Kampiakseli

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 18. helmikuuta 2021 kello 21.26 – tehnyt Fuller (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kampiakseli (punainen)

Kampiakseli on polttomoottorin pääakseli, joka muuntaa kiertokangen välityksellä männän edestakaisen liikkeen pyöriväksi liikkeeksi.

Yleistä[muokkaa]

Kampiakseli koostuu yhdestä tai useammasta kammenpolvesta ja niitä yhdistävästä kammentapista (kammenkaula), johon kiertokanki tai -kanget on laakeroitu. Kampiakseli kulkee moottorin läpi joko pysty- tai vaakasuuntaisesti ja se on kiinnitetty kampikammioon runkolaakereilla. Koska kampiakselilla on monisylinterisessä moottorissa paljon sivusuuntaista kuormitusta, sitä on tuettava useilla tällaisilla laakereilla, ei vain yhdellä kummassakin päässä. Yksi- ja kaksisylinteristen moottoreiden kohdalla riittää pelkkä akselin päittäislaakerointi.

Kampiakseliin vaikuttavia sivusuuntaisia voimia ovat sylinterien korkea puristuspaine, polttoaineseoksen syttymisen aiheuttama isku sekä se että mäntä ohittaa yläkuolokohtansa nopeammin kuin alakuolokohtansa.

Yleisin käytetty tapa on valmistaa kampiakseli valamalla. Vakiomoottoreiden ollessa kyseessä, valuakseli on riittävän vahva ja sen valmistaminen on edullista. Korkeamman rasitus- tai viritysasteen moottoreissa käytetään usein takomalla valmistettuja kampiakseleita. Suurten voimakoneiden ja merimoottoreiden kampiakselit valmistetaan kokoamalla ne erillisistä osista.

Kammentapin etäisyys kampiakselin keskilinjasta määrää männän iskunpituuden ja siten osaltaan vaikuttaa moottorin iskutilavuuden muodostumiseen. Yksi tapa lisätä moottorin vääntömomentttia pienellä kierrosnopeudella (ts. sitkeyttä), on lisätä iskunpituutta. Huonona piirteenä tämä lisää myös edestakaista tärinää, joka rajoittaa moottorin kierrosnopeutta. Hyvänä piirteenä se parantaa moottorin matalan kierrosnopeuden toimintaa, koska pidempi imutahti pienempien venttiilien kautta johtaa suurempaan turbulenssiin ja homogeenisemmän polttoaineseoksen muodostumiseen. Suurin osa nykyaikaisista suurten nopeuksien tuotantomoottoreista luokitellaan tasa- tai lyhytiskuisiksi, jolloin isku on yhtä suuri tai pienempi kuin sylinterin reiän halkaisija.