) ==

[[Kuva:BMW M3 E30.jpg|200px|left|BMW M3 E30]]
{{Pääartikkeli|BMW M3 E30}}

Ensimmäinen M3 esiteltiin [[BMW E30]]-mallisarjaan mallivuonna [[1986]]. Auton tuotanto alkoi jo vuoden [[1985]] puolella. M3:ssa käytettiin 2,3-litraista, [[R4|nelisylinteristä]] [[BMW S14-moottori|S14-moottoria]]. Katalysaattorilla varustettu ensimmäinen malli oli teholtaan 143 kW (195 hv). Yksi syy tämän tehokkaan 2-ovisen mallin esittelyyn oli vastata [[Mercedes-Benz]]in asettamaan haasteeseen Touring Car -kilpasarjassa, kun se vuonna 1983 oli esitellyt tehokkaan [[Mercedes-Benz 190|190 2.3-16]]:n. Kilpa-autoilutoiminnan vuoksi esiteltiin myös ns. Evolution-malleja. Sääntöjen vuoksi autoista piti valmistaa myös katukelpoisia [[luokittelumalli|luokittelumalleja]]. Ensimmäisissä, ilman katalysaattoria valmistetuissa Evolution-malleissa teholukemia oli kasvatettu 215 (158 kW) hevosvoimaan. Evo II oli teholtaan 220 hv ja viimein Evo III -mallissa (tunnetaan myös nimellä Sport Evo) moottorin iskutilavuus oli kasvanut 2,5-litraan ja huipputeho oli 175 kW (236 hv). Tehokkaamman moottorin lisäksi nämä autot oli perus-M3:sta kevyempiä ja niiden ajo-ominaisuuksia on parannettu entisestään. M3:n menestys erilaisissa kilpa-autoiluluokissa olikin suuri.

Ulkonäöltään M3 eroaa selkeästi normimallista. Huomattava ero on nähtävissä mm. lokasuojien osalta, jotka M3:ssa ovat selkeästi levennetyt ja muodoltaan laatikkomaiset. Tällä muutoksella mahdollistui normaalia leveämpi raideleveys ja leveämmät renkaat. Auton pyöräntuennassa käytettiin kolme kertaa niin suurta [[Caster-kulma]]a kuin tavallisissa malleissa.

Perusmallisen M3:n valmistus lopetettiin vuonna [[1991]]. Autosta valmistettiin myös 786 kappaleen sarja [[Cabriolet]]-mallia. Avomalli oli aikanaan maailman nopein nelipaikkainen avoauto.

== M3 E36 (1993–) ==

[[Kuva:BMW M3 E36 coupe.jpg|200px|left|BMW M3 E36 Coupé]]
{{Pääartikkeli|BMW M3 E36}}

Alkuperäisen M3:n seuraaja esiteltiin [[Pariisin autonäyttely]]ssä vuonna [[1992]]. [[BMW E30|E30]] Coupé -malliin asennettiin nyt rivinelosen sijasta [[R6|rivikutonen]]. Kyseessä oli 3,0-litrainen [[BMW S50-moottori|S50B30]], jonka maksimiteho oli 210 kW (285 hv).

Mallivuodeksi [[1996]] M3:een esiteltiin uusi, 3,2-litrainen moottori ([[BMW S50B32-moottori|S50B32]], jonka myötä teholukemat kasvoivat 236 kW:iin (321 hv). Samalla malliin tuli myös 6-portainen vaihteisto ja [[BMW M5|M5]]:ssä käytetyt suuremmat jarrut. Vaihteistoksi pystyi valitsemaan myös BMW:n elektrohydraulisesti toimivan manuaalisen [[SMG]]-vaihteiston (Sequential Manual Gearbox). Tämä ainoastaan Euroopassa myyty 3,2-litrainen malli tunnetaan myös nimellä M3 Evolution (tai Evo). Yhdysvalloissa mallivuodesta 1995 lähtien myyty M3 oli aluksi varustettu heikkotehoisemmalla (176 kW) 3-litraisella moottorilla. Mallivuosina 1996–1999 moottorin tilavuus kasvoi 3,2 litraan, mutta huipputeho pysyi ennallaan.

Alkuperäisen Coupé-mallin rinnalle esiteltiin mallivuodeksi 1997 myös [[sedan]]-versio ja seuraavana vuonna myös avomalli. Sedanin valmistus lopetettiin jo vuonna [[1998]].

== M3 E46 (2001–) ==

[[Kuva:BMW-M3-2-E46-Coupe.jpg|200px|left|BMW M3 E46 Coupe (USA)]]
{{Pääartikkeli|BMW M3 E46}}

Kolmannen M3:n vuoro oli mallivuonna [[2001]]. Coupé-malli esiteltiin [[Geneven autonäyttely]]ssä keväällä [[2000]] ja Cabriolet [[NAIAS|Detroitissa]] vuonna [[2001]]. Moottori on edelleen kuusisylinterinen, mutta kyseessä on uusi 3,2-litrainen [[BMW S52B32-moottori|S52B32]], jonka huipputeho (252 kW) oli esittelyhetkellä korkein koskaan BMW:n valmistamassa ahtamattomassa moottorissa nähty lukema. Vaihteistovaihtoehdot olivat uudet: 6-vaihteinen manuaali tai kytkimetön [[SMG II]] -vaihteisto, jonka yhteydessä vaihdevalitsimet olivat F1-tyyliin ohjauspyörässä.

Vuoden 2001 syksyllä esiteltiin [[Frankfurtin autonäyttely]]ssä '''M3 CSL''', jota valmistettiin vuoden [[2003]] kesäkuun ja joulukuun välillä 1 400 kappaleen erä. Lyhenne CSL tulee sanoista ''Coupe Sport, Lightweight''. Moottoria oli viritetty entisestään ja teholukemat kasvoivat 360 hevosvoimaan. Varsinaista CSL-mallia ei koskaan viety Pohjois-Amerikkaan, mutta tiettyjä siitä lainattuja osia oli saatavissa siellä myytyyn M3-malliin lisävarusteina.

E46-mallisia autoja tuotiin maahantuojan kautta Suomeen kaikkiaan 83 kappaletta.

== M3 E90/E92 (2007–) ==

[[Kuva:BMW M3 E92 coupe backside.jpg|200px|left|BMW M3 E92 Coupe]]
{{Pääartikkeli|BMW M3 E90/E92}}

M3-mallisarjan E92 Coupe -malli esiteltiin kesällä 2007. Konseptimalli oli esitelty jo maaliskuussa [[Geneven autonäyttely]]ssä. Tuotantomallista lainattuja osia ovat mm. etu- ja takavalot, ovet sekä tavaratilan luukku. Muutoin lähes kaikki korin osat on erikseen suunniteltu konseptiautoa varten. Konseptimallissa oli jo sama V8-moottori kuin tuotantomallissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta M3-mallien historiassa kun moottori on [[V8]]-tyyppinen. Tilavuudeltaan moottori on 4,0 litraa ja suoritusarvot 309 kW (420 hv) / 400 Nm. Vaihdelaatikko on 7-portainen [[SMG]], mutta myös normaali 6-portainen manuaali on saatavilla. Keväällä [[2008]] odotetaan teräskatolla varustettua Cabriolet-mallia. Syksyllä 2007 esiteltiin [[Frankfurtin autonäyttely]]ssä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995 4-ovinen sedan-mallinen M3 (E90). E92 M3:sta odotellaan E46-sukupolven tapaan myös CSL-versiota (Coupe, Sport, Lightweight).

{{enWikipedia|BMW_M3}}
* [http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Pehmustettu+ohjus/HL20080126SI1AL02dp1 HS.fi 26.1.2008 - Pehmustettu ohjus]

[[Luokka:BMW|M3]]
[[Luokka:mallit|M3]]

Torsen

2007-11-18T17:28:02Z

84.249.142.236: /* Ominaisuuksia */

[[Kuva:Torsen93-2-3615.jpg|300px|right|thumb|Torsen C (2004)]]

'''Torsen''' [[tasauspyörästö]]n keksi amerikkalainen Vernon Gleasman (patentti vuonna [[1958]]) ja sitä valmisti Gleason Corporation. Torsen-[[neliveto]]järjestelmä perustuu ns. Torsen-keskitasauspyörästön (engl. Torsen differential) toimintaan. Torsen on lyhenne sanoista TORque SENsing (väännön tunteva). Kyseessä on itselukittuva mekaanisesti toimiva tasaus. Torsen-tasauspyörästöjä löytyy neljää eri versiota: T-1 (Type A), T-2 (Type B), T-2R (RaceMaster) ja uusin T-3 (Type C) versio, jota saa ''single''- tai ''Twin Differential'' -versiona. Twin Differential -mallissa on samassa paketissa etutasauspyörästö.

== Rakenne ja toiminta ==

Vaihteiston jatkeena sijaitsevan Torsen-tasauspyörästön tehtävänä on huolehtia pyörien nopeuseron tasauksesta ja moottorin tuottaman voiman välityksestä. Verrattuna normaaliin tasauspyörästöön, Torsenilla on mahdollista jakaa moottorin tuottama vääntö akseleille siinä suhteessa kuin ne pystyvät sitä hyödyntämään. Yksinkertaisesti sanottuna Torsen-tasauspyörästö välittää väännön, jota pidon menettänyt pyörä ei voi käyttää, toisen akselin pitäville pyörille. Mikäli molemmat akselit pystyvät käyttämään hyödykseen moottorin tuottamaa tehoa, on tasauspyörästön jarruttava vaikutus vähäinen, vaikka akselien pyörimisnopeudet olisivatkin erisuuruiset.

Torsen toimii täysin mekaanisesti. Sen toimintaa ei siis ohjaa elektroniikka (vrt. [[Haldex|Haldex-kytkin]]) tai sitkistyvät öljyt (vrt. [[viskokytkin]]), vaan toiminta perustuu kierukka- ja hammaspyörien toimintaan. Voima kytkimeen tulee moottorilta ns. putkiakselin kautta tasauspyörästön kuorelle, joka pyörittää em. kierukkapyöriä. Nämä kierukkapyörät jakavat voiman etu- ja taka-akselin välillä ja ovat yhteydessä toisiinsa hammaspyörien avulla. Jos toinen akseli yrittää pyöriä toista nopeammin, välittävät hammaspyörät voimaa hitaammin pyörivälle akselille (paremmin pitäville pyörille).

Torsenin yhteydessä puhutaan erityistä lukitusarvoista (engl. Torque Bias Ratio, TBR). Arvo ilmaisee, kuinka paljon enemmän vääntöä voidaan välittää toiselle akselille kuin toiselle. Esimerkiksi lukitusarvolla 1:3 tarkoitetaan sitä, että toinen akseli voi välittää 3-kertaisen voiman toiseen verrattuna. Voimanjako akselien välillä voi siis olla suurimmillaan 25/75. Lukitusarvoon voidaan vaikuttaa em. kierukka- ja hammaspyörästön suunnittelulla.

== Ominaisuuksia ==

Torsen on toimintanopeutensa suhteen selvästi nopeampi kuin esim. [[viskokytkin]]. Torsen-tasauspyörästö alkaa välittää vääntöä jo ennen kuin heikommin pitävällä alustalla olevat pyörät alkavat edes sutia.

== Automalleja ==

Torsen on yleinen [[VAG|VW-konsernin]] käyttämissä pitkittäismoottorisissa automalleissa. [[Quattro]]-nelivetoon Torsen-tyyppinen tasauspyörästö lisättiin vuonna [[1987]]. Tuoreimmissa malleissa (poikittain asennettu moottori) on kuitenkin siirrytty myös [[Haldex|Haldex-kytkimen]] käyttöön. Aikaisemmin [[Audi]] on käyttänyt [[Audi A8|A8]]-mallissaan Torsen-tasauspyörästöä myös taka-akselilla jakamassa poikittaista voimaa. Samassa tehtävässä Torsenia käytetään myös [[Hummer]]-[[maastoauto]]n molemmilla akseleilla. Torsenia voidaan siis käyttää joko keskellä tai pelkästään etu- tai taka-akselilla. Esim. [[Lancia Delta]] Integralessa ja [[Alfa Romeo 164]] Q4:ssa Torsen on taka-akselilla.

* [[Alfa Romeo 159]] ja [[Alfa Romeo Brera|Brera]] Q4
* [[Audi A4]], [[Audi A6|A6]] ja [[Audi A8|A8]] Quattro
* [[Lexus RX300]], [[Lexus GX470]]
* [[Hummer]]
* [[Range Rover]] (RR 3)
* [[Toyota 4Runner]]
* [[Volkswagen Passat]] [[4Motion]]

== Nelivetotekniikkaan liittyviä aiheita ==

* [[Viskokytkin]]
* [[Lamellikytkin]] (mm. Haldex)
* [[Syncro]]
* [[Quattro]] (mm. Torsen ja Haldex)
* [[4Motion]] (mm. Haldex)

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.torsen.com Toyoda-Koki Automotive Torsen North America]

[[Luokka:Voimansiirto]]

Torsen

2007-11-18T17:27:23Z

84.249.142.236: /* Ominaisuuksia */

[[Kuva:Torsen93-2-3615.jpg|300px|right|thumb|Torsen C (2004)]]

'''Torsen''' [[tasauspyörästö]]n keksi amerikkalainen Vernon Gleasman (patentti vuonna [[1958]]) ja sitä valmisti Gleason Corporation. Torsen-[[neliveto]]järjestelmä perustuu ns. Torsen-keskitasauspyörästön (engl. Torsen differential) toimintaan. Torsen on lyhenne sanoista TORque SENsing (väännön tunteva). Kyseessä on itselukittuva mekaanisesti toimiva tasaus. Torsen-tasauspyörästöjä löytyy neljää eri versiota: T-1 (Type A), T-2 (Type B), T-2R (RaceMaster) ja uusin T-3 (Type C) versio, jota saa ''single''- tai ''Twin Differential'' -versiona. Twin Differential -mallissa on samassa paketissa etutasauspyörästö.

== Rakenne ja toiminta ==

Vaihteiston jatkeena sijaitsevan Torsen-tasauspyörästön tehtävänä on huolehtia pyörien nopeuseron tasauksesta ja moottorin tuottaman voiman välityksestä. Verrattuna normaaliin tasauspyörästöön, Torsenilla on mahdollista jakaa moottorin tuottama vääntö akseleille siinä suhteessa kuin ne pystyvät sitä hyödyntämään. Yksinkertaisesti sanottuna Torsen-tasauspyörästö välittää väännön, jota pidon menettänyt pyörä ei voi käyttää, toisen akselin pitäville pyörille. Mikäli molemmat akselit pystyvät käyttämään hyödykseen moottorin tuottamaa tehoa, on tasauspyörästön jarruttava vaikutus vähäinen, vaikka akselien pyörimisnopeudet olisivatkin erisuuruiset.

Torsen toimii täysin mekaanisesti. Sen toimintaa ei siis ohjaa elektroniikka (vrt. [[Haldex|Haldex-kytkin]]) tai sitkistyvät öljyt (vrt. [[viskokytkin]]), vaan toiminta perustuu kierukka- ja hammaspyörien toimintaan. Voima kytkimeen tulee moottorilta ns. putkiakselin kautta tasauspyörästön kuorelle, joka pyörittää em. kierukkapyöriä. Nämä kierukkapyörät jakavat voiman etu- ja taka-akselin välillä ja ovat yhteydessä toisiinsa hammaspyörien avulla. Jos toinen akseli yrittää pyöriä toista nopeammin, välittävät hammaspyörät voimaa hitaammin pyörivälle akselille (paremmin pitäville pyörille).

Torsenin yhteydessä puhutaan erityistä lukitusarvoista (engl. Torque Bias Ratio, TBR). Arvo ilmaisee, kuinka paljon enemmän vääntöä voidaan välittää toiselle akselille kuin toiselle. Esimerkiksi lukitusarvolla 1:3 tarkoitetaan sitä, että toinen akseli voi välittää 3-kertaisen voiman toiseen verrattuna. Voimanjako akselien välillä voi siis olla suurimmillaan 25/75. Lukitusarvoon voidaan vaikuttaa em. kierukka- ja hammaspyörästön suunnittelulla.

== Ominaisuuksia ==

Torsen on toimintansa suhteen selvästi nopeampi kuin esim. [[viskokytkin]]. Torsen-tasauspyörästö alkaa välittää vääntöä jo ennen kuin heikommin pitävällä alustalla olevat pyörät alkavat edes sutia.

== Automalleja ==

Torsen on yleinen [[VAG|VW-konsernin]] käyttämissä pitkittäismoottorisissa automalleissa. [[Quattro]]-nelivetoon Torsen-tyyppinen tasauspyörästö lisättiin vuonna [[1987]]. Tuoreimmissa malleissa (poikittain asennettu moottori) on kuitenkin siirrytty myös [[Haldex|Haldex-kytkimen]] käyttöön. Aikaisemmin [[Audi]] on käyttänyt [[Audi A8|A8]]-mallissaan Torsen-tasauspyörästöä myös taka-akselilla jakamassa poikittaista voimaa. Samassa tehtävässä Torsenia käytetään myös [[Hummer]]-[[maastoauto]]n molemmilla akseleilla. Torsenia voidaan siis käyttää joko keskellä tai pelkästään etu- tai taka-akselilla. Esim. [[Lancia Delta]] Integralessa ja [[Alfa Romeo 164]] Q4:ssa Torsen on taka-akselilla.

* [[Alfa Romeo 159]] ja [[Alfa Romeo Brera|Brera]] Q4
* [[Audi A4]], [[Audi A6|A6]] ja [[Audi A8|A8]] Quattro
* [[Lexus RX300]], [[Lexus GX470]]
* [[Hummer]]
* [[Range Rover]] (RR 3)
* [[Toyota 4Runner]]
* [[Volkswagen Passat]] [[4Motion]]

== Nelivetotekniikkaan liittyviä aiheita ==

* [[Viskokytkin]]
* [[Lamellikytkin]] (mm. Haldex)
* [[Syncro]]
* [[Quattro]] (mm. Torsen ja Haldex)
* [[4Motion]] (mm. Haldex)

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.torsen.com Toyoda-Koki Automotive Torsen North America]

[[Luokka:Voimansiirto]]