Polttoaineensuihkutus - Muutoshistoria

Kustu-2: Ak: Ohjaus sivulle Polttoaineenruiskutus

2025-09-07T12:04:36Z

Ak: Ohjaus sivulle Polttoaineenruiskutus

Näytä muutokset

Vaux: /* Elektroninen polttoaineen ruiskutus */

2025-04-20T05:17:29Z

‎Elektroninen polttoaineen ruiskutus

Vaux: /* Dieselmoottorit */

2025-04-20T05:02:52Z

‎Dieselmoottorit

Vaux: /* Mekaaninen polttoaineen ruiskutus */

2025-04-20T05:02:04Z

‎Mekaaninen polttoaineen ruiskutus

Kustu-2 (19. huhtikuuta 2025 kello 13.42)

2025-04-19T13:42:40Z

Näytä muutokset

Vaux: /* Mekaaninen polttoaineen ruiskutus */

2025-04-19T10:01:23Z

‎Mekaaninen polttoaineen ruiskutus

Vaux: /* Suoraruiskutus */

2025-04-19T08:52:14Z

‎Suoraruiskutus

Vaux: /* Keskusruisku */

2025-04-19T08:51:49Z

‎Keskusruisku

Vaux: /* Polttoainesuutin */

2025-04-19T08:51:21Z

‎Polttoainesuutin

Vaux: https://en.wikipedia.org/wiki/L%C3%A9on_Levavasseur

2025-04-19T08:50:37Z

https://en.wikipedia.org/wiki/L%C3%A9on_Levavasseur

@@ Rivi 83: / Rivi 83: @@
 Vuoden 1967 [[Volkswagen Typ 3|VW 1600 LE/TLE]] oli ensimmäinen malli, jossa oli käytössä Boschin D-Jetronic. Näinollen tälle mallille voitaneen antaa kunnia olla maailman ensimmäinen sähköisellä polttoaineen ruiskutuksella varustettu sarjatuotantoinen henkilöauto. D-Jetronic käytti parametreinään moottorin pyörimisnopeutta ja ilman tiheyttä, laskiessaan moottoriin virtaavan ilmamassan ja sen mukaisesti vaadittavan polttoainemäärän. Järjestelmää käyttivät [[Volkswagen AG|VW]], [[Mercedes-Benz]], [[Dr. Ing. h.c. F. Porsche AG|Porsche]], [[Citroën]], [[Saab]] ja [[Volvo Personvagnar AB|Volvo]]. Lucas valmisti lisensillä Bosch D-Jetronic -järjestelmää, joita asennettiin vuosina 1976 &ndash; 80 [[Jaguar XJ|XJ-S]]-malleihin.<ref>http://www.jag-lovers.org/books/xj-s/07-FuelEFI.html</ref> Vuodesta 1979 lähtien [[Jaguar XK6 -moottori]] oli saatavana Bosch-Lucas L-Jetronic -järjestelmällä. Lucas kehitti myös oman ''Digital P'' -järjestelmän, jota käytettiin Jaguarin moottoreissa. <ref>http://www.jagweb.com/aj6eng/lucas_efi.php</ref>
-Bosch korvasi D-Jetronic-järjestelmän ''[[Jetronic#K-Jetronic (1974–1988)|K-Jetronic-]]'' ja ''[[L-Jetronic]]''-järjestelmillä vuonna 1974, mutta jotkin valmistajat jatkoivat joissain malleissaan D-Jetronicin käyttöä vielä joitain vuosia. Edellämainitun Jaguar XJ-S:n lisäksi tällainen oli mm. [[Volvo 164]]. Vuonna 1970 esiteltiin Japanin kotimarkkinoille tehty [[Isuzu 117 Coupé]] -mallin versio, jonka moottori oli varustettu Bosch D-Jetronicilla. Autonvalmistaja [[Rover]]in vuosina 1984 &ndash; 89 valmistamat, [[BL S-sarjan moottori|S-sarjan]] moottorilla varustetut [[Rover 200 / 25|200-sarjan]] mallit, oli mahdollista saada L-Jetroniciin perustuvalla ''Lucas EFi'' -järjestelmällä. <ref>http://www.aronline.co.uk/blogs/ar-cars/essays-rover-sd3-forgotten-game-changer/</ref>
+Bosch korvasi D-Jetronic-järjestelmän ''[[Jetronic#K-Jetronic (1974–1988)|K-Jetronic-]]'' ja ''[[L-Jetronic]]''-järjestelmillä vuonna 1974, mutta jotkin valmistajat jatkoivat joissain malleissaan D-Jetronicin käyttöä vielä joitain vuosia. Edellämainitun Jaguar XJ-S:n lisäksi tällainen oli mm. [[Volvo 164]]. Vuonna 1970 esiteltiin Japanin kotimarkkinoille tehty [[Isuzu 117 Coupé]] -mallin versio, jonka moottori oli varustettu Bosch D-Jetronicilla. Autonvalmistaja [[Rover]]in vuosina 1984 &ndash; 89 valmistamat, [[BL S-sarjan moottori|S-sarjan]] moottorilla varustetut [[Rover 200 (SD3)|200-sarjan]] mallit, oli mahdollista saada L-Jetroniciin perustuvalla ''Lucas EFi'' -järjestelmällä. <ref>http://www.aronline.co.uk/blogs/ar-cars/essays-rover-sd3-forgotten-game-changer/</ref>
 Boschin L-Jetronic tuli markkinoille vuonna 1974, [[Porsche 914]] -mallin varusteena. Järjestelmässä oli mekaaninen ilmavirtamittari ("L" tulee saksan sanasta ''Luft'', ilma), jonka antama signaali kertoi ilmamäärän tilavuuden. Tämä tieto lisättiin ulkoisen ilmanpaineen ja lämpötilan mittaustuloksiin ja näiden tietojen avulla järjestelmä laski ilmamassan.

@@ Rivi 186: / Rivi 186: @@
 ==== Dieselmoottorit ====
-Varhaisemman teknologian järjestelmissä, joiden suuttimet olivat myös yksinkertaisempia, polttoaine ruiskutettiin esikammioon, joka sekoitti ilman ja polttoaineen toisiinsa. Esikammiosta polttoaineseos, tai pääosa siitä, syttyi, jonka jälkeen esikammion paineennousu ajoi kaasun sylinteriin. Tällaista järjestelmää kutsutaan [[Epäsuora ruiskutus|epäsuoraksi ruiskutukseksi]]. Sen haittapuolena on epätarkkuus ja melko korkea pakokaasun nokihiukkaspitoisuus. Suoraruiskutteisessa dieselmoottorissa palotila on muotoiltu männän kanteen ja se on usein muodoltaan toroidi (ikäänkuin munkkirinkilä). <ref>https://www.youtube.com/watch?v=9THAcQsQM9s</ref><ref>https://www.youtube.com/watch?v=WaZhPfOVwU8</ref>
+Varhaisemman teknologian järjestelmissä, joiden suuttimet olivat myös yksinkertaisempia, polttoaine ruiskutettiin esikammioon, joka sekoitti ilman ja polttoaineen toisiinsa. Esikammiosta polttoaineseos, tai pääosa siitä, syttyi, jonka jälkeen esikammion paineennousu ajoi kaasun sylinteriin. Tällaista järjestelmää kutsutaan [[Epäsuora ruiskutus|epäsuoraksi ruiskutukseksi]]. Sen haittapuolena on epätarkkuus ja melko korkea pakokaasun nokihiukkaspitoisuus. Suoraruiskutteisessa dieselmoottorissa palotila on muotoiltu männän kanteen ja se on usein muodoltaan toroidi (ikäänkuin munkkirinkilä). <ref>https://www.youtube.com/watch?v=9THAcQsQM9s</ref> <ref>https://www.youtube.com/watch?v=WaZhPfOVwU8</ref>
 Epäsuorassa järjestelmässä polttoainepumppu on pääsääntöisesti mekaaninen yksikkö. Pumpussa on kammio jokaista syötettävää suutinta ja sen polttoainelinjaa varten ja suuttimen avatuminen hoituu tarkkaan ajoitetun pumpun syöttämän polttoaineen paineen nousulla. Mekaanisia pumppuja on sekä rivi- että jakajatyyppisiä.

@@ Rivi 63: / Rivi 63: @@
 Vuonna 1956 [[Chevrolet]] esitteli mallivuoden -57 [[GM pikkulohko V8#283|283 V8]] -moottoriin optiona tarjolla olleen, [[General Motors]]in [[Rochester Products Division|Rochester-divisioonan]] valmistaman mekaanisen polttoaineen ruiskutusjärjestelmän. Järjestelmään kuuluu imusarja ("koirankoppi"), ilmamäärän mittari ja polttoaineen annostelija. Sen toiminta on seuraavanlainen: Kun moottori käynnistetään, startin sähköpiiriin kytketty solenoidiventtiili avaa polttoainelinjan. Ilmamäärän mittari mittaa kaasuläpän ohi virtaavan ilman määrän ja tämä tieto kulkee alipainejärjestelmän välittämänä polttoaineen annostelijalle, joka syöttää järjestelmään oikean määrän polttoainetta. Polttoaine pumpataan suuttimille, jotka sijaitsevat jokaisen sylinterin imukanavassa, aivan imuventtiilin yläpuolella. Tässä imuilma ja bensiini sekoittuvat ja imeytyvät sylinteriin imuventtiilin avautuessa. Järjestelmässä ei ole jaksotus- tai pulssitoimintoa, vaan se oli jatkuvan virtauksen järjestelmä. <ref>http://57classicchevy.com/1957-chevrolet-fuel-injection</ref>
-Vuonna 1956 brittiläinen [[Lucas Industries|Lucas]] kehitti ruiskutusjärjestelmänsä, joka oli ensi kertaa käytössa [[Jaguar]]-kilpa-autoissa [[Le Mansin 24 tunnin ajo|Le Mansissa]]. Järjestelmä otettiin hyvin pian käyttöön [[Formula 1]] -kilpa-autoissa ja sen avulla [[Cooper Car Company|Cooper]], [[British Racing Motors|BRM]], [[Team Lotus|Lotus]], [[Brabham]], [[Equipe Matra Sports|Matra]] ja [[Tyrrell Racing|Tyrrell]] varmistivat mestaruuden vuosien 1959 &ndash; 1974 välisenä aikana.<ref>http://www.lucasinjection.com/HISTORY.htm</ref> Kun kilpa-autojen järjestelmissä käytettiin pottoaineen annosteluun yksinkertaista nokkavipua, ("Fuel cam") <ref>http://www.thecarnut.com/Manuals/Lucas_fuel_injection_workshop_manual.pdf</ref><ref>http://www.lucasinjection.com/FUEL%20CAMS.htm</ref> sarjatuotantoautoja varten kehitettiin hienostuneempi ''Mk 2'' -versio, jonka polttoaineen annostelu hoidettiin alipaineohjatulla ''shuttle metering'' -luistiannostelijalla. Tämä mekaaninen järjestelmä oli käytössä joissain [[Maserati]], [[Aston Martin]] ja [[Triumph]] malleissa vuosien 1963 ja 1975 välisenä aikana. <ref>http://www.lucasinjection.com/Lucas%20Mk2%20manual%20page%2011.htm</ref><ref>http://www.lucasinjection.com/Lucas%20Mk2%20manual%20page%209.htm</ref>
+Vuonna 1956 brittiläinen [[Lucas Industries|Lucas]] kehitti ruiskutusjärjestelmänsä, joka oli ensi kertaa käytössa [[Jaguar]]-kilpa-autoissa [[Le Mansin 24 tunnin ajo|Le Mansissa]]. Järjestelmä otettiin hyvin pian käyttöön [[Formula 1]] -kilpa-autoissa ja sen avulla [[Cooper Car Company|Cooper]], [[British Racing Motors|BRM]], [[Team Lotus|Lotus]], [[Brabham]], [[Equipe Matra Sports|Matra]] ja [[Tyrrell Racing|Tyrrell]] varmistivat mestaruuden vuosien 1959 &ndash; 1974 välisenä aikana.<ref>http://www.lucasinjection.com/HISTORY.htm</ref> Kun kilpa-autojen järjestelmissä käytettiin pottoaineen annosteluun yksinkertaista nokkavipua, ("Fuel cam") <ref>http://www.thecarnut.com/Manuals/Lucas_fuel_injection_workshop_manual.pdf</ref><ref>http://www.lucasinjection.com/FUEL%20CAMS.htm</ref> sarjatuotantoautoja varten kehitettiin hienostuneempi ''Mk 2'' -versio, jonka polttoaineen annostelu hoidettiin alipaineohjatulla ''shuttle metering'' -luistiannostelijalla. Tämä mekaaninen järjestelmä oli käytössä joissain [[Maserati]], [[Aston Martin]] ja [[Triumph]] malleissa vuosien 1963 ja 1975 välisenä aikana. <ref>http://www.lucasinjection.com/Lucas%20Mk2%20manual%20page%2011.htm</ref> <ref>http://www.lucasinjection.com/Lucas%20Mk2%20manual%20page%209.htm</ref>
 -luvulla muitakin mekaanisia järjestelmiä, kuten esim. Hilborn, oli toisinaan käytössä kisakäyttöön muovatuissa amerikkalaisissa [[V8]]-moottoreissa, erilaisiin kilpamuotoihin kuten [[kiihdytysajo]]ihin sekä [[Ovaaliratakilpailu|ovaali-]] ja [[mutkaratakilpailu]]ihin sovellettuna.<ref>https://books.google.fi/books?id=byEDAAAAMBAJ&pg=PA88&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false</ref> Nämä kilpailukäyttöön sovelletut järjestelmät eivät kuitenkaan olleet käyttökelpoisia jokapäiväisessä arkiliikentessä, koska niissä ei ollut ominaisuuksia moottorin matalia käyttönopeuksia varten, usein ei edes käynnistämistä varten. (Käynnistyminen edellyttää suuttimien avautumista jo starttausvaiheessa). Ne olivat kuitenkin aiemmin mainittuja autourheilumuotoja harjoittavien kilpailijoiden suosiossa, koska niissä kaasuläppä täysin auki ajaminen on vallitseva olotila. Jatkuvan virtauksen ruiskutusjärjestelmät ovatkin edelleen käytössä kiihdytysajojen tehokkaimpien luokkien autoissa, jossa kaasu auki ja korkeilla kierroksilla ajaminen on yksi avaintekijöistä. <ref>http://www.hotrod.com/how-to/engine/hrdp-1010-what-you-need-to-know-about-mechanical-fuel-injection/</ref>

@@ Rivi 48: / Rivi 48: @@
 [[Tiedosto:Moteur de l Antoinette VII Musee du Bourget P1010360.JPG|thumb|right|250px|Mekaanisella polttoaineen ruiskutuksella varustettu ''Antoinette 8V'' -lentokonemoottori vuodelta 1909.]]
-Ranskalainen keksijä [[Léon Levavasseur]] kehitti suunnittelemansa [[V8]]-lentokonemoottorin polttoaineen syöttöä varten mekaanisen epäsuoran ruiskutusjärjestelmän vuonna 1902.[http://web.archive.org/web/20141214235209/http://www.hydroretro.net/etudegh/antoinette.pdf] Levavasseur suunnitteli [[Antoinette]]-yhtiön lentokoneiden lisäksi näissä käytössä olleet moottorit, joita käyttivät myös muut lentokonevalmistajat. Levavasseur suunnitteli ja valmisti maailman ensimmäiset [[V8]]- ja [[V16]] -konfiguraatiolla toteutetut moottorit, jotka kaikki olivat varustettu polttoaineen mekaanisella ruiskutuksella. Lentokoneiden lisäksi näitä pieniä ja kevyitä moottoreita käytettiin vuonna 1906 esitellyn Antoinette-auton voimanlähteenä (maailman ensimmäinen V8-moottorinen ja ensimmäinen polttoaineen ruiskutuksella varustettu auto) ja venekäytössä jopa [[V32]]-konfiguraationa. Levavasseurin V16-moottori tuotti tehoa 100 hevosvoimaa, joka oli omana aikanaan melkoinen luku.
+Ranskalainen keksijä [[Léon Levavasseur]] kehitti suunnittelemansa [[V8]]-lentokonemoottorin polttoaineen syöttöä varten mekaanisen epäsuoran ruiskutusjärjestelmän vuonna 1902. <ref>http://web.archive.org/web/20141214235209/http://www.hydroretro.net/etudegh/antoinette.pdf</ref> Levavasseur suunnitteli [[Antoinette]]-yhtiön lentokoneiden lisäksi näissä käytössä olleet moottorit, joita käyttivät myös muut lentokonevalmistajat. Levavasseur suunnitteli ja valmisti maailman ensimmäiset [[V8]]- ja [[V16]] -konfiguraatiolla toteutetut moottorit, jotka kaikki olivat varustettu polttoaineen mekaanisella ruiskutuksella. Lentokoneiden lisäksi näitä pieniä ja kevyitä moottoreita käytettiin vuonna 1906 esitellyn Antoinette-auton voimanlähteenä (maailman ensimmäinen V8-moottorinen ja ensimmäinen polttoaineen ruiskutuksella varustettu auto) ja venekäytössä jopa [[V32]]-konfiguraationa. Levavasseurin V16-moottori tuotti tehoa 100 hevosvoimaa, joka oli omana aikanaan melkoinen luku.
 Eräs varhaisimmista [[Bensiinin suoraruiskutus|bensiinin suorasruiskutusjärjestelmistä]] löytyy ruotsalaisen insinööri [[Jonas Hesselman]]in vuonna 1925 suunnittelemasta [[Hesselman-moottori]]sta. Hesselman-moottorit toimivat [[Laihaseos|laihaseos]]-periaatteella. Niissä polttoaine ruiskutettiin palotilaan puristustahdin loppuvaiheessa ja sytytettiin [[Sytytystulppa|sytytystulpan]] avulla. Useimmiten moottorit käynnistettiin bensiinillä, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään dieselöljyä tai moottoripetrolia. <ref>http://www.directinjectionengine.com</ref>

@@ Rivi 180: / Rivi 180: @@
 ''Tutustu myös artikkeliin [[Yhteispaineruiskutus]]''
-Toisin kuin järjestelmissä, joissa polttoaine ruiskutetaan ennen [[Venttiili#Imuventtiili|imuventtiiliä]] (ottomoottorit) tai se ruiskutetaan sylinterikannen esikammioon (dieselmoottorit), suoraruiskutusjärjestelmässä polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan.[http://web.archive.org/web/20121006095155/http://www.unep.org/transport/gfei/autotool/approaches/technology/ic_engines.asp#gasoline]
+Toisin kuin järjestelmissä, joissa polttoaine ruiskutetaan ennen [[Venttiili#Imuventtiili|imuventtiiliä]] (ottomoottorit) tai se ruiskutetaan sylinterikannen esikammioon (dieselmoottorit), suoraruiskutusjärjestelmässä polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan. <ref>http://web.archive.org/web/20121006095155/http://www.unep.org/transport/gfei/autotool/approaches/technology/ic_engines.asp#gasoline</ref>
 [[Yhteispaineruiskutus|Yhteispaineruiskutuksessa]] polttoaine siirretään aluksi yleensä siirtopumpun toimesta korkeapainepumpulle ja edelleen jakokiskolle. Yhteispainejärjestelmästä usein käytetty nimitys "Common rail" tulee juuri tästä kaikkia suuttimia syöttävästä yhteisestä kiskosta. Kiskolta polttoaine syötetään putkia pitkin suuttimille, joista se ruiskutetaan palotilaan. Polttoainekiskon yhteydessä on ylipaineventtiili, joka ylläpitää kiskolla oikean polttoaineen paineen ja palauttaa ylimääräisen aineen takaisin säiliöön. Polttoaine suikutetaan suuttimen läpi solenoidin ohjaaman neulaventtiilin aukon kautta. Kun solenoidi ei ole aktivoitu, jousi pakottaa neulaventtiilin sulkeutumaan ja estää näin polttoaineen virtauksen sylinteriin. Syöttövaiheessa solenoidi nostaa venttiilineulan irti istukasta ja tällöin paineistettu polttoaine ruisuaa sylinteriin. Kolmannen sukupolven common-rail-dieselien järjestelmissä käytetään pietsosähköisiä suuttimia, joiden toiminta on nopeaa ja tarkkaa. Common-rail-järjestelmien tyypillinen polttoaineenpaine on n. 1800 bar:ia.

@@ Rivi 170: / Rivi 170: @@
 Vuonna 1992 [[General Motors]] esitteli uuden keskusruiskujärjestelmän, nimeltään CPI tai CPFI ''(Central Port Injection tai Central Port Fuel Injection)'', myös nimi CMFI ''(Central Multi-Point Fuel Injection)'' on ollut käytössä. Yleinen arkikielen nimitys järjestelmälle on ''spider'' eli "hämähäkki". Järjestelmä oli käytössä ''4.3L V6 Vortec'' -moottoreissa mallivuoden 1995 loppuun. Mallivuodelle 1996 järjestelmästä tuotiin markkinoille uudistettu versio, jonka nimi oli ''Central Sequential Fuel Injection (CSFI)'' ja tämä asennettin myös 5.0 ja 5.7 V8 Vortec -moottorien järjestelmäksi. Ensimmäisen sukupolven (1992-95) CPI-järjestelmässä on yksi ''MAXI''-suutin, joka on asennettu imusarjan ylemmän osan sisäpuolelle. Asetelmasta lähtee kuusi nylonputkea, joiden jokaisen päässä on venttiili ja suutin. Nylonputkeen syötetään polttoainetta n. 3 bar:in paineella, jonka voimasta venttiili aukeaa ja polttoaine ruiskuaa suuttimesta imusarjaan.
-Ensimmäisen sukupolven CPI on nk. ''batch-fire'' -tyyppinen järjestelmä (batch = satsi), jossa polttoaine syötetään kaikille suuttimille samanaikaisesti. Tämä tapahtuu kolme kertaa jokaisella kampiakselin kierroksella, kun MAXI-suuttimelle annetaan sähköinen impulssi. Toisen sukupolven järjestelmä (1996-2004) toimii sekventiaalisesti, eli sen jokaiselle suutinputkelle syötetään polttoainetta yksitellen, juuri ennen kyseisen kanavan imuventtiilin avautumista. CSFI-järjestelmän paine virta päällä, moottori sammuksissa on 4,1-4,5 bar:ia, käyttöpaine 3,7-3,9 bar:ia[http://chevythunder.com/gm_cpi_and_cspi_19922004.htm]
+Ensimmäisen sukupolven CPI on nk. ''batch-fire'' -tyyppinen järjestelmä (batch = satsi), jossa polttoaine syötetään kaikille suuttimille samanaikaisesti. Tämä tapahtuu kolme kertaa jokaisella kampiakselin kierroksella, kun MAXI-suuttimelle annetaan sähköinen impulssi. Toisen sukupolven järjestelmä (1996-2004) toimii sekventiaalisesti, eli sen jokaiselle suutinputkelle syötetään polttoainetta yksitellen, juuri ennen kyseisen kanavan imuventtiilin avautumista. CSFI-järjestelmän paine virta päällä, moottori sammuksissa on 4,1-4,5 bar:ia, käyttöpaine 3,7-3,9 bar:ia. <ref>http://chevythunder.com/gm_cpi_and_cspi_19922004.htm</ref>
 === Monipisteruisutus ===

@@ Rivi 145: / Rivi 145: @@
 === Polttoainesuutin ===
-[[Moottorinohjausyksikkö|Moottorinohjausyksiköltä]] tulevien käskyjen mukaan suutin avatuu ja sulkeutuu, syöttäen sylinteriin tarvittavan määrän polttoainetta. Suuttimen avoinnaoloaika (sähköisesti mitattuna: pulssin leveys) on suorassa suhteessa siihen, paljonko polttoainetta sylinteriin syötetään. Järjestelmästä riippuen suuttimien aukiolo voidaan ajoittaa sekventiaaliseksi (avoinna yksi kerrallaan) tai ne voivat avautua kaikki samaan aikaan ''(batch fire)''.[http://www.youtube.com/watch?v=sm1Jjdfi1RI]
+[[Moottorinohjausyksikkö|Moottorinohjausyksiköltä]] tulevien käskyjen mukaan suutin avatuu ja sulkeutuu, syöttäen sylinteriin tarvittavan määrän polttoainetta. Suuttimen avoinnaoloaika (sähköisesti mitattuna: pulssin leveys) on suorassa suhteessa siihen, paljonko polttoainetta sylinteriin syötetään. Järjestelmästä riippuen suuttimien aukiolo voidaan ajoittaa sekventiaaliseksi (avoinna yksi kerrallaan) tai ne voivat avautua kaikki samaan aikaan ''(batch fire)''. <ref>http://www.youtube.com/watch?v=sm1Jjdfi1RI</ref>
 == Polttoaineseos ==