Ero sivun ”Etanoli” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Etanolia''' (''etyylialkoholi, alkoholi, sprii''), C<sub>2</sub>H<sub>5</sub>OH) eli tavallista viinaa on mahdollista käyttää [[ottomoottori]]n polttoaineenan | '''Etanolia''' (''etyylialkoholi, alkoholi, sprii''), C<sub>2</sub>H<sub>5</sub>OH) eli tavallista viinaa on mahdollista käyttää [[ottomoottori]]n polttoaineenan | ||
| − | . Etanolin | + | . Etanolin oktaaniluku ja sitämyötä [[puristuskestävyys]] on huomattavasti [[bensiini]]ä parempi (väkiviinalla 110, E85:llä 106), mikä mahdollistaa puristussuhteen nostamisen kertoimeen 12. Korkea [[puristussuhde]] parantaa moottorin [[hyötysuhde]]tta. Lisäksi polttoaineen sisältämän hapen ansiosta [[moottori]]n [[teho]]n tuotto kasvaa bensiiniin verrattuna. Etanolin lämpöarvo on kuitenkin huomattavasti bensiiniä alhaisempi, minkä vuoksi litramääräinen kulutus kasvaa noin 25 prosenttia. Mahdollinen ongelman ratkaisu on [[lämpöakku|lämpöakun]] käyttö tai erillisen auton polttoainetta hyödyntävän lämmityslaitteen käyttö ([[webasto]]n tapaan) kylmissä olosuhteissa. |
Teknisesti etanolia on mahdollista lisätä joko bensiinin joukkoon tai käyttää sellaisenaan. Moottoriin tehtävät muutokset ovat vähäisiä, mutta etanolin vaatiman korkeamman höyrystymislämmön ja alhaisemman höyrynpaineen vuoksi moottorin käynnistäminen kylmänä vaikeutuu merkittävästi. Talvilaadun etanolipolttoaineeseen onkin siksi usein lisätty helposti haihtuvia ja palavia yhdisteitä, kuten eetteriä tai pentaania. Etanolin valmistaminen käymisprosessin kautta esim. sokerijuurikkaista on teknisesti varsin helppo toteuttaa, mutta törmää Suomessa lainsäädännöllisiin ongelmiin sekä liikennepolttoaineiden verotuksen että alkoholilainsäädännön osalta. Etanolin valmistaminen liikennepolttoaineeksi ei toisaalta ole myöskään käyttäjän kannalta toistaiseksi taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto nykyisillä polttoaineiden hinnoilla ja verokohtelulla Euroopassa, mutta kansantaloudelliset näkökohdat saattavat johtaa sen suosimiseen. Unohtaa ei kuitenkaan pidä synteesikaasusta katalyytin avulla tuotettua etanolia, jonka tuotannon edullisuus on kiistatonta. | Teknisesti etanolia on mahdollista lisätä joko bensiinin joukkoon tai käyttää sellaisenaan. Moottoriin tehtävät muutokset ovat vähäisiä, mutta etanolin vaatiman korkeamman höyrystymislämmön ja alhaisemman höyrynpaineen vuoksi moottorin käynnistäminen kylmänä vaikeutuu merkittävästi. Talvilaadun etanolipolttoaineeseen onkin siksi usein lisätty helposti haihtuvia ja palavia yhdisteitä, kuten eetteriä tai pentaania. Etanolin valmistaminen käymisprosessin kautta esim. sokerijuurikkaista on teknisesti varsin helppo toteuttaa, mutta törmää Suomessa lainsäädännöllisiin ongelmiin sekä liikennepolttoaineiden verotuksen että alkoholilainsäädännön osalta. Etanolin valmistaminen liikennepolttoaineeksi ei toisaalta ole myöskään käyttäjän kannalta toistaiseksi taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto nykyisillä polttoaineiden hinnoilla ja verokohtelulla Euroopassa, mutta kansantaloudelliset näkökohdat saattavat johtaa sen suosimiseen. Unohtaa ei kuitenkaan pidä synteesikaasusta katalyytin avulla tuotettua etanolia, jonka tuotannon edullisuus on kiistatonta. | ||
Versio 28. heinäkuuta 2006 kello 21.28
Etanolia (etyylialkoholi, alkoholi, sprii), C2H5OH) eli tavallista viinaa on mahdollista käyttää ottomoottorin polttoaineenan . Etanolin oktaaniluku ja sitämyötä puristuskestävyys on huomattavasti bensiiniä parempi (väkiviinalla 110, E85:llä 106), mikä mahdollistaa puristussuhteen nostamisen kertoimeen 12. Korkea puristussuhde parantaa moottorin hyötysuhdetta. Lisäksi polttoaineen sisältämän hapen ansiosta moottorin tehon tuotto kasvaa bensiiniin verrattuna. Etanolin lämpöarvo on kuitenkin huomattavasti bensiiniä alhaisempi, minkä vuoksi litramääräinen kulutus kasvaa noin 25 prosenttia. Mahdollinen ongelman ratkaisu on lämpöakun käyttö tai erillisen auton polttoainetta hyödyntävän lämmityslaitteen käyttö (webaston tapaan) kylmissä olosuhteissa.
Teknisesti etanolia on mahdollista lisätä joko bensiinin joukkoon tai käyttää sellaisenaan. Moottoriin tehtävät muutokset ovat vähäisiä, mutta etanolin vaatiman korkeamman höyrystymislämmön ja alhaisemman höyrynpaineen vuoksi moottorin käynnistäminen kylmänä vaikeutuu merkittävästi. Talvilaadun etanolipolttoaineeseen onkin siksi usein lisätty helposti haihtuvia ja palavia yhdisteitä, kuten eetteriä tai pentaania. Etanolin valmistaminen käymisprosessin kautta esim. sokerijuurikkaista on teknisesti varsin helppo toteuttaa, mutta törmää Suomessa lainsäädännöllisiin ongelmiin sekä liikennepolttoaineiden verotuksen että alkoholilainsäädännön osalta. Etanolin valmistaminen liikennepolttoaineeksi ei toisaalta ole myöskään käyttäjän kannalta toistaiseksi taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto nykyisillä polttoaineiden hinnoilla ja verokohtelulla Euroopassa, mutta kansantaloudelliset näkökohdat saattavat johtaa sen suosimiseen. Unohtaa ei kuitenkaan pidä synteesikaasusta katalyytin avulla tuotettua etanolia, jonka tuotannon edullisuus on kiistatonta.
Etanoli sekä bensiinin ja etanolin seokset olivat suosittuja autoilun alkuaikoina 1920-luvulla, mutta halvan lyijytetyn bensiinin tarjonta syrjäytti ne. Standard Oil Company myös osti alkoholiin perustavia kilpailijoitaan ja lopetti niiden toiminnan.
Etanolin vaihtoehto polttoaineena on metanoli helpomman ja halvemman valmistuksen ansiosta. Metanolin haittapuolena on suuri myrkyllisyys; jo vähäinen määrä metanolia voi olla kuolettava.
Lähde
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Etanoli-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
