AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Klassinen rakenne

2006-09-27T14:19:37Z

88.113.233.190:

'''Klassinen rakenne''' [[auto]]issa tarkoittaa maailman yleisintä ja klassisinta rakennetta. Siinä [[moottori]] on sijoitettu auton etuosaan pitkittäin ja [[jäähdytin]] on moottorin edessä. Voima moottorista tulee [[vaihdelaatikko|vaihdelaatikon]] läpi [[kardaaniakseli]]n välityksellä takarenkaille.
[[Kuva:Takaveto-rakenne.JPG|250px|right]]
Ensimmäinen auto, jossa tätä rakennetta käytettiin oli ranskalainen [[Panhard et Levassor]]. Sen valmistus alkoi vuonna [[1891]]. Sen jälkeen klassista rakennetta on käytetty melkein kaikissa autoissa. Laajempi muutos nähtiin 1980-luvulle tultaessa, jolloin autoissa alettiin käyttämään poikittain asennettua moottoria ja [[etuveto]]a helpompien ajo-ominaisuuksien ja suurempien sisätilojen innoittamana. Poikkeuksia tästä linjasta oli mm. vuonna [[1982]] esitelty [[Ford Sierra]] tai [[1986]] markkinoille tullut [[Opel Omega]], jotka molemmat säilyivät takavetoisina.

Useimmissa [[edustusauto|edustus-]] ja [[hyötyajoneuvo|hyötyautoissa]] käytetään yhä klassista rakennetta ja luultavasti tullaan käyttämään vielä vuosikausia. Näistä esimerkkinä [[Mercedes-Benz]], joka ei luota etuvetorakenteeseen (pl. uusi [[Mercedes-Benz A|A-sarja]], joka ei muutenkaan ole perinteisten ''Mersujen'' kaltainen). Myös [[BMW]] on todennut, ettei koskaan ala valmistamaan etuvetoisia automalleja.

== Katso myös ==
* [[Takaveto]]
* [[Kardaaniakseli]]

[[Luokka:Käsitteet]]

Opel Kadett D

2006-09-27T14:17:19Z

88.113.233.190:

{{malli|
nimi = Opel Kadett D Vauxhall Astra mk1|
kuva = [[Kuva:800px-Opel kadett d 1 v sst.jpg|250px|Mahdollinen kuva]]|
valmistaja = Opel|
valmistusmaa = Saksa|
valmistusaika = [[1979]]–[[1984]]|
luokka = [[alempi keskiluokka]]|
kori = 2- ja 4-ovinen [[sedan]] 3- ja 5-ovinen [[hatchback]] 3- ja 5-ovinen [[farmari]]|
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = n. 150 km/h (1.2)|
kiihtyvyys = n. 16 s (0–100 km/h) (1.2)|
iskutilavuus = 993–1796 cm3|
teho = 50–115 hv|
kulutus = n. 6–8 l/100 km (1.2)|
voimanvälitys = [[etuveto]]|
hintaluokka = Keskiluokkaa halvempi|
edeltäjä = [[Opel Kadett C]]|
seuraaja = [[Opel Kadett E]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort|Ford Escort]] [[Peugeot 205]] [[Volkswagen Golf|Volkswagen Golf mk1]]}}

'''[[Opel Kadett]] D''' oli ensimmäinen etuvetoinen Kadett-malli ja samalla myös ensimmäinen etuvetoinen [[Opel]]. Se tuli markkinoille vuonna [[1979]]. Kadett D oli muotoiltu samalla kulmikkaalla muotoilutyylillä kuin esimerkiksi [[Opel Ascona C]], [[Opel Corsa A]], [[Opel Manta B]], [[Opel Monza]] ja [[Opel Rekord|Opel Rekord E]].

Kadett D:ssä oli otettu esimerkkiä aiemmin markkinoille tulleesta [[Volkswagen Golf mk1|VW Golf]]ista ja se ehti [[etuveto]]isena markkinoille ennen useimpia muita kilpailijoitaan. Taka-akselistoksi oli kopioitu Golfin yhdystukiakselisto. Myös Kadettin alustarakenne oli Volkswagenin kaltainen, mutta [[akseliväli]] oli huomattavan pitkä.

Kadett D:n tullessa markkinoille, jatkettiin Euroopan ulkopuolella [[Opel Kadett C|C-mallin]] farmarien tuotantoa, koska etuvetotekniikkaan ei vielä luotettu tarpeeksi. Tämä pelko oli kuitenkin turhaa, sillä juuri etuveto teki Kadett D:stä niin onnistuneen kokonaisuuden kuin mitä se oli. Kadett D:n tekniikka (etenkin pienimmät [[OHV]]-moottorit) oli huomattavasti [[Opel Kadett E|E-mallin]] tekniikkaa luotettavampaa ja sen tilankäyttö oli aikaisempia malleja parempi, ulkomittoihin suhteutettuna sen sisätilat olivat yhtä suuret kuin monien saman aikakauden pykälää isompien autojen. Etuvedon ansiosta autossa ei ollut pitkittäissuunnassa tilaa vievää [[Kardaani|kardaanitunnelia]].

Esittelyn aikaan Kadett oli saatavina kolmella eri moottorilla ja kahdella korimallilla varustettuna. Moottoreina olivat vanha 1,2-litrainen OHV-moottori, joka esiteltiin ensi kertaa 1960-luvulla [[klassinen rakenne|kardaanivetoiseen]] [[Opel Kadett B|B-malliin]]. 1,2-litraisen teho oli 53 hevosvoimaa. Se oli melko vanhanaikainen rakenteeltaan mutta luotettavuudeltaan erinomainen. Sen lisäksi oli uutuutena kaksi 1,3-litraista: S ja N. Niiden tehot olivat 60 ja 75 hevosvoimaa. Niissä oli kannen yläpuolinen [[nokka-akseli]] jota pyöritti hammashihna eikä ketju, kuten 1,2-litraisessa.

Vuonna [[1981]] Kadettiin tuli uusina moottoreina 1,6-litraiset S- tai N-versiona, sekä 1,2 S-versiona. Vuonna [[1982]] Kadettiin saatiin uusi 1,6-litrainen diesel. Se valmistettiin [[Volkswagen Golf]]in dieselmoottorin kaltaiseksi, mutta oli luonteeltaan VW:n moottoria epäsivistyneempi.

Korimalleina olivat viistoperäinen sedanina tai monikäyttöisenä. Monikäyttöisessä oli takana suuri takaluukku ja sedan-mallissa pieni, jonka kautta ei päässyt matkustamoon. Sivusta katsottuna niin monikäyttöinen kuin sedankin olivat täysin samanlaiset. Niiden lisäksi oli vielä [[farmari]], jonka sai 3- tai 5-ovisena. Farmarin takaseinämä oli lähes pysty.

Maaliskuussa [[1983]] esitelty Kadett GT/E oli Kadett D -malliston lippulaiva, esimerkiksi [[Volkswagen Golf mk1 GTI]]:n kilpailija.

Britanniassa [[Vauxhall Chevette|Vauxhall Chevetten]] rinnalle tuli Kadett D variantti nimeltä [[Vauxhall Astra|Vauxhall Astra mk1]].

== Moottorivaihtoehdot ==

*'''1.0 N''' - 993 cm3, [[R4]] [[OHV]], 50 hv
*'''1.2 N''' - 1196 cm3, [[R4]] [[OHV]], 53 hv (1979–1982)
*'''1.2 S''' - 1196 cm3, [[R4]] [[OHV]], 60 hv (1981–1984)
*'''1.3 N''' - 1297 cm3, [[R4]] [[OHC]], 60 hv (1979–1984)
*'''1.3 S''' - 1297 cm3, [[R4]] [[OHC]], 75 hv (1979–1984)
*'''1.6 D''' - 1598 cm3, [[R4]] [[OHC]], 54 hv (diesel) (1982–1984)
*'''1.6 N''' - 1598 cm3, [[R4]] [[OHC]], 75 hv
*'''1.6 SV''' - 1598 cm3, [[R4]] [[OHC]], 83 hv
*'''1.6 SH''' - 1598 cm3, [[R4]] [[OHC]], 90 hv
*'''1.8 GT/E''' - 1796 cm3, [[R4]] [[OHC]], 115 hv (1983–1984) - Malliston ainoa moottorivaihtoehto, jossa polttoaineensyöttönä sähkötoiminen ruisku.

{{wikipedia|Opel_Kadett}}

[[Luokka:Opel|Kadett D]][[Luokka:Mallit|Kadett D]]

Neliveto

2006-09-25T20:01:12Z

88.113.233.190:

'''Nelivedolla''' tarkoitetaan vetotapaa, jossa auton kaikki neljä pyörää vetävät. Toisin sanoen auton moottorin tuottamalla voimalla pyöritetään yhtäaikaa kaikkia auton renkaita. Nelivedosta käytetään mm. termejä '''4WD''' (four-wheel drive), '''4x4''' (four by four) ja '''AWD''' (all-wheel drive).

Nelivedon pääasiallinen tehtävä on perinteisesti ollut pitokykyn parantaminen liukkailla alustoilla ja näin parantaa auton etenemiskykyä. Tähän liittyy tietty nyrkkisääntö; Mitä enemmän autossa on vetäviä pyöriä, sen parempi etenemiskyky sillä on.

== Historia ==

Neliveto on keksintönä jo varsin vanha. Ensimmäiset 1900-luvun alussa sotilaskäyttöön rakennetut nelivetoautot toimivat mm. tykinvetäjinä. Tällaisia amerikkalaisvalmisteisia [[kuorma-auto]]ja käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Kaikkein tunnetuin nelivetoauto lienee kuitenkin [[Willys Jeep]], joka tuli tunnetuksi toisesta maailmansodasta.

Ensimmäinen henkilöauto, jossa nelivetoa käytettiin, oli vuonna [[1966]] esitelty [[Jensen]] [[Jensen Interceptor|Interceptor]].

Nelivedon menestyskauden voidaan kuitenkin katsoa alkaneen 1980-luvulla [[Audi Quattro]]n rallitoiminnan myötä. Tämän jälkeen nelivetoa alettiin tarjota myös tavallisiin henkilöautoihin. Viime vuosina nelivedon suosiota on pyritty lisäämään mm. niin sanottujen [[kaupunkimaasturi|kaupunkimaastureiden]] avulla.

== Tekniikka ==

=== Perinteinen neliveto ===

Neliveto voidaan toteuttaa hyvin monenlaisella tekniikalla. Nelivedon perustana oli normaali [[takaveto]], johon lisättiin erillinen jakolaatikko. Jakolaatikon yhteydessä oli lisäksi ylimääräinen pienellä välityssuhteella oleva [[alennusvaihde]] sekä nelivedon kytkentä. Alennusvaihde mahdollisti maastossa hitaan etenemisen, samalla kuitenkin moottorin korkeita kierroksia käyttäen.

Ensimmäiset [[maastoauto]]issa käytetyt nelivedot toimivat ilman [[keskitasauspyörästö]]ä. Tällainen ns. jäykkä neliveto on toimiva hitaassa maastoajossa, mutta normaaliajossa ajo-ominaisuudet heikentyvät etu- ja taka-akselien joutuessa pyörimään samalla nopeudella.

=== Avustava neliveto ===

Normaaliajoon soveltuvasta nelivedosta voitiin puhua vasta sen jälkeen kun lukolliselle nelivedolle keksittiin teknisiä vaihtoehtoja. Kun nelivedot alkoivat esiintyä normaaleissakin henkilöautoissa 1980-luvulla, oli niissä lähes kaikissa voimanjako etu- ja taka-akselin välillä toteutettu [[viskokytkin|viskokytkimellä]].

Tämän keksinnön ansiosta nelivedosta tuli myös normaaliajoon hyvin soveltuja ja se alkoi saavuttaa laajempaakin suosiota. Fyysisesti pienikokoisella viskokytkimellä on kaksivetoinen auto suhteellisen helppo muuttaa nelivetoiseksi. Viskokytkin korvaa samalla myös keskitasauspyörästön lukkoineen. Viskokytkimen toiminta perustuu öljyn jäykistymiseen ja voimanjakosuhde akselien välillä voi olla korkeintaan 50/50.

Uudemmissa järjestelmissä viskokytkin on korvattu esim. [[Haldex]]-kytkimen nimellä kulkevalla kitkakytkimellä (esim. [[4Motion]]). Viskokytkimeen verrattuna tämä elektronisesti ohjattu lamellikytkin toimii nopeammin ja sen toimintaa voidaan ohjata elektronisesti. Normaalisti auto on usein kaksivetoinen ja neliveto tulee mukaan vain kun sitä tarvitaan.

=== Jatkuva neliveto ===

Kun puhutaan ns. oikeista nelivetoautoista, tarkoitetaan tekniikkaa, jossa on itselukittuva mekaaninen tasaus. Näistä tekniikoista yleisin on [[Torsen]]. Torsen-tasausta käytetään mm. kaikissa [[VAG|VAG-konsernin]] pitkittäismoottorisissa nelivetorakenteissa (esim. [[quattro]]). Torsen-järjestelmässä erityiset kierukkapyörät jakavat voiman akseleille. Kun toinen akseli pyrkii pyörimään nopeammin kuin toinen, siirtaa tasauspyörästö enemmän voimaa hitaammin pyörivälle akselille.

Eräissä uusimmissa järjestelmissä nelivetotekniikkaan liittyvät ongelmat on ratkaistu kokonaan elektronisesti. Esimerkiksi [[Mercedes-Benz]] ja [[BMW]] käyttävät uusimmissa nelivetomalleissaan järjestelmää, jossa ei käytetä lainkaan kitkakytkimiä tai lukkoja. Lukitusvaikutus saadaan aikaiseksi jarruttamalla liian nopeasti pyörivää pyörää, jolloin voimaa menee enemmän muille, paremmin pitäville, pyörille. Tällainen järjestelmä on maastossa jarruille rasittava.

== Nelivetojärjestelmiä ==

* [[Viskokytkin]] (mm. [[Syncro]])
* [[Haldex|Haldex-kytkin]] (mm. [[4Motion]])
* [[Torsen|Torsen-tasauspyörästö]] (mm. [[4Motion]])
* [[quattro]]

== Katso myös ==

* [[VAG-nelivetotyypit]]
* [[Etuveto]]
* [[Takaveto]]

[[Luokka:Voimansiirto]]

Subaru

2006-09-25T20:00:17Z

88.113.233.190:

{{merkki|
nimi = Subaru|
kuva = [[Kuva:Subaru_logo.png|250px|Subarun logo]]|
perustusmaa = Japani|
aloitus = 1958|
konserni = Fuji Heavy Industries|
valmistusmäärä = 557 000 (2004)|
tilastosijainti = 22. (7/05)|
maahantuoja = International Motors Nordic Ab|
suosituinmalli = Impreza}}

[[Kuva:Subaru_WRX.jpg|thumb|right|250px|Subaru Impreza WRX]]

'''Subaru''' on japanilainen autovalmistaja, joka valmisti ensimmäisen autonsa vuonna [[1958]]. Subaru tunnetaan pääasiassa [[World Rally Car|WRC]]-rallimenestyksestä sekä [[neliveto]]järjestelmän ja [[bokserimoottori]]n käytöstä.

== Valmistuksessa olevat automallit ==

* [[Subaru B9 Tribeca]] ([[2006]]–)
* [[Subaru Baja]]
* [[Subaru Forester]] ([[1998]]–)
* [[Subaru Impreza]] ([[1993]]–)
* [[Subaru Impreza WRX]] ([[1992]]–)
* [[Subaru WRX Sti|Subaru Impreza WRX STi]]
* [[Subaru Legacy]] ([[1989]]–)
* [[Subaru Outback]] ([[1996]]–)

Vain Japanissa myytävät mallit:
* [[Subaru R1]]
* [[Subaru R2]]
* [[Subaru Pleo]]
* [[Subaru Sambar]]
* [[Subaru Stella]]

== Muita Subaru-malleja ==

* [[Subaru 1800]]
* [[Subaru Domingo]]
* [[Subaru Justy]]
* [[Subaru Leone]]
* [[Subaru Loyale]]
* [[Subaru Preo]]
* [[Subaru REX]]
* [[Subaru SVX]] ([[1992]]-[[1997]])
* [[Subaru Traviq]]
* [[Subaru Vivio]]
* [[Subaru XT]]

== Aiheeseen liittyviä sivuja ==

* [[Bokserimoottori]]
* [[Neliveto]]

== Ulkoiset linkit ==

* [http://www.subaru.fi Subaru]
* [http://www.subaruclubfinland.net SubaruClubFinland]

{{tynkä}}

[[Luokka:Subaru]]

Chrysler Airflow

2006-08-24T13:24:13Z

88.113.233.190:

{{malli|
nimi = Chrysler Airflow|
kuva = |
valmistaja = Chrysler|
valmistusmaa = Yhdysvallat|
valmistusaika = [[1934]]–[[1937]]|
luokka = |
kori = 2-ovinen [[sedan]]|
moottori = [[Rivi-8]] [[Rivi-6]]|
huippunopeus = 150 km/h|
kiihtyvyys = -|
iskutilavuus = noin 5,0 litraa|
teho = 112 hv|
kulutus = -|
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = -|
edeltäjä = -|
seuraaja = -|
samaaluokkaa = -}}

Jokaisella vuosikymmenellä on aina ollut jokin muotiteema jota kaikki autonvalmistajat aina käyttävät hyödykseen autojensa [[kori]]en muotoilussa jotta ne miellyttäisivät ostajia enemmän. [[Chrysler]] Airflowista oli tarkoitus tehdä 30-luvun muodinluoja mutta siitä tuli taloudellinen katastrofi. Toisaalta se avasi portit pyöreisiin [[kori]]linjoihin joita Airflowin jälkeen tultiin näkemään runsaasti.

== "Muodin muutos" ==

1920-luvulla monia suunnittelijoita kiehtoivat lentokoneet. Lentämisestä oli tullut suosittu puheenaihe ja lentäminen oli nykyaikaisuuden ja menestyksen perikuva. USA:ssa ollut talouslama aiheutti sitä että jokainen [[autonvalmistaja]] yritti löytää uusia keinoja automallien modernistamiseen, tekemään niistä virtaviivaisempia aivan kuten lentokoneet olivat.

[[Chrysler]] uskoi suuresti virtaviivaisuuteen, ja määräsi [[Carl Breer]]in suunnittelemaan tulevaisuuden [[auto]]n. Breer oli innostunut lentokoneista ja niiden muodoista. Hän oli tutkinut mm. lintuja ja niiden virtaviivaisia muotoja.

30-luvulla oli vielä tavallista että [[auto]]issa oli pystyt [[jäähdytin]] ja [[tuulilasi]] sekä erilliset [[ajovalo]]t. Niillä ei ollut mitään tekemistä virtaviivaisuuden kanssa, päinvastoin. Saadakseen autoista virtaviivaisia jouduttiin kallistamaan [[jäähdytin]]tä ja [[tuulilasi]]a taaksepäin ja [[ajovalo]]t piti upottaa [[lokasuoja|lokasuojiin]].

Teoriassa asiat olivat aivan oikeita ja nerokkaita mutta Airflowin esitellessään tapahtui se mitä [[autonvalmistaja]] eniten pelkää, ihmiset eivät halunneet ostaa sellaista autoa.

[[Chrysler]] Airflow esiteltiin [[1934]]. Sen [[moottori]]na toimi kahdeksansylinterinen [[rivimoottori]] teholtaan 112 [[hevosvoima]]a. Valikoimaan kuuluivat myös 6-sylinterinen malli sekä [[Chrysler]]in muissa malleissa käytetyt 5,3- ja 6,3-litraiset "kahdeksikot".

== Ongelmia myynnissä jo heti ==

Airflowin ulkomuoto ei miellyttänyt ostajien silmiä. Lisäksi auto kulki melko keinahtelevasti eikä siitä pidetty. Kun auton [[maavara]]a vielä kasvatettiin, tilanne vain paheni.

Sitäpaitsi Airflowia kohdannut pulma oli se että [[auto]] esiteltiin tammikuussa mutta ensimmäiset mallit pystyttiin toimittamaan ostajille vasta heinäkuussa, joten monet ostajat kyllästyivät odottamaan ja peruivat tilauksen. Muut autonvalmistajat vielä levittivät erilaisia kauheita huhuja. Auto oli niin huono ettei [[Chrysler]] heti uskaltanut sitä edes alkaa toimittamaan ostajille, siitä viivytys.

Airflow ei ollut kovin odotettu uutuus. Auto oli saanut huonon maineen jo ennenkuin kansa pääsi kokeilemaan sitä. Tämä on ehkäpä kaikkein pahin tilanne mihin autonvalmistaja voi joutua.

Airflow itsessään ei ollut järin huono. Autossa oli laatikkomaisista teräspalkeista koostuva [[alusta]] ja [[runko]]kehikko ja sen päälle asennettiin [[kori]]pellit. [[Moottori]] sijaitsi hiukan tavanomaista edenpänä [[etuakseli]]n päällä, sijoitus oli vielä harvinainen mutta se alkoi yleistymään 40-luvulle mentäessä. Sillä tavalla ei [[moottori]] ja [[vaihteisto]] vieneet tilaa [[ohjaamo]]sta. [[Istuin|Istuimet]] olivat [[akseli|akseleiden]] välissä joten [[taka-akseli]]kaan ei vienyt käytännössä omaa osaansa takatiloista.

Kaikesta huolimatta se ei auttanut. Myynti alkoi surkeasti. Vuonna [[1934]] myytiin vain 11 000 kappaletta Airfloweja kun muita Chrysler-malleja myytiin ainakin kaksinkertainen määrä.

Seuraavana vuonna auton muoto muuttui hiukan tavanomaisemmaksi mutta myynti alkoi laskea. Vuonna [[1935]] myytiin vain noin 7750 kpl autoja, vuonna [[1936]] enää 5900 ja viimeisenä valmistusvuonna [[1937]] vain 4400 kappaletta.

== Muodin esikuvaksi ==

Vaikka Airflow oli täydellinen katastrofi, siitä tuli esikuva monille [[auto]]ille. Esimerkkinä [[Volvo PV]] 36 Carioca jonka [[kori]] muistutti erikoisen paljon Airflowin koria, tuskin sattumalta. Vaikutteita Airflowista löytyi myös esimerkiksi [[Peugeot]]issa ja [[Hanomag]]issa.

Nyt kun Chrysler Airflowin tapausta ajattelee, on ihmeellistä ajatella miten [[auto]], joka oli hyvä ja nerokas mutta hiukan muista aikalaisistaan ulkonäöllisesti poikkeava, menestyi niinkin huonosti.

Yksi syy huonoon menestykseen oli lähinnä se että tuolloin [[auto]]t olivat lähinnä rikkaiden ihmisten [[kulkuväline]]itä ja he olivat vanhemmanpuoleista väkeä. Eivät he halunneet ajaa muodin huipulta tulevalla [[auto]]lla tai erottua liikenteestä pyöreämuotoisella ajoneuvollaan. Auton piti olla perinteisen näköinen ja sellainen että ihmiset tunnistivat sen autoksi.

== Lähde ==

* 'Vuosisatamme Autot' -kirja.