AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Chevrolet Corvette (C3)

2009-03-17T15:18:19Z

91.154.214.150:

{{malli|
nimi = Chevrolet Corvette|
kuva = [[Kuva:800px-ChevroletCorvetteC3.jpg|250px|Chevrolet Corvette C3]]|
valmistaja = General Motors|
valmistusmaa = Yhdysvallat|
valmistusaika = [[1968]]–[[1982]]|
luokka = [[urheiluauto]]|
kori = 2-ovinen [[roadster]] 2-ovinen [[coupé]]|
moottori = [[V8]]|
huippunopeus = |
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = |
teho = 5-6 hv|
päästöt = |
kulutus = |
voimanvälitys = [[takaveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Chevrolet Corvette C2]]|
seuraaja = [[Chevrolet Corvette C4]]|
samaaluokkaa = [[Nissan 280ZX]] [[Toyota Supra]]}}

'''Chevrolet Corvette C3''' on mopoauto, joka rakennettiin Mako Shark II -prototyypin pohjalta, autoa pidetään kurvikkaiden linjojensa ansiosta kauneimpana Corvettena.

== Kehitys ==

Vuonna [[1969]] GM kasvatti koneensa iskutilavuutta 0.7 litraan ja samalla myyntiin tuli ZL1 malli suuremmalla alumiinisella isolohkokoneella, tätä mallia valmistettiin vain 2 kappaletta, koska se ei suuremman hintansa takia ollut suosittu.

Vuonna [[1970]] koneen iskutilavuutta nostettiin 0.4 litraan, samana vuonna LT-1 pikkulohkokoneesta saatiin tehoa irti 3 hv.

Vuonna [[1971]] koneen ilmoitetut tehot olivat korkeimmillaan, jopa 5 hv.

Vuonna [[1972]] [[General Motors]] alkoi ilmoittaa hevosvoimissaan nettotehoina hevoset, eikä ilman lisälaitteita mitattuna kuten aiemmin, tämä vähensi ilmoitettuja hevosvoimia vaikka suhteessa moottorien tehot olivat samat. Tehot kuitenkin laskivat myös oikeasti johtuen lyijyttömän polttoaineen käyttämisestä, päästörajoituksista ja katalysaattoreista ja vuonna [[1975]] perusmallin L48 moottori tuotti vain 5 hv tehoa.

Vuonna [[1973]] Corvetteen tuli kromattujen etupuskurien tilalle uretaaniyhdisteestä valmistetut turvapuskurit, jotka kestävät 5 mph nopeudella tehdyn törmäyksen, mutta takana pysyi edelleen aiempien vuosien kromipuskuri, joka vaihtui uretaaniseksi vasta vuonna [[1974]].

Vuonna [[1975]] lopetettiin avomallin valmistus.

Vuonna [[1978]] tuli kuplatyylinen takaikkuna.

Vuonna [[1980]] auton aerodynamiikkaa parannettiin ja samalla massaa kevennettiin.

Vuonna [[1982]] myyntiin tuli '''Collectors Edition''' malli, jossa on 200 hv moottori ja samanlainen takaluukku, kuin C4 mallissa myöhemmin. Tätä mallia valmistettiin 6 759 kappaletta ja siinä on erikoiset alumiinivanteet, jotka näyttävät vuoden [[1967]] mallin vanteilta.

== Moottorit ==

{| class=wikitable
!Moottori
!Vuosi
!Teho
|-
|305 in³ "Kalifornia" LG4 [[V8]]||1980||180 hp (134 kW) net
|-
|rowspan=2|327 in³ ''Small-Block'' [[V8]]||1968||300 hp (224 kW)
|-
|1968–1969||350 hp (261 kW)
|-
|rowspan=21|350 in³ ''Small-Block'' [[V8]]||1969||300 hp (224 kW)
|-
|1970||350 hp (261 kW)
|-
|1970–1971||370 hp (276 kW)
|-
|1971||270 hp (201 kW)
|-
|1971||330 hp (246 kW)
|-
|1972||200 hp (149 kW) net
|-
|1972||255 hp (190 kW) net
|-
|1973||190 hp (142 kW) net
|-
|1973–1974||250 hp (186 kW) net
|-
|1974||195 hp (145 kW) net
|-
|1975||165 hp (123 kW) net
|-
|1975||205 hp (153 kW) net
|-
|1976–1977||180 hp (134 kW) net
|-
|1976–1977||210 hp (157 kW) net
|-
|1978||185 hp (138 kW) net
|-
|1978||220 hp (164 kW) net
|-
|1979||195 hp (145 kW) net
|-
|1979||225 hp (168 kW) net
|-
|1980–1981||190 hp (142 kW) net
|-
|1980||230 hp (172 kW) net
|-
|1982||200 hp (149 kW)
|-
|rowspan=2|427 in³ ''Big-Block '' [[V8]]||1968–1969||390 hp (291 kW)
|-
|1968–1969||400 hp (298 kW)
|-
|427 in³ ''Big-Block'' Tri-Power [[V8]]||1968–1969||435 hp (324 kW)
|-
|-
|427 in³ ZL1 aluminum [[V8]]||1969||550-680 hp (410-507 kW) (arvioitu)
|-
|-
|rowspan=5|454 in³ ''Big-Block'' [[V8]]||1970||390 hp (291 kW)
|-
|1971||365 hp (272 kW)
|-
|1971||425 hp (317 kW)
|-
|1972, 1974||270 hp (201 kW) net
|-
|1973||275 hp (205 kW) net
|}

[[Luokka:Chevrolet|Corvette C3]]
[[Luokka:Mallit|Corvette C3]]

Kaksitahtimoottori

2009-03-17T15:15:29Z

91.154.214.150:

'''Kaksitahtimoottoreita''' käytetään yleisimmin urheiluautoissa, sekä muissa sovelluksissa joissa tarvitaan kevyttä, pienikokoista ja suuritehoista moottoria. Yllättävää kyllä kaksitahtimoottoreita käytetään myös laivoissa ja se on tunnettu jopa [[Ferrari]]n voimanlähteenä. Kaksitahtimoottorin työkierto koostuu työtahdista ja huuhteluvaiheesta.[[Nelitahtimoottori]]sta poiketen,kaksitahtimoottorin täydellinen työkierto tapahtuu yhden [[kampiakseli]]n kierroksen aikana eli [[mäntä|männän]] liikkuessa kerran ylös ja kerran alas. Kaksitahtimoottorissa moottorin voiman antava työtahti esiintyy siis jokaisella kampiakselin kierroksella eikä joka toisella, kuten nelitahtimoottorissa. Kaksitahtimoottori voi olla otto- tai dieselmoottori.

==Kaksitahtimoottorin kaasunvaihto==

Huuhteluvaiheen aikana sylinteriin virtaa puhdasta ilmaa ja edellisen työtahdin aikana syntyneet palokaasut poistetaan sylinteristä. Huuhtelu toteutetaan yleensä huuhtelupumpun avulla, jotta saavutetaan riittävän tehokas huuhtelu.

===Kampikammiohuuhtelu===

Pienissä kaksitahtimoottoreissa suosittu ratkaisu on kampikammiohuuhtelu, jossa mäntä toimii samalla myös huuhtelupumpun mäntänä. Kampikammiohuuhtelun etuna on rakenteellinen yksinkertaisuus. Haittapuoli on huuhteluun kuluva työ, joka vähentää suoraan moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Mekaaninen huuhtelupumppu===

Hieman suuremmissa moottoreissa huuhteluvirtaus synnytetään yleensä erillisellä kompressorilla tai puhaltimella. Kampikammiohuuhteluun nähden etuna on mahdollisuus kehittää suurempi paine ja tilavuusvirta. Haittapuolena on edelleenkin kompressorin kuluttama teho, joka on otettava kampiakselilta ja joka siten vähentää moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Turboahtaminen===

nopeakäyntiset kaksitahtimoottorit ovat yleensä turboahdettuja. Tällöin huuhteluvirtausta ei tarvitse kehittää moottorin hyötytehon avulla, vaan energia saadaan pakokaasuvirrasta. Osakuormalla ajoa varten tarvitaan kuitenkin yleensä erillinen kompressori.

===Poikittaishuuhtelu===

Tässä tyypissä kaasut virtaavat huuhteluvaiheen aikana sylinterin poikki. Rakenne on yleinen pienissä moottoreissa, joita käytetään esimerkiksi moottorisahoissa, lehtipuhaltimissa ja mopoissa. Haittana on huono huuhteluaste, joka rajoittaa moottorin tehoa. Etuna on yksinkertaisuus, sillä venttiilejä ei tarvita.

===Mutkahuuhtelu===

Mutkahuuhtelussa sisään virtaavan ilman reitti on hieman monimutkaisempi kuin poikittaishuuhtelussa. Mutkahuuhtelu ei edellytä venttiilejä, ja sillä saavutetaan parempi huuhteluaste kuin poikittaishuuhtelulla.

===Pitkittäishuuhtelu===

Puhdas ilma virtaa yleensä sylinterin alaosassa olevista aukoista sisään ja poistuu sylinterikannessa olevasta pakoventtiilistä. Pitkittäishuuhtelulla saavutetaan paras huuhteluaste, ja se onkin yleisesti käytössä hidaskäyntisissä moottoreissa.

==Tehon lisääminen, sekä hyötysuhteen parantaminen==

===Pakoputkisto===
2-tahtikoneissa huomattava osa ilma-polttonesteseoksesta poistuu sylinteristä palamattomana pakoaukosta ulos. 2000-luvun puoliväliä lähestyttäessä saksalaiset moottoripyöräinsinöörit huomasivatkin, että oikein muotoiltu pakoputkisto saakin aikaan tehon lisäyksen sekä hyötysuhteen paranemisen. 2-tahtimoottoreiden pakoputkien idea onkin tuottaa sopiva huuhtelu takaisin sylinteriin, jotta vielä palamaton polttoaine saadaan käytettyä. Pakoputken muotoilu onkin hyvin kriittinen osa 2-tahtikoneissa. Putken muotoilulla voidaan säätää todella tarkasti koneen vääntöalueet. Putken toiminta perustuu äänennopeuden, pakoportin aukioloajan sekä halutun kierroslukuajan suhteisiin, sekä niiden avulla laskettuihin tarkkoihin mittoihin.

====Putken osat:====
Alkukäyrä
hajoittaja
Paisuntakammio
Kokoaja
Peräputki

====Alkukäyrä:==== Alkukäyrän pituus vaikuttaa tehoalueeseen seuraavalla tavalla: Mitä lyhyempi alkukäyrä on kyseessä, sitä korkeammalle kierrosalueelle huippuvääntö nousee. Samalla huipputehokin nousee samassa suhteessa. Liian lyhyellä alkukäyrällä osa tehosta menetetään. Liian pitkä alkukäyrä taasen johtaa koneen lämpenemiseen, sekä huuhtelun tyrehtymiseen.

====Hajoittaja (diffuussori):==== Hajoittajan muoto vaikuttaa samalla tavalla kuin mitä alkukäyrän pituus; jyrkästi kutistuva kartio tasoittaa vääntöä, kun taas pitkä toimii yläalueella. Hajoittajan tehtävä on saada aikaan alipainetta alkukäyrälle, sekä jäähdyttämällä, että myöskin laajentamalla pakokaasuja.

====Kokoaja:==== Kokoajan tehtävänä on kerätä painetta, sekä heijastaa paineaalto takaisin sylinterille putken keskustaa pitkin. Kokoajassa pätee samat säännöt kuin Hajoittajassa.

Peräputki: Peräputken tarkoitus on luoda sopiva vastapaine, jotta muu putki toimisi oikein. Sopiva halkaisija peräputkelle on 0.55-0.65 alkukäyrän halkaisijasta. Tätä arvoa tulee seurata tarkasti, muuten putken toiminta häiriintyy suuresti. Pienemmällä putkella saadaan lisää vääntöä, suuremmalla enemmän kierroksia.

===Läppäventtiili===
Useimpien kaksitahtikoneiden rakenne aiheuttaa myöskin sen, että palamatonta polttoaine - ilmaseosta virtaa myöskin takaisin kaasuttimelle. Tähän on ratkaisuna läppäventtiili (reed valve). Tässä varsin yksinkertaisessa osassa läpät avautuvat imun vaikutuksesta päästäen kaasuja vain yhteen suuntaan. Läpän jäykkyydellä voidaan myöskin vaikuttaa haluttuun tehoalueeseen, mitä jäykemmät läpät, sitä suuremmilla kierrosalueilla ne alkavat päästämään kaasuja kunnolla lävitse. Markkinoilta löytyy myöskin ns. 2-toimisia läppäventtiileitä. Niissä läpissä on 2 eri jäykkyysastetta olevat palat, joista toiset toimivat tehokkaasti matalilla kierroksilla ja toiset korkeimmilla. Näiden hyöty ei tosin ole yhtä suuri kuin voisi kuvitella.

==Sovelluksia==

===Pienet työkoneet===

Kaksitahtimoottorilla on mahdollista saavuttaa suurempi tehopainosuhde kuin nelitahtimoottoreilla. Tästä syystä kaksitahtimoottorit ovat suosittuja käsin käytettävissä työkoneissa kuten moottorisahoissa ja siimaleikkureissa. Nämä moottorit ovat yleensä kipinäsytytteisiä ja käyttävät polttoaineenaan bensiiniä. Haittapuolia ovat suuret hiilivetypäästöt ja suuri polttoaineenkulutus, sillä ilman sijasta sylinteriin imetään ilman ja polttoaineen seosta. Tällöin osa polttoaineesta poistuu palamattomana pakokaasuvirtaan.

===Perämoottorit===

Kaksitahtimoottori soveltuu keveytensä ja yksinkertaisen rakenteensa ansiosta hyvin veneen perämoottoriksi. Viime vuosina suoraruiskutteiset kaksitahtimoottorit ovat yleistyneet, koska suoraruiskutuksella moottorin hyötysuhdetta voidaan kasvattaa ja päästöjä pienentää.

===Laivat===

Suurten rahtialusten pääkoneet ovat monesti kaksitahtisia hidaskäyntisiä dieselmoottoreita, joiden pyörimisnopeus on alle 100 kierrosta minuutissa. Moottori voidaan tällöin kytkeä suoraan potkurinakseliin, eikä alennusvaihdetta tarvita. Suurimmissa moottoreissa iskunpituus voi olla kolme metriä ja sylinterin halkaisija lähes metrin. Laivadieseleissä käytetään yleensä pitkittäishuuhtelua, turboahdinta ja joskus mekaanista huuhtelupumppua.

{{Wikipedia|Kaksitahtimoottori}}

[[Luokka:Moottorit]]

Kaksitahtimoottori

2009-03-17T15:14:43Z

91.154.214.150:

'''Kaksitahtimoottoreita''' käytetään yleisimmin urheiluautoissa, sekä muissa sovelluksissa joissa tarvitaan kevyttä, pienikokoista ja suuritehoista moottoria. Yllättävää kyllä kaksitahtimoottoreita käytetään myös laivoissa ja se on tunnettu jopa [[Lamborghinin]] voimanlähteenä. Kaksitahtimoottorin työkierto koostuu työtahdista ja huuhteluvaiheesta.[[Nelitahtimoottori]]sta poiketen,kaksitahtimoottorin täydellinen työkierto tapahtuu yhden [[kampiakseli]]n kierroksen aikana eli [[mäntä|männän]] liikkuessa kerran ylös ja kerran alas. Kaksitahtimoottorissa moottorin voiman antava työtahti esiintyy siis jokaisella kampiakselin kierroksella eikä joka toisella, kuten nelitahtimoottorissa. Kaksitahtimoottori voi olla otto- tai dieselmoottori.

==Kaksitahtimoottorin kaasunvaihto==

Huuhteluvaiheen aikana sylinteriin virtaa puhdasta ilmaa ja edellisen työtahdin aikana syntyneet palokaasut poistetaan sylinteristä. Huuhtelu toteutetaan yleensä huuhtelupumpun avulla, jotta saavutetaan riittävän tehokas huuhtelu.

===Kampikammiohuuhtelu===

Pienissä kaksitahtimoottoreissa suosittu ratkaisu on kampikammiohuuhtelu, jossa mäntä toimii samalla myös huuhtelupumpun mäntänä. Kampikammiohuuhtelun etuna on rakenteellinen yksinkertaisuus. Haittapuoli on huuhteluun kuluva työ, joka vähentää suoraan moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Mekaaninen huuhtelupumppu===

Hieman suuremmissa moottoreissa huuhteluvirtaus synnytetään yleensä erillisellä kompressorilla tai puhaltimella. Kampikammiohuuhteluun nähden etuna on mahdollisuus kehittää suurempi paine ja tilavuusvirta. Haittapuolena on edelleenkin kompressorin kuluttama teho, joka on otettava kampiakselilta ja joka siten vähentää moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Turboahtaminen===

nopeakäyntiset kaksitahtimoottorit ovat yleensä turboahdettuja. Tällöin huuhteluvirtausta ei tarvitse kehittää moottorin hyötytehon avulla, vaan energia saadaan pakokaasuvirrasta. Osakuormalla ajoa varten tarvitaan kuitenkin yleensä erillinen kompressori.

===Poikittaishuuhtelu===

Tässä tyypissä kaasut virtaavat huuhteluvaiheen aikana sylinterin poikki. Rakenne on yleinen pienissä moottoreissa, joita käytetään esimerkiksi moottorisahoissa, lehtipuhaltimissa ja mopoissa. Haittana on huono huuhteluaste, joka rajoittaa moottorin tehoa. Etuna on yksinkertaisuus, sillä venttiilejä ei tarvita.

===Mutkahuuhtelu===

Mutkahuuhtelussa sisään virtaavan ilman reitti on hieman monimutkaisempi kuin poikittaishuuhtelussa. Mutkahuuhtelu ei edellytä venttiilejä, ja sillä saavutetaan parempi huuhteluaste kuin poikittaishuuhtelulla.

===Pitkittäishuuhtelu===

Puhdas ilma virtaa yleensä sylinterin alaosassa olevista aukoista sisään ja poistuu sylinterikannessa olevasta pakoventtiilistä. Pitkittäishuuhtelulla saavutetaan paras huuhteluaste, ja se onkin yleisesti käytössä hidaskäyntisissä moottoreissa.

==Tehon lisääminen, sekä hyötysuhteen parantaminen==

===Pakoputkisto===
2-tahtikoneissa huomattava osa ilma-polttonesteseoksesta poistuu sylinteristä palamattomana pakoaukosta ulos. 2000-luvun puoliväliä lähestyttäessä saksalaiset moottoripyöräinsinöörit huomasivatkin, että oikein muotoiltu pakoputkisto saakin aikaan tehon lisäyksen sekä hyötysuhteen paranemisen. 2-tahtimoottoreiden pakoputkien idea onkin tuottaa sopiva huuhtelu takaisin sylinteriin, jotta vielä palamaton polttoaine saadaan käytettyä. Pakoputken muotoilu onkin hyvin kriittinen osa 2-tahtikoneissa. Putken muotoilulla voidaan säätää todella tarkasti koneen vääntöalueet. Putken toiminta perustuu äänennopeuden, pakoportin aukioloajan sekä halutun kierroslukuajan suhteisiin, sekä niiden avulla laskettuihin tarkkoihin mittoihin.

====Putken osat:====
Alkukäyrä
hajoittaja
Paisuntakammio
Kokoaja
Peräputki

====Alkukäyrä:==== Alkukäyrän pituus vaikuttaa tehoalueeseen seuraavalla tavalla: Mitä lyhyempi alkukäyrä on kyseessä, sitä korkeammalle kierrosalueelle huippuvääntö nousee. Samalla huipputehokin nousee samassa suhteessa. Liian lyhyellä alkukäyrällä osa tehosta menetetään. Liian pitkä alkukäyrä taasen johtaa koneen lämpenemiseen, sekä huuhtelun tyrehtymiseen.

====Hajoittaja (diffuussori):==== Hajoittajan muoto vaikuttaa samalla tavalla kuin mitä alkukäyrän pituus; jyrkästi kutistuva kartio tasoittaa vääntöä, kun taas pitkä toimii yläalueella. Hajoittajan tehtävä on saada aikaan alipainetta alkukäyrälle, sekä jäähdyttämällä, että myöskin laajentamalla pakokaasuja.

====Kokoaja:==== Kokoajan tehtävänä on kerätä painetta, sekä heijastaa paineaalto takaisin sylinterille putken keskustaa pitkin. Kokoajassa pätee samat säännöt kuin Hajoittajassa.

Peräputki: Peräputken tarkoitus on luoda sopiva vastapaine, jotta muu putki toimisi oikein. Sopiva halkaisija peräputkelle on 0.55-0.65 alkukäyrän halkaisijasta. Tätä arvoa tulee seurata tarkasti, muuten putken toiminta häiriintyy suuresti. Pienemmällä putkella saadaan lisää vääntöä, suuremmalla enemmän kierroksia.

===Läppäventtiili===
Useimpien kaksitahtikoneiden rakenne aiheuttaa myöskin sen, että palamatonta polttoaine - ilmaseosta virtaa myöskin takaisin kaasuttimelle. Tähän on ratkaisuna läppäventtiili (reed valve). Tässä varsin yksinkertaisessa osassa läpät avautuvat imun vaikutuksesta päästäen kaasuja vain yhteen suuntaan. Läpän jäykkyydellä voidaan myöskin vaikuttaa haluttuun tehoalueeseen, mitä jäykemmät läpät, sitä suuremmilla kierrosalueilla ne alkavat päästämään kaasuja kunnolla lävitse. Markkinoilta löytyy myöskin ns. 2-toimisia läppäventtiileitä. Niissä läpissä on 2 eri jäykkyysastetta olevat palat, joista toiset toimivat tehokkaasti matalilla kierroksilla ja toiset korkeimmilla. Näiden hyöty ei tosin ole yhtä suuri kuin voisi kuvitella.

==Sovelluksia==

===Pienet työkoneet===

Kaksitahtimoottorilla on mahdollista saavuttaa suurempi tehopainosuhde kuin nelitahtimoottoreilla. Tästä syystä kaksitahtimoottorit ovat suosittuja käsin käytettävissä työkoneissa kuten moottorisahoissa ja siimaleikkureissa. Nämä moottorit ovat yleensä kipinäsytytteisiä ja käyttävät polttoaineenaan bensiiniä. Haittapuolia ovat suuret hiilivetypäästöt ja suuri polttoaineenkulutus, sillä ilman sijasta sylinteriin imetään ilman ja polttoaineen seosta. Tällöin osa polttoaineesta poistuu palamattomana pakokaasuvirtaan.

===Perämoottorit===

Kaksitahtimoottori soveltuu keveytensä ja yksinkertaisen rakenteensa ansiosta hyvin veneen perämoottoriksi. Viime vuosina suoraruiskutteiset kaksitahtimoottorit ovat yleistyneet, koska suoraruiskutuksella moottorin hyötysuhdetta voidaan kasvattaa ja päästöjä pienentää.

===Laivat===

Suurten rahtialusten pääkoneet ovat monesti kaksitahtisia hidaskäyntisiä dieselmoottoreita, joiden pyörimisnopeus on alle 100 kierrosta minuutissa. Moottori voidaan tällöin kytkeä suoraan potkurinakseliin, eikä alennusvaihdetta tarvita. Suurimmissa moottoreissa iskunpituus voi olla kolme metriä ja sylinterin halkaisija lähes metrin. Laivadieseleissä käytetään yleensä pitkittäishuuhtelua, turboahdinta ja joskus mekaanista huuhtelupumppua.

{{Wikipedia|Kaksitahtimoottori}}

[[Luokka:Moottorit]]

Kaksitahtimoottori

2009-03-17T15:13:41Z

91.154.214.150:

'''Kaksitahtimoottoreita''' käytetään yleisimmin urheiluautoissa, sekä muissa sovelluksissa joissa tarvitaan kevyttä, pienikokoista ja suuritehoista moottoria. Yllättävää kyllä kaksitahtimoottoreita käytetään myös laivoissa ja se on tunnettu jopa [[Lamborginin]]in voimanlähteenä. Kaksitahtimoottorin työkierto koostuu työtahdista ja huuhteluvaiheesta.[[Nelitahtimoottori]]sta poiketen,kaksitahtimoottorin täydellinen työkierto tapahtuu yhden [[kampiakseli]]n kierroksen aikana eli [[mäntä|männän]] liikkuessa kerran ylös ja kerran alas. Kaksitahtimoottorissa moottorin voiman antava työtahti esiintyy siis jokaisella kampiakselin kierroksella eikä joka toisella, kuten nelitahtimoottorissa. Kaksitahtimoottori voi olla otto- tai dieselmoottori.

==Kaksitahtimoottorin kaasunvaihto==

Huuhteluvaiheen aikana sylinteriin virtaa puhdasta ilmaa ja edellisen työtahdin aikana syntyneet palokaasut poistetaan sylinteristä. Huuhtelu toteutetaan yleensä huuhtelupumpun avulla, jotta saavutetaan riittävän tehokas huuhtelu.

===Kampikammiohuuhtelu===

Pienissä kaksitahtimoottoreissa suosittu ratkaisu on kampikammiohuuhtelu, jossa mäntä toimii samalla myös huuhtelupumpun mäntänä. Kampikammiohuuhtelun etuna on rakenteellinen yksinkertaisuus. Haittapuoli on huuhteluun kuluva työ, joka vähentää suoraan moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Mekaaninen huuhtelupumppu===

Hieman suuremmissa moottoreissa huuhteluvirtaus synnytetään yleensä erillisellä kompressorilla tai puhaltimella. Kampikammiohuuhteluun nähden etuna on mahdollisuus kehittää suurempi paine ja tilavuusvirta. Haittapuolena on edelleenkin kompressorin kuluttama teho, joka on otettava kampiakselilta ja joka siten vähentää moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Turboahtaminen===

nopeakäyntiset kaksitahtimoottorit ovat yleensä turboahdettuja. Tällöin huuhteluvirtausta ei tarvitse kehittää moottorin hyötytehon avulla, vaan energia saadaan pakokaasuvirrasta. Osakuormalla ajoa varten tarvitaan kuitenkin yleensä erillinen kompressori.

===Poikittaishuuhtelu===

Tässä tyypissä kaasut virtaavat huuhteluvaiheen aikana sylinterin poikki. Rakenne on yleinen pienissä moottoreissa, joita käytetään esimerkiksi moottorisahoissa, lehtipuhaltimissa ja mopoissa. Haittana on huono huuhteluaste, joka rajoittaa moottorin tehoa. Etuna on yksinkertaisuus, sillä venttiilejä ei tarvita.

===Mutkahuuhtelu===

Mutkahuuhtelussa sisään virtaavan ilman reitti on hieman monimutkaisempi kuin poikittaishuuhtelussa. Mutkahuuhtelu ei edellytä venttiilejä, ja sillä saavutetaan parempi huuhteluaste kuin poikittaishuuhtelulla.

===Pitkittäishuuhtelu===

Puhdas ilma virtaa yleensä sylinterin alaosassa olevista aukoista sisään ja poistuu sylinterikannessa olevasta pakoventtiilistä. Pitkittäishuuhtelulla saavutetaan paras huuhteluaste, ja se onkin yleisesti käytössä hidaskäyntisissä moottoreissa.

==Tehon lisääminen, sekä hyötysuhteen parantaminen==

===Pakoputkisto===
2-tahtikoneissa huomattava osa ilma-polttonesteseoksesta poistuu sylinteristä palamattomana pakoaukosta ulos. 2000-luvun puoliväliä lähestyttäessä saksalaiset moottoripyöräinsinöörit huomasivatkin, että oikein muotoiltu pakoputkisto saakin aikaan tehon lisäyksen sekä hyötysuhteen paranemisen. 2-tahtimoottoreiden pakoputkien idea onkin tuottaa sopiva huuhtelu takaisin sylinteriin, jotta vielä palamaton polttoaine saadaan käytettyä. Pakoputken muotoilu onkin hyvin kriittinen osa 2-tahtikoneissa. Putken muotoilulla voidaan säätää todella tarkasti koneen vääntöalueet. Putken toiminta perustuu äänennopeuden, pakoportin aukioloajan sekä halutun kierroslukuajan suhteisiin, sekä niiden avulla laskettuihin tarkkoihin mittoihin.

====Putken osat:====
Alkukäyrä
hajoittaja
Paisuntakammio
Kokoaja
Peräputki

====Alkukäyrä:==== Alkukäyrän pituus vaikuttaa tehoalueeseen seuraavalla tavalla: Mitä lyhyempi alkukäyrä on kyseessä, sitä korkeammalle kierrosalueelle huippuvääntö nousee. Samalla huipputehokin nousee samassa suhteessa. Liian lyhyellä alkukäyrällä osa tehosta menetetään. Liian pitkä alkukäyrä taasen johtaa koneen lämpenemiseen, sekä huuhtelun tyrehtymiseen.

====Hajoittaja (diffuussori):==== Hajoittajan muoto vaikuttaa samalla tavalla kuin mitä alkukäyrän pituus; jyrkästi kutistuva kartio tasoittaa vääntöä, kun taas pitkä toimii yläalueella. Hajoittajan tehtävä on saada aikaan alipainetta alkukäyrälle, sekä jäähdyttämällä, että myöskin laajentamalla pakokaasuja.

====Kokoaja:==== Kokoajan tehtävänä on kerätä painetta, sekä heijastaa paineaalto takaisin sylinterille putken keskustaa pitkin. Kokoajassa pätee samat säännöt kuin Hajoittajassa.

Peräputki: Peräputken tarkoitus on luoda sopiva vastapaine, jotta muu putki toimisi oikein. Sopiva halkaisija peräputkelle on 0.55-0.65 alkukäyrän halkaisijasta. Tätä arvoa tulee seurata tarkasti, muuten putken toiminta häiriintyy suuresti. Pienemmällä putkella saadaan lisää vääntöä, suuremmalla enemmän kierroksia.

===Läppäventtiili===
Useimpien kaksitahtikoneiden rakenne aiheuttaa myöskin sen, että palamatonta polttoaine - ilmaseosta virtaa myöskin takaisin kaasuttimelle. Tähän on ratkaisuna läppäventtiili (reed valve). Tässä varsin yksinkertaisessa osassa läpät avautuvat imun vaikutuksesta päästäen kaasuja vain yhteen suuntaan. Läpän jäykkyydellä voidaan myöskin vaikuttaa haluttuun tehoalueeseen, mitä jäykemmät läpät, sitä suuremmilla kierrosalueilla ne alkavat päästämään kaasuja kunnolla lävitse. Markkinoilta löytyy myöskin ns. 2-toimisia läppäventtiileitä. Niissä läpissä on 2 eri jäykkyysastetta olevat palat, joista toiset toimivat tehokkaasti matalilla kierroksilla ja toiset korkeimmilla. Näiden hyöty ei tosin ole yhtä suuri kuin voisi kuvitella.

==Sovelluksia==

===Pienet työkoneet===

Kaksitahtimoottorilla on mahdollista saavuttaa suurempi tehopainosuhde kuin nelitahtimoottoreilla. Tästä syystä kaksitahtimoottorit ovat suosittuja käsin käytettävissä työkoneissa kuten moottorisahoissa ja siimaleikkureissa. Nämä moottorit ovat yleensä kipinäsytytteisiä ja käyttävät polttoaineenaan bensiiniä. Haittapuolia ovat suuret hiilivetypäästöt ja suuri polttoaineenkulutus, sillä ilman sijasta sylinteriin imetään ilman ja polttoaineen seosta. Tällöin osa polttoaineesta poistuu palamattomana pakokaasuvirtaan.

===Perämoottorit===

Kaksitahtimoottori soveltuu keveytensä ja yksinkertaisen rakenteensa ansiosta hyvin veneen perämoottoriksi. Viime vuosina suoraruiskutteiset kaksitahtimoottorit ovat yleistyneet, koska suoraruiskutuksella moottorin hyötysuhdetta voidaan kasvattaa ja päästöjä pienentää.

===Laivat===

Suurten rahtialusten pääkoneet ovat monesti kaksitahtisia hidaskäyntisiä dieselmoottoreita, joiden pyörimisnopeus on alle 100 kierrosta minuutissa. Moottori voidaan tällöin kytkeä suoraan potkurinakseliin, eikä alennusvaihdetta tarvita. Suurimmissa moottoreissa iskunpituus voi olla kolme metriä ja sylinterin halkaisija lähes metrin. Laivadieseleissä käytetään yleensä pitkittäishuuhtelua, turboahdinta ja joskus mekaanista huuhtelupumppua.

{{Wikipedia|Kaksitahtimoottori}}

[[Luokka:Moottorit]]

Kaksitahtimoottori

2009-03-17T15:13:03Z

91.154.214.150:

'''Kaksitahtimoottoreita''' käytetään yleisimmin urheiluautoissa, sekä muissa sovelluksissa joissa tarvitaan kevyttä, pienikokoista ja suuritehoista moottoria. Yllättävää kyllä kaksitahtimoottoreita käytetään myös laivoissa ja se on tunnettu jopa [[Lamboghinin]]in voimanlähteenä. Kaksitahtimoottorin työkierto koostuu työtahdista ja huuhteluvaiheesta.[[Nelitahtimoottori]]sta poiketen,kaksitahtimoottorin täydellinen työkierto tapahtuu yhden [[kampiakseli]]n kierroksen aikana eli [[mäntä|männän]] liikkuessa kerran ylös ja kerran alas. Kaksitahtimoottorissa moottorin voiman antava työtahti esiintyy siis jokaisella kampiakselin kierroksella eikä joka toisella, kuten nelitahtimoottorissa. Kaksitahtimoottori voi olla otto- tai dieselmoottori.

==Kaksitahtimoottorin kaasunvaihto==

Huuhteluvaiheen aikana sylinteriin virtaa puhdasta ilmaa ja edellisen työtahdin aikana syntyneet palokaasut poistetaan sylinteristä. Huuhtelu toteutetaan yleensä huuhtelupumpun avulla, jotta saavutetaan riittävän tehokas huuhtelu.

===Kampikammiohuuhtelu===

Pienissä kaksitahtimoottoreissa suosittu ratkaisu on kampikammiohuuhtelu, jossa mäntä toimii samalla myös huuhtelupumpun mäntänä. Kampikammiohuuhtelun etuna on rakenteellinen yksinkertaisuus. Haittapuoli on huuhteluun kuluva työ, joka vähentää suoraan moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Mekaaninen huuhtelupumppu===

Hieman suuremmissa moottoreissa huuhteluvirtaus synnytetään yleensä erillisellä kompressorilla tai puhaltimella. Kampikammiohuuhteluun nähden etuna on mahdollisuus kehittää suurempi paine ja tilavuusvirta. Haittapuolena on edelleenkin kompressorin kuluttama teho, joka on otettava kampiakselilta ja joka siten vähentää moottorista saatavaa hyötytehoa.

===Turboahtaminen===

nopeakäyntiset kaksitahtimoottorit ovat yleensä turboahdettuja. Tällöin huuhteluvirtausta ei tarvitse kehittää moottorin hyötytehon avulla, vaan energia saadaan pakokaasuvirrasta. Osakuormalla ajoa varten tarvitaan kuitenkin yleensä erillinen kompressori.

===Poikittaishuuhtelu===

Tässä tyypissä kaasut virtaavat huuhteluvaiheen aikana sylinterin poikki. Rakenne on yleinen pienissä moottoreissa, joita käytetään esimerkiksi moottorisahoissa, lehtipuhaltimissa ja mopoissa. Haittana on huono huuhteluaste, joka rajoittaa moottorin tehoa. Etuna on yksinkertaisuus, sillä venttiilejä ei tarvita.

===Mutkahuuhtelu===

Mutkahuuhtelussa sisään virtaavan ilman reitti on hieman monimutkaisempi kuin poikittaishuuhtelussa. Mutkahuuhtelu ei edellytä venttiilejä, ja sillä saavutetaan parempi huuhteluaste kuin poikittaishuuhtelulla.

===Pitkittäishuuhtelu===

Puhdas ilma virtaa yleensä sylinterin alaosassa olevista aukoista sisään ja poistuu sylinterikannessa olevasta pakoventtiilistä. Pitkittäishuuhtelulla saavutetaan paras huuhteluaste, ja se onkin yleisesti käytössä hidaskäyntisissä moottoreissa.

==Tehon lisääminen, sekä hyötysuhteen parantaminen==

===Pakoputkisto===
2-tahtikoneissa huomattava osa ilma-polttonesteseoksesta poistuu sylinteristä palamattomana pakoaukosta ulos. 2000-luvun puoliväliä lähestyttäessä saksalaiset moottoripyöräinsinöörit huomasivatkin, että oikein muotoiltu pakoputkisto saakin aikaan tehon lisäyksen sekä hyötysuhteen paranemisen. 2-tahtimoottoreiden pakoputkien idea onkin tuottaa sopiva huuhtelu takaisin sylinteriin, jotta vielä palamaton polttoaine saadaan käytettyä. Pakoputken muotoilu onkin hyvin kriittinen osa 2-tahtikoneissa. Putken muotoilulla voidaan säätää todella tarkasti koneen vääntöalueet. Putken toiminta perustuu äänennopeuden, pakoportin aukioloajan sekä halutun kierroslukuajan suhteisiin, sekä niiden avulla laskettuihin tarkkoihin mittoihin.

====Putken osat:====
Alkukäyrä
hajoittaja
Paisuntakammio
Kokoaja
Peräputki

====Alkukäyrä:==== Alkukäyrän pituus vaikuttaa tehoalueeseen seuraavalla tavalla: Mitä lyhyempi alkukäyrä on kyseessä, sitä korkeammalle kierrosalueelle huippuvääntö nousee. Samalla huipputehokin nousee samassa suhteessa. Liian lyhyellä alkukäyrällä osa tehosta menetetään. Liian pitkä alkukäyrä taasen johtaa koneen lämpenemiseen, sekä huuhtelun tyrehtymiseen.

====Hajoittaja (diffuussori):==== Hajoittajan muoto vaikuttaa samalla tavalla kuin mitä alkukäyrän pituus; jyrkästi kutistuva kartio tasoittaa vääntöä, kun taas pitkä toimii yläalueella. Hajoittajan tehtävä on saada aikaan alipainetta alkukäyrälle, sekä jäähdyttämällä, että myöskin laajentamalla pakokaasuja.

====Kokoaja:==== Kokoajan tehtävänä on kerätä painetta, sekä heijastaa paineaalto takaisin sylinterille putken keskustaa pitkin. Kokoajassa pätee samat säännöt kuin Hajoittajassa.

Peräputki: Peräputken tarkoitus on luoda sopiva vastapaine, jotta muu putki toimisi oikein. Sopiva halkaisija peräputkelle on 0.55-0.65 alkukäyrän halkaisijasta. Tätä arvoa tulee seurata tarkasti, muuten putken toiminta häiriintyy suuresti. Pienemmällä putkella saadaan lisää vääntöä, suuremmalla enemmän kierroksia.

===Läppäventtiili===
Useimpien kaksitahtikoneiden rakenne aiheuttaa myöskin sen, että palamatonta polttoaine - ilmaseosta virtaa myöskin takaisin kaasuttimelle. Tähän on ratkaisuna läppäventtiili (reed valve). Tässä varsin yksinkertaisessa osassa läpät avautuvat imun vaikutuksesta päästäen kaasuja vain yhteen suuntaan. Läpän jäykkyydellä voidaan myöskin vaikuttaa haluttuun tehoalueeseen, mitä jäykemmät läpät, sitä suuremmilla kierrosalueilla ne alkavat päästämään kaasuja kunnolla lävitse. Markkinoilta löytyy myöskin ns. 2-toimisia läppäventtiileitä. Niissä läpissä on 2 eri jäykkyysastetta olevat palat, joista toiset toimivat tehokkaasti matalilla kierroksilla ja toiset korkeimmilla. Näiden hyöty ei tosin ole yhtä suuri kuin voisi kuvitella.

==Sovelluksia==

===Pienet työkoneet===

Kaksitahtimoottorilla on mahdollista saavuttaa suurempi tehopainosuhde kuin nelitahtimoottoreilla. Tästä syystä kaksitahtimoottorit ovat suosittuja käsin käytettävissä työkoneissa kuten moottorisahoissa ja siimaleikkureissa. Nämä moottorit ovat yleensä kipinäsytytteisiä ja käyttävät polttoaineenaan bensiiniä. Haittapuolia ovat suuret hiilivetypäästöt ja suuri polttoaineenkulutus, sillä ilman sijasta sylinteriin imetään ilman ja polttoaineen seosta. Tällöin osa polttoaineesta poistuu palamattomana pakokaasuvirtaan.

===Perämoottorit===

Kaksitahtimoottori soveltuu keveytensä ja yksinkertaisen rakenteensa ansiosta hyvin veneen perämoottoriksi. Viime vuosina suoraruiskutteiset kaksitahtimoottorit ovat yleistyneet, koska suoraruiskutuksella moottorin hyötysuhdetta voidaan kasvattaa ja päästöjä pienentää.

===Laivat===

Suurten rahtialusten pääkoneet ovat monesti kaksitahtisia hidaskäyntisiä dieselmoottoreita, joiden pyörimisnopeus on alle 100 kierrosta minuutissa. Moottori voidaan tällöin kytkeä suoraan potkurinakseliin, eikä alennusvaihdetta tarvita. Suurimmissa moottoreissa iskunpituus voi olla kolme metriä ja sylinterin halkaisija lähes metrin. Laivadieseleissä käytetään yleensä pitkittäishuuhtelua, turboahdinta ja joskus mekaanista huuhtelupumppua.

{{Wikipedia|Kaksitahtimoottori}}

[[Luokka:Moottorit]]

Ford Thunderbird mk3

2009-03-17T15:08:56Z

91.154.214.150:

{{malli|
nimi = Ford Thunderbird|
kuva = [[Kuva:800px-1963 Ford Thunderbird Convertible.jpg|250px|Ford Thunderbird]]|
valmistaja = Ford|
valmistusmaa = Yhdysvallat|
valmistusaika = [[1961]]–[[1963]]|
luokka = [[Personal luxury car]]|
kori = 2-ovinen [[coupé]] 2-ovinen [[avoauto]] 2-ovinen [[roadster]]|
moottori = [[V8]]|
huippunopeus = 200 km/h|
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = n. 6400 cm3|
teho = |
päästöt = |
kulutus = |
voimanvälitys = [[takaveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = [[Ford Thunderbird mk2]]|
seuraaja = [[Ford Thunderbird mk4]]|
samaaluokkaa = }}

'''Ford Thunderbird mk3''' eli uusi Thunderbird tuli myyntiin vuonna [[1961]], autoa myytiin hyvin paljon, ensimmäisenä vuonna jopa 1 kappale joista 1 avomalli. Auto pääsi julkisuuteen mm. Indy 500 pace carina sekä presidentti John F. Kennedyn paraatiin

== Kehitys ==

Vuonna [[1962]] esiteltiin Thunderbird Sports Roadster, jossa on [[tonneau]] tyylinen peite takapenkkien päälle, joka tekee autosta kaksipaikkaisen. Autossa on myös Kelsey-Hayesin pinnavanteet ja erikoisvarustelu. Auton kallis hinta ja epäkäytännöllisyys vähensivät myyntilukuja, mutta mm. Elvis Presley omisti tälläisen auton. Vuoden tuotanto oli 78 011 kappaletta, joista 9 884 avomallia. Samana vuonna tuli myös [[landau]] -malli, jossa on vinyylikatto ja S-palkit takapilareissa. Tämä malli on ensimmäinen vinyylikattoinen malli, josta alkoi 20 vuotinen vinyylikattoisten thunderbirdien kausi.

Vuonna [[1963]] myyntiluku väheni 0 myytyyn autoon ja myyntiin tuli rajoitettu erä '''Principality of Monaco''' mallia, jossa on erityinen kilpi jossa on omistajan nimi sekä auton sarjanumero, tätä mallia valmistettiin vain 2000 kappaletta. Kaikissa erikoismalleissa on erikoinen valkoinen nahkasisustus sekä roosan värinen Landau tyylinen vinyylikatto. Samana vuonna valmistettiin vain 5 avoautoa ja 4 Sports Roadsteria, joten mallin suosio alkoi hiipua.

== Moottorit ==

*'''3''' (n. 6 cm3)

[[Luokka: Ford|Thunderbird]]
[[Luokka: Mallit|Thunderbird]]