AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Akku

2011-07-26T13:05:27Z

91.154.88.207: /* Varastointi */

'''Akku''' on autossa laite, joka varaa sähköenergiaa, jota tarvitaan auton [[moottori]]n käynnistämiseen. [[Generaattori|Laturi]] lataa akkua moottorin käydessä, jotta sillä voitaisiin käynnistää auto myöhemmin uudelleen. Myös muut laitteet käyttävät akun energiaa silloin kun moottori ei käy.

[[Kuva:auton_lyijyakku_12volt.jpg|thumb|Henkilöauton 12 voltin lyijyakku]]

== Lyijyakun rakenne ==

Akun ulkokuorena toimii hapon kestävä muovinen kotelo, jonka sisällä on väliseiniä. Väliseinien sisällä on positiivisia ja negatiivisia levyjä. Tyhjän akun levyt ovat lyijysulfaattia ja levyjen runkona toimii lyijyantimoni- tai lyijykalsiumristikko. Levyjen välissä on huokoisesta materiaalista valmistetut erotinlevyt, jotka toimivat levyjen välisenä tukena, värinänvaimentimina ja oikosulunestona. Kennot voivat olla myös rullamuodossa perinteisen levytekniikan sijaan.

Positiiviset ja negatiiviset kennot on yhdistetty sarjaan ja äärimäisen kennon napa toimii päänapana. Positiivinen napa on isompi kuin negatiivinen. Positiivinen navan tunnistaa + merkistä ja mahdollisesta punaisesta väristä ja negatiivisen - merkistä ja mahdollisesta sinisestä väristä.

Akussa on elektrolyyttinesteenä liuos, joka sisältää puhdasta vettä (H20) ja puhdasta rikkihappoa (H2SO4). Tyhjässä akussa suhde on 15 % rikkihappoa ja 85 % vettä. Täydessä 39 % rikkihappoa ja 61 % vettä. Huoltovapaa akku käsite tulee siitä kun levyristikoiden seosaineen antimonin pitoisuutta tiputetaan 4 % -> 2% tai vaihdetaan kokonaan kalsiumiin. Näin saadaan pienempi itsepurkautuminen ja vedenkulutus.

= Sähkökemiallinen toiminta =

Akun varautuessa muuttuu sähköenergia kemialliseksi energiaksi, ja purkautuessa päinvastoin.

Lyijyakun varautuessa:

* Miinuslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyksi.
* Pluslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyoksidiksi.
* Elektrolyyttinesteessä vesi vähenee ja rikkihappo lisääntyy.

==Akun ominaisuuksia==

* kylmäkäynnistys; jännite kylmässä ja kylmäkäynnistysvirta;
* käynnistysaika
* varakapasiteetti; kuinka pitkän matkan akulla voidaan ajaa kun akku ei enää saa latausta (SAE normi)
* latauksen vastaanotto; akun latauksen vastaanotto heikkenee huomattavasti ladattaessa kylmässä

Akun ominaisuuksiin vaikuttaa eniten lyijyakun lyijyseoksen (lejeeringin) muutokset. Laadukas ja teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvä akku sisältää riittävän paljon lyijyä. Lyijyakut korvattiin käytännössä huoltovapailla matala-antimoniakuilla, jotka korvattiin lyijy-kalsium ja sittemmin hopea-kalsiumakuilla. Hopea-kalsiumakut on tehty täysin suljetuiksi, veden kulutus on vähentynyt ja ne on suunniteltu huoltovapaiksi. Hopea-kalsiumakulla saavutetaan pidempi elinikä, kestävyys, itsepurkautumis- ja lämpötilaominaisuudet verrattuna vanhoihin lyijyakkuihin. Akkujen levymäärä on 62 Ah:n akuilla tyypillisesti 11-14 kpl:tta ja 74-77 Ah:n akuilla 14-19 kpl:tta.

Hyvä akun latautuminen ei auta, jos virrananto-ominaisuudet ovat huonot. Tyypillisiä kaupallisia käynnistysakkuja on saatavilla 62, 74, 77 Ah, mutta myös yli 100 Ah akkuja on saatavilla. Suurempi kapasiteettinen akku lisää auton käynnistysvarmuutta, jos akku mittojensa puolesta mahtuu sille varattuun paikkaan.

==Akkumerkkejä ja valmistusmaita==
* Banner, Itavalta
* Biltema, Korea
* Bonn
* Bosch, Saksa, Tsekki, Espanja
* Exide, Espanja
* Energie, Italia
* Euroglobe
* Faam, Italia
* Freedom
* Hankook, Korea
* Hella
* PowerLine, Ukraina
* Sznajder, Puola
* Trane, Thaimaa
* Varta, Espanja
* Zap, Puola

== Akun huolto ==

Tarvikkeet
*Suojahansikkaat
*Vettä ja vanha tiskiharja
*Talouspaperia
*Teräsharja tai akunnavan puhdistustyökalu
*Akkuvettä (ei huoltovapaa akku)
*Sopivat ruuvimeisselit / kiintoavaimet
*Vaseliinia tai akunnavan suoja-ainetta

Akun varaustila mitataan mittaamalla akun lepojännite. Lepojännitteen tulee olla yli 12,2 V - muussa tapauksessa akkua tulee ladata. Joissakin akuissa on varaustilanilmaisin, josta voidaan tarkastaa akun varaus, sillä nykyisten huoltovapaiden akkujen nesteen ominaispainoa ei voida mitata. Akku kunto voidaan testata nk. akkutesterillä kylmäkäynnistystestinä. Akkutesterissä akkua kuormitetaan esim. 10 s ajan pienellä vastuksella jona aikana voidaan mitata akun jännite ja nimelliseltä asteikolta luetaan viitteellinen ”kylmäkäynnistysvirta", Cold Crank Amp, CCA. Testi mittaa akun kykyä antaa virtaa lyhyenä aikana. Akun lämpötilan on oltava testauksen aikana yli 15 C ja auto ei ole testin aikana käynnissä. Auton laturin kuntoa voidaan arvioida auton ollessa käynnissä em. testillä, mikäli lataus ei nosta yli 12,4 V:n on generaattorissa on vikaa; mikäli jännite nousee yli 14,5 V:n on akku todennäköisesti ylilatautunut.

Auton akku on hyvä irrottaa keväisin ja syksyisin nestetason tarkastusta ja pesua varten. Irrota aina ''ensin musta (-) kaapeli ja vasta sen jälkeen punainen (+) kaapeli'', ja kiinnitys päinvastoin. Hyvin uusissa autoissa akun irrottamisen vaikutukset ajotietokoneelle ja esim. radiosoittimelle (koodi) kannattaa selvittää ensin kysymällä merkkihuollosta. Irrota akun kiinnikkeet ja nosta akku kantokahvoista pidellen pois autosta. Sijoita akku sellaiseen paikkaan jossa se ei kaadu ja varo mahdollisesti loiskuvaa akkuhappoa. Akkua käsitellessäsi varo erityisesti, ettet yhdistä napoja vahingossa esimerkiksi kiintoavaimella toisiinsa aiheuttaen oikosulkua - älä siis säilytä työkaluja akun päällä.

Kun akku on irti autosta, voidaan se pestä kylmällä vedellä ja harjalla. Kuivaa akku talouspaperilla pesun jälkeen. Teräsharjalla puhdistetaan akunkenkien ja akunnapojen kontaktipinnat hapettumista ja liasta. Jos akussa on korkit akkunesteen lisäystä varten, nesteen pinnan tulee olla levyjen yläpuolella, ellei mitään merkkirajaa muuten ole. Aina avatessasi akun korkit, muista että siellä on rikkihappoa eli ''suojahansikkaiden käyttö on erittäin suositeltavaa''. Jos akkuhappoa pääsee iholle, tulee huuhdella altistunut paikka runsaalla vedellä ja mennä lääkäriin. Huoltovapaa akku ei tarkoita, etteikö akku kaipaisi puhdistamista. Huoltovapaus tarkoittaa siis vain sitä ettei akkunestettä tarvitse (eikä pysty) lisätä. Akun telineen voi puhdistaa liasta ennen akun kiinnitystä.

Muista kiinnittää akku huolellisesti, ettei se irtoa ajossa. Akunnapojen kiinnityksen jälkeen voitele akunnavat ohuella kerroksella vaseliinia/suoja-ainetta - tämä
ehkäisee valkoisen hapettuman syntymistä akun liittimiin.

==Varastointi==
Suurin ongelma akun käyttöiälle on sen tyhjänä seisottaminen. Myös osittain varautunut akku sulfatoituu ja tuhoaa akun ennen pitkää. Akkua ei tule säilyttää useita kuukausia kaapelit kytkettyinä, sillä auton pienet kuormituslaitteet (kello, murtohälyttimet, radio yms.) tyhjentävät akun. Toisaalta akkua ei tule ladata liikaa tai ylisuurella jännitteellä, sillä se lyhentää akun ikää. Akkua kannattaa ladata nk. älykkäällä akkulaturilla, joka kytkee itsensä 13,5 V:n ylläpitojännitteelle akun latauduttua. Akkua tulee säilyttää viileässä, ei pakkasessa, koska itsepurkaus on silloin hitaampaa jolloin sulfatoituminen hidastuu. Huomattavaa on, että 40 % varauksella akku jäätyy -18 asteessa ja tyhjä akku (alle 11,8 V) jo -7 asteessa.

== Katso myös ==

* [[Sähkölaitteet]]
* [[Generaattori]]

[[Luokka:Sähkölaitteet]]

Renkaanvaihto

2011-04-25T13:44:20Z

91.154.88.207: /* Renkaiden vaihto rengasliikkeessä */

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit ovat kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat ovat vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön, tasapainotuksen ja renkaiden hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni.
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* uusia renkaita asennettaessa, vanteiden tasapainotus
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, jarrupaloista ja -levyistä, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan. Hyvän rengaspalvelun liike antaa em. huomiot asiakkaalle kirjallisena esim. pienellä muistilapulla.

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[Luokka:Oppaat]]

Renkaanvaihto

2011-04-25T13:39:47Z

91.154.88.207: /* Renkaiden vaihto rengasliikkeessä */

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit ovat kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat ovat vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön, tasapainotuksen ja renkaiden hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni.
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* uusia renkaita asennettaessa, vanteiden tasapainotus
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan. Hyvän rengaspalvelun liike antaa em. huomiot asiakkaalle kirjallisena esim. pienellä muistilapulla.

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[Luokka:Oppaat]]

Renkaanvaihto

2011-04-25T13:30:39Z

91.154.88.207:

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit ovat kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat ovat vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön, tasapainotuksen ja renkaiden hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* uusia renkaita asennettaessa, vanteiden tasapainotus
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[Luokka:Oppaat]]

Renkaanvaihto

2011-04-25T13:09:32Z

91.154.88.207: /* Renkaiden vaihto rengasliikkeessä */

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit ovat kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat ovat vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön ja renkaiden hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[Luokka:Oppaat]]

Renkaanvaihto

2011-04-25T13:08:09Z

91.154.88.207: +renkaanvaihto liikkeessä

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto tippuu tunkilta. Ja vaikka ei tippuisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi tippua.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit ovat kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat ovat vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]–[[1998]] ja [[2005]]–[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]

[[Luokka:Oppaat]]

Akku

2010-11-21T12:37:33Z

91.154.88.207: /* Akun huolto */

'''Akku''' on autossa laite, joka varaa sähköenergiaa, jota tarvitaan auton [[moottori]]n käynnistämiseen. [[Generaattori|Laturi]] lataa akkua moottorin käydessä, jotta sillä voitaisiin käynnistää auto myöhemmin uudelleen. Myös muut laitteet käyttävät akun energiaa silloin kun moottori ei käy.

[[Kuva:auton_lyijyakku_12volt.jpg|thumb|Henkilöauton 12 voltin lyijyakku]]

== Lyijyakun rakenne ==

Akun ulkokuorena toimii hapon kestävä muovinen kotelo, jonka sisällä on väliseiniä. Väliseinien sisällä on positiivisia ja negatiivisia levyjä. Tyhjän akun levyt ovat lyijysulfaattia ja levyjen runkona toimii lyijyantimoni- tai lyijykalsiumristikko. Levyjen välissä on huokoisesta materiaalista valmistetut erotinlevyt, jotka toimivat levyjen välisenä tukena, värinänvaimentimina ja oikosulunestona. Kennot voivat olla myös rullamuodossa perinteisen levytekniikan sijaan.

Positiiviset ja negatiiviset kennot on yhdistetty sarjaan ja äärimäisen kennon napa toimii päänapana. Positiivinen napa on isompi kuin negatiivinen. Positiivinen navan tunnistaa + merkistä ja mahdollisesta punaisesta väristä ja negatiivisen - merkistä ja mahdollisesta sinisestä väristä.

Akussa on elektrolyyttinesteenä liuos, joka sisältää puhdasta vettä (H20) ja puhdasta rikkihappoa (H2SO4). Tyhjässä akussa suhde on 15 % rikkihappoa ja 85 % vettä. Täydessä 39 % rikkihappoa ja 61 % vettä. Huoltovapaa akku käsite tulee siitä kun levyristikoiden seosaineen antimonin pitoisuutta tiputetaan 4 % -> 2% tai vaihdetaan kokonaan kalsiumiin. Näin saadaan pienempi itsepurkautuminen ja vedenkulutus.

= Sähkökemiallinen toiminta =

Akun varautuessa muuttuu sähköenergia kemialliseksi energiaksi, ja purkautuessa päinvastoin.

Lyijyakun varautuessa:

* Miinuslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyksi.
* Pluslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyoksidiksi.
* Elektrolyyttinesteessä vesi vähenee ja rikkihappo lisääntyy.

==Akun ominaisuuksia==

* kylmäkäynnistys; jännite kylmässä ja kylmäkäynnistysvirta;
* käynnistysaika
* varakapasiteetti; kuinka pitkän matkan akulla voidaan ajaa kun akku ei enää saa latausta (SAE normi)
* latauksen vastaanotto; akun latauksen vastaanotto heikkenee huomattavasti ladattaessa kylmässä

Akun ominaisuuksiin vaikuttaa eniten lyijyakun lyijyseoksen (lejeeringin) muutokset. Laadukas ja teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvä akku sisältää riittävän paljon lyijyä. Lyijyakut korvattiin käytännössä huoltovapailla matala-atamoniakuilla, jotka korvattiin lyijy-kalsium ja sittemmin hopea-kalsiumakuilla. Hopea-kalsiumakut on tehty täysin suljetuiksi, veden kulutus on vähentynyt ja ne on suunniteltu huoltovapaiksi. Hopea-kalsiumakulla saavutetaan pidempi elinikä, kestävyys, itsepurkautumis- ja lämpötilaominaisuudet verrattuna vanhoihin lyijyakkuihin. Akkujen levymäärä on 62 Ah:n akuilla tyypillisesti 11-14 kpl:tta ja 74-77 Ah:n akuilla 14-19 kpl:tta.

Hyvä akun latautuminen ei auta, jos virrananto-ominaisuudet ovat huonot. Tyypillisiä kaupallisia käynnistysakkuja on saatavilla 62, 74, 77 Ah, mutta myös yli 100 Ah akkuja on saatavilla. Suurempi kapasiteettinen akku lisää auton käynnistysvarmuutta, jos akku mittojensa puolesta mahtuu sille varattuun paikkaan.

==Akkumerkkejä ja valmistusmaita==
* Banner, Itavalta
* Biltema, Korea
* Bonn
* Bosch, Saksa, Tsekki, Espanja
* Exide, Espanja
* Energie, Italia
* Faam, Italia
* Freedom
* Hankook, Korea
* Hella
* PowerLine, Ukraina
* Trane, Thaimaa
* Varta, Espanja
* Zap, Puola

== Akun huolto ==

Tarvikkeet
*Suojahansikkaat
*Vettä ja vanha tiskiharja
*Talouspaperia
*Teräsharja tai akunnavan puhdistustyökalu
*Akkuvettä (ei huoltovapaa akku)
*Sopivat ruuvimeisselit / kiintoavaimet
*Vaseliinia tai akunnavan suoja-ainetta

Akun varaustila mitataan mittaamalla akun lepojännite. Lepojännitteen tulee olla yli 12,2 V - muussa tapauksessa akkua tulee ladata. Joissakin akuissa on varaustilanilmaisin, josta voidaan tarkastaa akun varaus, sillä nykyisten huoltovapaiden akkujen nesteen ominaispainoa ei voida mitata. Akku kunto voidaan testata nk. akkutesterillä kylmäkäynnistystestinä. Akkutesterissä akkua kuormitetaan esim. 10 s ajan pienellä vastuksella jona aikana voidaan mitata akun jännite ja nimelliseltä asteikolta luetaan viitteellinen ”kylmäkäynnistysvirta", Cold Crank Amp, CCA. Testi mittaa akun kykyä antaa virtaa lyhyenä aikana. Akun lämpötilan on oltava testauksen aikana yli 15 C ja auto ei ole testin aikana käynnissä. Auton laturin kuntoa voidaan arvioida auton ollessa käynnissä em. testillä, mikäli lataus ei nosta yli 12,4 V:n on generaattorissa on vikaa; mikäli jännite nousee yli 14,5 V:n on akku todennäköisesti ylilatautunut.

Auton akku on hyvä irrottaa keväisin ja syksyisin nestetason tarkastusta ja pesua varten. Irrota aina ''ensin musta (-) kaapeli ja vasta sen jälkeen punainen (+) kaapeli'', ja kiinnitys päinvastoin. Hyvin uusissa autoissa akun irrottamisen vaikutukset ajotietokoneelle ja esim. radiosoittimelle (koodi) kannattaa selvittää ensin kysymällä merkkihuollosta. Irrota akun kiinnikkeet ja nosta akku kantokahvoista pidellen pois autosta. Sijoita akku sellaiseen paikkaan jossa se ei kaadu ja varo mahdollisesti loiskuvaa akkuhappoa. Akkua käsitellessäsi varo erityisesti, ettet yhdistä napoja vahingossa esimerkiksi kiintoavaimella toisiinsa aiheuttaen oikosulkua - älä siis säilytä työkaluja akun päällä.

Kun akku on irti autosta, voidaan se pestä kylmällä vedellä ja harjalla. Kuivaa akku talouspaperilla pesun jälkeen. Teräsharjalla puhdistetaan akunkenkien ja akunnapojen kontaktipinnat hapettumista ja liasta. Jos akussa on korkit akkunesteen lisäystä varten, nesteen pinnan tulee olla levyjen yläpuolella, ellei mitään merkkirajaa muuten ole. Aina avatessasi akun korkit, muista että siellä on rikkihappoa eli ''suojahansikkaiden käyttö on erittäin suositeltavaa''. Jos akkuhappoa pääsee iholle, tulee huuhdella altistunut paikka runsaalla vedellä ja mennä lääkäriin. Huoltovapaa akku ei tarkoita, etteikö akku kaipaisi puhdistamista. Huoltovapaus tarkoittaa siis vain sitä ettei akkunestettä tarvitse (eikä pysty) lisätä. Akun telineen voi puhdistaa liasta ennen akun kiinnitystä.

Muista kiinnittää akku huolellisesti, ettei se irtoa ajossa. Akunnapojen kiinnityksen jälkeen voitele akunnavat ohuella kerroksella vaseliinia/suoja-ainetta - tämä
ehkäisee valkoisen hapettuman syntymistä akun liittimiin.

==Varastointi==
Suurin ongelma akun käyttöiälle on sen tyhjänä seisottaminen. Akkua ei tule säilyttää useita kuukausia kaapelit kytkettyinä akkuun, sillä auton pienet kuormituslaitteet (kello, murtohälyttimet, radio yms.) tyhjentävät akun. Toisaalta akkua ei tule ladata liikaa tai ylisuurella jännitteellä, sillä se lyhentää akun ikää. Akkua kannattaa ladata nk. älykkäällä akkulaturilla, joka kytkee itsensä 13,5 V:n ylläpitojännitteelle akun latauduttua.

== Katso myös ==

* [[Sähkölaitteet]]
* [[Generaattori]]

[[Luokka:Sähkölaitteet]]