<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.autowiki.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Volvo_B5244SG_-moottori</id>
	<title>Volvo B5244SG -moottori - Muutoshistoria</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.autowiki.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Volvo_B5244SG_-moottori"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;action=history"/>
	<updated>2026-06-16T17:46:19Z</updated>
	<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.32.4</generator>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=103486&amp;oldid=prev</id>
		<title>91.153.19.20: /* Kiristysmomentteja */</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=103486&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2012-03-07T18:26:41Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;‎&lt;span dir=&quot;auto&quot;&gt;&lt;span class=&quot;autocomment&quot;&gt;Kiristysmomentteja&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 7. maaliskuuta 2012 kello 18.26&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l24&quot; &gt;Rivi 24:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 24:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;== Kiristysmomentteja ==&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;== Kiristysmomentteja ==&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;* Sylinterikansi: &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;? Nm &lt;/del&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Kiilahihnan kiristin   20Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;* &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Runkolaakerit&lt;/del&gt;: &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;? Nm&lt;/del&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Hammashihnan yläkansi  8 Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;jne..&lt;/del&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Hammashihnan etukansi  12Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Hammashihnan kiristin  20Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Hammashihnan välipyörä 25Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Venttiileiden ajoituksensäädin nokka-akselin hammashihnapyörään 10Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Venttiileiden ajoituksensäätimen/hammashihnapyörän tulppapultti 35Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Venttiileiden ajoituksensäädin/hammashihnapyörä nokka-akseliin  120Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Nokka-akselin hammashihnapyörä, pelkkä hammashihnapyörä ilman venttiileiden ajoituksensäädintä 20Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Kiertokankien laakerikannet:&lt;/ins&gt;*&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Koneistetut kierokankien ja laakerikansien liitospinnat:&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 30Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 90astetta&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Murretut kiertokankien ja laakerikansien liitospinnat:&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 30Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 90astetta&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Kampiakselin kiilahihnapyörä hammashihnapyörään:&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vanhemmat moottorit 2001 asti&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 24Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 30astetta &lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Uudemmat moottorit 2002 alkaen&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 25Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 60astetta&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Kampiakselin kiilahihnapyörä/hammashihnapyörä kampiakseliin (kampiakselin etupään keskimutteri) 180Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Venttiilikoppa/nokka-akselikansi 17Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Sylinterikansi&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;*:&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 20Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 60Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 3 130astetta&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Runkolaakerirunko*&lt;/ins&gt;:&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 (Vain M10-pultit) 20Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 (vain M10-pultit) 45Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 3 (vain M8-pultit)  24Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 4 (vain M7-pultit)  17Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 5 (vain M10-pultit) 90astetta&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vauhtipyörä*:&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Manuaalilaatikolla&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 45Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 65astetta&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Automaattilaatikolla&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 45Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 50astetta&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Momentinmuunnin (automaattilaatikolla)&lt;/ins&gt;*: &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;60Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihteisto moottoriin 48Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Moottoriöljyn tyhjennystulppa 35Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Öljynsuodatinkotelo, irtofiltterillä 25Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Öljypumppu 6Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Öljypohja:&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Moottoriin 17Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihteistoon:&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 1 25Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Vaihe 2 48Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt; &lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Mäntien jäähdytysöljysuuttimet  17Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Mäntien jäähdytysöljyventtiilit 36Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;*Käytä uusia pultteja/muttereita!&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Sytytyspuolat    10Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Sytytystulpat    30Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Nakutustunnistin 20Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;== Viritys ==&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;== Viritys ==&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>91.153.19.20</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=81323&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.133 (19. elokuuta 2009 kello 09.19)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=81323&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-08-19T09:19:37Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 19. elokuuta 2009 kello 09.19&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l44&quot; &gt;Rivi 44:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 44:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine aiemmin kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin kiinnityskohdaltakin pinta puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine aiemmin kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin kiinnityskohdaltakin pinta puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;vaikkapa huulirasvaa&lt;/del&gt;. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;rasvaa&lt;/ins&gt;. &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;(Varmuuden vuoksi lienee syytä käyttää hapen kanssa reagoimatonta rasvaa (happi+paine+rasva=kaboom), jota saa mm. sukellusliikkeistä. Jos esim. kaasutankkia vaihdettaessa systeemiin jää ilmaa, niin vaara on kai mahdollinen) &lt;/ins&gt;Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.  &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;{{Omallavastuulla}}&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;{{Omallavastuulla}}&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;[[Luokka:Volvo-moottorit]]&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;[[Luokka:Volvo-moottorit]]&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.133</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=64275&amp;oldid=prev</id>
		<title>Okkim (1. toukokuuta 2009 kello 11.07)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=64275&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-05-01T11:07:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 1. toukokuuta 2009 kello 11.07&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l1&quot; &gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;{{moottori|&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;kuva = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;nimi = Volvo B5244SG -moottori|&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;kohteet = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;käyttöaika = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;sylinterimitat = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;iskutilavuus = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;teho = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;vääntö = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;tyyppi = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;puristussuhde = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;venttiilit = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;materiaali = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;syöttö = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;öljytilavuus = |&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;sytytysjärjestys = }}&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;'''Volvon B5244SG''' -moottori on [[Volvo]]n maakaasulla toimiva moottori.&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;== Tekniset tiedot ==&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;* Muut tekniset tiedot mitä tiedetään (venttiilikoot, jne.)&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;== Kiristysmomentteja ==&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;* Sylinterikansi: ? Nm &lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;* Runkolaakerit: ? Nm&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;jne..&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;== Viritys ==&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;''Tekstiä kyseisen moottorin virittämisestä.''&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;== Tyyppiviat ==&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l10&quot; &gt;Rivi 10:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 45:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;{{Omallavastuulla}}&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;[[Luokka:Volvo-moottorit]]&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>Okkim</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61317&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.134 (29. huhtikuuta 2009 kello 13.36)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61317&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-04-29T13:36:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 13.36&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l1&quot; &gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;on todennäköistä, &lt;/del&gt;että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi. Maakaasulla on korkeampi leimahduspistelämpötila, joten vähänkin väsyneempi tulppa alkaa pian olla ongelmissa. Lisäksi palamisolosuhteet lienevät muutenkin kuluttavammat kuin bensiinillä, aiheuttaen nopeammin tulppien vaihtotarvetta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;voi olla &lt;/ins&gt;että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;. Ennen uusien puolien ostoa kannattaa kuitenkin tehdä alempana kerrottu pikatesti, ettei vian aiheuttaja ole vain pelkkä likaantunut kaasunjakaja&lt;/ins&gt;. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi. Maakaasulla on korkeampi leimahduspistelämpötila, joten vähänkin väsyneempi tulppa alkaa pian olla ongelmissa. Lisäksi palamisolosuhteet lienevät muutenkin kuluttavammat kuin bensiinillä, aiheuttaen nopeammin tulppien vaihtotarvetta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;'''Älä koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Siltikkin liitoksia avattaessa on syytä edetä varovasti ja päästää mahdolliset paineet hallitusti purkautumaan. Tietenkin sitten kaikki tulenteko/kipinöinti on purkautuvan kaasun lähellä vaarasta. Purkautuneiden kaasujen pitäisi myös päästä tuulettumaan tilojen yläosista pois. Toki isommissa tiloissa pieni kaasumäärä laimenee nopeasti ainakin syttymisen suhteen vaarattomalle pitoisuustasolle, jos edes purkautumishetkelläkään on vaarallisella tasolla ollut. Mutta aina kun voit kaasun merkkiaineen haistaa, ei parane leikkiä. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;'''Älä koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Siltikkin liitoksia avattaessa on syytä edetä varovasti ja päästää mahdolliset paineet hallitusti purkautumaan. Tietenkin sitten kaikki tulenteko/kipinöinti on purkautuvan kaasun lähellä vaarasta. Purkautuneiden kaasujen pitäisi myös päästä tuulettumaan tilojen yläosista pois. Toki isommissa tiloissa pieni kaasumäärä laimenee nopeasti ainakin syttymisen suhteen vaarattomalle pitoisuustasolle, jos edes purkautumishetkelläkään on vaarallisella tasolla ollut. Mutta aina kun voit kaasun merkkiaineen haistaa, ei parane leikkiä. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.134</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61149&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.134 (29. huhtikuuta 2009 kello 13.28)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61149&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-04-29T13:28:12Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 13.28&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l1&quot; &gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;ainakin &lt;/del&gt;seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi. Maakaasulla on korkeampi leimahduspistelämpötila, joten vähänkin väsyneempi tulppa alkaa pian olla ongelmissa. Lisäksi palamisolosuhteet lienevät muutenkin kuluttavammat kuin bensiinillä, aiheuttaen nopeammin tulppien vaihtotarvetta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi. Maakaasulla on korkeampi leimahduspistelämpötila, joten vähänkin väsyneempi tulppa alkaa pian olla ongelmissa. Lisäksi palamisolosuhteet lienevät muutenkin kuluttavammat kuin bensiinillä, aiheuttaen nopeammin tulppien vaihtotarvetta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;'''Älä koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Siltikkin liitoksia avattaessa on syytä edetä varovasti ja päästää mahdolliset paineet hallitusti purkautumaan. Tietenkin sitten kaikki tulenteko/kipinöinti on purkautuvan kaasun lähellä vaarasta. Purkautuneiden kaasujen pitäisi myös päästä tuulettumaan tilojen yläosista pois. Toki isommissa tiloissa pieni kaasumäärä laimenee nopeasti ainakin syttymisen suhteen vaarattomalle pitoisuustasolle, jos edes purkautumishetkelläkään on vaarallisella tasolla ollut. Mutta aina kun voit kaasun merkkiaineen haistaa, ei parane leikkiä. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;'''Älä koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Siltikkin liitoksia avattaessa on syytä edetä varovasti ja päästää mahdolliset paineet hallitusti purkautumaan. Tietenkin sitten kaikki tulenteko/kipinöinti on purkautuvan kaasun lähellä vaarasta. Purkautuneiden kaasujen pitäisi myös päästä tuulettumaan tilojen yläosista pois. Toki isommissa tiloissa pieni kaasumäärä laimenee nopeasti ainakin syttymisen suhteen vaarattomalle pitoisuustasolle, jos edes purkautumishetkelläkään on vaarallisella tasolla ollut. Mutta aina kun voit kaasun merkkiaineen haistaa, ei parane leikkiä. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.134</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61148&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.134 (29. huhtikuuta 2009 kello 13.27)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61148&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-04-29T13:27:02Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 13.27&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l1&quot; &gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (kaikki omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta&lt;/del&gt;.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;. Maakaasulla on korkeampi leimahduspistelämpötila&lt;/ins&gt;, &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;joten vähänkin väsyneempi tulppa alkaa pian olla ongelmissa. Lisäksi palamisolosuhteet lienevät muutenkin kuluttavammat kuin bensiinillä, aiheuttaen nopeammin tulppien vaihtotarvetta&lt;/ins&gt;.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;'''Älä koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Siltikkin liitoksia avattaessa on syytä edetä varovasti ja päästää mahdolliset paineet hallitusti purkautumaan. &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Ja tietenkin &lt;/del&gt;kaikki tulenteko/kipinöinti on purkautuvan kaasun lähellä vaarasta. Purkautuneiden kaasujen pitäisi myös päästä tuulettumaan tilojen yläosista pois. Toki isommissa tiloissa pieni kaasumäärä laimenee nopeasti ainakin syttymisen suhteen vaarattomalle pitoisuustasolle, jos edes purkautumishetkelläkään on vaarallisella tasolla ollut. Mutta aina kun voit kaasun merkkiaineen haistaa, ei parane leikkiä. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;'''Älä koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Siltikkin liitoksia avattaessa on syytä edetä varovasti ja päästää mahdolliset paineet hallitusti purkautumaan. &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Tietenkin sitten &lt;/ins&gt;kaikki tulenteko/kipinöinti on purkautuvan kaasun lähellä vaarasta. Purkautuneiden kaasujen pitäisi myös päästä tuulettumaan tilojen yläosista pois. Toki isommissa tiloissa pieni kaasumäärä laimenee nopeasti ainakin syttymisen suhteen vaarattomalle pitoisuustasolle, jos edes purkautumishetkelläkään on vaarallisella tasolla ollut. Mutta aina kun voit kaasun merkkiaineen haistaa, ei parane leikkiä. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on maakaasua tankatessa järjestelmään pääsevät epäpuhtaudet kuten kompressoriöljy, kosteus ja kiinteät likapartikkelit. Jos autossasi on pisaraerotin-suodatin (coalescing filter, voi olla auton alla tai sitten konetilassa, mutta jokatapauksessa ennen paineen alenninta), ei nestemäisiä epäpuhtauksia pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Pisaranerottimeen kerääntyvä öljy/vesi täytyy vain aika ajoin poistaa (esim. joka toisen öljynvaihdon välein?), ettei erotin täyty ja epäpuhtaudet kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa (1/4&amp;quot; kuusiokolo), josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Uusi O-rengas on syytä laittaa ja kiristys noin 10 Nm:iin. Vaihtoehtoisesti koko filtterikupin voi kiertää auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on ennen pisaranerotinta, lähempänä kaasusäiliötä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla.) Jos filtterikuppi on kierretty auki, O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan (tarvii n. 55 Nm, piti valmistaa aika järeä tukityökalu, ettei kaasuputket vääntyneet kiristyksessä ja käyttää melko pitkää jatkovartta vääntimessä).&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on maakaasua tankatessa järjestelmään pääsevät epäpuhtaudet kuten kompressoriöljy, kosteus ja kiinteät likapartikkelit. Jos autossasi on pisaraerotin-suodatin (coalescing filter, voi olla auton alla tai sitten konetilassa, mutta jokatapauksessa ennen paineen alenninta), ei nestemäisiä epäpuhtauksia pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Pisaranerottimeen kerääntyvä öljy/vesi täytyy vain aika ajoin poistaa (esim. joka toisen öljynvaihdon välein?), ettei erotin täyty ja epäpuhtaudet kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa (1/4&amp;quot; kuusiokolo), josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Uusi O-rengas on syytä laittaa ja kiristys noin 10 Nm:iin. Vaihtoehtoisesti koko filtterikupin voi kiertää auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on ennen pisaranerotinta, lähempänä kaasusäiliötä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla.) Jos filtterikuppi on kierretty auki, O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan (tarvii n. 55 Nm, piti valmistaa aika järeä tukityökalu, ettei kaasuputket vääntyneet kiristyksessä ja käyttää melko pitkää jatkovartta vääntimessä).&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;edellisessä kappaleessa &lt;/del&gt;kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin kiinnityskohdaltakin pinta puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;aiemmin &lt;/ins&gt;kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin kiinnityskohdaltakin pinta puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.134</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61147&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.134 (29. huhtikuuta 2009 kello 13.11)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61147&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-04-29T13:11:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 13.11&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l3&quot; &gt;Rivi 3:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 3:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on maakaasua tankatessa järjestelmään pääsevät epäpuhtaudet kuten kompressoriöljy, kosteus ja kiinteät likapartikkelit. Jos autossasi on pisaraerotin-suodatin (coalescing filter, voi olla auton alla tai sitten konetilassa, mutta jokatapauksessa ennen paineen alenninta), ei nestemäisiä epäpuhtauksia pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Pisaranerottimeen kerääntyvä öljy/vesi täytyy vain aika ajoin poistaa (esim. joka toisen öljynvaihdon välein?), ettei erotin täyty ja epäpuhtaudet kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa (1/4&amp;quot; kuusiokolo), josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Uusi O-rengas on syytä laittaa ja kiristys noin 10 Nm:iin. Vaihtoehtoisesti koko filtterikupin voi kiertää auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on ennen pisaranerotinta, lähempänä kaasusäiliötä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla.) Jos filtterikuppi on kierretty auki, O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan (tarvii n. 55 Nm, piti valmistaa aika järeä tukityökalu, ettei kaasuputket vääntyneet kiristyksessä ja käyttää melko pitkää jatkovartta vääntimessä)&lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;. '''Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät&lt;/del&gt;.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;'''Älä koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Siltikkin liitoksia avattaessa on syytä edetä varovasti ja päästää mahdolliset paineet hallitusti purkautumaan. Ja tietenkin kaikki tulenteko/kipinöinti on purkautuvan kaasun lähellä vaarasta. Purkautuneiden kaasujen pitäisi myös päästä tuulettumaan tilojen yläosista pois. Toki isommissa tiloissa pieni kaasumäärä laimenee nopeasti ainakin syttymisen suhteen vaarattomalle pitoisuustasolle, jos edes purkautumishetkelläkään on vaarallisella tasolla ollut. Mutta aina kun voit kaasun merkkiaineen haistaa, ei parane leikkiä. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on maakaasua tankatessa järjestelmään pääsevät epäpuhtaudet kuten kompressoriöljy, kosteus ja kiinteät likapartikkelit. Jos autossasi on pisaraerotin-suodatin (coalescing filter, voi olla auton alla tai sitten konetilassa, mutta jokatapauksessa ennen paineen alenninta), ei nestemäisiä epäpuhtauksia pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Pisaranerottimeen kerääntyvä öljy/vesi täytyy vain aika ajoin poistaa (esim. joka toisen öljynvaihdon välein?), ettei erotin täyty ja epäpuhtaudet kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa (1/4&amp;quot; kuusiokolo), josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Uusi O-rengas on syytä laittaa ja kiristys noin 10 Nm:iin. Vaihtoehtoisesti koko filtterikupin voi kiertää auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on ennen pisaranerotinta, lähempänä kaasusäiliötä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla.) Jos filtterikuppi on kierretty auki, O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan (tarvii n. 55 Nm, piti valmistaa aika järeä tukityökalu, ettei kaasuputket vääntyneet kiristyksessä ja käyttää melko pitkää jatkovartta vääntimessä).&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin kiinnityskohdaltakin pinta puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin kiinnityskohdaltakin pinta puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.134</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61146&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.134 (29. huhtikuuta 2009 kello 12.59)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61146&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-04-29T12:59:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 12.59&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l1&quot; &gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;kaikki &lt;/ins&gt;omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;tankatun maakaasun mukana valitettavasti tuleva &lt;/del&gt;kompressoriöljy. Jos autossasi on &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;öljypisaraerotin&lt;/del&gt;-suodatin (coalescing filter, konetilassa ennen paineen alenninta), ei &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;öljyä &lt;/del&gt;pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Öljynerottimeen &lt;/del&gt;kerääntyvä öljy täytyy vain aika ajoin poistaa, ettei erotin täyty ja &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;öljy &lt;/del&gt;kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa, josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Jos tulppaa ei ole, niin &lt;/del&gt;koko &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;filtterikuppi &lt;/del&gt;voi &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;lähteä kiertämällä &lt;/del&gt;auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;kaasusäiliön lähellä &lt;/del&gt;ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla) O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan. '''Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;2 manuaalista sulkuventtiiliä &lt;/del&gt;ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät&lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;. Itse jouduin valmistamaan aika järeän tukityökalun, jotta sain tuettua filtterin runkoa tarpeeksi hyvin, ja käyttämään melko pitkää jatkovartta vääntimessä&lt;/del&gt;.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;maakaasua tankatessa järjestelmään pääsevät epäpuhtaudet kuten &lt;/ins&gt;kompressoriöljy&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;, kosteus ja kiinteät likapartikkelit&lt;/ins&gt;. Jos autossasi on &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;pisaraerotin&lt;/ins&gt;-suodatin (coalescing filter, &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;voi olla auton alla tai sitten &lt;/ins&gt;konetilassa&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;, mutta jokatapauksessa &lt;/ins&gt;ennen paineen alenninta), ei &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;nestemäisiä epäpuhtauksia &lt;/ins&gt;pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Pisaranerottimeen &lt;/ins&gt;kerääntyvä öljy&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;/vesi &lt;/ins&gt;täytyy vain aika ajoin poistaa &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;(esim. joka toisen öljynvaihdon välein?)&lt;/ins&gt;, ettei erotin täyty ja &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;epäpuhtaudet &lt;/ins&gt;kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;(1/4&amp;quot; kuusiokolo)&lt;/ins&gt;, josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Uusi O-rengas on syytä laittaa ja kiristys noin 10 Nm:iin. Vaihtoehtoisesti &lt;/ins&gt;koko &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;filtterikupin &lt;/ins&gt;voi &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;kiertää &lt;/ins&gt;auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;ennen pisaranerotinta, lähempänä kaasusäiliötä &lt;/ins&gt;ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;.&lt;/ins&gt;) &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Jos filtterikuppi on kierretty auki, &lt;/ins&gt;O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;(tarvii n. 55 Nm, piti valmistaa aika järeä tukityökalu, ettei kaasuputket vääntyneet kiristyksessä ja käyttää melko pitkää jatkovartta vääntimessä)&lt;/ins&gt;. '''Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet sulkenut kaasutankin venttiilit ja poistanut jäljelle jääneen paineen kaasujärjestelmän loppuosasta!''' Täydessä kaasutankissa voi olla painetta yli 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;manuaalinen sulkuventtiili (tai jos on kaksi venttiiliä per säiliö, niin molemmat) &lt;/ins&gt;ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;kiinnityspintakin &lt;/del&gt;puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;kiinnityskohdaltakin pinta &lt;/ins&gt;puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.134</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61145&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.134 (29. huhtikuuta 2009 kello 11.53)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61145&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-04-29T11:53:58Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. huhtikuuta 2009 kello 11.53&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l3&quot; &gt;Rivi 3:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 3:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001). Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on tankatun maakaasun mukana valitettavasti tuleva kompressoriöljy. Jos autossasi on öljypisaraerotin-suodatin (coalescing filter, konetilassa ennen paineen alenninta), ei öljyä pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Öljynerottimeen kerääntyvä öljy täytyy vain aika ajoin poistaa, ettei erotin täyty ja öljy kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa, josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Jos tulppaa ei ole, niin koko filtterikuppi voi lähteä kiertämällä auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on kaasusäiliön lähellä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla) O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan. '''Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet poistanut paineen &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;järjestelmästä&lt;/del&gt;!''' &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Painetta &lt;/del&gt;voi olla &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;parhaimmillaan &lt;/del&gt;200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) 2 manuaalista sulkuventtiiliä ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät. Itse jouduin valmistamaan aika järeän tukityökalun, jotta sain tuettua filtterin runkoa tarpeeksi hyvin, ja käyttämään melko pitkää jatkovartta vääntimessä.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Toinen tekijä, joka myös lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on tankatun maakaasun mukana valitettavasti tuleva kompressoriöljy. Jos autossasi on öljypisaraerotin-suodatin (coalescing filter, konetilassa ennen paineen alenninta), ei öljyä pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Öljynerottimeen kerääntyvä öljy täytyy vain aika ajoin poistaa, ettei erotin täyty ja öljy kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa, josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Jos tulppaa ei ole, niin koko filtterikuppi voi lähteä kiertämällä auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on kaasusäiliön lähellä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla) O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan. '''Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;sulkenut kaasutankin venttiilit ja &lt;/ins&gt;poistanut &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;jäljelle jääneen &lt;/ins&gt;paineen &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;kaasujärjestelmän loppuosasta&lt;/ins&gt;!''' &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Täydessä kaasutankissa &lt;/ins&gt;voi olla &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;painetta yli &lt;/ins&gt;200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) 2 manuaalista sulkuventtiiliä ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät. Itse jouduin valmistamaan aika järeän tukityökalun, jotta sain tuettua filtterin runkoa tarpeeksi hyvin, ja käyttämään melko pitkää jatkovartta vääntimessä&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;.&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot;&gt; &lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Kolmas tekijä, joka pitkässä juoksussa aiheuttaa helposti varsinkin matalilla kierroksilla huonoa käyntiä kaasulla ajettaessa, on kaasunjakajan kiilamaisten annosteluaukkojen likaantuminen. Hyvästä kaasunsuodatuksestakin huolimatta ne ajastaan likaantuvat helposti kapeammasta alapäästään. Kun tyhjäkäynnillä annosteluaukoista on avoinna vain hieman kiilan alaosaa, niin pienikin lika häiritsee tarkkaa kaasunannostusta. Niinpä moottori saattaa helposti jopa sammahtaa esim. risteykseen tultaessa kun vapaalle vaihdettaessa moottori jää tyhjäkäynnille ja jarrua painettaessa jarrutehostin haukkaa moottoritehoa. Jos moottorissasi on em. oireita ja epäilet kiila-aukkojen olevan likaiset, voit tehdä nopeasti ja helposti testin, jolla voit todeta, onko yhdelle tai muutamalle sylinterille annosteleva kiila-aukko pahasti tukossa. Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä, ota jakajalta imusarjalle lähtevistä kaasuletkuista yksi toisensa jälkeen käsiisi ja purista/taita letkua niin, että kaasun virtaus letkussa estyy. Jos kaasu virtaa letkussa kunnolla, letkun tukkiminen aiheuttaa moottorin tyhjäkäyntiin varmasti heikennystä. Jos taas jonkin letkun tukkiminen ei tunnu vaikuttavan tyhjäkäyntiin juuri millään lailla, ei letkussa silloin ole ollut alunperinkään kunnollista kaasuvirtausta jakajan annosteluaukon tukkeentumisen vuoksi. Pikainen annosteluaukon puhdistus on helppo homma. Asennusolosuhteet saisivat olla mahdollisimman puhtaat ja ilmavirtauksettomat kun jakaja on auki, ettei jakajan herkkiin sisuskaluihin pääsisi epäpuhtauksia. Jos likaa sattuu pääsemään jakajaan, tai jakajan havaitaan olevan kunnolla likainen / jumissa (ei pelkästään pikkulikaa annosteluaukoissa), on silloin syytä irrottaa jakaja kokonaan, purkaa se ja puhdistaa perusteellisesti. Mutta jatketaan nyt pikapuhdistusta: Koko jakajan seutu olisi hyvä puhaltaa paineilmalla etukäteen, sillä pelkkä ympäristön likaisiin osiin nojaileminenkin tuppaa pistämään pölyä ilmaan. Sulje ensin kaasutankki/tankit ja tyhjennä kaasujärjestelmän paine edellisessä kappaleessa kerrotulla tavalla. Voi olla fiksua ottaa myös akun miinusnapa irti. Irrota kaasunjakan askelmoottorin (musta, muovinen, ison pyöröpatterin kokoinen möykky kaasunjakajan keskellä) sähköliitin. Löysää ja irrota askelmoottorin kaksi 3 mm:n kuusioruuvia samalla toisella kädellä (tai jotenkin helpommin/fiksummin) varmistaen, ettei askelmoottori ponnahda paikaltaan. Se on kyllä yleensä jumiutunut paikalleen, mutta kun sitä alkaa varovasti nitkuttelemaan irti, niin alla olevan luistimännän jousi voi pullauttaa osat liikkeelle aika äkäisestikin. Hallitusti tukien nosta askelmoottoria niin että luistimäntä tulee ulos ja jousi pääsee oikenemaan täysin. Nosta sitten varovasti askelmoottori luistimäntineen ylös ja irti, anna jousen jäädä. Pidä toista kättä luistimännän alla, se voi irrota askelmoottorin kärjen koukusta. Siirrä askelmoottori ja luistimäntä puhtaaseen paikkaan. Nosta sitten jakajasta jousikin pois sekä askelmoottorin kaulalla ollut aaltotaivutettu rikka jos se jäi kaasunjakajan päälle ja pistä samaan puhdasjemmaan. Nyt näet esteettä kaasunjakajan luistisylinterin. Askelmoottorin liikuttaman luistimännän asento siis rajaa luistisylinterin annosteluaukkojen avaumia, jotka taasen rajaavat sylintereille virtaavan kaasun määrää. Annosteluaukot on helpoin puhdistaa pitkällä ja kapeakärkisellä, 0,15 mm:n rakotulkilla. Pyyhi tulkki pölystä puhtaaksi, ja 0,15 mm:n kärki myös öljystä kuivaksi. Varovasti käy annosteluaukkojen kiilojen pohjat läpi, puhdistaen tulkin kärki jokaisen rakoon työnnön jälkeen. Parasta tietysti olisi, jos olisi olemassa jokin yhtä ohut, huokoinen puhdistusliuska, jonka kärjen voisi kostuttaa vielä WD-40:llä (tms. yleisaineella CRC jne...) / jarrujenpuhdistusaineella, mutta kyllä kiila-aukkojen puhdistaminen onnistuu varovasti myös metalliliuskallakin. Mitään aineita ei ole syytä suihkuttaa jakajan sisälle. Jos aukkoja sorkkiessa jotain likaa irtoaa ja jää luistisylinterin pinnalle näkyviin, se on syytä varovasti pyyhkäistä pois jollain puhtaalla, nukkaamattomalla, WD-40:llä hieman kostutetulla kankaalla, esim. puutikkuun kietaistuna. Kun aukot on puhdistettu ja luistisylinterin seinämien puhtaus varmistettu, pyyhkäise vielä askelmoottorin kiinnityspintakin puhtaaksi, sisältä ulospäin liikkein, varoen edelleen visusti ettei likaa vaan pääse enää sisään. Sitten voit vaikka maalarinteipillä sinetöidä aukon siksi aikaa kun puhdistat irrallaan olevat osat. WD-40 rätillä on helppo pyyhkiä luistin jousi ja aaltotaivutettu rikka. Ota varovasti luistimäntä askelmoottorista irti ja pyyhi askelmoottori WD-40 rätillä. Kokeile hyvin varovasti sormin, pyöriikö askelmoottorin akselin päällys akselin ympäri. Ei pitäisi pyöriä, jos pyörii, niin moottori voi olla rikki (vuotaa kaasua lävitseen). Tuo irto-osat auton lähelle ja poista teippisinetti jakajasta. Varo, ettei luistisylinterin oikean asentoon lukitseva kuula lähde kolostaan. Laita luistijousi paikalleen, pohjassa on selkeä ura sitä varten. Puhdista&amp;amp;voitele luistimäntä PTFE-sprayllä (teflon), pitäen mäntää varovasti puhtain sormin päistään, jotta luistipinta jäisi mahdollisimman puhtaaksi. Ravista männästä liika spray pois. Aseta luistimäntä luistijousen päälle, oikea puoli männästä löytyy vertaamalla, luistijousen puolella on jousta varten ura. Paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja testaa että se liukuu vaivatta pohjaan saakka. Yhtään takertelua ei saisi olla, jotta seoksen säätö onnistuu hyvin. Jos takertaa, on syytä harkita jakajan purkamista ja perusteellista puhdistusta. Jos siis kaikki hyvin ja luisti liukuu vaivatta, niin ota askelmoottori ja ruikkaa vähän PTFE:tä kaulan O-renkaaseen (jos näyttää kuluneelta, niin vaihda uusi). Ota askelmoottorin kiinnitysruuvit ja kuusioavain kädenulottuviin. Laita aaltotaivutettu rikka askelmoottorin kaulalle ja ota toisella kädellä ote niin että saat sormin pidettyä rikan kaulalla. Toisella kädellä paina varovasti nitkutellen mäntä sylinteriin ja jää pitämään sormenpäällä sitä jakajan rungon tasossa. Sitten varovasti vie toisessa kädessä oleva askelmoottori männän sisälle niin että ohjainpiikki etsiytyy johonkin männän neljästä ohjausreiästä. Nitkuta varovasti askelmoottoria, samalla päästäen toisen käden tukisormi männän päältä, jotta mäntä pääsee vapaasti pyörähtämään ohjainpiikin haluamaan asentoon. Sitten voit varovasti nitkutellen painaa askelmoottorin paikoilleen. Viimeiset pari milliäkin O-renkaan ja aaltorikan kanssa pitäisi mennä PTFE:n ansiosta aika helposti. Kierrä kuusioruuvit kiinni, kiinnitä askelmoottorin sähköjohto, avaa kaasusäiliöiden sulkuventtiilit sekä kiinnitä akun miinusjohto. Käynnistä auto. Jos auto sammuu kun moottori siirtyy kaasukäyttölle, tarkasta muistitko varmaan avata kaikki sulkuventtiilit? Tarkkaile tyhjäkäyntiä. Tee uudestaan kaasuletkujen tukkimistesti todetaksesi että kaasu varmaan virtaa nyt joka sylinteriin esteettä. Tunnustele sormin ja haistele kaasunjakajan ja miksei myös muidenkin konetilassa olevien kaasuliitosten pitävyys. Pienikin kaasuvuodon tuntee sormella ja myös haistaa helposti. Askelmoottorin O-rengas voi falskata, mutta itse askelmoottorikin voi vuotaa sisäisesti, jolloin se on syytä vaihtaa uuteen&lt;/ins&gt;.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.134</name></author>
		
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61144&amp;oldid=prev</id>
		<title>193.24.70.134 (22. huhtikuuta 2009 kello 13.47)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.autowiki.fi/index.php?title=Volvo_B5244SG_-moottori&amp;diff=61144&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2009-04-22T13:47:16Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table class=&quot;diff diff-contentalign-left&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #222; text-align: center;&quot;&gt;Versio 22. huhtikuuta 2009 kello 13.47&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot; id=&quot;mw-diff-left-l1&quot; &gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (omalla vastuulla!!!)&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001).&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001)&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;. Jos jokin puola täytyi vaihtaa, on ehkä viisasta vaihtaa loputkin puolat kerralla, jotta ainakin seuraavat 100-150 tkm sujuisivat ainakin puolien osalta ongelmitta. Tulppien sopiva vaihtoväli voi taas olla bensiiniautoiluun verrattuna paljonkin lyhempi, johtuen juuri maakaasun korkeammasta leimahduspistelämpötilasta&lt;/ins&gt;.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;−&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Eräs &lt;/del&gt;tekijä, joka &lt;del class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;voi &lt;/del&gt;lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on tankatun maakaasun mukana valitettavasti tuleva kompressoriöljy. Jos autossasi on öljypisaraerotin-suodatin (coalescing filter, konetilassa ennen paineen alenninta), ei öljyä pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Öljynerottimeen kerääntyvä öljy täytyy vain aika ajoin poistaa, ettei erotin täyty ja öljy kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa, josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Jos tulppaa ei ole, niin koko filtterikuppi voi lähteä kiertämällä auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on kaasusäiliön lähellä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla) O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan. '''Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet poistanut paineen järjestelmästä!''' Painetta voi olla parhaimmillaan 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) 2 manuaalista sulkuventtiiliä ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät. Itse jouduin valmistamaan aika järeän tukityökalun, jotta sain tuettua filtterin runkoa tarpeeksi hyvin, ja käyttämään melko pitkää jatkovartta vääntimessä.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt;+&lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;Toinen &lt;/ins&gt;tekijä, joka &lt;ins class=&quot;diffchange diffchange-inline&quot;&gt;myös &lt;/ins&gt;lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on tankatun maakaasun mukana valitettavasti tuleva kompressoriöljy. Jos autossasi on öljypisaraerotin-suodatin (coalescing filter, konetilassa ennen paineen alenninta), ei öljyä pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Öljynerottimeen kerääntyvä öljy täytyy vain aika ajoin poistaa, ettei erotin täyty ja öljy kulkeennu eteenpäin. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa, josta kerääntyvä öljyn voi valuttaa pois. Jos tulppaa ei ole, niin koko filtterikuppi voi lähteä kiertämällä auki ja öljyn voi kaataa pois. Samalla öljyäerottava filtterikin on helppo uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. (Varsinainen liasta tukkeutuva partikkelifiltteri on kaasusäiliön lähellä ja jos se on tukossa, niin moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta suurilla kuormilla) O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan. '''Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet poistanut paineen järjestelmästä!''' Painetta voi olla parhaimmillaan 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) 2 manuaalista sulkuventtiiliä ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät. Itse jouduin valmistamaan aika järeän tukityökalun, jotta sain tuettua filtterin runkoa tarpeeksi hyvin, ja käyttämään melko pitkää jatkovartta vääntimessä.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;td class='diff-marker'&gt; &lt;/td&gt;&lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #222; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä  nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&amp;amp;jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>193.24.70.134</name></author>
		
	</entry>
</feed>