Ero sivun ”Jarruneste” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 31: Rivi 31:
  
 
DOT 3 ja 4 nesteitä voidaan sekoittaa keskenään, mutta DOT 5:sta ei saa koskaan sekoittaa minkään muun jarrunesteen kanssa. DOT 5 on silikooni pohjainen, eikä sen sekaan pitäisi kondensoitua vettä samalla tavalla kuin DOT 3 ja 4 nesteisiin, jotka ovat hygroskooppisia eli ne imevät itseensä vettä. Huonona puolena voidaan mainita kallis hinta ja siirryttäessä 5:een pitäisi kuulemma koko jarrujärjestelmä puhdistaa huolellisesti, ilmeisesti sprii/pirtu sopii puhdistukseen.  
 
DOT 3 ja 4 nesteitä voidaan sekoittaa keskenään, mutta DOT 5:sta ei saa koskaan sekoittaa minkään muun jarrunesteen kanssa. DOT 5 on silikooni pohjainen, eikä sen sekaan pitäisi kondensoitua vettä samalla tavalla kuin DOT 3 ja 4 nesteisiin, jotka ovat hygroskooppisia eli ne imevät itseensä vettä. Huonona puolena voidaan mainita kallis hinta ja siirryttäessä 5:een pitäisi kuulemma koko jarrujärjestelmä puhdistaa huolellisesti, ilmeisesti sprii/pirtu sopii puhdistukseen.  
 +
  
 
----
 
----
 +
  
 
Korroosio on jarrujärjestelmän pahin vihollinen ja vedellä on tunnetusti taipumus ruostuttaa metallia ja tässä se tärkein syy miksi vaihtaa nesteet, että saadaan jarrunesteeseen imeytynyt vesi pois järjestelmästä joka taas pidemmällä aikavälillä edesauttaa pitämään jarrujärjestelmän hyvässä kunnossa.
 
Korroosio on jarrujärjestelmän pahin vihollinen ja vedellä on tunnetusti taipumus ruostuttaa metallia ja tässä se tärkein syy miksi vaihtaa nesteet, että saadaan jarrunesteeseen imeytynyt vesi pois järjestelmästä joka taas pidemmällä aikavälillä edesauttaa pitämään jarrujärjestelmän hyvässä kunnossa.

Versio 24. elokuuta 2007 kello 20.26

Jarruneste on autojen jarru- sekä kytkinjärjestelmissä käytettävä hydraulineste. Jarruneste välittää voiman polkimelta jarruille. Jarrunesteen määrää on syytä tarkkailla. Jarrunestesäiliö on yleensä auton moottoritilassa näkyvillä, joten pinnan korkeus on helppo tarkistaa. Jos jarrunesteen määrä vähenee, on jarrujärjestelmässä yleensä vuoto, joka on korjattava. Väliaikaisena toimenpiteenä nestettä on syytä lisätä säiliöön.

Jarrunestettä ei saisi ravistaa ja se tulee säilyttää tiivisti suljetussa astiassa. Ravistettaessa jarrunesteeseen muodostuu ilmakuplia, jotka jarrujärjestelmään joutuessaan haittaavat jarrujen toimintaa. Jarruneste imee itseensä ulkoilman sisältämää kosteutta, josta seuraa jarrunesteen kiehumispisteen lasku ja korroosion lisääntyminen järjestelmässä.

Jarrunesteet suositellaan vaihdettavaksi kerran kahdessa vuodessa tai 40 000 kilometrin välein.

Jarrunesteitä on useampaa eri laatua DOT 3, 4, 5, ja 5.1. Näistä yleisin jarruneste tyyppi vielä nykyisin on DOT 4. Näistä ainoa silikoonipohjainen tuote on DOT 5 jarruneste. Muut ovat glykoli- ja glykoli/boraattipohjaisia.

Kiehumispisteet

Kiehumispiste arvot
Kiehumispiste (kuiva) Kiehumispiste (märkä)
DOT 3 205°C (401°F) 140°C (284°F)
DOT 4 230°C (446°F) 155°C (311°F)
DOT 5 260°C (500°F) 180°C (356°F)
DOT 5.1 270°C (518°F) 191°C (375°F)


Kuiva-kiehumispiste tarkoittaa jarrunesteen vähimmäiskiehumispistettä silloin kun seassa ei ole vettä, ja märkä-kiehumispiste vähimmäisvaatimusta silloin kun sekaan on imeytynyt vettä. Mitä suurempi kylmäviskositeetti on, sitä parempi. Erityisesti ABS jarruissa (lukkiutumattomat jarrut) kylmälämpötilojen alhainen viskositeetti on etu.

DOT 3 ja 4 nesteitä voidaan sekoittaa keskenään, mutta DOT 5:sta ei saa koskaan sekoittaa minkään muun jarrunesteen kanssa. DOT 5 on silikooni pohjainen, eikä sen sekaan pitäisi kondensoitua vettä samalla tavalla kuin DOT 3 ja 4 nesteisiin, jotka ovat hygroskooppisia eli ne imevät itseensä vettä. Huonona puolena voidaan mainita kallis hinta ja siirryttäessä 5:een pitäisi kuulemma koko jarrujärjestelmä puhdistaa huolellisesti, ilmeisesti sprii/pirtu sopii puhdistukseen.




Korroosio on jarrujärjestelmän pahin vihollinen ja vedellä on tunnetusti taipumus ruostuttaa metallia ja tässä se tärkein syy miksi vaihtaa nesteet, että saadaan jarrunesteeseen imeytynyt vesi pois järjestelmästä joka taas pidemmällä aikavälillä edesauttaa pitämään jarrujärjestelmän hyvässä kunnossa.

Vedellä on paljon alhaisempi kiehumispiste kuin jarrunesteellä ja koska jarruneste sitoo itseensä vettä sen kiehumispiste luonnollisesti myös laskee. Alhaisempi kiehumispiste taas vaikuttaa suoraan jarrujen toimintaan, kun jarruneste kiehuu niin siihen muodostuu ilmakuplia jotka painuvat kasaan kun jarrujärjestelmään luodaan paine painamalla jarrupoljinta, tämän huomaa siitä että jarrupoljin muuttuu vetelämmäksi ja poljinta voi joutua pumppaamaan että saadaan aikaiseksi riittävä paine.

Suurin käytännön eri glykoli- ja silikonipohjaisilla nesteillä on se että silikonipohjaisilla jarrupoljin ei tunnu niin jäykältä koska neste painuu kasaan enemmän ja tällä taas saadaan kilpakäytössä parempi tuntuma jarrupolkimeen ja jarrutustehoa on helpompi säädellä (suuri merkitys varsinkin silloin kun autossa ei ole ABS-jarruja). Suurin hyöty silikonipohjaisesta jarrunesteestä saadaan silloin kun käytetään esim. teräspunoksisia jarruletkuja jotka eivät itsessään anna paineen alla juurikaan periksi ja tällä saadaan tuntuma itse jarruihin paremmaksi (teoriaa, en ole itse käytännössä testannut).

Silikonipohjaiset jarrunesteet olisi syytä vaihtaa useammin kuin glykolipohjaiset nesteet suuremman korroosiovaaran vuoksi.


Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa AutoWikiä laajentamalla artikkelia.