AutoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Akku

2025-01-04T23:57:07Z

Ariathon: /* Akkutyypit */

'''Akku''' on autossa laite, joka varaa sähköenergiaa, jota tarvitaan auton [[moottori]]n käynnistämiseen. [[Generaattori|Laturi]] lataa akkua moottorin käydessä, jotta sillä voitaisiin käynnistää auto myöhemmin uudelleen. Myös muut laitteet käyttävät akun energiaa silloin kun moottori ei käy.

[[Kuva:auton_lyijyakku_12volt.jpg|thumb|Henkilöauton 12 voltin lyijyakku]]

== Lyijyakun rakenne ==

Akun ulkokuorena toimii hapon kestävä muovinen kotelo, jonka sisällä on väliseiniä. Väliseinien sisällä on positiivisia ja negatiivisia levyjä. Tyhjän akun levyt ovat lyijysulfaattia (PbSO4) ja levyjen runkona toimii lyijyantimoni- tai lyijykalsiumristikko. Levyjen välissä on huokoisesta materiaalista valmistetut erotinlevyt, jotka toimivat levyjen välisenä tukena, värinänvaimentimina ja oikosulunestona. Kennot voivat olla myös rullamuodossa perinteisen levytekniikan sijaan.

Positiiviset ja negatiiviset kennot on yhdistetty sarjaan ja äärimmäisen kennon napa toimii päänapana. Positiivinen napa on isompi kuin negatiivinen. Positiivinen navan tunnistaa + merkistä ja mahdollisesta punaisesta väristä ja negatiivisen - merkistä ja mahdollisesta sinisestä väristä.

Akussa on elektrolyyttinesteenä liuos, joka sisältää puhdasta vettä (H2O) ja puhdasta rikkihappoa (H2SO4). Tyhjässä akussa suhde on 15 % rikkihappoa ja 85 % vettä. Täydessä 39 % rikkihappoa ja 61 % vettä. Huoltovapaa akku-käsite tulee siitä kun levyristikoiden seosaineen antimonin pitoisuutta tiputetaan 4 % -> 2% tai vaihdetaan kokonaan kalsiumiin. Näin saadaan pienempi itsepurkautuminen ja vedenkulutus.

= Sähkökemiallinen toiminta =

Akun varautuessa muuttuu sähköenergia kemialliseksi energiaksi, ja purkautuessa päinvastoin.

Lyijyakun varautuessa:

* Miinuslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyksi.
* Pluslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyoksidiksi.
* Elektrolyyttinesteessä vesi vähenee ja rikkihappo lisääntyy.

==Akun ominaisuuksia==

* kylmäkäynnistys; jännite kylmässä ja kylmäkäynnistysvirta;
* käynnistysaika
* varakapasiteetti; kuinka pitkän matkan akulla voidaan ajaa kun akku ei enää saa latausta (SAE normi)
* latauksen vastaanotto; akun latauksen vastaanotto heikkenee huomattavasti ladattaessa kylmässä

Akun ominaisuuksiin vaikuttaa eniten lyijyakun lyijyseoksen (lejeeringin) muutokset. Laadukas ja teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvä akku sisältää riittävän paljon lyijyä. Lyijyakut korvattiin käytännössä huoltovapailla matala-antimoniakuilla, jotka korvattiin lyijy-kalsium ja sittemmin hopea-kalsiumakuilla. Hopea-kalsiumakut on tehty täysin suljetuiksi, veden kulutus on vähentynyt ja ne on suunniteltu huoltovapaiksi. Hopea-kalsiumakulla saavutetaan pidempi elinikä, kestävyys, itsepurkautumis- ja lämpötilaominaisuudet verrattuna vanhoihin lyijyakkuihin. Akkujen levymäärä on 62 Ah:n akuilla tyypillisesti 11-14 kpl ja 74-77 Ah:n akuilla 14-19 kpl.

Hyvä akun latautuminen ei auta, jos virrananto-ominaisuudet ovat huonot. Tyypillisiä kaupallisia käynnistysakkuja on saatavilla 62, 74, 77 Ah, mutta myös yli 100 Ah akkuja on saatavilla. Suurempikapasiteettinen akku lisää auton käynnistysvarmuutta, jos akku mittojensa puolesta mahtuu sille varattuun paikkaan.

==Akkumerkkejä ja valmistusmaita==
=== nykyisiä ===
* Arctic Power, Puola
* Banner (Suomessa myös nimellä AL [[Autoliitto]]), Itävalta, Korea
* Biltema, Kiina, Korea
* Bonn ?
* Bosch, Saksa, Tsekki, Espanja, Malesia
* Duracell, USA
* Exide, Espanja
* Energie, Italia
* Euroglobe, Puola
* Faam, Italia
* FIAMM, Italia
* Freedom
* GS, Japani (GS Yuasa)
* Hagen, Saksa
* Hankook, Korea
* Hella, Saksa, Uusi-Seelanti
* Hoppecke, Saksa
* Jenox, Puola
* Lucas, Sri Lanka (alunperin englantilainen)
* M+, Korea, Puola
* Maff, Puola
* Mbat, Maribor, Slovenia
* Midac, Italia
* Monbat, Bulgaria
* Novelbat, Kiina
* Odyssey, Yhdysvallat
* Optima, Meksiko
* PowerLine, Ukraina
* Rocket, Korea
* Salama, Suomi (uudelleen tuleminen)
* Sonnenschein, Saksa
* Sznajder, Puola
* Trane, Thaimaa
* Varta, Espanja (alunperin saksalainen)
* Vipiemme, Italia
* Willard, Etelä-Afrikka
* Yuasa, Kiina, Korea (GS Yuasa)
* Zap, Puola

=== entisiä ===

* Pakkas-akku, Suomi
* Salama, Suomi

== Akun huolto ==

Tarvikkeet
*Suojahansikkaat
*Vettä ja vanha tiskiharja
*Talouspaperia
*Teräsharja tai akunnavan puhdistustyökalu
*Akkuvettä (ei huoltovapaa akku)
*Sopivat ruuvimeisselit / kiintoavaimet
*Vaseliinia tai akunnavan suoja-ainetta

Akun varaustila mitataan mittaamalla akun lepojännite. Lepojännitteen tulee olla yli 12,2 V - muussa tapauksessa akkua tulee ladata. Joissakin akuissa on varaustilanilmaisin, josta voidaan tarkastaa akun varaus, sillä nykyisten huoltovapaiden akkujen nesteen ominaispainoa ei voida mitata. Akku kunto voidaan testata nk. akkutesterillä kylmäkäynnistystestinä. Akkutesterissä akkua kuormitetaan esim. 10 s ajan pienellä vastuksella jona aikana voidaan mitata akun jännite ja nimelliseltä asteikolta luetaan viitteellinen ”kylmäkäynnistysvirta", Cold Crank Amp, CCA. Testi mittaa akun kykyä antaa virtaa lyhyenä aikana. Akun lämpötilan on oltava testauksen aikana yli 15 C ja auto ei ole testin aikana käynnissä. Auton laturin kuntoa voidaan arvioida auton ollessa käynnissä em. testillä, mikäli lataus ei nosta yli 12,4 V:n on generaattorissa on vikaa; mikäli jännite nousee yli 14,5 V:n on generaattorin jännitteensäätimessä vikaa. Tällöin akku myös ylilatautuu ja "kiehuu".

Auton akku on hyvä irrottaa keväisin ja syksyisin nestetason tarkastusta ja pesua varten. Irrota aina ''ensin musta (-) kaapeli ja vasta sen jälkeen punainen (+) kaapeli'', ja kiinnitys päinvastoin. Hyvin uusissa autoissa akun irrottamisen vaikutukset ajotietokoneelle ja esim. radiosoittimelle (koodi) kannattaa selvittää ensin kysymällä merkkihuollosta. Irrota akun kiinnikkeet ja nosta akku kantokahvoista pidellen pois autosta. Sijoita akku sellaiseen paikkaan jossa se ei kaadu ja varo mahdollisesti loiskuvaa akkuhappoa. Akkua käsitellessäsi varo erityisesti, ettet yhdistä napoja vahingossa esimerkiksi kiintoavaimella toisiinsa aiheuttaen oikosulkua - älä siis säilytä työkaluja akun päällä.

Kun akku on irti autosta, voidaan se pestä kylmällä vedellä ja harjalla. Kuivaa akku talouspaperilla pesun jälkeen. Teräsharjalla puhdistetaan akunkenkien ja akunnapojen kontaktipinnat hapettumista ja liasta. Jos akussa on korkit akkunesteen lisäystä varten, nesteen pinnan tulee olla levyjen yläpuolella, ellei mitään merkkirajaa muuten ole. Aina avatessasi akun korkit, muista että siellä on rikkihappoa eli ''suojahansikkaiden käyttö on erittäin suositeltavaa''. Jos akkuhappoa pääsee iholle, tulee huuhdella altistunut paikka runsaalla vedellä ja mennä lääkäriin. Huoltovapaa akku ei tarkoita, etteikö akku kaipaisi puhdistamista. Huoltovapaus tarkoittaa siis vain sitä ettei akkunestettä tarvitse (eikä voi) lisätä. Akun telineen voi puhdistaa liasta ennen akun kiinnitystä.

Muista kiinnittää akku huolellisesti, ettei se irtoa ajossa. Akunnapojen kiinnityksen jälkeen voitele akunnavat ohuella kerroksella vaseliinia/suoja-ainetta - tämä
ehkäisee valkoisen hapettuman syntymistä akun liittimiin.

– Auton akku pitää testauttaa säännöllisesti. Voit kysyä akkutarkastusta korjaamoilta. Usein ne tarjoavat jopa ilmaisia akkutarkastuksia.

– On tärkeää puhdistaa akun kansi ja navat antistaattisella liinalla. Kosteus ja likaa lisäävät akun itsepurkautumista.

– Navat pitää olla puhtaat ja kaapeliliitokset kunnolla kiristetty, ettei ylimenovastuu heikennä käynnistettävyyttä.

– Jotta akku latautuisi paremmin, aja autolla pidempiä matkoja koska lyhyissä ajoissa akku ei pysty latautumaan kokonaan. Latausta heikentää takalasinlämmitin, istuinlämmitin ja puhaltimet – erityisesti kun seistään liikennevaloissa tai liikenneruuhkassa. Myös akun virranvastaanottokyky kylmässä on rajallinen.

==Varastointi==
Suurin ongelma akun käyttöiälle on sen tyhjänä seisottaminen. Myös osittain varautunut akku sulfatoituu ja tuhoaa akun ennen pitkää. Akkua ei tule säilyttää useita kuukausia kaapelit kytkettyinä, sillä auton pienet kuormituslaitteet (kello, murtohälyttimet, radio yms.) tyhjentävät akun. Toisaalta akkua ei tule ladata liikaa tai ylisuurella jännitteellä, sillä se lyhentää akun ikää. Akkua kannattaa ladata nk. älykkäällä akkulaturilla, joka kytkee itsensä 13,5 V:n ylläpitojännitteelle akun latauduttua. Kaikki marketin tarjouslaturit tms. eivät välttämättä ole "älykkäitä" vaikka näin paketti väittää, varsinkin, jos laturi on tuntematonta merkkiä. Tunnetut merkit ovat turvallisempia valintoja (esim. Defa, Ctek). Akkua tulee säilyttää viileässä, ei pakkasessa, koska itsepurkaus on silloin hitaampaa, jolloin sulfatoituminen hidastuu. Huomattavaa on, että 40 % varauksella akku jäätyy -18 asteessa ja tyhjä akku (alle 11,8 V) jo -7 asteessa. Akun nestetasapainosta on syytä huolehtia myös sen varastoinnin aikana, ettei vahingossa ylläpitolataa "kuivaa" akkua.

== Teknologia ==
=== Akkutyypit ===
Erilaisia akkutyyppejä on runsaasti eri käyttötarkoituksiin ja erilaisilla ominaisuuksilla. Akkutyypit nimetään niissä käytettyjen valmistusmateriaalien mukaan:

* Li-Ion – Litiumioniakku (3,2-3,7 V / kenno), litiumioniakku on yleisnimi seuraaville akkutyypeille:
** LiCoO2 - Litiumkobolttioksidiakku, (3,6 V / kenno), ensimmäinen käytössä ollut ao. tekniikan akkumuoto.
** LiPo – Litiumpolymeeriakku (3,7 V / kenno), suurin ero muihin litiumioniakkuihin nähden on litiumin säilytys polymeerissä orgaanisen liuottimen sijaan.
** Li-Mn – Litium-mangaaniakku (3,6 V / kenno)
** LiFePO4 – Litium-rautafosfaattiakku (3,3 V / kenno)
*** LiFeYPO4 Litium-rauta-yttrium-fosfaattiakku, yttrium parantaa akun virranantoa kylmässä
** Litium-ilma-akku, kehitteillä
** LiTi – Litium-titanaattiakku (3,2 V / kenno)
** LiS – Litium-rikki -akku (2,2 V / kenno)
** LMP – Litium-metalli-polymeeriakku, kehitteillä
* Na/NiCl – Natrium-nikkelikloridiakku (ZEBRA), (2,58 V / kenno), korkean lämpötilan akku (2,58 V / kenno)
* NaS – Natrium-rikki -akku, korkean lämpötilan akku (2 V / kenno)
* NiCd – Nikkelikadmiumakku (1,2 V / kenno)
* NiFe – Nikkeli-rauta-akku (1,2–1,9 V / kenno)
* NiH2 – Nikkeli-vetyakku (1,5 V / kenno)
* NiMH – Nikkelimetallihydridiakku (1,2 V / kenno)
* NiZn – Nikkeli-sinkkiakku (1,65 V / kenno)
* Pb – Lyijyakku (2 V / kenno)
* PTMA – muunnettu PTMA, tarkemmin: 2,2,6,6-Tetramethylpiperidinoxy-4-yl-methacrylat, polymeeripohjainen akku (Organic radical battery, ORB)
* RAM – Alkali-mangaaniakku (1,5 V / kenno) yleinen pienparistokäytössä (RAM = Rechargeable Alkaline Manganese)
* SnC/Li2S – Tina-rikki-litiumakku
* Hopea-sinkkiakku (1,5 V / kenno)
* Vanadiini-redox-akku (1,41 V / kenno @ 25 °C)
* Sinkki-bromiakku (1,76 V / kenno)
* Pii-ilma-akku (kehitteillä)

Euroopan komissio selvittää lyijypohjaisten käynnistysakkujen kieltämistä autoissa.

== Katso myös ==

* [[Akun kunnon tarkistaminen]]
* [[Sähkölaitteet]]
* [[Generaattori]]
== Lähteet ==
{{engWikipedia|GS_Yuasa}}
*[https://it.wikipedia.org/wiki/FIAMM FIAMM italiank. Wikipediassa]
* [http://jgdarden.com/batteryfaq/batbrand.htm jgdarden.com - LEAD-ACID BATTERY MANUFACTURERS AND BRAND NAMES LIST 2017]
* [http://www.europower.ie/brands/sonnenschein/ Europower.ie/brands - Sonnenschein]
* [https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/hyytyiko-auton-akku-tasta-syysta-sita-ei-kannata-vaihtaa-itse/4575850#gs.gBYmucw mtv.fi/lifestyle/koti - Hyytyikö auton akku? Tästä syystä sitä ei kannata vaihtaa itse]
* [https://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/eu-tahtoo-kieltaa-lyijyakut-6249075 tekniikkatalous.fi - EU tahtoo kieltää lyijyakut]
[[Luokka:Sähkölaitteet]]

Akku

2025-01-04T23:52:42Z

Ariathon: /* Lyijyakun rakenne */

'''Akku''' on autossa laite, joka varaa sähköenergiaa, jota tarvitaan auton [[moottori]]n käynnistämiseen. [[Generaattori|Laturi]] lataa akkua moottorin käydessä, jotta sillä voitaisiin käynnistää auto myöhemmin uudelleen. Myös muut laitteet käyttävät akun energiaa silloin kun moottori ei käy.

[[Kuva:auton_lyijyakku_12volt.jpg|thumb|Henkilöauton 12 voltin lyijyakku]]

== Lyijyakun rakenne ==

Akun ulkokuorena toimii hapon kestävä muovinen kotelo, jonka sisällä on väliseiniä. Väliseinien sisällä on positiivisia ja negatiivisia levyjä. Tyhjän akun levyt ovat lyijysulfaattia (PbSO4) ja levyjen runkona toimii lyijyantimoni- tai lyijykalsiumristikko. Levyjen välissä on huokoisesta materiaalista valmistetut erotinlevyt, jotka toimivat levyjen välisenä tukena, värinänvaimentimina ja oikosulunestona. Kennot voivat olla myös rullamuodossa perinteisen levytekniikan sijaan.

Positiiviset ja negatiiviset kennot on yhdistetty sarjaan ja äärimmäisen kennon napa toimii päänapana. Positiivinen napa on isompi kuin negatiivinen. Positiivinen navan tunnistaa + merkistä ja mahdollisesta punaisesta väristä ja negatiivisen - merkistä ja mahdollisesta sinisestä väristä.

Akussa on elektrolyyttinesteenä liuos, joka sisältää puhdasta vettä (H2O) ja puhdasta rikkihappoa (H2SO4). Tyhjässä akussa suhde on 15 % rikkihappoa ja 85 % vettä. Täydessä 39 % rikkihappoa ja 61 % vettä. Huoltovapaa akku-käsite tulee siitä kun levyristikoiden seosaineen antimonin pitoisuutta tiputetaan 4 % -> 2% tai vaihdetaan kokonaan kalsiumiin. Näin saadaan pienempi itsepurkautuminen ja vedenkulutus.

= Sähkökemiallinen toiminta =

Akun varautuessa muuttuu sähköenergia kemialliseksi energiaksi, ja purkautuessa päinvastoin.

Lyijyakun varautuessa:

* Miinuslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyksi.
* Pluslevyn lyijysulfaatti muuttuu lyijyoksidiksi.
* Elektrolyyttinesteessä vesi vähenee ja rikkihappo lisääntyy.

==Akun ominaisuuksia==

* kylmäkäynnistys; jännite kylmässä ja kylmäkäynnistysvirta;
* käynnistysaika
* varakapasiteetti; kuinka pitkän matkan akulla voidaan ajaa kun akku ei enää saa latausta (SAE normi)
* latauksen vastaanotto; akun latauksen vastaanotto heikkenee huomattavasti ladattaessa kylmässä

Akun ominaisuuksiin vaikuttaa eniten lyijyakun lyijyseoksen (lejeeringin) muutokset. Laadukas ja teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvä akku sisältää riittävän paljon lyijyä. Lyijyakut korvattiin käytännössä huoltovapailla matala-antimoniakuilla, jotka korvattiin lyijy-kalsium ja sittemmin hopea-kalsiumakuilla. Hopea-kalsiumakut on tehty täysin suljetuiksi, veden kulutus on vähentynyt ja ne on suunniteltu huoltovapaiksi. Hopea-kalsiumakulla saavutetaan pidempi elinikä, kestävyys, itsepurkautumis- ja lämpötilaominaisuudet verrattuna vanhoihin lyijyakkuihin. Akkujen levymäärä on 62 Ah:n akuilla tyypillisesti 11-14 kpl ja 74-77 Ah:n akuilla 14-19 kpl.

Hyvä akun latautuminen ei auta, jos virrananto-ominaisuudet ovat huonot. Tyypillisiä kaupallisia käynnistysakkuja on saatavilla 62, 74, 77 Ah, mutta myös yli 100 Ah akkuja on saatavilla. Suurempikapasiteettinen akku lisää auton käynnistysvarmuutta, jos akku mittojensa puolesta mahtuu sille varattuun paikkaan.

==Akkumerkkejä ja valmistusmaita==
=== nykyisiä ===
* Arctic Power, Puola
* Banner (Suomessa myös nimellä AL [[Autoliitto]]), Itävalta, Korea
* Biltema, Kiina, Korea
* Bonn ?
* Bosch, Saksa, Tsekki, Espanja, Malesia
* Duracell, USA
* Exide, Espanja
* Energie, Italia
* Euroglobe, Puola
* Faam, Italia
* FIAMM, Italia
* Freedom
* GS, Japani (GS Yuasa)
* Hagen, Saksa
* Hankook, Korea
* Hella, Saksa, Uusi-Seelanti
* Hoppecke, Saksa
* Jenox, Puola
* Lucas, Sri Lanka (alunperin englantilainen)
* M+, Korea, Puola
* Maff, Puola
* Mbat, Maribor, Slovenia
* Midac, Italia
* Monbat, Bulgaria
* Novelbat, Kiina
* Odyssey, Yhdysvallat
* Optima, Meksiko
* PowerLine, Ukraina
* Rocket, Korea
* Salama, Suomi (uudelleen tuleminen)
* Sonnenschein, Saksa
* Sznajder, Puola
* Trane, Thaimaa
* Varta, Espanja (alunperin saksalainen)
* Vipiemme, Italia
* Willard, Etelä-Afrikka
* Yuasa, Kiina, Korea (GS Yuasa)
* Zap, Puola

=== entisiä ===

* Pakkas-akku, Suomi
* Salama, Suomi

== Akun huolto ==

Tarvikkeet
*Suojahansikkaat
*Vettä ja vanha tiskiharja
*Talouspaperia
*Teräsharja tai akunnavan puhdistustyökalu
*Akkuvettä (ei huoltovapaa akku)
*Sopivat ruuvimeisselit / kiintoavaimet
*Vaseliinia tai akunnavan suoja-ainetta

Akun varaustila mitataan mittaamalla akun lepojännite. Lepojännitteen tulee olla yli 12,2 V - muussa tapauksessa akkua tulee ladata. Joissakin akuissa on varaustilanilmaisin, josta voidaan tarkastaa akun varaus, sillä nykyisten huoltovapaiden akkujen nesteen ominaispainoa ei voida mitata. Akku kunto voidaan testata nk. akkutesterillä kylmäkäynnistystestinä. Akkutesterissä akkua kuormitetaan esim. 10 s ajan pienellä vastuksella jona aikana voidaan mitata akun jännite ja nimelliseltä asteikolta luetaan viitteellinen ”kylmäkäynnistysvirta", Cold Crank Amp, CCA. Testi mittaa akun kykyä antaa virtaa lyhyenä aikana. Akun lämpötilan on oltava testauksen aikana yli 15 C ja auto ei ole testin aikana käynnissä. Auton laturin kuntoa voidaan arvioida auton ollessa käynnissä em. testillä, mikäli lataus ei nosta yli 12,4 V:n on generaattorissa on vikaa; mikäli jännite nousee yli 14,5 V:n on generaattorin jännitteensäätimessä vikaa. Tällöin akku myös ylilatautuu ja "kiehuu".

Auton akku on hyvä irrottaa keväisin ja syksyisin nestetason tarkastusta ja pesua varten. Irrota aina ''ensin musta (-) kaapeli ja vasta sen jälkeen punainen (+) kaapeli'', ja kiinnitys päinvastoin. Hyvin uusissa autoissa akun irrottamisen vaikutukset ajotietokoneelle ja esim. radiosoittimelle (koodi) kannattaa selvittää ensin kysymällä merkkihuollosta. Irrota akun kiinnikkeet ja nosta akku kantokahvoista pidellen pois autosta. Sijoita akku sellaiseen paikkaan jossa se ei kaadu ja varo mahdollisesti loiskuvaa akkuhappoa. Akkua käsitellessäsi varo erityisesti, ettet yhdistä napoja vahingossa esimerkiksi kiintoavaimella toisiinsa aiheuttaen oikosulkua - älä siis säilytä työkaluja akun päällä.

Kun akku on irti autosta, voidaan se pestä kylmällä vedellä ja harjalla. Kuivaa akku talouspaperilla pesun jälkeen. Teräsharjalla puhdistetaan akunkenkien ja akunnapojen kontaktipinnat hapettumista ja liasta. Jos akussa on korkit akkunesteen lisäystä varten, nesteen pinnan tulee olla levyjen yläpuolella, ellei mitään merkkirajaa muuten ole. Aina avatessasi akun korkit, muista että siellä on rikkihappoa eli ''suojahansikkaiden käyttö on erittäin suositeltavaa''. Jos akkuhappoa pääsee iholle, tulee huuhdella altistunut paikka runsaalla vedellä ja mennä lääkäriin. Huoltovapaa akku ei tarkoita, etteikö akku kaipaisi puhdistamista. Huoltovapaus tarkoittaa siis vain sitä ettei akkunestettä tarvitse (eikä voi) lisätä. Akun telineen voi puhdistaa liasta ennen akun kiinnitystä.

Muista kiinnittää akku huolellisesti, ettei se irtoa ajossa. Akunnapojen kiinnityksen jälkeen voitele akunnavat ohuella kerroksella vaseliinia/suoja-ainetta - tämä
ehkäisee valkoisen hapettuman syntymistä akun liittimiin.

– Auton akku pitää testauttaa säännöllisesti. Voit kysyä akkutarkastusta korjaamoilta. Usein ne tarjoavat jopa ilmaisia akkutarkastuksia.

– On tärkeää puhdistaa akun kansi ja navat antistaattisella liinalla. Kosteus ja likaa lisäävät akun itsepurkautumista.

– Navat pitää olla puhtaat ja kaapeliliitokset kunnolla kiristetty, ettei ylimenovastuu heikennä käynnistettävyyttä.

– Jotta akku latautuisi paremmin, aja autolla pidempiä matkoja koska lyhyissä ajoissa akku ei pysty latautumaan kokonaan. Latausta heikentää takalasinlämmitin, istuinlämmitin ja puhaltimet – erityisesti kun seistään liikennevaloissa tai liikenneruuhkassa. Myös akun virranvastaanottokyky kylmässä on rajallinen.

==Varastointi==
Suurin ongelma akun käyttöiälle on sen tyhjänä seisottaminen. Myös osittain varautunut akku sulfatoituu ja tuhoaa akun ennen pitkää. Akkua ei tule säilyttää useita kuukausia kaapelit kytkettyinä, sillä auton pienet kuormituslaitteet (kello, murtohälyttimet, radio yms.) tyhjentävät akun. Toisaalta akkua ei tule ladata liikaa tai ylisuurella jännitteellä, sillä se lyhentää akun ikää. Akkua kannattaa ladata nk. älykkäällä akkulaturilla, joka kytkee itsensä 13,5 V:n ylläpitojännitteelle akun latauduttua. Kaikki marketin tarjouslaturit tms. eivät välttämättä ole "älykkäitä" vaikka näin paketti väittää, varsinkin, jos laturi on tuntematonta merkkiä. Tunnetut merkit ovat turvallisempia valintoja (esim. Defa, Ctek). Akkua tulee säilyttää viileässä, ei pakkasessa, koska itsepurkaus on silloin hitaampaa, jolloin sulfatoituminen hidastuu. Huomattavaa on, että 40 % varauksella akku jäätyy -18 asteessa ja tyhjä akku (alle 11,8 V) jo -7 asteessa. Akun nestetasapainosta on syytä huolehtia myös sen varastoinnin aikana, ettei vahingossa ylläpitolataa "kuivaa" akkua.

== Teknologia ==
=== Akkutyypit ===
Erilaisia akkutyyppejä on runsaasti eri käyttötarkoituksiin ja erilaisilla ominaisuuksilla. Akkutyypit nimetään niissä käytettyjen valmistusmateriaalien mukaan:

* Li-Ion – Litiumioniakku (3,2-3,7 V / kenno), litiumioniakku on yleisnimi seuraaville akkutyypeille:
** LiCoO2 - Litiumkobolttioksidiakku, (3,6 V / kenno), ensimmäinen käutössä ollut ao. tekniikan akkumuoto.
** LiPo – Litiumpolymeeriakku (3,7 V / kenno), suurin ero muihin litiumioniakkuihin nähden on litiumin säilytys polymeerissä orgaanisen liuottimen sijaan.
** Li-Mn – Litium-mangaaniakku (3,6 V / kenno)
** LiFePO4 – Litium-rautafosfaattiakku (3,3 V / kenno)
*** LiFeYPO4 Litium-rauta-yttrium-fosfaattiakku, yttrium parantaa akun virranantoa kylmässä
** Litium-ilma-akku, kehitteillä
** LiTi – Litium-titanaattiakku (3,2 V / kenno)
** LiS – Litium-rikki -akku (2,2 V / kenno)
** LMP – Litium-metalli-polymeeriakku, kehitteillä
* Na/NiCl – Natrium-nikkelikloridiakku (ZEBRA), (2,58 V / kenno), korkean lämpötilan akku (2,58 V / kenno)
* NaS – Natrium-rikki -akku, korkean lämpötilan akku (2 V / kenno)
* NiCd – Nikkelikadmiumakku (1,2 V / kenno)
* NiFe – Nikkeli-rauta-akku (1,2–1,9 V / kenno)
* NiH2 – Nikkeli-vetyakku (1,5 V / kenno)
* NiMH – Nikkelimetallihydridiakku (1,2 V / kenno)
* NiZn – Nikkeli-sinkkiakku (1,65 V / kenno)
* Pb – Lyijyakku (2 V / kenno)
* PTMA – muunnettu PTMA, tarkemmin: 2,2,6,6-Tetramethylpiperidinoxy-4-yl-methacrylat, polymeeripohjainen akku (Organic radical battery, ORB)
* RAM – Alkali-mangaaniakku (1,5 V / kenno) yleinen pienparistokäytössä (RAM = Rechargeable Alkaline Manganese)
* SnC/Li2S – Tina-rikki-litiumakku
* Hopea-sinkkiakku (1,5 V / kenno)
* Vanadiini-redox-akku (1,41 V / kenno @ 25 °C)
* Sinkki-bromiakku (1,76 V / kenno)
* Pii-ilma-akku (kehitteillä)

Euroopan komissio selvittää lyijypohjaisten käynnistysakkujen kieltämistä autoissa.

== Katso myös ==

* [[Akun kunnon tarkistaminen]]
* [[Sähkölaitteet]]
* [[Generaattori]]
== Lähteet ==
{{engWikipedia|GS_Yuasa}}
*[https://it.wikipedia.org/wiki/FIAMM FIAMM italiank. Wikipediassa]
* [http://jgdarden.com/batteryfaq/batbrand.htm jgdarden.com - LEAD-ACID BATTERY MANUFACTURERS AND BRAND NAMES LIST 2017]
* [http://www.europower.ie/brands/sonnenschein/ Europower.ie/brands - Sonnenschein]
* [https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/hyytyiko-auton-akku-tasta-syysta-sita-ei-kannata-vaihtaa-itse/4575850#gs.gBYmucw mtv.fi/lifestyle/koti - Hyytyikö auton akku? Tästä syystä sitä ei kannata vaihtaa itse]
* [https://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/eu-tahtoo-kieltaa-lyijyakut-6249075 tekniikkatalous.fi - EU tahtoo kieltää lyijyakut]
[[Luokka:Sähkölaitteet]]

Renault Clio II

2024-11-05T09:42:22Z

Ariathon:

{{Malli|
nimi = Renault Clio (BB / CB) Renault Lutecia Nissan Platina|
kuva = [[Tiedosto:Clio98maroon.jpg|250px|Renault Clio]]|
valmistaja = Renault|
valmistusmaa = {{Lippu|Ranska}} Ranska, Flins {{Lippu|Slovenia}} Slovenia, Novo Mesto ([[IMV]]) {{Lippu|Turkki}} Turkki, Bursa {{Lippu|Brasilia}} Brasilia, Curitiba {{Lippu|Kolumbia}} Kolumbia, Envigado {{Lippu|Meksiko}} Meksiko, Aguascalientes {{Lippu|Argentiina}} Argentiina, Córdoba|
valmistusaika = [[1998]] – [[2016]]|
luokka = [[B-segmentti]]|
kori = 3- / 5-ovinen [[hatchback]] 4-ovinen [[sedan]]|
suunnittelija = Patrick Le Quement|
pohjalevy = Renault Alliance B|
moottori = [[R4]], [[V6]]|
iskutilavuus = 999–2946 cm3|
teho = 43–188 kW|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
kiihtyvyys = 6,4–15 s (0–100 km/h)|
huippunopeus = 155–235 km/h|
kulutus = 4,2–11,2 l/100 km (yhd. EU)|
päästöt = 137–267|
hintaluokka = 10.000–12.000 € (2009)|
edeltäjä = [[Renault Clio I|Clio I]]|
seuraaja = [[Renault Clio III|Clio III]]|
samaaluokkaa = [[Daihatsu Sirion]] [[Toyota Yaris]] [[Volkswagen Polo|VW Polo]]}}
Toisen sukupolven '''Renault Clio''' tuli markkinoille keväällä [[1998]] ja sitä valmistettiin ensin vuoteen [[2006]] asti, sekä sen jälkeen [[Renault Clio Campus|Clio Campus]] -nimellä vuoteen [[2012]] asti. Etelä-Amerikassa toisen sukupolven Clioa valmistettiin aina vuoteen [[2016]] asti.

== Yleistä ==
Muotoilultaan toisen sukupolven [[Renault Clio|Clio]] oli edeltäjäänsä selvästi pyöreämpi ja kooltaan hiukan suurempi. Sloveniassa autoa on valmistettiin [[Revoz]]in tehtaalla.

Tietyillä markkina-alueilla on esitelty myös Clioon perustuva sedan-malli, nimeltään '''Clio Symbol''', '''Clio Sedan''' tai '''Thalia'''. Myyntiin malli tuli vuonna 1999 ja kasvojenkohotus sille tehtiin vuonna [[2002]]. Sedan-mallia valmistetaan Argentiinassa, Brasiliassa, Kolumbiassa ja Turkissa. Suuresta tavaratilasta (510 l) johtuen korin mittasuhteet näyttävät hieman oudoilta. Moottoreina sedan-mallissa on 1,0-litrainen (68 hv), 1,4-litrainen (75–98 hv) tai 1,6-litrainen (107 hv) bensiinimoottori tai 1,5-litrainen (65 hv) diesel.

== Kehitys ==
[[Tiedosto:Renault Clio.jpg|thumb|250px|Keväällä 2001 esitelty facelift-malli]]
Keväällä [[2001]] mallille tehtiin kasvojenkohotus, jonka suurin näkyvä muutos oli etu- ja takavalojen uusi muoto.

Vuonna [[2003]] Clio sai toisen kasvojenkohotuksen.

== Vertailu 2000, TM ==
'''Renault Clio RN 1,4''' voitti Tekniikan Maailman 9/2000 8 pikkuauton vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. [[Fiat Punto (188)|Fiat Punto 80 16V ELX]], 3-4. [[Ford Fiesta mk5|Ford Fiesta 1,25i Ambiente]], 3-4. [[Toyota Yaris (XP10)|Toyota Yaris 1,3 VVT-i]], 5. [[Volkswagen Polo (6N)|Volkswagen Polo Firstline 1,4]], 6. [[Škoda Fabia (6Y)|Škoda Fabia 1.4 Classic]], 7-8. [[Peugeot 206|Peugeot 206 XR 1,4]] ja 7-8. [[SEAT Ibiza Typ 6K|Seat Ibiza Stella 1,6]]. Suomessa myytiin vertailun 1,4-litran (59 kW) Clion lisäksi 2 muuta Clio-mallia: 1,2-litran moottorilla (43 kW) sekä dieselmallia (47 kW).

Clio on tasaisen hyvä voittaja, kaikki arvosanat ovat 8 tai 9/10 (ryhmän kaikilla muilla on vähintään 2 seiskaa, osalla lisäksi kuutosiakin) eli Cliolla ei ollut yhtään huonoa arvosanaa. Melutaso on ryhmän alhaisin. Istuimet saisivat tukea hieman paremmin.

Ajo-ominaisuudet ovat ryhmän jaetusti parhaat: maantie 9/10, ääritilanteet 9 ja myös kaupunkiajo sujuu hyvin (9/10). Ohjaus on kuitenkin hieman hidas. Kulutus on maantiellä 6,4 l /100 km (84 km/h) ja kaupunkiajossa 7,1 l /100 km.

[[Tekniikan Maailma]] 9/2000 mittasi Renault Clio RN 1,4:n (55 kW, 1000 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 13,4 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 170 km/h. <ref>Tekniikan Maailma 9/2000</ref>

== Vertailu 2000, TL ==
'''Renault Clio RN 1.4''' voitti Tuulilasin 6/2000 8 pikkuauton vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2-4. [[Fiat Punto (188)|Fiat Punto 80 16V ELX]], 2-4. [[Ford Fiesta mk5|Ford Fiesta 1.25i Ambiente]], 2-4. [[Škoda Fabia (6Y)|Škoda Fabia 1.4 Classic]], 5. [[Toyota Yaris (XP10)|Toyota Yaris 1.3 Linea Luna]], 6. [[SEAT Ibiza Typ 6K|Seat Ibiza Stella 1.6]], 7. [[Volkswagen Polo (6N)|Volkswagen Polo Firstline 1.4]] ja 8. [[Peugeot 206|Peugeot 206 XR 1.4]].

Clion ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset. Auto on mukava. Clio on ryhmän hiljaisin. Varusteita on runsaasti (9). Varustetaso: ABS-jarrut, sähkötoimiset ikkunannostimet (vain edessä, ei takana) ja keskuslukitus (kauko-ohjauksella) ovat vakiovarusteita. Ohjauspyörässä on korkeussäätö (ei pituussäätöä) ja takaistuimella on 3 pääntukea. Peilejä säädetään sisältä (ilman sähköä), lämmitystä niissä ei ole. Radio pitää ostaa itse. <ref>Tuulilasi 6/2000</ref>

== Vertailu 1998 <ref>Tuulilasi 12/1998</ref> ==
'''Renault Clio 1.4 RN''' voitti Tuulilasin 12/1998 8 pikkuauton vertailun (1./8). Vertailun muut autot olivat 2. Volkswagen Polo 1.4 Comfort Plus, 3. Skoda Felicia 1.6 LX, 4. Ford Fiesta 1.25 Flair, 5. Seat Ibiza 1.6 SE, 6. Fiat Punto 85 16V, 7. Peugeot 206 1.4 XR ja 8. Opel Corsa 1.2i Swing.

Clion ajo-ominaisuudet ovat hyvät (ääritilanteet 9, perusajettavuus 8,5). Mukavuustaso on ryhmän paras (9,0). Jarrut toimivat mainiosti (10). Kauko-ohjattu keskuslukitus ja ABS-jarrut ovat vakiovarusteita (ainoana). Kierroslukumittari on vakiovaruste, etuistuimissa on lämmitys. Ohjauspyörässä on korkeussäätö (säätö on 3:ssa 8:sta). Sähkötoimisia ikkunannostimia ei ole. Peileissä ei ole sähkölämmitystä.

[[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]] 12/1998 mittasi Renault Clio 1.4 RN:n (55 kW, 1035 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 13,6 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 170 km/h.

== Tekniikka ==
Auto on [[etuveto]]inen ja edessä on [[joustintuki|joustintuet]], kolmiomaiset alatukivarret sekä [[kallistuksenvakain]]. Takana on yhdysheiluriakselisto, kierrejouset, [[iskunvaimennin|iskunvaimentimet]] sekä kallistuksenvakain. Edessä [[levyjarru|levy]]- ja takana [[rumpujarru]]t, alipainetehostin, [[ABS]], elektroninen jarruvoiman säätö.

=== Moottorit ===
==== Bensiinimoottorit ====
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan="2"|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA D7D -moottori|D7D]]||999 cm3||43 kW (57 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||2000–2007 (Brasilia)
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.0'''||[[R4]] [[OHC]] 16V Etanoli||[[PSA D4D -moottori|D4D]]||999 cm3||57 kW (76 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min||2003– (Brasilia)
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA D7F -moottori|D7F]]||1149 cm3||43 kW (57 hv) @ 5250 r/min||93 Nm @ 2500 r/min||1998–2001
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''||[[R4]] [[OHC]] 16V||[[PSA D4F -moottori|D4F 712]]||1149 cm3||55 kW (75 hv) @ 5500 r/min||105 Nm @ 3500 r/min||2001–2004
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''||[[R4]] [[OHC]] 16V||[[PSA D4F -moottori|D4F 722]]||1149 cm3||55 kW (75 hv) @ 5500 r/min||107 Nm @ 4250 r/min||2004–2012
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA K7J -moottori|K7J]]||1390 cm3||55 kW (75 hv) @ 5500 r/min||114 Nm @ 4250 r/min||1998–2001
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[PSA K4J -moottori|K4J]]||1390 cm3||70 kW (94 hv) @ 6000 r/min||127 Nm @ 3750 r/min||1999–2000
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[PSA K4J -moottori|K4J 710]]||1390 cm3||72 kW (97 hv) @ 6000 r/min||127 Nm @ 3750 r/min||2000–2005
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA K7M -moottori|K7M 744]]||1598 cm3||66 kW (89 hv) @ 5250 r/min||131 Nm @ 2500 r/min||1998–2000
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[PSA K4M -moottori|K4M]]||1598 cm3||81 kW (108 hv) @ 5750 r/min||148 Nm @ 3750 r/min||1999–2005
|- bgcolor=#ffffff
|'''RS'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[PSA F4R -moottori|F4R 736]]||1998 cm3||127 kW (170 hv) @ 6250 r/min||200 Nm @ 5400 r/min||1999–2004
|- bgcolor=#ffffff
|'''RS 182'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[PSA F4R -moottori|F4R 736]]||1998 cm3||134 kW (180 hv) @ 6250 r/min||200 Nm @ 5250 r/min||2004–2006
|}

==== Dieselmoottorit ====
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan="2"|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 dCi'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA K9K -moottori|K9K]]||1461 cm3||47 kW (63 hv) @ 3750 r/min||160 Nm @ 1900 r/min||2009–2012
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 dCi'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA K9K -moottori|K9K]]||1461 cm3||48 kW (64 hv) @ 4000 r/min||160 Nm @ 2000 r/min||2001–2005
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 dCi'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA K9K -moottori|K9K]]||1461 cm3||50 kW (67 hv) @ 4000 r/min||160 Nm @ 1500 r/min||2006–2007
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 dCi'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA K9K -moottori|K9K]]||1461 cm3||60 kW (81 hv) @ 4000 r/min||185 Nm @ 2000 r/min||2002–2005
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5 dCi'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA K9K -moottori|K9K]]||1461 cm3||74 kW (99 hv) @ 4000 r/min||200 Nm @ 1900 r/min||2004–2005
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.9 D'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA F8Q -moottori|F8Q]]||1870 cm3||47 kW (64 hv) @ 4500 r/min||120 Nm @ 2250 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.9 dTi'''||[[R4]] [[OHC]] 8V||[[PSA F9Q -moottori|F9Q]]||1870 cm3||59 kW (79 hv) @ 4000 r/min||160 Nm @ 2900 r/min||2000–2001
|}

=== Vaihteistot ===
Vaihteistona on viisivaihteinen [[manuaali]]. 1,6-litraisella moottorilla varustettu mallia on valmistettu myös nelivaihteisella [[automaatti|automaatilla]].

== Suorituskyky ==
* '''Kiihtyvyys 0–100 km/h''': 6,4–15,4 s
* '''Kiihtyvyys 0–400 m''': 17,5–19,5 s
* '''Huippunopeus''': 160–235 km/h

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=400px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
! !! !!Sport
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||3773 mm||3803 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1639 mm||1810 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||1417 mm||1365 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2472 mm||2510 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e / t)||1392 mm / 1372 mm||1502 mm / 1510 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||colspan="2"|880–1335 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Kokonaismassa'''||colspan="2"|1500 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila''' (VDA)||colspan="2"|255 l
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''|| ||61 l
|}

== Turvallisuus ==
{{EuroNCAP|
aikuismatkustajan tähdet = Encap_a_4|
aikuismatkustajan pisteet = 26|
lapsimatkustajan tähdet = |
lapsimatkustajan pisteet = |
jalankulkijan tähdet = Encap_p_2_pre02|
jalankulkijan pisteet = 13|
valmistenumero = VF1BBOLOF23153441, VF1CBOAOF23242248, VF1ISBOEOE23069030, VF1BOSFO23602 ja VF1BBOLOA22897344|
kolariraportti-www = http://www.euroncap.com/tests/renault_clio_2000/64.aspx|}}

== Erikoismallit ==
=== Renault Lutecia (1999 – 2005) ===
Myytiin Japanissa

=== Renault Clio Mio (2013 – 2016) ===
Myytiin Mercosurin markkinoilla (Etelä-Amerikka).

=== Renault Clio RS (2000 – 2005) ===
Sport-versio varustettuna 172–182 hevosvoiman moottorilla.

[[Tiedosto:Silver_clio_V6_front.jpg|thumb|250px|Renault Clio Sport V6]]
=== Renault Clio Sport V6 (2000 – 2005) ===
Cliosta tehtiin [[takaveto]]inen V6-moottorinen [[Renault Clio Sport V6|V6 Sport -versio]], joka on suunniteltu kilpakäyttöön ja urheiluautoksi.

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=1000px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan="2"|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''Renault Sport V6'''||[[V6]] 24V||[[PSA L7X -moottori|L7X]]||2946 cm3||169 kW (227 hv) @ 6000 r/min||300 Nm @ 3750 r/min||2000–2002
|- bgcolor=#ffffff
|'''Renault Sport V6'''||[[V6]] 24V||[[PSA L7X -moottori|L7X]]||2946 cm3||188 kW (252 hv) @ 7150 r/min||300 Nm @ 4650 r/min||2003–2005
|}

== Rekisteröinti ==
Renault Clioa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=800px style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1998!!1999!!2000!!2001!!2002!!2003!!2004!!2005
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||1080||2042||1600||1549||1333||1421||955||829
|}

== Lähteet ==
{{EngWikipedia|Renault_Clio}}
* Tuulilasi 5/1998, Koeajo
* Tuulilasi 7/2001, Koeajo
<references/>

[[Luokka:Renault|Clio]]
[[Luokka:Mallit|Clio]]

Liftback

2023-03-24T20:31:20Z

Ariathon:

[[Tiedosto:Mitsubishi Galant 1800 GLI hatchback - Flickr - Joost J. Bakker IJmuiden.jpg|right|thumb|250px|Mitsubishi Galant VI, liftback-korilla]]
'''Liftback''' on termi, jolla kuvataan tietynlaisia design-piirteitä omaavia [[Hatchback|hatchback]] eli luukkuperäisiä henkilöautoja. Liftback on myös kolme- tai viisiovinen ja tavaratila on hatchbackien tavoin suorassa yhteydessä matkustamoon, usein tavarahyllyn kattamana. Auton tavaratilaan on pääsy suurikokoisen, yläreunastaan saranoidun luukun kautta ja hatchbackien sekä farmarimallien tavoin taempi penkkirivi on käännet- tävissä alas, jolloin saadaan aikaan tasapohjainen kuormatila. Erona hatchback-mallien usein melko pystylinjaiselle korin takaosan muotoilulle, liftback-mallien korin takaosa muistuttaa enemmän sedan- tai [[Fastback|fastback]]-koreja.

== Katso myös ==

*[[Luettelo korimalleista]]

[[Luokka:Korimallit]]

Liftback

2023-03-24T20:30:43Z

Ariathon: Kirjoitusvirhe.

[[Tiedosto:Mitsubishi Galant 1800 GLI hatchback - Flickr - Joost J. Bakker IJmuiden.jpg|right|thumb|250px|Mitsubishi Galant VI, liftback-korilla]]
'''Liftback''' on termi, jolla kuvataan tietynlaisia design-piirteitä omaavia [[Hatchback|hatchback]] eli luukkuperäisiä henkilöautoja. Liftback on myös kolme- tai viisiovinen ja tavaratila on hatchbackien tavoin suorassa yhteydessä matkustamoon, usein tavarahyllyn kattamana. Auton tavaratilaan on pääsy suurikokoisen, yläreunastaan saranoidun luukun kautta ja hatchbackien sekä farmarimallien tavoin taempi penkkirivi on käännet- tävissä alas, jolloin saadaan aikaan tasapohjainen kuormatila. Erona hatchback-mallien usein melko pystylinjaiselle korin takaosan muotoilulle liftback-mallien korin takaosa muistuttaa enemmän sedan- tai [[Fastback|fastback]]-koreja.

== Katso myös ==

*[[Luettelo korimalleista]]

[[Luokka:Korimallit]]

Nissan RB26 -moottori

2019-08-14T20:07:55Z

Ariathon: Kirjoitusvirhe.

[[Tiedosto:RB26DETT R34.jpg|right|thumb|250px|RB26DETT-moottori Skyline (R34) GT-R:n keulalla.]]

'''RB26'''-[[moottori]] on [[Nissan]]in valmistama 2,6 litrainen [[Rivi-6]], jota on valmistettu vain [[tuplaturbo]]isena käytettäväksi pääasiassa [[1989]]–[[2002]] [[Nissan Skyline]] GT-R:ssä.

== RB26DETT ==
[[Tiedosto:Nissan RB26DETT Engine - Front.jpg|right|thumb|250px|RB26DETT [[Nissan Engine Museum]] -moottorimuseossa Jokohamassa.]]
[[Tiedosto:Nissan RB26DETT Engine - Front Side.jpg|right|250px]]
[[Tiedosto:Nissan RB26DETT Engine - Rear Side.jpg|right|250px]]

[[Nissan RB26DETT -moottori|RB26DETT]]-moottorin [[Sylinterilohko]] on tehty valuraudasta, ja [[sylinterikansi]] on alumiinia. [[DOHC]] -mallinen sylinterikansi sisältää 24 [[venttiili]]ä (4 venttiiliä per [[sylinteri]]). RB26DETT-moottorin imupuoli vaihtelee muista [[Nissan RB -moottori|RB]]-sarjan moottoreista, sillä siinä on kuusi erillistä [[Kaasuläppä|läppärunkoa]] yhden läppärungon sijasta. Moottori käyttää myös rinnakkaista tuplaturbo järjestelmää. Turbojärjestelmä on järjestelty siten, että ensimmäiset 3 sylinteriä on yhdistetty etummaiseen turboon, ja jälkimmäiset 3 sylinteriä takimmaiseen turboon. Turboahtimet ovat samankokoisia, ja [[Hukkaportti|hukkaportit]] rajoittavat ahtopaineen 0.7 bar (10 psi), vaikka Skyline GT-R:ssä on sisäänrakennettu rajoitin ahtopaineen pitämiseen alle 0.97 bar (14 psi).

Ensimmäiset 2,6 litraiset RB26DETT-moottorit esittelivät tupla-turbot ja tuottivat suunnilleen 206 kW (276 hv) @ 6800 r/min ja 353 Nm @ 4400 r/min. Viimeisimmän sarjan RB26DETT-moottorit tuottivat edelleen saman huippu[[teho]]n, mutta huippu[[vääntö]] nousi 392 [[Newtonmetri]]in @ 4400 r/min. Kuitenkin, useat vakiokuntoiset [[moottori]]t on testattu [[Dynamometri|dynossa]] ja raportoitu tuottavan melkein 330 hv. Syynä tähän eroon on japanilaisten autonvalmistajien herrasmiessopimus jonka mukaan mitään ajoneuvoa ei saa mainostaa tehokkaampana kuin 280 PS (276 hv).

RB26DETT-moottori on yleisesti tunnettu sen kestävyydestä sekä erinomaisesta tehopotentiaalista. Ei ole harvinaista, että 600 hv voidaan saavuttaa moottorin sisäosia muuttamatta. Säännöllisesti huollettuina, monella näistä moottoreista on ajettu jo yli 160.000 kilometriä ja muutamilla melkein 320.000 kilometriä. Äärimmäisillä muutoksilla RB26-moottori pystyy tuottamaan jopa 1500 hv.

RB26DETT-moottorin [[nokka-akseli]]n asteet: 240° imu, 236° pako sekä nosto: 8,58 mm imu, 8,28 mm pako.

Ennen [[1992]] valmistetuissa R32 [[Nissan Skyline|Skylinen]] RB26-moottoreissa on yleinen [[öljy]]ongelma, sillä pinta jossa [[kampiakseli]] tapaa [[Öljypumppu|öljypumpun]] oli koneistettu liian pieneksi, lopulta johtaen öljypumpun häiriöön korkeilla kierroksilla. Tämä korjattiin RB26-moottoreiden myöhempiin versioihin. Jälkimarkkinaosien valmistajat tekevät myös öljypumpun jatkokappaletta tämän ongelman korjaamiseksi.

Alunperin R32 GT-R:ssä oli tarkoitus olla 2,4 litrainen [[Nissan RB24 -moottori|RB24DETT]]-moottori 4000cc luokassa kilpailua varten ([[A-ryhmä]]n säännöissä kuutiotilavuus kerrotaan luvulla 1,7 mikäli moottori on [[Turboahdin|turboahdettu]]). Tämä oli kun [[Nismo]] oli menossa prosessin läpi suunnitellessaan A-ryhmän [[kilpa-auto]]ksi R32 GT-R Skylineä. Mutta kun insinöörit lisäsivät AWD-järjestelmän, se tekisi auton raskaaksi ja vähemmän kilpailukykyiseksi. Nismo teki päätöksen tehdä moottorista 2,6 litraisen tuplaturbon, ja kilpailevan 4500cc luokassa, johtaen tänä päivänä tunnettuun RB26DETT-moottoriin.

RB26DETT moottoria käytettiin seuraavissa [[auto]]issa:
* [[Nissan Skyline R32|Nissan Skyline GT-R]] BNR32
* [[Nissan Skyline R33|Nissan Skyline GT-R]] BCNR33
* [[Nissan Skyline R34|Nissan Skyline GT-R]] BNR34
* [[Nissan Stagea]] 260RS WGNC34改
* [[Nissan Skyline R33 Autech|Nissan Skyline GT-R]] BCNR33 [[Autech]]

== RB26DETT N1 ==
'''[[Nissan RB26DETT N1 -moottori|RB26DETT N1]]''' on [[Nismo]]n tuottama A- sekä N-ryhmän [[moottoriurheilu]]a varten muokattu versio RB26DETT-moottorista. Nismo totesi, että tavallinen RB26DETT moottori vaati liian paljon kunnossapitoa käytettäväksi A- sekä N-ryhmän moottoriurheilussa ja suunnitteli sen seurauksena N1-[[Sylinterilohko|lohkon]]. Tätä käytettiin ensimmäisen kerran Australian Bathurstissa. [[Nismo]] tasapainotti [[kampiakseli]]n tarkemmin kuin vakion, koska RB26DETT-[[moottori]] kärsii tärinästä 7000–8000 minuuttikierroksen välissä. Moottori myös sai parannetut vesi, sekä öljykanavat lohkon mukana. [[Mäntä|Männät]] sekä ylimmät [[Männänrengas|männänrenkaat]] myös päivitettiin 1,2 mm paksuihin. N1-moottorissa on myös parannetut [[nokka-akseli]]t sekä päivitetyt [[Turboahdin|turboahtimet]].

Vaikkakin kaikki RB26DETT N1 -moottorit käyttävät [[Garrett]] T25 -turboahtimia, turboahtimien määritelmät vaihtuivat kolmen RB26DETT N1 -sukupolven välillä (R32, R33 ja R34). R32 ja R33 käyttivät [[Liukulaakeri|liukulaakeroituja]] T25-turboja. R34 RB26DETT N1:t käyttivät [[Garrett]]in [[Kuulalaakeri|kuulalaakeroituja]] GT25-turboja.

Suurin ero N1-moottorissa ja normaalissa RB26DETT-moottorissa käytetyissä turboahtimissa oli, että N1-versiossa turbon turbiinipyörät ovat rautaa, toisin kuin normaalissa RB26DETT-moottorissa käytetyt keraamiset turbiinipyörät. Keraamiset turbiinipyörät on havaittu erittäin epäluotettaviksi korkeilla pyörintänopeuksilla johtuen suuremmasta keskipakoisvoimasta (kuten silloin, kun turboahdinta käytetään suuremilla [[ahtopaine]]illa mitä vakiona). Valmistustekniikoiden edistyessä, kuten esimerkiksi tiivistys ja materiaaliprosesseissa, N1-moottori voi teoreettisesti saavuttaa jopa 1900 [[hevosvoima]]n (1400 kW) tehon.

Nismon RB26DETT N1 -[[sylinterilohko]] käyttää 86 mm [[sylinterihalkaisija]]a, joka voidaan porata 87 tai jopa 88 millimetriin. N1-lohko on merkitty identifointimerkillä 24U, kun taas normaali RB26DETT-lohko on merkitty 05U:lla. RB26DETT N1 -lohko on yhteensopiva kaikkiin GT-R moottoritiloihin.

RB26DETT N1 -moottorin nokka-akselin asteet: 240° imu, 236° pako sekä nosto: 8,58 mm imu, 8,28 mm pako.

Vain kaksi R32 GT-R Bathurst -autoa purettiin kilpailun jälkeen. Osat lähetettiin takaisin Japaniin, jossa uskotaan että jotkin myytiin yksityisille osapuolille Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.

== RB26DETT Z2 ==
'''[[Nissan RB26DETT Z2 -moottori|RB26DETT Z2]]''' -moottoria käytettiin [[Nissan Skyline]] GT-R Z-tunessa. Se käyttää vahvempaa RB26DETT N1 lohkoa, [[Nismo]]-osilla modifoituna, porattuna ja suurennetulla iskunpituudella 2,8 litraiseksi (87,0 x 77,7 mm). Lopputulos oli RB28Z2, joka tuottaa 368 kW (510 hv) sekä 540 Nm vääntöä.

== RB-X GT2 ==
'''[[Nismo RB-X GT2 -moottori|RB-X GT2]]''' (kutsuttu myös REINIK:iksi) on [[Nismo 400R]]:ään vartavasten suunniteltu moottori. Ero tämän sekä RB26DETT-moottorin välillä on, että tämä moottori on porattu ja "stroukattu" (=iskunpituutta pidennetty) 87,0 mm x 77,7 mm mittoihin, johtaen 2771 cm3:n kuutiotilavuuteen. Moottori tuottaa 331 kW (444 hv) @ 6800 r/min sekä 469 Nm @ 4400 r/min. Tätä moottoria valmistettiin vahvistetulla [[sylinterilohko]]lla ja sylinterikannella, metallisella [[kannentiiviste]]ellä, jäähdytyskanavillisilla männillä, taotulla [[kampiakseli]]lla, taotuilla kiertokangilla, N1-turbiinilla vahvistetulla toimilaitteella, suurivirtauksisella ilmanpuhdistimella, ruostumattomalla [[downpipe]]llä sekä pienivirtausvastuksillisella sporttimallisella [[katalysaattori]]lla, suurinta osaa näistä ei tarjottu RB26DETT-moottoriin.

{{EnWikipedia|Nissan_RB_engine}}

[[Luokka:Nissan-moottorit|RB26]]

Nissan RB26 -moottori

2019-08-14T20:05:48Z

Ariathon: Kirjoitusvirhe.

[[Tiedosto:RB26DETT R34.jpg|right|thumb|250px|RB26DETT-moottori Skyline (R34) GT-R:n keulalla.]]

'''RB26'''-[[moottori]] on [[Nissan]]in valmistama 2,6 litrainen [[Rivi-6]], jota on valmistettu vain [[tuplaturbo]]isena käytettäväksi pääasiassa [[1989]]–[[2002]] [[Nissan Skyline]] GT-R:ssä.

== RB26DETT ==
[[Tiedosto:Nissan RB26DETT Engine - Front.jpg|right|thumb|250px|RB26DETT [[Nissan Engine Museum]] -moottorimuseossa Jokohamassa.]]
[[Tiedosto:Nissan RB26DETT Engine - Front Side.jpg|right|250px]]
[[Tiedosto:Nissan RB26DETT Engine - Rear Side.jpg|right|250px]]

[[Nissan RB26DETT -moottori|RB26DETT]]-moottorin [[Sylinterilohko]] on tehty valuraudasta, ja [[sylinterikansi]] on alumiinia. [[DOHC]] -mallinen sylinterikansi sisältää 24 [[venttiili]]ä (4 venttiiliä per [[sylinteri]]). RB26DETT-moottorin imupuoli vaihtelee muista [[Nissan RB -moottori|RB]]-sarjan moottoreista, sillä siinä on kuusi erillistä [[Kaasuläppä|läppärunkoa]] yhden läppärungon sijasta. Moottori käyttää myös rinnakkaista tuplaturbo järjestelmää. Turbojärjestelmä on järjestelty siten, että ensimmäiset 3 sylinteriä on yhdistetty etummaiseen turboon, ja jälkimmäiset 3 sylinteriä takimmaiseen turboon. Turboahtimet ovat samankokoisia, ja [[Hukkaportti|hukkaportit]] rajoittavat ahtopaineen 0.7 bar (10 psi), vaikka Skyline GT-R:ssä on sisäänrakennettu rajoitin ahtopaineen pitämiseen alle 0.97 bar (14 psi).

Ensimmäiset 2,6 litraiset RB26DETT-moottorit esittelivät tupla-turbot ja tuottivat suunnilleen 206 kW (276 hv) @ 6800 r/min ja 353 Nm @ 4400 r/min. Viimeisimmän sarjan RB26DETT-moottorit tuottivat edelleen saman huippu[[teho]]n, mutta huippu[[vääntö]] nousi 392 [[Newtonmetri]]in @ 4400 r/min. Kuitenkin, useat vakiokuntoiset [[moottori]]t on testattu [[Dynamometri|dynossa]] ja raportoitu tuottavan melkein 330 hv. Syynä tähän eroon on japanilaisten autonvalmistajien herrasmiessopimus jonka mukaan mitään ajoneuvoa ei saa mainostaa tehokkaampana kuin 280 PS (276 hv).

RB26DETT-moottori on yleisesti tunnettu sen kestävyydestä sekä erinomaisesta tehopotentiaalista. Ei ole harvinaista, että 600 hv voidaan saavuttaa moottorin sisäosia muuttamatta. Säännöllisesti huollettuina, monella näistä moottoreista on ajettu jo yli 160.000 kilometriä ja muutamilla melkein 320.000 kilometriä. Äärimmäisillä muutoksilla RB26-moottori pystyy tuottamaan jopa 1500 hv.

RB26DETT-moottorin [[nokka-akseli]]n asteet: 240° imu, 236° pako sekä nosto: 8,58 mm imu, 8,28 mm pako.

Ennen [[1992]] valmistetuissa R32 [[Nissan Skyline|Skylinen]] RB26-moottoreissa on yleinen [[öljy]]ongelma, sillä pinta jossa [[kampiakseli]] tapaa [[Öljypumppu|öljypumpun]] oli koneistettu liian pieneksi, lopulta johtaen öljypumpun häiriöön korkeilla kierroksilla. Tämä korjattiin RB26-moottoreiden myöhempiin versioihin. Jälkimarkkina osien valmistajat tekevät myös öljypumpun jatkokappaletta tämän ongelman korjaamiseksi.

Alunperin R32 GT-R:ssä oli tarkoitus olla 2,4 litrainen [[Nissan RB24 -moottori|RB24DETT]]-moottori 4000cc luokassa kilpailua varten ([[A-ryhmä]]n säännöissä kuutiotilavuus kerrotaan luvulla 1,7 mikäli moottori on [[Turboahdin|turboahdettu]]). Tämä oli kun [[Nismo]] oli menossa prosessin läpi suunnitellessaan A-ryhmän [[kilpa-auto]]ksi R32 GT-R Skylineä. Mutta kun insinöörit lisäsivät AWD-järjestelmän, se tekisi auton raskaaksi ja vähemmän kilpailukykyiseksi. Nismo teki päätöksen tehdä moottorista 2,6 litraisen tuplaturbon, ja kilpailevan 4500cc luokassa, johtaen tänä päivänä tunnettuun RB26DETT-moottoriin.

RB26DETT moottoria käytettiin seuraavissa [[auto]]issa:
* [[Nissan Skyline R32|Nissan Skyline GT-R]] BNR32
* [[Nissan Skyline R33|Nissan Skyline GT-R]] BCNR33
* [[Nissan Skyline R34|Nissan Skyline GT-R]] BNR34
* [[Nissan Stagea]] 260RS WGNC34改
* [[Nissan Skyline R33 Autech|Nissan Skyline GT-R]] BCNR33 [[Autech]]

== RB26DETT N1 ==
'''[[Nissan RB26DETT N1 -moottori|RB26DETT N1]]''' on [[Nismo]]n tuottama A- sekä N-ryhmän [[moottoriurheilu]]a varten muokattu versio RB26DETT-moottorista. Nismo totesi, että tavallinen RB26DETT moottori vaati liian paljon kunnossapitoa käytettäväksi A- sekä N-ryhmän moottoriurheilussa ja suunnitteli sen seurauksena N1-[[Sylinterilohko|lohkon]]. Tätä käytettiin ensimmäisen kerran Australian Bathurstissa. [[Nismo]] tasapainotti [[kampiakseli]]n tarkemmin kuin vakion, koska RB26DETT-[[moottori]] kärsii tärinästä 7000–8000 minuuttikierroksen välissä. Moottori myös sai parannetut vesi, sekä öljykanavat lohkon mukana. [[Mäntä|Männät]] sekä ylimmät [[Männänrengas|männänrenkaat]] myös päivitettiin 1,2 mm paksuihin. N1-moottorissa on myös parannetut [[nokka-akseli]]t sekä päivitetyt [[Turboahdin|turboahtimet]].

Vaikkakin kaikki RB26DETT N1 -moottorit käyttävät [[Garrett]] T25 -turboahtimia, turboahtimien määritelmät vaihtuivat kolmen RB26DETT N1 -sukupolven välillä (R32, R33 ja R34). R32 ja R33 käyttivät [[Liukulaakeri|liukulaakeroituja]] T25-turboja. R34 RB26DETT N1:t käyttivät [[Garrett]]in [[Kuulalaakeri|kuulalaakeroituja]] GT25-turboja.

Suurin ero N1-moottorissa ja normaalissa RB26DETT-moottorissa käytetyissä turboahtimissa oli, että N1-versiossa turbon turbiinipyörät ovat rautaa, toisin kuin normaalissa RB26DETT-moottorissa käytetyt keraamiset turbiinipyörät. Keraamiset turbiinipyörät on havaittu erittäin epäluotettaviksi korkeilla pyörintänopeuksilla johtuen suuremmasta keskipakoisvoimasta (kuten silloin, kun turboahdinta käytetään suuremilla [[ahtopaine]]illa mitä vakiona). Valmistustekniikoiden edistyessä, kuten esimerkiksi tiivistys ja materiaaliprosesseissa, N1-moottori voi teoreettisesti saavuttaa jopa 1900 [[hevosvoima]]n (1400 kW) tehon.

Nismon RB26DETT N1 -[[sylinterilohko]] käyttää 86 mm [[sylinterihalkaisija]]a, joka voidaan porata 87 tai jopa 88 millimetriin. N1-lohko on merkitty identifointimerkillä 24U, kun taas normaali RB26DETT-lohko on merkitty 05U:lla. RB26DETT N1 -lohko on yhteensopiva kaikkiin GT-R moottoritiloihin.

RB26DETT N1 -moottorin nokka-akselin asteet: 240° imu, 236° pako sekä nosto: 8,58 mm imu, 8,28 mm pako.

Vain kaksi R32 GT-R Bathurst -autoa purettiin kilpailun jälkeen. Osat lähetettiin takaisin Japaniin, jossa uskotaan että jotkin myytiin yksityisille osapuolille Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.

== RB26DETT Z2 ==
'''[[Nissan RB26DETT Z2 -moottori|RB26DETT Z2]]''' -moottoria käytettiin [[Nissan Skyline]] GT-R Z-tunessa. Se käyttää vahvempaa RB26DETT N1 lohkoa, [[Nismo]]-osilla modifoituna, porattuna ja suurennetulla iskunpituudella 2,8 litraiseksi (87,0 x 77,7 mm). Lopputulos oli RB28Z2, joka tuottaa 368 kW (510 hv) sekä 540 Nm vääntöä.

== RB-X GT2 ==
'''[[Nismo RB-X GT2 -moottori|RB-X GT2]]''' (kutsuttu myös REINIK:iksi) on [[Nismo 400R]]:ään vartavasten suunniteltu moottori. Ero tämän sekä RB26DETT-moottorin välillä on, että tämä moottori on porattu ja "stroukattu" (=iskunpituutta pidennetty) 87,0 mm x 77,7 mm mittoihin, johtaen 2771 cm3:n kuutiotilavuuteen. Moottori tuottaa 331 kW (444 hv) @ 6800 r/min sekä 469 Nm @ 4400 r/min. Tätä moottoria valmistettiin vahvistetulla [[sylinterilohko]]lla ja sylinterikannella, metallisella [[kannentiiviste]]ellä, jäähdytyskanavillisilla männillä, taotulla [[kampiakseli]]lla, taotuilla kiertokangilla, N1-turbiinilla vahvistetulla toimilaitteella, suurivirtauksisella ilmanpuhdistimella, ruostumattomalla [[downpipe]]llä sekä pienivirtausvastuksillisella sporttimallisella [[katalysaattori]]lla, suurinta osaa näistä ei tarjottu RB26DETT-moottoriin.

{{EnWikipedia|Nissan_RB_engine}}

[[Luokka:Nissan-moottorit|RB26]]

Toyota Corolla (E100)

2019-05-02T17:55:43Z

Ariathon:

{{malli|
nimi = Toyota Corolla|
kuva = [[Kuva:Toyota Corolla AE100 Sweden.JPG|250px|Toyota Corolla AE100]]|
valmistaja = Toyota|
valmistusmaa = {{Lippu|Japani}} Japani, Toyota City {{Lippu|Australia}} Australia, Altona {{Lippu|Kanada}} Kanada, Cambridge {{Lippu|USA}} Yhdysvallat, Fremont {{Lippu|Filippiinit}} Filippiinit, Santa Rosa {{Lippu|Indonesia}} Indonesia, North Jakarta {{Lippu|Turkki}} Turkki, Adapazari {{Lippu|Uusi-Seelanti}} Uusi-Seelanti, Thames {{Lippu|Thaimaa}} Thaimaa, Samrong Tai {{Lippu|Pakistan}} Pakistan, Karachi|
valmistusaika = [[1991]]–[[1998]] [[1994]]–[[1999]] Australia [[1991]]–[[2002]] farmari|
luokka = [[C-segmentti]]|
kori = 2-ovinen [[coupé]] 3- ja 5-ovinen [[hatchback]] 4-ovinen [[sedan]] 5-ovinen [[liftback]] 5-ovinen [[farmari]]|
suunnittelija = |
pohjalevy = |
moottori = [[R4]]|
huippunopeus = 165–195 km/h|
kiihtyvyys = 10–14,1 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 1295–2184 cm3|
teho = 53–125 kW|
päästöt = |
kulutus = 5,3–8,6 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Etuveto]], [[neliveto]]|
hintaluokka = 18.900–26.700 € (1996)|
edeltäjä = [[Toyota Corolla xE9x|Corolla E90]]|
seuraaja = [[Toyota Corolla xE11x|Corolla E110]]|
samaaluokkaa = [[Citroën ZX]] [[Ford Escort]] [[Honda Civic]] [[Mazda Familia 1,5i]] [[Nissan Sunny]] [[Opel Astra F|Opel Astra]] [[Renault 19]] [[Seat Cordoba]] [[Volkswagen Golf mk3|VW Golf]]}}
'''Toyota Corolla xE10x''' eli seitsemännen sukupolven Corolla oli isompi, painavampi ja kalliimpi kuin edeltäjänsä. Akseliväli oli nyt 2465 mm. Pohjois-Amerikassa lopetettiin coupe-mallin myynti ja sen tilalle esiteltiin [[Toyota Paseo]]. Tämän sukupolven Corolla Sedania kutsutaan Indonesiassa nimellä ''Great Corolla'' eli "suuri Corolla". Hong Kongissa myytiin ainoastaan 1,5-litraisia malleja.

== Yleistä ==
Japanin markkinoilla 100-sarjan Corolla pärjäsi edeltäjäänsä huonommin. Yhdysvalloissa Corolla sai erilaiset puskurit ja
maskin kuin muualla myytävät Corollat. Markkinoilla oli lisäksi myös 1,8-litraisia malleja, joita muualla ei ollut.
Myös tämän sukupolven Corollaa myytiin Yhdysvalloissa [[Geo Prizm]] -nimellä.

== Vertailu 1993 ==
Toyota Corolla FX 1,3 XLi jäi [[Tekniikan Maailma]]n 13/1993 kahdeksan auton vertailussa viimeiseksi. Corollan ohjaus on tunnoton ja tahmea eikä se palauta kunnolla. Pysäköitäessä ohjaus on raskas. Jarrut lukkiutuvat liian herkästi. Rengasmelu on korkea. Takaistuintilat ovat melko ahtaat kolmelle. Corollan suorituskyky on kunnossa ja se kiihtyi 0-100 km/h 11,7 sekunnissa (TM), ryhmän nopeimmin.

Vertailussa ollutta pystyperäistä mallia selvästi huonompi ajettava on porrasperäinen Corolla. Vuonna 1992 vain pari prosenttia Corollan ostajista valitsi pystyperäisen mallin eli porrasperäinen oli paljon suositumpi korimalli Suomessa.

== Vertailu 1994 ==
Toyota Corolla 1,6 XLi Wagon jäi [[Tekniikan Maailma]]n 9/1994 kuuden farmariauton vertailussa viimeiseksi.

Tavaratila on melko pieni. Jousitus ei kanna kunnolla kuormaa ja täyskuormalla jousitus pohjaa rajoitinkumeihin. Perä irtoaa yllättäen ääritilanteissa, jolloin kaasun nostoa voi seurata pyörähtäminen. Täyskuormalla tämä tapahtuu jo 5 km/t alemmalla nopeudella, paitsi jos kuljettaja on muistanut lisätä rengaspaineita. Kuorma heikentää huomattavasti Corollan ajettavuutta.

Corollan ohjaus on tunnoton ja auto vastaa ohjauspyörän liikkeisiin liian herkästi, mikä vaikeuttaa maantieajoa. Täyskuorma heikentää ohjauksen tuntoa edelleen. Melua Corollassa on karkeapintaisella tiellä liikaa.

Corollan suorituskyky on hyvä ja se kiihtyi 0–100 km/h 10,3 sekunnissa (TM), ryhmän toiseksi nopeimmin. Moottori sai kiitosta sitkeydestään (84 kW, 145 Nm). Jarrut ovat tehokkaat. Öljynvaihtoväli on Toyotassa 10000 km, kun muissa vertailun farmariautoissa ajetaan samoilla öljyillä 5000 km pidempään.

== Vertailu 1995 ==
Toyota Corolla 1,3 XLi Wagon jäi Tuulilasin 1/1995 seitsemän farmariauton vertailussa viimeiseksi (7./7). Nelisylinterisen 1332 cm³ rivimoottorin suurin teho on 65 kW /6000 r/min (DIN, 88 hv) ja suurin vääntömomentti 111 Nm /4800 r/min. Auto painaa 1070 kiloa.

Tuulilasi 1/1995 mittasi Toyota Corolla 1,3 XLi Wagonin kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 12,7 sekuntia. Moottori on kierrosherkkä, mutta vääntöä saisi olla enemmän. Kulutus on alhainen, vertailun pienin.

Ajo-ominaisuudet ovat huonot. Ohjaus on tunnoton ja perä saattaa ohjautua itsekseen. Kuormattuna jousitus painuu pohjaan ja auto pomppii epätasaisella pinnalla. Väistökokeessa Corolla karkaa helposti käsistä.

Takaistuin on turhan matalalla (tämä koskee myös porrasperämallia), takaistuimelle mahtuu 3 ahtaasti. Melutaso on korkeahko. Varustetaso on köyhä: ei sähköpeilejä, ei sähköikkunoita, ei keskuslukitusta.

== Rekisteröinti ==
xE10x -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=40% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
|- bgcolor=#f9f9f9
!Vuosi!!1993!!1994!!1995!!1996!!1997
|- bgcolor=#ffffff
|'''Määrä (kpl)'''||4918||4791||4539||5376||6304
|}

== Moottorit ==
1,3- ja 1,4-litraisiksi nimitettävät moottorit ovat samalla iskutilavuudella varustettuja, mutta teholtaan toisistaan poikkeavia [[Toyota 4E-FE -moottori|4E-FE]]-moottoreita. Pienempitehoista kutsutaan myös ''EcoTronic''-moottoriksi. Nämä moottorit olivat huomattavasti vähemmän suosittuja suuren kulutuksensa vuoksi. 1,6-litrainen [[Toyota 4A-FE -moottori|4A-FE]]-moottori on saanut tunnustusta kestävyydestään. Myös [[Toyota 4E-FE -moottori|4E-FE]] (1.3) on kestävä moottori, mikäli huollot tehdään ajallaan. Suomen markkinoilla suurin osa tämän mallisista Corolloista myytiin pienimmällä moottorilla varustettuna suuren kysynnän vuoksi, joka teki 1.6, varsinkin GLi versioista harvinaisia.

=== Bensiinimoottorit ===

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[OHC]] 12V||[[Toyota 2E -moottori|2E]]||1295 cm3||54 kW (72 hv) @ 6000 r/min||103 Nm @ 4000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.3'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[Toyota 4E -moottori|4E-FE]]||1332 cm3||65 kW (88 hv) @ 6000 r/min||111 Nm @ 4800–5200 r/min||1992–1995
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.4''' EcoTronic||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[Toyota 4E -moottori|4E-FE]]||1332 cm3||55 kW (75 hv) @ 5400 r/min||115 Nm @ 4100–4500 r/min||1996–1997
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Toyota 3E -moottori|3E]]||1456 cm3||58 kW (79 hv) @ 6000 r/min||118 Nm @ 4000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[Toyota 5E -moottori|5E-FE]]||1496 cm3||78 kW (104 hv) @ 6200 r/min||127 Nm @ 3000 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[Toyota 5A -moottori|5A-FE]]||1498 cm3||78 kW (104 hv) @ 6000 r/min||135 Nm @ 4800 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[Toyota 4A -moottori|4A-FE]]||1588 cm3||84 kW (115 hv) @ 6000 r/min||145 Nm @ 4800 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 20V VVT-i||[[Toyota 4A -moottori|4A-GE]]||1588 cm3||118 kW (160 hv) @ 7400 r/min||162 Nm @ 5200 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.6'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V [[Mekaaninen ahdin]]||[[Toyota 4A -moottori|4A-GZE]]||1588 cm3||125 kW (170 hv) @ 6400 r/min||190 Nm @ 4400 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[Toyota 7A -moottori|7A-FE]]||1762 cm3||78 kW (105 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.8'''||[[R4]] [[DOHC]] 16V||[[Toyota 7A- -moottori|7A-FE]]||1762 cm3||86 kW (115 hv) @ ? r/min||? Nm @ ? r/min
|}

=== Dieselmoottorit ===

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.0 D'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Toyota 2C -moottori|2C-III]]||1975 cm3||53 kW (72 hv) @ 4600 r/min||131 Nm @ 2800 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''2.2 D'''||[[R4]] [[OHC]]||[[Toyota 3C -moottori|3C-E]]||2184 cm3||58 kW (79 hv) @ 4400 r/min||147 Nm @ 2400 r/min||
|}

== Varustelutasot ==
* '''Xi'''-varustelu sisältää perusvarusteet (puuttuu kello, polttoaineentäyttö aukon ja peräluukun avaus sisältä, kylkilistat, takaa "kauhukahvat" jne.).
* '''XLi''' on Xi:stä hieman paranneltu versio. Ensimmäisissä XLi-malleissa ei ollut [[keskuslukitus|keskuslukitusta]] eikä [[ohjaustehostin]]ta, mutta ne tulivat vakiovarusteeksi vuoden 1994 jälkeen.
* '''GLi''' on parhaiten varusteltu malli vuosina 1992–1995, sisältäen mm. sähköpeilit, keskuslukitus (joissakin kaukosäätöinen), ohjaustehostin, korinväriset puskurit ja penkinlämmittimet.

== Mitat ==
{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli!!FX!!Sedan!!Liftback!!Farmari!!Coupé
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4095 mm||4270 mm||4295 mm||4260 mm||4275 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||colspan=4|1685 mm||1695 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1380 mm||1375 mm||1425 mm||1305 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||colspan=5|2465 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e/t)||1460/1450 mm||1465/1450 mm|| ||1470/1450 mm||1470/1460 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||990–1160 kg||990–1180 kg||colspan=2|960–1250 kg||980–1150 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Maavara]]'''|| ||150 mm|| || ||145 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila''' (VDA)||309–1000 l||420 l||400 l||394 l||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''||colspan=2|50 l|| ||colspan=2|50 l
|}

== Korimallit ==
* E-101 = Sedan
* E-102 = Farmari, Sedan (7A-FE)
* E-103 = Farmari (7A-FE)

== Palkintoja ym. ==
* [[Tuulilasi (lehti)|Tuulilasi]]: Vuoden valinta [[1992]]

== Tyyppiviat ==
* Käynnistinvikoja (korjattu vuonna 93)
* Ovien tiivisteiden fuskaaminen (farmari)

{{Tyyppiviat}}

==Lähteet==
{{EngWikipedia|Toyota_Corolla_(E100)}}

[[Luokka:Toyota|Corolla xE10x]]
[[Luokka:Mallit|Corolla xE10x]]

Nissan RB26 -moottori

2016-04-28T12:21:10Z

Ariathon:

'''RB26'''-[[moottori]] on [[Nissan]]in valmistama 2,6 litrainen [[Rivi-6]], jota on valmistettu vain [[tuplaturbo]]isena käytettäväksi pääasiassa [[1989]]–[[2002]] [[Nissan Skyline]] GT-R:ssä.

== RB26DETT ==
[[Nissan RB26DETT -moottori|RB26DETT]]-moottorin [[Sylinterilohko]] on tehty valuraudasta, ja [[sylinterikansi]] on alumiinia. [[DOHC]] -mallinen sylinterikansi sisältää 24 [[venttiili]]ä (4 venttiiliä per [[sylinteri]]). RB26DETT-moottorin imupuoli vaihtelee muista [[Nissan RB -moottori|RB]]-sarjan moottoreista, sillä siinä on kuusi erillistä [[Kaasuläppä|läppärunkoa]] yhden läppärungon sijasta. Moottori käyttää myös rinnakkaista tuplaturbo järjestelmää. Turbojärjestelmä on järjestelty siten, että ensimmäiset 3 sylinteriä on yhdistetty etummaiseen turboon, ja jälkimmäiset 3 sylinteriä takimmaiseen turboon. Turboahtimet ovat samankokoisia, ja [[Hukkaportti|hukkaportit]] rajoittavat ahtopaineen 0.7 bar (10 psi), vaikka Skyline GT-R:ssä on sisäänrakennettu rajoitin ahtopaineen pitämiseen alle 0.97 bar (14 psi).

Ensimmäiset 2,6 litraiset RB26DETT-moottorit esittelivät tupla-turbot ja tuottivat suunnilleen 206 kW (276 hv) @ 6800 r/min ja 353 Nm @ 4400 r/min. Viimeisimmän sarjan RB26DETT-moottorit tuottivat edelleen saman huippu[[teho]]n, mutta huippu[[vääntö]] nousi 392 [[Newtonmetri]]in @ 4400 r/min. Kuitenkin, useat vakiokuntoiset [[moottori]]t on testattu [[Dynamometri|dynossa]] ja raportoitu tuottavan melkein 330 hv. Syynä tähän eroon on japanilaisten autonvalmistajien herrasmiessopimus jonka mukaan mitään ajoneuvoa ei saa mainostaa tehokkaampana kuin 280 PS (276 hv).

RB26DETT-moottori on yleisesti tunnettu sen kestävyydestä sekä erinomaisesta tehopotentiaalista. Ei ole harvinaista, että 600 hv voidaan saavuttaa moottorin sisäosia muuttamatta. Säännöllisesti huollettuina, monella näistä moottoreista on ajettu jo yli 160.000 kilometriä ja muutamilla melkein 320.000 kilometriä. Äärimmäisillä muutoksilla RB26-moottori pystyy tuottamaan jopa 1500 hv.

RB26DETT-moottorin [[nokka-akseli]]n asteet: 240° imu, 236° pako sekä nosto: 8,58 mm imu, 8,28 mm pako.

Ennen [[1992]] valmistetuissa R32 [[Nissan Skyline|Skylinen]] RB26-moottoreissa on yleinen [[öljy]]ongelma, sillä pinta jossa [[kampiakseli]] tapaa [[Öljypumppu|öljypumpun]] oli koneistettu liian pieneksi, lopulta johtaen öljypumpun häiriöön korkeilla kierroksilla. Tämä korjattiin RB26-moottoreiden myöhempiin versioihin. Jälkimarkkina osien valmistajat tekevät myös öljypumpun jatkokappaletta tämän ongelman korjaamiseksi.

Alunperin R32 GT-R:ssä oli tarkoitus olla 2,4 litrainen [[Nissan RB24 -moottori|RB24DETT]]-moottori 4000cc luokassa kilpailua varten ([[A-ryhmä]]n säännöissä kuutiotilavuus kerrotaan luvulla 1,7 mikäli moottori on [[Turboahdin|turboahdettu]]). Tämä oli kun [[Nismo]] oli menossa prosessin läpi suunnitellessaan A-ryhmän [[kilpa-auto]]ksi R32 GT-R Skylineä. Mutta kun insinöörit lisäsivät AWD-järjestelmän, se tekisi auton raskaaksi ja vähemmän kilpailukykyiseksi. Nismo teki päätöksen tehdä moottorista 2,6 litraisen tuplaturbon, ja kilpailevan 4500cc luokassa, johtaen tänä päivänä tunnettuun RB26DETT-moottoriin.

RB26DETT moottoria käytettiin seuraavissa [[auto]]issa:
* [[Nissan Skyline R32|Nissan Skyline GT-R]] BNR32
* [[Nissan Skyline R33|Nissan Skyline GT-R]] BCNR33
* [[Nissan Skyline R34|Nissan Skyline GT-R]] BNR34
* [[Nissan Stagea]] 260RS WGNC34改
* [[Nissan Skyline R33 Autech|Nissan Skyline GT-R]] BCNR33 [[Autech]]

== RB26DETT N1 ==
'''[[Nissan RB26DETT N1 -moottori|RB26DETT N1]]''' on [[Nismo]]n tuottama A- sekä N-ryhmän [[moottoriurheilu]]a varten muokattu versio RB26DETT-moottorista. Nismo totesi, että tavallinen RB26DETT moottori vaati liian paljon kunnossapitoa käytettäväksi A- sekä N-ryhmän moottoriurheilussa ja suunnitteli sen seurauksena N1-[[Sylinterilohko|lohkon]]. Tätä käytettiin ensimmäisen kerran Australian Bathurstissa. [[Nismo]] tasapainoitti [[kampiakseli]]n tarkemmin kuin vakion, koska RB26DETT-[[moottori]] kärsii tärinästä 7000–8000 minuuttikierroksen välissä. Moottori myös sai parannetut vesi, sekä öljykanavat lohkon mukana. [[Mäntä|Männät]] sekä ylimmät [[Männänrengas|männänrenkaat]] myös päivitettiin 1,2 mm paksuihin. N1-moottorissa on myös parannetut [[nokka-akseli]]t sekä päivitetyt [[Turboahdin|turboahtimet]].

Vaikkakin kaikki RB26DETT N1 -moottorit käyttävät [[Garrett]] T25 -turboahtimia, turboahtimien määritelmät vaihtuivat kolmen RB26DETT N1 -sukupolven välillä (R32, R33 ja R34). R32 ja R33 käyttivät [[Liukulaakeri|liukulaakeroituja]] T25-turboja. R34 RB26DETT N1:t käyttivät [[Garrett]]in [[Kuulalaakeri|kuulalaakeroituja]] GT25-turboja.

Suurin ero N1-moottorissa ja normaalissa RB26DETT-moottorissa käytetyissä turboahtimissa oli, että N1-versiossa turbon turbiinipyörät ovat rautaa, toisin kuin normaalissa RB26DETT-moottorissa käytetyt keraamiset turbiinipyörät. Keraamiset turbiinipyörät on havaittu erittäin epäluotettaviksi korkeilla pyörintänopeuksilla johtuen suuremmasta keskipakoisvoimasta (kuten silloin, kun turboahdinta käytetään suuremilla [[ahtopaine]]illa mitä vakiona). Valmistustekniikoiden edistyessä, kuten esimerkiksi tiivistys ja materiaaliprosesseissa, N1-moottori voi teoreettisesti saavuttaa jopa 1900 [[hevosvoima]]n (1400 kW) tehon.

Nismon RB26DETT N1 -[[sylinterilohko]] käyttää 86 mm [[sylinterihalkaisija]]a, joka voidaan porata 87 tai jopa 88 millimetriin. N1-lohko on merkitty identifointimerkillä 24U, kun taas normaali RB26DETT-lohko on merkitty 05U:lla. RB26DETT N1 -lohko on yhteensopiva kaikkiin GT-R moottoritiloihin.

RB26DETT N1 -moottorin nokka-akselin asteet: 240° imu, 236° pako sekä nosto: 8,58 mm imu, 8,28 mm pako.

Vain kaksi R32 GT-R Bathurst -autoa purettiin kilpailun jälkeen. Osat lähetettiin takaisin Japaniin, jossa uskotaan että jotkin myytiin yksityisille osapuolille Uuteen-Seelantiin ja Australiaan.

== RB26DETT Z2 ==
'''[[Nissan RB26DETT Z2 -moottori|RB26DETT Z2]]''' -moottoria käytettiin [[Nissan Skyline]] GT-R Z-tunessa. Se käyttää vahvempaa RB26DETT N1 lohkoa, [[Nismo]]-osilla modifoituna, porattuna ja suurennetulla iskunpituudella 2,8 litraiseksi (87,0 x 77,7 mm). Lopputulos oli RB28Z2, joka tuottaa 368 kW (510 hv) sekä 540 Nm vääntöä.

== RB-X GT2 ==
'''[[Nismo RB-X GT2 -moottori|RB-X GT2]]''' (kutsuttu myös REINIK:iksi) on [[Nismo 400R]]:ään vartavasten suunniteltu moottori. Ero tämän sekä RB26DETT-moottorin välillä on, että tämä moottori on porattu ja "stroukattu" (=iskunpituutta pidennetty) 87,0 mm x 77,7 mm mittoihin, johtaen 2771 cm3:n kuutiotilavuuteen. Moottori tuottaa 331 kW (444 hv) @ 6800 r/min sekä 469 Nm @ 4400 r/min. Tätä moottoria valmistettiin vahvistetulla [[sylinterilohko]]lla ja sylinterikannella, metallisella [[kannentiiviste]]ellä, jäähdytyskanavillisilla männillä, taotulla [[kampiakseli]]lla, taotuilla kiertokangilla, N1-turbiinilla vahvistetulla toimilaitteella, suurivirtauksisella ilmanpuhdistimella, ruostumattomalla [[downpipe]]llä sekä pienivirtausvastuksillisella sporttimallisella [[katalysaattori]]lla, suurinta osaa näistä ei tarjottu RB26DETT-moottoriin.

{{EnWikipedia|Nissan_RB_engine}}

[[Luokka:Nissan-moottorit|RB26]]

Saab 96

2014-06-02T17:42:04Z

Ariathon:

{{malli|
nimi = Saab 96 Saab 96V4|
kuva = [[Kuva:1980saab96v4jubilee.jpg|250px|Saab 96]]|
valmistaja = Saab|
valmistusmaa = Ruotsi, Suomi|
valmistusaika = [[1960]]–[[1981]]|
luokka = [[Alempi keskiluokka]]|
kori = 3-ovinen [[Hatchback]]|
moottori = [[R3]], [[V4]]|
huippunopeus = 115–155 km/h|
kiihtyvyys = 16–31 s (0–100 km/h)|
iskutilavuus = 841–1498 cm3|
teho = 38–68 hv|
päästöt = |
kulutus = 7–10 l/100 km (yhd.)|
voimanvälitys = [[Etuveto]]|
hintaluokka = 20.000 € (L 1976)|
edeltäjä = [[Saab 93]]|
seuraaja = [[Saab 99]], [[Saab 900|900]]|
samaaluokkaa = [[Ford Escort]] [[Morris Marina]] [[Opel Kadett C]] [[Renault 12]]}}
{{Pääartikkeli|Saab}}

'''Saab 96''' on [[Saab|Saabin]] legendaarinen malli, jota kutsuttiin myös kajakkikaksikoksi. Ensimmäiset [[Saab 95|95]]- ja 96-mallit olivat [[kaksitahtimoottori|kaksitahtisia]]. Kaksitahtimoottori oli melko heikko ja hajosi helposti ylikierroksia käyttämällä. Ylikierroksia tulikin käytettyä melkeinpä automaattisesti koska vaihdelaatikon välityssuhteet olivat lyhyet. Myöhemmin moottoriksi tuli Fordin [[V4|V4-moottori]], jota sai käyttää kovillakin kierroksilla ja se kesti. Viimeisimpiin malleihin saakka 96-mallissa on ollut [[vapaakytkin]] sekä rattivaihteet.

Saab 96:sta tulikin yksi Suomen halutuimmista [[auto]]ista, ja ei syyttä. Auton [[kori]] oli todella tukeva ja turvallinen sekä viimeistely oli erinomaista. Siinä oli suuret [[rengas|renkaat]], suuri [[maavara]] sekä tehokas [[lämmityslaite]] joten se oli myös talvea ajatellen yksi parhaista mitä markkinoilta löytyi. Kaiken tämän päälle ei hintakaan ollut korkea, pikemminkin päinvastoin.

96:n kori oli vanhanaikaisen muotoinen jo kun se esiteltiin vuonna [[1960]]. Se oli sukua vanhoille [[Saab 92|92-]] ja [[Saab 93|93]]-malleille. Kun 60-luvulla saippualaatikkomainen kori oli kova sana, ei Saabia voinut kovinkaan moderniksi sanoa. Siinä oli pienet ikkunapinnat ja sitä mukaa huono näkyvyys ulos. Mutta 1970-luvulla se olikin taas samalla tasolla muiden kanssa kun silloin korien muotoilijat olivat korostaneet enemmän ulkonäköä kuin käytännöllisyyttä, ja siinä samalla muidenkin autojen ikkunapinnat pienenivät.

Saab 96:n viimeiset mallit valmistuivat syksyllä vuoden [[1979]] [[Uudenkaupungin autotehdas|Uudenkaupungin autotehtaalla]] vaikka kyseisten autojen mallivuosi onkin [[1980]]. Viimeiset 300 valmistettua autoa kuuluvat erikoissarjaan, ja niissä on erikoissisustus ja taivaansininen metalliväri.

Yleisen tiedon vastaisesti, ensimmäinen Suomessa valmistunut Saab 96 ei päätynyt presidentti Kekkoselle. Näin tapahtui vasta toiselle tehtaalta valmistuneelle autolle, sillä Uudenkaupungin autotehtaalla haluttiin varmistaa, että automalli on luovutuskelpoinen ennen luovutusta presidentille.

Saab Ysikutosia valmistettiin 547 000 kpl.

Saab 96:n [[farmari]]malli oli '''[[Saab 95|95]]''', jolla ajoi mm. TV-sarjassa Team Ahman [[tiepalvelu]]miehet.

== Tekniikka ==

'''Kytkin (1973):''' 
Kuiva yksilevyinen kytkin sekä [[vapaakytkin]].

'''Etujousitus (1973):''' 
Poikittain asennetut kolmiotukivarret, [[kierrejousi|kierrejouset]] ja kallistuksenvaimennin.

'''Takajousitus (1973):''' 
Jäykkä akseli, kaksi pitkittäistukivartta ja kierrejouset.

== Moottorit ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö!!Mallivuodet!!
|- bgcolor=#ffffff
|'''96'''||[[R3]]|| ||841 cm3||38 hv||82 Nm @ 3000 r/min||[[1960]]–[[1968]]||2-tahtinen
|- bgcolor=#ffffff
|'''96'''||[[V4]]|| ||1498 cm3||48 kW (65 hv) @ 4700 r/min||115 Nm @ 2500 r/min||[[1967]]–[[1976]]||
|- bgcolor=#ffffff
|'''96'''||[[V4]]|| ||1498 cm3||48 kW (68 hv) @ 4800 r/min||120 Nm @ 2600 r/min||[[1977]]–[[1980]]||
|- bgcolor=#ffffff

Kajakkiin sai myös noin 75 hevosvoimaisen 1,7 koneen joka oli niin katu kuin rallikäytössä. Korkeaviritteisesti sillä saavutettiin räjähtävä kiihtyvyys sekä hulppea huippunopeus (+180kmh).

[[http://video.google.com/videoplay?docid=-6037936308794925052&q=saab+96]] Ohessa videoon linkki.

== Suorituskyky ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=60% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!Mallivuodet!!Huippunopeus (km/h)!!Kiihtyvyys (0–100 km/h)!!Kulutus (l/100 km)
|- bgcolor=#ffffff
|'''96'''||–||115||31 s||8
|- bgcolor=#ffffff
|'''96 V4'''||1973–1976||142||18,6 s||11,7
|- bgcolor=#ffffff
|'''96 V4'''||1977–1980||150||15,5 s||
|}

== Mitat ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=50% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 90%; text-align:center; background: #f9f9f9"
!Malli!!3-syl.!!4-syl.
|- bgcolor=#ffffff
|'''Pituus'''||4026 mm||4500 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Leveys'''||1575 mm||1590 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Korkeus'''||colspan=2|1470 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Akseliväli]]'''||2488 mm||2498 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Raideleveys]]''' (e / t)||1220 mm||1240/1232 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''[[Maavara]]'''||178 mm||130 mm
|- bgcolor=#ffffff
|'''Omamassa'''||810 kg||880–930 kg
|- bgcolor=#ffffff
|'''Tavaratila (VDA)'''|| ||
|- bgcolor=#ffffff
|'''Polttoainesäiliö'''|| ||38 l
|}
<gallery widths=250>
Tiedosto:Saab 96 V4 1971 front.jpg|1971
Tiedosto:Saab 96 V4 1971 rear.jpg
</gallery>
[[Luokka:Saab|96]]
[[Luokka:Mallit|96]]

Ford Taunus Transit

2014-03-23T11:51:18Z

Ariathon:

{{mallisarja|
nimi = Ford Taunus Transit Ford FK 1000 Ford FK 1250|
kuva = [[Kuva:Ford Taunus Transit.jpg|250px|Ford Taunus Transit]]|
valmistaja = Ford|
valmistusmaa = Saksa|
valmistusaika = [[1953]]–[[1965]]|
luokka = [[Pakettiauto]]|
kori = [[Pakettiauto]], [[Pick-up]], [[Asuntoauto]] (Westfalia)|
moottori = [[V4]]|
huippunopeus = 100 km/h|
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = n. 1200–1498 cm3|
teho = 38–60 hv|
päästöt = |
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = |
seuraaja = [[Ford Transit mk1]]|
samaaluokkaa = [[Volkswagen Transporter T1]]}}

'''Ford Taunus Transit''' oli Fordin ensimmäinen Transit -malliston auto, jota myytiin aluksi nimellä '''FK 1000'''. Auton oli suunnitellut Alfred Haesner, joka oli aikaisemmin [[Volkswagen]]in palveluksessa suunnitellut VW Transporterin. Autoa valmistettiin yhteensä 255 824 kappaletta.

Transitin suunnittelu aloitettiin hyvin pian Taunuksen valmistumisen jälkeen ja sen vaatimuksiksi asetettiin: 1) pieni omapaino, korkeintaan 1000 kg 2) moottori pitää sijoittaa eteen ja 3) samaan runkoon pitää pystyä rakentamaan pakettiauto, lava-auto, minibussi ja muita erikoisajoneuvoja.

Taunus Transitin moottori on sijoitettu eteen, jolloin tavaratila on saatu huomattavasti Transporteria isommaksi ja lastauskorkeus matalaksi. Taunus Transiteissa on 6 voltin sähköjärjestelmä.

== Moottorit ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''||[[P4]] [[OHV]]|| || ||38 hv||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[P4]] [[OHV]]|| ||1498 cm3||55 hv @ 4250 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7'''||[[P4]] [[OHV]]|| || ||60 hv||
|}

{{enWikipedia|Ford_Transit}}

[[Luokka:Pakettiautot]]
[[Luokka:Ford|Taunus Transit]]
[[Luokka:Mallit|Taunus Transit]]

Ford Taunus Transit

2014-03-23T11:50:45Z

Ariathon:

{{mallisarja|
nimi = Ford Taunus Transit Ford FK 1000 Ford FK 1250|
kuva = [[Kuva:Ford Taunus Transit.jpg|250px|Ford Taunus Transit]]|
valmistaja = Ford|
valmistusmaa = Saksa|
valmistusaika = [[1953]]–[[1965]]|
luokka = [[Pakettiauto]]|
kori = [[Pakettiauto]], [[Pick-up]], [[Asuntoauto]] (Westfalia)|
moottori = [[V4]]|
huippunopeus = 100 km/h|
kiihtyvyys = |
iskutilavuus = n. 1200–1498 cm3|
teho = 38–60 hv|
päästöt = |
voimanvälitys = [[Takaveto]]|
hintaluokka = |
edeltäjä = |
seuraaja = [[Ford Transit mk1]]|
samaaluokkaa = [[Volkswagen Transporter T1]]}}

'''Ford Taunus Transit''' oli Fordin ensimmäinen Transit -malliston auto, jota myytiin aluksi nimellä '''FK 1000'''. Auton oli suunnitellut Alfred Haesner, joka oli aikaisemmin [[Volkswagen]]in palveluksessa suunnitellut VW Transporterin. Autoa valmistettiin yhteensä 255 824 kappaletta.

Transitin suunnittelu aloitettiin hyvin pian Taunuksen valmistumisen jälkeen ja sen vaatimuksiksi asetettiin: 1) pieni omapaino, korkeintaan 1000 kg 2) moottori pitää sijoittaa eteen ja 3) samaan runkoon pitää pystyä rakentamaan pakettiauto, lava-auto, minibussi ja muita erikois ajoneuvoja.

Taunus Transitin moottori on sijoitettu eteen, jolloin tavaratila on saatu huomattavasti Transporteria isommaksi ja lastauskorkeus matalaksi. Taunus Transiteissa on 6 voltin sähköjärjestelmä.

== Moottorit ==

{|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=70% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9"
!Malli!!colspan=2|Moottori!!Iskutilavuus!!Teho!!Vääntö
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.2'''||[[P4]] [[OHV]]|| || ||38 hv||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.5'''||[[P4]] [[OHV]]|| ||1498 cm3||55 hv @ 4250 r/min||
|- bgcolor=#ffffff
|'''1.7'''||[[P4]] [[OHV]]|| || ||60 hv||
|}

{{enWikipedia|Ford_Transit}}

[[Luokka:Pakettiautot]]
[[Luokka:Ford|Taunus Transit]]
[[Luokka:Mallit|Taunus Transit]]