AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

FIA Ryhmä B

2009-02-25T16:04:49Z

93.106.83.65:

'''B-ryhmä''' on nykyään ralliautoilussa kielletty luokka, joka oli voimassa 1980-luvulla [[4-ryhmä]]n seuraajana. Luokitukseen tuli valmistaa vuoden aikana vähintään 200 sarjatuotantoautoa, evoluutioversiohon 20. Autoista kehittyi liian nopeita, mikä johti vakaviin onnettomuuksiin ja johti luokan kieltämiseen rallissa vuonna 1986. Tähän vaikutti erityisesti suomalaisen rallikuljettajan Henri Toivosen ja hänen kartanlukijansa Sergio Creston kuolemiin johtanut traaginen onnettomuus. Huomattavaa on, että tehottomammat mutta teknisemmät WRC-autot ovat nykyään erikoiskokeilla nopeampia kuin B-ryhmän superautot. Tähän vaikuttaa eritoten iskunvaimennin-, jousitus-, ja rengastekniikan kehittyminen.

== B-ryhmän ralliautoja ==

*[[Audi Quattro]] ([[1980]]-)
*[[Audi Sport Quattro S1]] ([[1985]]-[[1986]])
*[[Citroën BX 4TC]]
*[[Ferrari 288 GTO]]
*[[Ford Escort RS1700T]]
*[[Ford RS200]]
*[[Lada VFTS]]
*[[Lancia 037 Rally]]
*[[Lancia Delta S4]]
*[[Mazda RX-7]]
*[[MG Metro 6R4]]
*[[Nissan 2400RS]]
*[[Opel Ascona 400]]
*[[Opel Kadett 400]] (projekti peruttiin)
*[[Opel Manta 400]]
*[[Peugeot 205 T16]] ([[1984]])
*[[Porsche 959]]
*[[Renault R5 Turbo]]
*[[Toyota Celica Twin-Cam Turbo]]

[[Luokka: Ralli]]

Auton pesu

2009-02-25T15:57:32Z

93.106.83.65: /* Muita mahdollisuuksia */

Jokaisen autoilijan yksi tärkeimmistä itse tehtävistä toimenpiteistä on auton maalipinnan säännöllinen huoltaminen, eli käytännössä peseminen ja sopivin väliajoin tapahtuva vahaaminen.

== Peseminen ==

Peseminen olisi hyvä suorittaa noin kahden viikon välein tai useammin, riippuen lian kerääntymisestä.

Pesupaikkaa kannattaa harkita, sillä useasti pesuaineet eivät ole kovin ympäristöystävällisiä, tosin ympäristöystävällisiäkin vaihtoehtoja on saatavilla, ja niillä pesu onnistuu missä vain. Myrkyllisiä aineita käyttävillä olisi hyvä olla pesupaikka, jossa olisi erotteleva kaivo. Tälläisiä paikkoja on tarjolla esimerkiksi hyvin varustetuilla huoltoasemilla.

Ensimmäiseksi olisi hyvä tarkastella auton maalipinnassa olevan lian määrää ja laatua. Kesäisillä kuivilla keleillä tarttuu pölyä, talvisilla suolaisilla maanteillä suolaa ja asfaltista irtoavia myrkkyjä.

Pelkän hienojakoisen pölyn peseminen onnistuu helposti ruiskuttamalla auto hieman korkeapainesemmalla ruiskulla huolellisesti joka puolelta.

Hieman pinttyneempään likaan kannattaa jo käyttää oikeita autoshampoita, mitään astianpesuaineita tai vastaavia ei kannata käyttää(irrottaa vahan mukanaan). Parasta autoshampoota on vaikea sanoa, mutta vaahtoava ja riittoisa purkki on hyvä vaihtoehto. Hieman laiskemmalle vahaajalle voisi suositella vahashampoota, joka jättää pesun jälkeen kiiltävän vahapinnan maalipinnalle, tälläistä "vahaa" ei kuitenkaan voi verrata mitenkään oikean vahan kestoon ja hyvyyteen.

Talvisilla keleillä autonpintaan tarttuu mitä ihmeellisimpiä ja näin ollen myös erittäin tarttuvia aineita, joiden irroittaminen voi joskus olla työn ja tuskan takana. Onkin hyvä huuhdella auto suolaisen maantien jälkeen, kun lika on vielä märkää, tällöin saadaan pahimmat liat auton pinnalta helposti pois. Kuitenkin likaa tarttuu vääjäämättä, joten pestessä tarkemmin kannattaa käyttää liuottavia autoshampoita, jotka sisältävät tehokkaampia pesuaineyhdisteitä todella vaikeasti irroitettavaan likaan. Jos pelkkä liuottava autoshampoo ei tuota toivottua tulosta, kaupasta on saatavilla ruiskutettavia liutionaineita, jotka ruiskutetaan suoraan kuivaan ja likaiseen pintaan, annetaan vaikuttaa muutaman minuutin ja tämän jälkeen huuhdellaan huolellisesti vesiruiskulla pois. Jos tämäkään ei toimi, voidaan äärimmäisenä keinona käyttää lakkabensiiniä, jota laitetaan sumutinpulloon ja suihkutetaan likaiseen pintaan, annetaan vaikuttaa hieman ja huuhdellaan huolellisesti pois. Kuitenkin nämä viimeiset vaihtoehdot ovat niin rankkoja, ettei vaha kestä näitä aineita, ja auto joudutaankin yleensä vahaamaan tämän jälkeen uudestaan kestävän pinnan aikaansaamiseksi.

== Pesun suorittaminen ==

Auton pesuun tarvitset: ämpärin, sienen, harjoja, pesuaineen, suhteellisen hyväpaineisen ruiskun ja säämiskän.

Aloita autonpesu ruiskuttamalla auto huolellisesti joka puolelta, jotta saat pahimmat liat irroitetuiksi. Jos aloitat pelkästään sienen ja shampoon kanssa, on vaarana, että pinnassa olevan suuret hiekanmuruset jäävät sienen ja maalipinnan väliin muodostaen "hiomapaperin". Tulos ei varmasti ketään tämän jälkeen miellytä.

Huolellisen vedellä puhdistuksen jälkeen käydään auto sienen kanssa puhdistaen läpi. Kasta sientä runsaasti autoshampoolla terästetyssä vesiämpärissä(veden on hyvä olla kättä lämpimämpää) ja etene pyörivin liikkein katosta alaspäin. Katosta alaspäin siksi, että yleensä alhaalla ovissa ja helmoissa on pahin lika, josta se saattaa nousta ylemmäs ja tehdä rumat jäljet ylempään maalipintaan, jos autoa pestään alhaalta ylös.

Pese auto osissa. Esimerkiksi pese katto ja sivulasien alue ensiksi, pese sitten auto periaatteena ylhäältä alas ja edestä taaksepäin edeten. Näin siirrytään puhtaammilta alueilta likaisempiin järjestyksessä. Siirry vasta viimeisenä alimpiin helmoihin ja vanteisiin. Vanteita varten voi vaihtaa kokonaan myös uuden pesuveden, jolloin lika lähtee helpommin. Vanteet saadaan puhtaaksi sientä ja pieniä pehmeitä harjoja käyttäen. Vanteiden pinttynyttä likaa varten on myös erilaisia vannepesuaineita, joita voidaan suihkuttaa vaikuttamaan auton pesun ajaksi. Jotkin näistä on kuitenkin huuhdeltava vanteelta pois ennen autoshampoopesua, joten käyttöohjeet kannattaa lukea huolella. Jos auto pestään kerralla, eikä pesuainetta huuhdella välissä pois, on vaarana, että pesuaine kuivahtaa likoineen maalipintaan kiinni ja aiheuttaa maalipintaan harmautta.

Kun koko auto on pesty sienellä on hyvä ruiskuttaa vielä tämän jälkeen joka puolelta uudestaan, erityisesti peilit, listojen raot ja ovenkahvat kannattaa suihkuttaa huolellisesti, ettei sinne jää pesuainetta, joka hetken päästä valuu pois ja kuivuessaan jättää rumat jäljet vasta pestyyn pintaan.

Ruiskutuksen jälkeen auton pinta jää märäksi, ja kuivuessaan vesipisarat tekevät ikään kuin tahroja puhtaaseen pintaan. Auto kannattaakin käydä läpi säämiskällä(Huom! osta aito säämiskä, äläkä keinotekoisia). Kastele säämiskä läpimäräksi ja purista siitä irtoava vesi pois. Tämän jälkeen etene pyörivin liikkein käyttäen hyväksi säämiskän koko pinta-alaa (älä käytä nyrkinkokoisessa mytyssä) ja välillä purista vettyneestä säämiskästä taas ylimääräinen vesi pois ja jatka näin kunnes autonpinta on kuiva.

Myöskin monelta unohtuva pesukohde autossa ovat pyöränkoteloiden sisäpinnat, jonne likaa ja suolaa kerääntyy tietenkin kaikista eniten. Hyvin monen auton vaiva, pyöränkaarien ruostuminen, voidaan ehkäistä pesemällä jokaisella pesukerralla auton pyöränkaaret huolellisesti kaaren sisäpuolelta päin. Tehokas ruisku on tässä työvaiheessa omiaan.

== Vahaaminen ==

Auton pinta kannattaa vahata vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Vaha muodostaa auton pintaan kovan ja kiiltävän kerroksen, joka suojaa maalipintaa auringolta ja lialta. Vesi helmeilee myöskin hyvävahaiselta pinnalta helposti pois. Nykyisin on tarjolla monenlaisia vahoja ja parasta ei ole, on vain hyviä vaihtoehtoja. Markkinoilla on saatavilla uuden auton vahaa, hieman käytetymmän auton vahaa ja jopa todella kuluneen maalipinnan eheyttävää vahaa. Eroina näissä vahoissa on hiovien aineiden määrä. Mitä kuluneempi maalipinta sitä enemmän hiovampi vaha on parempi. Haalistuineille pinnoille on saatavilla myös värivahoja, jotka sisältävät väriä, joka tekee haalistuneesta taas uudelleen kiiltävän.

Kuitenkaan kovin kuluneet maalipinnat eivät ole enää ehostettavissa hyviksi pelkästään vahoilla vaan voidaan joutua tekemään maalipinnan myllytys. Myllytyksessä auton maalipinnasta ikään kuin "kuoritaan" haalistunut kerros pois, jonka alta tulee taas kiiltävä maalipinta. Myllytys onkin äärimmäinen keino, sillä se syö maalipinnan paksuutta ohuemmaksi, joka taas vaikuttaa kestoon. Myllytykseen jälkeen hyvin hoidettu ja vahattu pinta kestää kuitenkin uuden veroisesti.

Auton kanssa touhuavalle perfektionistille, joka tavoittelee maksimaalista kiiltoa ja kestävyyttä, voidaan suositella kahden vahan käyttöä. Ensiksi alle laitetaan yleisvaha, ikäänkuin "pohjamaaliksi" ja sen päälle kiiltovaha, joka on erittäin kova ja kiiltävä viimeistelyvaha. Pelkkä yleisvahakin riittää mainiosti, ja yhdelläkin vahalla saa tavallista paremman keston, kun vetäisee sen kahteen kertaan maalipinnalle.

== Vahauksen suorittaminen ==

Ensiksi suorita aiempien ohjeiden mukainen huolellinen pesu ja kuivaus. Tämän jälkeen valitse sopivan varjoinen ja kohtalaisen lämmin paikka. Vahan laitto toimii vahan ominaisuuksista johtuen yleensä parhaiten noin 15-25 celsiusasteen välillä. Älä vahaa suorassa auringonpaisteessa, koska aurinko saattaa polttaa vahan kiinni maalipintaan.

Etsi puhdasta puuvillaa. Esimerkiksi vanha (mutta pesty!) t-paita tai sukka käy mainiosti vahan levitykseen. Levitä vahaa kankaan avulla pyörivin liikkein silminnähtävä kerros autonpintaan, ja anna sen kuivahtaa vaaleahkoksi kerrokseksi(HUOM!, jotkin vahat pitää poistaa jo ENNEN kuivumista, LUE HUOLELLISESTI ohjeet vahapurkkisi kyljestä).

Kun vaha on ohjeenmukaisesti kiillotukseen valmista, ota uusi puhdas pala puuvilla ja ala kiillottaa pyörivin pehmein liikkein. Käy huolellisesti läpi kaikki vahaamasi kohdat ja tunnet kuinka uusi pinta luistaa kuin rasvattu.

Tämän jälkeen voit vahata auton vielä toisenkin kerran, jos koet sen tarpeelliseksi. Tässä suosittelen käytettäväksi kiiltovahaa. Toista vahaus edellisten ohjeiden mukaisesti ja häikäisty!

== Vanteiden pesu ==

Nykysin autoissa ovat yleistyneet myös näyttävät alumiinivanteet, jotka saattavat muuttua vähemmän näyttäväksi, jos ne jättää puhdistamatta. Alumiinivanteiden pesu kannattaa suorittaa autoa pestäessä viimeisenä, koska vanteissa on yleensä paljon likaa. Joskus jarrupaloista tuleva jarrupöly voi tarttua hyvin tiukkaan ja silloin tarvitaan erityisiä aineita. Liuotinpesun ohella myös vanteisiin on saatavilla omaa pesuainetta, joka poistaa liat vahingoittamatta vanteen pintaa.

Vanteet kastellaan aluksi, jonka jälkeen ne hangataan sienellä tai vanteisiin tarkoitetulla vanneharjalla ja huuhdellaan tämän jälkeen. Vanteet kannattaa myös vahata muutaman pesun välein, jolloin lian irrotuskin on helpompaa ja vanteet säilyvät kiiltävinä.

== Muita mahdollisuuksia ==

Painepesureita on nykyisin paljon, parempia ja huonompia ja niissä mainostetaan usein hyviä autonpesumahdollisuuksia. Painepesuri sopiikin parhaiten kuran, suolan, hiekan, pölyn ja epäpuhtauksien huuhtelemiseen auton pinnalta ennen varsinaista pesua. Liian kovapaineinen vesi ei tee kuitenkaan hyvää maalipinnalle ja se saattaa rikkoa tiivisteitä ja muita osia. Tietysti pelkästään työkäytössä oleville autoille voi tehdä painepesuripesun, mutta autostaan välittävälle fanaatikolle sieni ja shampoo ovat ainoa oikea vaihtoehto.

Myöskin autonpesuharjat ovat mahdollisuuksia, jotka kuitenkin kannattaa jättää väliin. Vaikka harjassa olisi harjakset kuinka pehmeitä tahansa, on harja itse kovaa muovia ja osuessaan pintaan se saattaa vaurioittaa sitä.

Huoltoasemien pesukoneet ovat myös vaihtoehto, mutta ne ovat yleensä huomattavasti kalliimpia, kuin itse pestäessä tarvittavien tarvikkeiden arvo. Autonpesukoneet myöskin jättävät hankaliin kohtiin likaa, joka lähtee vain käsikonstein.

Kaikesta huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että edes jotain näistä puhdistusmenetelmistä käytetään. Lika saattaa pilata auton yhden merkittävimmän osan salaa ja peruuttamattomasti. Koko maalipinnan korjaus uudenveroiseksi on isotöistä ja teettäessä kallista.

[[Luokka:Oppaat]]

Auton pesu

2009-02-25T15:52:30Z

93.106.83.65: /* Vanteiden pesu */

Jokaisen autoilijan yksi tärkeimmistä itse tehtävistä toimenpiteistä on auton maalipinnan säännöllinen huoltaminen, eli käytännössä peseminen ja sopivin väliajoin tapahtuva vahaaminen.

== Peseminen ==

Peseminen olisi hyvä suorittaa noin kahden viikon välein tai useammin, riippuen lian kerääntymisestä.

Pesupaikkaa kannattaa harkita, sillä useasti pesuaineet eivät ole kovin ympäristöystävällisiä, tosin ympäristöystävällisiäkin vaihtoehtoja on saatavilla, ja niillä pesu onnistuu missä vain. Myrkyllisiä aineita käyttävillä olisi hyvä olla pesupaikka, jossa olisi erotteleva kaivo. Tälläisiä paikkoja on tarjolla esimerkiksi hyvin varustetuilla huoltoasemilla.

Ensimmäiseksi olisi hyvä tarkastella auton maalipinnassa olevan lian määrää ja laatua. Kesäisillä kuivilla keleillä tarttuu pölyä, talvisilla suolaisilla maanteillä suolaa ja asfaltista irtoavia myrkkyjä.

Pelkän hienojakoisen pölyn peseminen onnistuu helposti ruiskuttamalla auto hieman korkeapainesemmalla ruiskulla huolellisesti joka puolelta.

Hieman pinttyneempään likaan kannattaa jo käyttää oikeita autoshampoita, mitään astianpesuaineita tai vastaavia ei kannata käyttää(irrottaa vahan mukanaan). Parasta autoshampoota on vaikea sanoa, mutta vaahtoava ja riittoisa purkki on hyvä vaihtoehto. Hieman laiskemmalle vahaajalle voisi suositella vahashampoota, joka jättää pesun jälkeen kiiltävän vahapinnan maalipinnalle, tälläistä "vahaa" ei kuitenkaan voi verrata mitenkään oikean vahan kestoon ja hyvyyteen.

Talvisilla keleillä autonpintaan tarttuu mitä ihmeellisimpiä ja näin ollen myös erittäin tarttuvia aineita, joiden irroittaminen voi joskus olla työn ja tuskan takana. Onkin hyvä huuhdella auto suolaisen maantien jälkeen, kun lika on vielä märkää, tällöin saadaan pahimmat liat auton pinnalta helposti pois. Kuitenkin likaa tarttuu vääjäämättä, joten pestessä tarkemmin kannattaa käyttää liuottavia autoshampoita, jotka sisältävät tehokkaampia pesuaineyhdisteitä todella vaikeasti irroitettavaan likaan. Jos pelkkä liuottava autoshampoo ei tuota toivottua tulosta, kaupasta on saatavilla ruiskutettavia liutionaineita, jotka ruiskutetaan suoraan kuivaan ja likaiseen pintaan, annetaan vaikuttaa muutaman minuutin ja tämän jälkeen huuhdellaan huolellisesti vesiruiskulla pois. Jos tämäkään ei toimi, voidaan äärimmäisenä keinona käyttää lakkabensiiniä, jota laitetaan sumutinpulloon ja suihkutetaan likaiseen pintaan, annetaan vaikuttaa hieman ja huuhdellaan huolellisesti pois. Kuitenkin nämä viimeiset vaihtoehdot ovat niin rankkoja, ettei vaha kestä näitä aineita, ja auto joudutaankin yleensä vahaamaan tämän jälkeen uudestaan kestävän pinnan aikaansaamiseksi.

== Pesun suorittaminen ==

Auton pesuun tarvitset: ämpärin, sienen, harjoja, pesuaineen, suhteellisen hyväpaineisen ruiskun ja säämiskän.

Aloita autonpesu ruiskuttamalla auto huolellisesti joka puolelta, jotta saat pahimmat liat irroitetuiksi. Jos aloitat pelkästään sienen ja shampoon kanssa, on vaarana, että pinnassa olevan suuret hiekanmuruset jäävät sienen ja maalipinnan väliin muodostaen "hiomapaperin". Tulos ei varmasti ketään tämän jälkeen miellytä.

Huolellisen vedellä puhdistuksen jälkeen käydään auto sienen kanssa puhdistaen läpi. Kasta sientä runsaasti autoshampoolla terästetyssä vesiämpärissä(veden on hyvä olla kättä lämpimämpää) ja etene pyörivin liikkein katosta alaspäin. Katosta alaspäin siksi, että yleensä alhaalla ovissa ja helmoissa on pahin lika, josta se saattaa nousta ylemmäs ja tehdä rumat jäljet ylempään maalipintaan, jos autoa pestään alhaalta ylös.

Pese auto osissa. Esimerkiksi pese katto ja sivulasien alue ensiksi, pese sitten auto periaatteena ylhäältä alas ja edestä taaksepäin edeten. Näin siirrytään puhtaammilta alueilta likaisempiin järjestyksessä. Siirry vasta viimeisenä alimpiin helmoihin ja vanteisiin. Vanteita varten voi vaihtaa kokonaan myös uuden pesuveden, jolloin lika lähtee helpommin. Vanteet saadaan puhtaaksi sientä ja pieniä pehmeitä harjoja käyttäen. Vanteiden pinttynyttä likaa varten on myös erilaisia vannepesuaineita, joita voidaan suihkuttaa vaikuttamaan auton pesun ajaksi. Jotkin näistä on kuitenkin huuhdeltava vanteelta pois ennen autoshampoopesua, joten käyttöohjeet kannattaa lukea huolella. Jos auto pestään kerralla, eikä pesuainetta huuhdella välissä pois, on vaarana, että pesuaine kuivahtaa likoineen maalipintaan kiinni ja aiheuttaa maalipintaan harmautta.

Kun koko auto on pesty sienellä on hyvä ruiskuttaa vielä tämän jälkeen joka puolelta uudestaan, erityisesti peilit, listojen raot ja ovenkahvat kannattaa suihkuttaa huolellisesti, ettei sinne jää pesuainetta, joka hetken päästä valuu pois ja kuivuessaan jättää rumat jäljet vasta pestyyn pintaan.

Ruiskutuksen jälkeen auton pinta jää märäksi, ja kuivuessaan vesipisarat tekevät ikään kuin tahroja puhtaaseen pintaan. Auto kannattaakin käydä läpi säämiskällä(Huom! osta aito säämiskä, äläkä keinotekoisia). Kastele säämiskä läpimäräksi ja purista siitä irtoava vesi pois. Tämän jälkeen etene pyörivin liikkein käyttäen hyväksi säämiskän koko pinta-alaa (älä käytä nyrkinkokoisessa mytyssä) ja välillä purista vettyneestä säämiskästä taas ylimääräinen vesi pois ja jatka näin kunnes autonpinta on kuiva.

Myöskin monelta unohtuva pesukohde autossa ovat pyöränkoteloiden sisäpinnat, jonne likaa ja suolaa kerääntyy tietenkin kaikista eniten. Hyvin monen auton vaiva, pyöränkaarien ruostuminen, voidaan ehkäistä pesemällä jokaisella pesukerralla auton pyöränkaaret huolellisesti kaaren sisäpuolelta päin. Tehokas ruisku on tässä työvaiheessa omiaan.

== Vahaaminen ==

Auton pinta kannattaa vahata vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Vaha muodostaa auton pintaan kovan ja kiiltävän kerroksen, joka suojaa maalipintaa auringolta ja lialta. Vesi helmeilee myöskin hyvävahaiselta pinnalta helposti pois. Nykyisin on tarjolla monenlaisia vahoja ja parasta ei ole, on vain hyviä vaihtoehtoja. Markkinoilla on saatavilla uuden auton vahaa, hieman käytetymmän auton vahaa ja jopa todella kuluneen maalipinnan eheyttävää vahaa. Eroina näissä vahoissa on hiovien aineiden määrä. Mitä kuluneempi maalipinta sitä enemmän hiovampi vaha on parempi. Haalistuineille pinnoille on saatavilla myös värivahoja, jotka sisältävät väriä, joka tekee haalistuneesta taas uudelleen kiiltävän.

Kuitenkaan kovin kuluneet maalipinnat eivät ole enää ehostettavissa hyviksi pelkästään vahoilla vaan voidaan joutua tekemään maalipinnan myllytys. Myllytyksessä auton maalipinnasta ikään kuin "kuoritaan" haalistunut kerros pois, jonka alta tulee taas kiiltävä maalipinta. Myllytys onkin äärimmäinen keino, sillä se syö maalipinnan paksuutta ohuemmaksi, joka taas vaikuttaa kestoon. Myllytykseen jälkeen hyvin hoidettu ja vahattu pinta kestää kuitenkin uuden veroisesti.

Auton kanssa touhuavalle perfektionistille, joka tavoittelee maksimaalista kiiltoa ja kestävyyttä, voidaan suositella kahden vahan käyttöä. Ensiksi alle laitetaan yleisvaha, ikäänkuin "pohjamaaliksi" ja sen päälle kiiltovaha, joka on erittäin kova ja kiiltävä viimeistelyvaha. Pelkkä yleisvahakin riittää mainiosti, ja yhdelläkin vahalla saa tavallista paremman keston, kun vetäisee sen kahteen kertaan maalipinnalle.

== Vahauksen suorittaminen ==

Ensiksi suorita aiempien ohjeiden mukainen huolellinen pesu ja kuivaus. Tämän jälkeen valitse sopivan varjoinen ja kohtalaisen lämmin paikka. Vahan laitto toimii vahan ominaisuuksista johtuen yleensä parhaiten noin 15-25 celsiusasteen välillä. Älä vahaa suorassa auringonpaisteessa, koska aurinko saattaa polttaa vahan kiinni maalipintaan.

Etsi puhdasta puuvillaa. Esimerkiksi vanha (mutta pesty!) t-paita tai sukka käy mainiosti vahan levitykseen. Levitä vahaa kankaan avulla pyörivin liikkein silminnähtävä kerros autonpintaan, ja anna sen kuivahtaa vaaleahkoksi kerrokseksi(HUOM!, jotkin vahat pitää poistaa jo ENNEN kuivumista, LUE HUOLELLISESTI ohjeet vahapurkkisi kyljestä).

Kun vaha on ohjeenmukaisesti kiillotukseen valmista, ota uusi puhdas pala puuvilla ja ala kiillottaa pyörivin pehmein liikkein. Käy huolellisesti läpi kaikki vahaamasi kohdat ja tunnet kuinka uusi pinta luistaa kuin rasvattu.

Tämän jälkeen voit vahata auton vielä toisenkin kerran, jos koet sen tarpeelliseksi. Tässä suosittelen käytettäväksi kiiltovahaa. Toista vahaus edellisten ohjeiden mukaisesti ja häikäisty!

== Vanteiden pesu ==

Nykysin autoissa ovat yleistyneet myös näyttävät alumiinivanteet, jotka saattavat muuttua vähemmän näyttäväksi, jos ne jättää puhdistamatta. Alumiinivanteiden pesu kannattaa suorittaa autoa pestäessä viimeisenä, koska vanteissa on yleensä paljon likaa. Joskus jarrupaloista tuleva jarrupöly voi tarttua hyvin tiukkaan ja silloin tarvitaan erityisiä aineita. Liuotinpesun ohella myös vanteisiin on saatavilla omaa pesuainetta, joka poistaa liat vahingoittamatta vanteen pintaa.

Vanteet kastellaan aluksi, jonka jälkeen ne hangataan sienellä tai vanteisiin tarkoitetulla vanneharjalla ja huuhdellaan tämän jälkeen. Vanteet kannattaa myös vahata muutaman pesun välein, jolloin lian irrotuskin on helpompaa ja vanteet säilyvät kiiltävinä.

== Muita mahdollisuuksia ==

Painepesureita on nykyisin joka paikka väärällään ja niissä mainostetaan hyviä autonpesumahdollisuuksia. Itse kuitenkin käyttäisin painepesureita vain työkoneiden ja mattojen pesuun. Liian kovapaineinen vesi ei tee hyvää maalipinnalle ja se saattaa rikkoa tiivisteitä ja muita osia. Tietysti pelkästään työkäytössä oleville autoille voi tehdä painepesuripesun, mutta autostaan välittävälle fanaatikolle sieni ja shampoo ovat ainoa oikea vaihtoehto.

Myöskin autonpesuharjat ovat mahdollisuuksia, jotka kuitenkin kannattaa jättää väliin. Vaikka harjassa olisi harjakset kuinka pehmeitä tahansa, on harja itse kovaa muovia ja osuessaan pintaan se saattaa vaurioittaa sitä.

Huoltoasemien pesukoneet ovat myös vaihtoehto, mutta ne ovat yleensä huomattavasti kalliimpia, kuin itse pestäessä tarvittavien tarvikkeiden arvo. Autonpesukoneet myöskin jättävät hankaliin kohtiin likaa, joka lähtee vain käsikonstein.

Kaikesta huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että edes jotain näistä puhdistusmenetelmistä käytetään. Lika saattaa pilata auton yhden merkittävimmän osan salaa ja peruuttamattomasti. Koko maalipinnan korjaus uudenveroiseksi maksaakin sitten taas hunajaa.

[[Luokka:Oppaat]]

Auton pesu

2009-02-25T15:49:38Z

93.106.83.65: /* Pesun suorittaminen */

Jokaisen autoilijan yksi tärkeimmistä itse tehtävistä toimenpiteistä on auton maalipinnan säännöllinen huoltaminen, eli käytännössä peseminen ja sopivin väliajoin tapahtuva vahaaminen.

== Peseminen ==

Peseminen olisi hyvä suorittaa noin kahden viikon välein tai useammin, riippuen lian kerääntymisestä.

Pesupaikkaa kannattaa harkita, sillä useasti pesuaineet eivät ole kovin ympäristöystävällisiä, tosin ympäristöystävällisiäkin vaihtoehtoja on saatavilla, ja niillä pesu onnistuu missä vain. Myrkyllisiä aineita käyttävillä olisi hyvä olla pesupaikka, jossa olisi erotteleva kaivo. Tälläisiä paikkoja on tarjolla esimerkiksi hyvin varustetuilla huoltoasemilla.

Ensimmäiseksi olisi hyvä tarkastella auton maalipinnassa olevan lian määrää ja laatua. Kesäisillä kuivilla keleillä tarttuu pölyä, talvisilla suolaisilla maanteillä suolaa ja asfaltista irtoavia myrkkyjä.

Pelkän hienojakoisen pölyn peseminen onnistuu helposti ruiskuttamalla auto hieman korkeapainesemmalla ruiskulla huolellisesti joka puolelta.

Hieman pinttyneempään likaan kannattaa jo käyttää oikeita autoshampoita, mitään astianpesuaineita tai vastaavia ei kannata käyttää(irrottaa vahan mukanaan). Parasta autoshampoota on vaikea sanoa, mutta vaahtoava ja riittoisa purkki on hyvä vaihtoehto. Hieman laiskemmalle vahaajalle voisi suositella vahashampoota, joka jättää pesun jälkeen kiiltävän vahapinnan maalipinnalle, tälläistä "vahaa" ei kuitenkaan voi verrata mitenkään oikean vahan kestoon ja hyvyyteen.

Talvisilla keleillä autonpintaan tarttuu mitä ihmeellisimpiä ja näin ollen myös erittäin tarttuvia aineita, joiden irroittaminen voi joskus olla työn ja tuskan takana. Onkin hyvä huuhdella auto suolaisen maantien jälkeen, kun lika on vielä märkää, tällöin saadaan pahimmat liat auton pinnalta helposti pois. Kuitenkin likaa tarttuu vääjäämättä, joten pestessä tarkemmin kannattaa käyttää liuottavia autoshampoita, jotka sisältävät tehokkaampia pesuaineyhdisteitä todella vaikeasti irroitettavaan likaan. Jos pelkkä liuottava autoshampoo ei tuota toivottua tulosta, kaupasta on saatavilla ruiskutettavia liutionaineita, jotka ruiskutetaan suoraan kuivaan ja likaiseen pintaan, annetaan vaikuttaa muutaman minuutin ja tämän jälkeen huuhdellaan huolellisesti vesiruiskulla pois. Jos tämäkään ei toimi, voidaan äärimmäisenä keinona käyttää lakkabensiiniä, jota laitetaan sumutinpulloon ja suihkutetaan likaiseen pintaan, annetaan vaikuttaa hieman ja huuhdellaan huolellisesti pois. Kuitenkin nämä viimeiset vaihtoehdot ovat niin rankkoja, ettei vaha kestä näitä aineita, ja auto joudutaankin yleensä vahaamaan tämän jälkeen uudestaan kestävän pinnan aikaansaamiseksi.

== Pesun suorittaminen ==

Auton pesuun tarvitset: ämpärin, sienen, harjoja, pesuaineen, suhteellisen hyväpaineisen ruiskun ja säämiskän.

Aloita autonpesu ruiskuttamalla auto huolellisesti joka puolelta, jotta saat pahimmat liat irroitetuiksi. Jos aloitat pelkästään sienen ja shampoon kanssa, on vaarana, että pinnassa olevan suuret hiekanmuruset jäävät sienen ja maalipinnan väliin muodostaen "hiomapaperin". Tulos ei varmasti ketään tämän jälkeen miellytä.

Huolellisen vedellä puhdistuksen jälkeen käydään auto sienen kanssa puhdistaen läpi. Kasta sientä runsaasti autoshampoolla terästetyssä vesiämpärissä(veden on hyvä olla kättä lämpimämpää) ja etene pyörivin liikkein katosta alaspäin. Katosta alaspäin siksi, että yleensä alhaalla ovissa ja helmoissa on pahin lika, josta se saattaa nousta ylemmäs ja tehdä rumat jäljet ylempään maalipintaan, jos autoa pestään alhaalta ylös.

Pese auto osissa. Esimerkiksi pese katto ja sivulasien alue ensiksi, pese sitten auto periaatteena ylhäältä alas ja edestä taaksepäin edeten. Näin siirrytään puhtaammilta alueilta likaisempiin järjestyksessä. Siirry vasta viimeisenä alimpiin helmoihin ja vanteisiin. Vanteita varten voi vaihtaa kokonaan myös uuden pesuveden, jolloin lika lähtee helpommin. Vanteet saadaan puhtaaksi sientä ja pieniä pehmeitä harjoja käyttäen. Vanteiden pinttynyttä likaa varten on myös erilaisia vannepesuaineita, joita voidaan suihkuttaa vaikuttamaan auton pesun ajaksi. Jotkin näistä on kuitenkin huuhdeltava vanteelta pois ennen autoshampoopesua, joten käyttöohjeet kannattaa lukea huolella. Jos auto pestään kerralla, eikä pesuainetta huuhdella välissä pois, on vaarana, että pesuaine kuivahtaa likoineen maalipintaan kiinni ja aiheuttaa maalipintaan harmautta.

Kun koko auto on pesty sienellä on hyvä ruiskuttaa vielä tämän jälkeen joka puolelta uudestaan, erityisesti peilit, listojen raot ja ovenkahvat kannattaa suihkuttaa huolellisesti, ettei sinne jää pesuainetta, joka hetken päästä valuu pois ja kuivuessaan jättää rumat jäljet vasta pestyyn pintaan.

Ruiskutuksen jälkeen auton pinta jää märäksi, ja kuivuessaan vesipisarat tekevät ikään kuin tahroja puhtaaseen pintaan. Auto kannattaakin käydä läpi säämiskällä(Huom! osta aito säämiskä, äläkä keinotekoisia). Kastele säämiskä läpimäräksi ja purista siitä irtoava vesi pois. Tämän jälkeen etene pyörivin liikkein käyttäen hyväksi säämiskän koko pinta-alaa (älä käytä nyrkinkokoisessa mytyssä) ja välillä purista vettyneestä säämiskästä taas ylimääräinen vesi pois ja jatka näin kunnes autonpinta on kuiva.

Myöskin monelta unohtuva pesukohde autossa ovat pyöränkoteloiden sisäpinnat, jonne likaa ja suolaa kerääntyy tietenkin kaikista eniten. Hyvin monen auton vaiva, pyöränkaarien ruostuminen, voidaan ehkäistä pesemällä jokaisella pesukerralla auton pyöränkaaret huolellisesti kaaren sisäpuolelta päin. Tehokas ruisku on tässä työvaiheessa omiaan.

== Vahaaminen ==

Auton pinta kannattaa vahata vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Vaha muodostaa auton pintaan kovan ja kiiltävän kerroksen, joka suojaa maalipintaa auringolta ja lialta. Vesi helmeilee myöskin hyvävahaiselta pinnalta helposti pois. Nykyisin on tarjolla monenlaisia vahoja ja parasta ei ole, on vain hyviä vaihtoehtoja. Markkinoilla on saatavilla uuden auton vahaa, hieman käytetymmän auton vahaa ja jopa todella kuluneen maalipinnan eheyttävää vahaa. Eroina näissä vahoissa on hiovien aineiden määrä. Mitä kuluneempi maalipinta sitä enemmän hiovampi vaha on parempi. Haalistuineille pinnoille on saatavilla myös värivahoja, jotka sisältävät väriä, joka tekee haalistuneesta taas uudelleen kiiltävän.

Kuitenkaan kovin kuluneet maalipinnat eivät ole enää ehostettavissa hyviksi pelkästään vahoilla vaan voidaan joutua tekemään maalipinnan myllytys. Myllytyksessä auton maalipinnasta ikään kuin "kuoritaan" haalistunut kerros pois, jonka alta tulee taas kiiltävä maalipinta. Myllytys onkin äärimmäinen keino, sillä se syö maalipinnan paksuutta ohuemmaksi, joka taas vaikuttaa kestoon. Myllytykseen jälkeen hyvin hoidettu ja vahattu pinta kestää kuitenkin uuden veroisesti.

Auton kanssa touhuavalle perfektionistille, joka tavoittelee maksimaalista kiiltoa ja kestävyyttä, voidaan suositella kahden vahan käyttöä. Ensiksi alle laitetaan yleisvaha, ikäänkuin "pohjamaaliksi" ja sen päälle kiiltovaha, joka on erittäin kova ja kiiltävä viimeistelyvaha. Pelkkä yleisvahakin riittää mainiosti, ja yhdelläkin vahalla saa tavallista paremman keston, kun vetäisee sen kahteen kertaan maalipinnalle.

== Vahauksen suorittaminen ==

Ensiksi suorita aiempien ohjeiden mukainen huolellinen pesu ja kuivaus. Tämän jälkeen valitse sopivan varjoinen ja kohtalaisen lämmin paikka. Vahan laitto toimii vahan ominaisuuksista johtuen yleensä parhaiten noin 15-25 celsiusasteen välillä. Älä vahaa suorassa auringonpaisteessa, koska aurinko saattaa polttaa vahan kiinni maalipintaan.

Etsi puhdasta puuvillaa. Esimerkiksi vanha (mutta pesty!) t-paita tai sukka käy mainiosti vahan levitykseen. Levitä vahaa kankaan avulla pyörivin liikkein silminnähtävä kerros autonpintaan, ja anna sen kuivahtaa vaaleahkoksi kerrokseksi(HUOM!, jotkin vahat pitää poistaa jo ENNEN kuivumista, LUE HUOLELLISESTI ohjeet vahapurkkisi kyljestä).

Kun vaha on ohjeenmukaisesti kiillotukseen valmista, ota uusi puhdas pala puuvilla ja ala kiillottaa pyörivin pehmein liikkein. Käy huolellisesti läpi kaikki vahaamasi kohdat ja tunnet kuinka uusi pinta luistaa kuin rasvattu.

Tämän jälkeen voit vahata auton vielä toisenkin kerran, jos koet sen tarpeelliseksi. Tässä suosittelen käytettäväksi kiiltovahaa. Toista vahaus edellisten ohjeiden mukaisesti ja häikäisty!

== Vanteiden pesu ==

Nykysin autoissa ovat yleistyneet myös näyttävät alumiinivanteet, jotka saattavat muuttua vähemmän näyttäväksi, jos ne jättää puhdistamatta. Alumiinivanteiden pesu kannattaa suorittaa autoa pestäessä viimeisenä, koska vanteissa on yleensä paljon likaa. Joskus jarrupaloista tuleva jarrupöly voi tarttua hyvin tiukkaan ja silloin tarvitaan erityisiä aineita. Liutionpesun ohella myös vanteisiin on saatavilla omaa pesuainetta, joka poistaa liat vahingoittamatta vanteen pintaa.

Vanteet kastellaan aluksi, jonka jälkeen ne hangataan sienellä tai vanteisiin tarkoitetulla vanneharjalla ja huuhdellaan tämän jälkeen. Myös vanteisiin voi levittää vahakerroksen, jos haluaa kiiltäville kiekoille paremman suojan.

== Muita mahdollisuuksia ==

Painepesureita on nykyisin joka paikka väärällään ja niissä mainostetaan hyviä autonpesumahdollisuuksia. Itse kuitenkin käyttäisin painepesureita vain työkoneiden ja mattojen pesuun. Liian kovapaineinen vesi ei tee hyvää maalipinnalle ja se saattaa rikkoa tiivisteitä ja muita osia. Tietysti pelkästään työkäytössä oleville autoille voi tehdä painepesuripesun, mutta autostaan välittävälle fanaatikolle sieni ja shampoo ovat ainoa oikea vaihtoehto.

Myöskin autonpesuharjat ovat mahdollisuuksia, jotka kuitenkin kannattaa jättää väliin. Vaikka harjassa olisi harjakset kuinka pehmeitä tahansa, on harja itse kovaa muovia ja osuessaan pintaan se saattaa vaurioittaa sitä.

Huoltoasemien pesukoneet ovat myös vaihtoehto, mutta ne ovat yleensä huomattavasti kalliimpia, kuin itse pestäessä tarvittavien tarvikkeiden arvo. Autonpesukoneet myöskin jättävät hankaliin kohtiin likaa, joka lähtee vain käsikonstein.

Kaikesta huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että edes jotain näistä puhdistusmenetelmistä käytetään. Lika saattaa pilata auton yhden merkittävimmän osan salaa ja peruuttamattomasti. Koko maalipinnan korjaus uudenveroiseksi maksaakin sitten taas hunajaa.

[[Luokka:Oppaat]]

Sleepperi

2009-02-25T15:34:14Z

93.106.83.65:

'''Sleepperi''' (engl. sleeper) tarkoittaa vakion, huomaamattoman, tai hyvin vaatimattoman näköistä autoa päälle päin, joka on kuitenkin tehokas ja sen jarruihin sekä ajo-ominaisuuksiin on myös päälle päin näkymättömästi panostettu. Tyypillinen "sleeper" voi olla vakiomalli jossa tehokkaimman mallin moottori, huomaamaton ahtaminen,tai muu moottorin huomattava viritys. Eräänlainen vastakohta [[styling]]ille.

[[Luokka:Rakentelu]][[Luokka:Käsitteet]]

Moottorin nakutus

2009-02-25T15:26:16Z

93.106.83.65:

Moottorin '''nakuttaminen''' eli kilatus tarkoittaa ilma/bensaseoksen ennenaikaista syttymistä.

Normaalisti otto-moottorissa [[sytytystulppa]] sytyttää ilma/bensaseoksen juuri oikeaan aikaan. Silloin kun moottori nakuttaa, syttyy seos itsestään ennen tulpan antamaa kipinää, aiheuttaen ongelmia.

Nakutus kuullostaa hiukan erilaiselta eri moottorimalleissa, mutta usein sitä kuvataan ääneksi, mikä kuuluu kun metalliketjua vedetään pois metalliämpärin reunaa vasten. Ääni ei ole kovin kova, joten sitä pitää osata kuunnella.

Paha nakutus tuhoaa moottorin. Käytännössä se aiheuttaa esimerkiksi reikien ilmestymistä mäntiin, mikä heikentää moottorin toimintaa kummasti. Nakutus onkin moottorivirittäjän pahin vihollinen.

Nykyaikaisissa moottoreissa on [[nakutusanturi]] joka tunnistaa nakutuksen. Mikäli moottorinohjaus puuttuu nakutukseen, vähentää se kuitenkin tehoa ja satunnainenkin nakutus voi huonontaa koneen kestävyyttä. Nakutusta voi ennaltaehkäistä moottorin karstattomuudella, huolehtimalla mahdollisista lämpöongelmista, ja käyttämällä laadukasta tasalaatuista oktaaniarvoltaan soveltuvaa polttoainetta, sekä säädättämällä auton kunnolla.

=== Nakutusherkkyyteen vaikuttaa mm. seuraavat asiat ===

* Palotilan muoto (terävät kulmat, yms.)
* Palotilan lämpötila
* [[Puristussuhde]]
* Sytytystulpan ja venttiilien sijainnit palotilassa
* Karstan määrä moottorissa
* Ilma/bensa seos sekä täyttösuhde
* Palotilaan jääneet pakokaasut
* [[Bensiini|Bensiinin oktaaniluku]] ja puhtaus
* Ahtopaine ahdetuissa moottoreissa
* [[EGR-venttiili]]n vajaatoiminta

[[Luokka:Moottorit]]

Moottorin rakentaminen

2009-02-25T15:16:41Z

93.106.83.65:

'''Moottorin rakentamisella''' tarkoitetaan moottorin muuttamista siten, että se täyttää paremmin käyttäjänsä toiveet. Moottoria muutettaessa on ensiksi syytä miettiä millaisen moottorin autoonsa haluaa, millaiseen käyttöön moottoria ja autoa suunnitellaan ja mitä siitä on valmis maksamaan.
Ensimmäinen järkevä toimenpide moottorin virittämistä suunniteltaessa on huoltaa moottori ensin perusteellisesti. Jos ei tyydytä moottorin vaihtoon vaan alkuperäiseen moottoriin tehdään muutoksia on hyödyllistä mitata vakiokoneen teho vertailukohdaksi. Seuraavaksi on syytä perehtyä virittämiseen laajasti yleisellä tasolla ja kysellä kokemuksia muilta samanlaista konetta virittäneiltä. Virittämisestä on paljon hyviä kirjoja, joista saa pätevät yleistiedot. Tiettyä merkkiä ja mallia koskevaa tietoa löytää hyvin keskustelufoorumeilta. Kontaktit kokeneisiin virittäjiin ovat myös kullan arvoisia ja koneistamoilla, sekä muilla alan liikkeillä voi olla tarjolla asiantuntemuksella tehtäviä toimenpiteitä.

Varsinaiset viritystoimet kannattaa aloittaa tekemällä pieniä, halpoja ja helppoja muutoksia. Näitä ovat imu- ja [[pakoputki|pakoputkistojen]] ja -sarjojen parannukset, sekä [[Imusarja|imu]]- ja [[Pakosarja|pakosarjojen]] kohdistaminen [[sylinterikansi|sylinterinkanteen]]. Jo näillä muutoksilla saadaan usein aikaan pieni parannus moottorin tehoon ja ominaisuuksiin, sekä vääntöön. Ennen kaikkea nämä muutokset eivät järkevästi tehtyinä huononna moottorin ominaisuuksia millään kierrosalueella ja voivat myös pienentää polttoaineen kulutusta. Muutoin nyrkkisääntönä voidaan virittämisessä pitää että tehoa ei synny tyhjästä, joten moottoria isommin virittäessä, ja varsinkin tehoja hyödynnettäessä kulutus nousee.

==Imuputkisto==

Imu- ja pakoputkistojen muutokset ovat yleensä kohtalaisen helppoja ja riskittömiä virityskeinoja. Helppouden edellytyksenä kuitenkin on, että alkuperäinen toteutus ei ole erityisen hyvätasoinen. Imuputkiston ilmanoton voi siirtää paikkaan, jossa on aina tarjolla viileää ilmaa. Putkiston virtausominaisuuksia voi parantaa tai ilmansuodattimen vaihtaa paremmin virtaavaan. Usein suihkutusmoottorin kaasuläppäkotelo voi olla alimitoittu, missä tapauksessa se kannattaa vaihtaa suurempaan. Kaasutinmoottorin kaasuttimen vaihtamisella saavutetaan usein merkittäviä hyötyjä, virtauksen, säädettävyyden ja seoksen laadun paranemisen myötä. Joissakin tapauksissa voidaan saavuttaa etua imusarjan pituuden muuttamisella. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi asentamalla sopiva laippa imusarjan ja sylinterinkannen väliin. Kokonaan uuden imusarjan asentaminen on myös mahdollista.

==Pakoputkisto==

Pakoputkiston pahimmat tulpat löytyvät usein katalysaattorista ja äänenvaimentimista, mitkä voi muokata paremminvirtaaviksi tai vaihtaa kokonaan uusiin. Äärimmäisissä tapauksissa pakoputkistossa voi olla jopa kuristuslevyjä, jolloin ko. osat eivät sovellu virityskäyttöön ja putkisto kannattaakin vaihtaa. Helpoimmin se käy hankkimalla tunnetun hyvämaineisen valmistajan valmiin sarjan. Joskus pakoputken sisähalkaisija voi olla liian pieni mikä aiheuttaa pakoputken uusimistarpeen. Vastoin yleistä harhakäsitystä harvoin kuitenkin auton putkisto, tai sen koko, on ensimmäinen rajoittava tekijä autoa tehokkaammaksi rakennettaessa.

==Sylinterinkansi==
Sylinterinkannen muutoksia ovat imu- ja pakokanavien muutokset, [[palotila]]n muutokset, sekä [[venttiili]]en ja [[seeti]]en muutokset. Laajamittaiseen kanavien suurentamiseen ei yleensä kannata ryhtyä, jos venttiileitä ei vastaavasti suurenneta. Useimmiten eniten hyötyä on saavutettavissa keskittymällä kyseisen moottorin pullonkauloihin, jotka löytyvät useimmiten imu- ja pakosarjojen sekä sylinterinkannen liittymäkohdista, venttiileistä, venttiiliohjaimista sekä seeteistä ja niiden läheisestä kanavan osasta.

==Kampikoneisto==
Kampikoneiston muutokset ovat moottoria viritettäessä yleensä tarpeen vain, jos rakennetaan korkealle kiertävää konetta, ahdetaan tai muulla tavalla moottori joutuu kovaan rasitukseen, tai tehoa nostetaan paljon. Ehjät ja kulumattomat alkuperäiset osat ovat usein kestävyydeltään riittäviä, jos tehoa halutaan nostaa lievästi. Kiilloittaminen, lasikuulapuhaltaminen ja muut vastaavat keinot parantavat koneiston osien kestävyyttä, mikäli moottoria viritetään enemmän tai moottori suunnitellaan kilpakäyttöön. Kiertokankien ja mäntien keventäminen kannattaa, koska niitä keventämällä voidaan vähentää kiertokankiin ja moottorin kampikoneiston laakereihin kohdistuvia rasituksia. Nämä kaikki toimenpiteet vaativat kuitenkin ammattimaista tietotaitoa ja kokemusta onnistuakseen oikein. Muokatut osat tulee myös mm. tasapainottaa ja mitata asianmukaisesti että koko työ onnistuu ja saadaan toimiva lopputulos. Kampiakselia ei yleensä kannata varsinkaan katuautossa keventää, koska se jouduttaisiin tasapainottamaan, eikä sen keventäminen vaikuta kestävyyteen positiivisesti, poikkeuksena tietysti kilpamoottorit jossa kaikki mietitään tarkalleen pyrittäessä parhaaseen tehoon, ominaisuuksiin ja kestävyyteen.

==Venttiilikoneisto==
Ventiilikoneiston osia voi keventää tai koneistoon voi asentaa erilaisen nokka-akselin, keinuvivut, venttilinjouset tai venttiilit. Muut kuin nokka-akselin muutokset ovat yleensä tarpeettomia, jos ei haeta äärimmäistä suorituskykyä. Nokka-akselia muuttamalla voidaan vaikuttaa venttiilien aukioloaikoihin, avautumis- ja sulkeutumisnopeuksiin ja venttiilinnousuun. Nämä vaikuttavat venttiilikoneiston osien kulumiseen, sekä moottorin tehoon ja vääntöön eri kierrosalueilla. Yleensä yläkierroksille tehoa lisäävät nokka-akselin muutokset syövät tehoa alakierroksilta ja alakierrosten vääntöä parantavat muutokset leikkaavat huipputehoa.

==Ahtaminen==
Suuri moottoritehon lisäys on saavutettavissa ahtamalla moottoriin ilmaa. Ahtamisen voi toteuttaa [[Turboahdin|pakokaasuahtimilla]] tai [[Mekaaninen ahdin|mekaanisilla ahtimilla]]. Jos moottorissa on jo ahdin ahtopainetta voi muuttaa tai moottoriin voi lisätä ahtoilmanjäähdyttimen. Autoon voi myös asentaa erilaisen ahtimen, joka muuttaa moottorin toimintaa haluttuun suuntaan. Ahtimiin liittyvät varsikin isot muutokset eivät ole kuitenkaan täysin ongelmattomia, ja näin moottori tai osia saadaankin helposti rikki.

==Polttoaineen syöttö==
Virityksen yhteydessä joudutaan usein muuttamaan säätöjä tai vaihtamaan osia polttoainelaitteistoihin. Autoon voi joutua vaihtamaan polttoainepumpun, ruiskutussuuttimet ja joskus myös polttoaineputkiston. Moottoriohjausyksikön tai kaasuttimen uudelleen säätäminen lisäsuuttimien lisääminen on useimmiten välttämätöntä.

==Sytytysjärjestelmä==
Sytytysjärjestelmän on kyettävä antamaan riittävä kipinä oikeaan aikaan. Viritettyjä moottoreita käytetään usein vakioita korkeammilla kierroksilla, mikä asettaa omat vaatimuksensa sytytysjärjestelmälle. Moottoria viritettäessä sytytysennakon pitäisi olla hyvin säädettävissä.

== Katso myös ==
*[[Viritys]]

{{Tynkä/Moottori}}

[[Luokka:Moottorin rakentaminen]]