Muokataan sivua Renkaanvaihto

Joka vuosi auton [[rengas|renkaat]] on Suomessa vaihdettava kahdesti, ellei käytetä nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joilla voi tarvittaessa ajaa vuoden ympäri. (Huomioitava on kuitenkin, että kitkarenkaita ei ole suunniteltu lämpimän sään ajo-olosuhteisiin.) Talveksi autoon laitetaan talvirenkaat ([[nastarengas|nastarenkaat]] tai [[kitkarengas|kitkarenkaat]]) ja kesäksi [[kesärengas|kesärenkaat]].

Mikäli kaikki neljä rengasta ovat samankokoiset, kannattaa renkaita pyörittää jokaisessa renkaanvaihdossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitetaan eteen ne pyörät, jotka viimeksi olivat takana ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos etuvetoisissa autoissa samat renkaat ovat jatkuvasti etu-akselilla, kuluvat renkaat epätasaisesti ja nopeammin kuin jos niitä välillä käytetään taka-akselilla.

Pitokyvyltään paremmat renkaat suositellaan asennettaviksi [[takapyöriin]] riippumatta siitä, onko auto etu-vai takavetoinen. Toimenpiteellä vältetään äkilliset ja vaaralliset takapyöräluisut. Eri rengastyypeillä, kesä-, talvi- nasta tai kitkarengas, ei ole merkitystä suosituksen kanssa.

== Tarvittavat välineet ==
# Vaihtorenkaat vanteineen
# Tunkki (auton mukana tullut käy yleensä hyvin, mutta [[tunkki|hallitunkki]] on turvallisin ja helpoin käyttää)
#* Joissain autoissa on vaarallinen tunkki - joko käyttäjälleen tai autolleen - etenkin käytetyistä autoista voi löytyä epäsopivia tunkkeja. Erityisesti kannattaa varoa vanhojen [[Fiat]]-, [[FSO]]-, [[Lada]]- ja [[Zastava]]-autojen tunkkeja, joiden autoon tuleva vastinkappale menee auton kylkeen eräänlaiseen hahloon. Tämä hahlo on useimmiten aivan mätä, joten on vaara että auto putoaa tunkilta. Ja vaikka ei putoaisikaan, auton laskuvaiheessa tunkin yläpää useimmiten osuu oveen aiheuttaen siihen kolhun. Vanhemmissa ranskalaisissa on hyvin pitkät joustovarat, joten autoa joudutaan nostamaan korkealle. Jos auto liikahtaa vähänkin (Käsijarru luistaa tai voimansiirrossa väljää), se voi pudota.
# [[Rengasavain]] tai sopiva hylsy ja pitkä jatkovarsi
# [[Momenttiavain]] (ei pakollinen)
# Voiteluaine (moottoriöljy, CRC, teflonrasva tai vastaava)
# Vaihtopultit tai mutterit, jos vaihdat kevytmetallivanteiden ja peltivanteiden välillä. Erikoisvanteet vaativat yleensä erikoispultit.

== Renkaiden vaihtaminen ==
[[Kuva:Alustapukki_ja_hydraulinen_hallitunkki.jpg|thumb|right|300px|Käytä mieluiten alustapukkeja ja tukevaa hallitunkkia yhdessä]]
Renkaan vaihto aloitetaan asettamalla [[tunkki]] auton alle. Tarkista aina, että nostat tunkilla sellaisesta kohdasta, joka varmasti kestää. Tämä kohta on yleensä merkitty painaumalla auton alahelmaan noin 30 cm eturenkaan takapuolelle ja vastaavasti 30 cm takarenkaan etupuolelle. Tunkkia nostetaan aluksi sen verran, että se tukeutuu autoon, mutta ei nosta vielä rengasta ilmaan.

Tämän jälkeen pultteja löysätään hieman. Tähän tarkoitukseen käytetään [[rengasavain]]ta tai paineilma-avainta. Kun pultit on löysätty, voidaan autoa nostaa tunkin avulla niin, että rengas nousee ilmaan. Sitten pultit pyöritellään auki ja rengas otetaan pois.

Tilalle laitettavasta renkaasta tarkistetaan pyörimissuunta, jotta asennettava rengas tulee oikealle puolelle autoa. Pyörimissuunnan kertoo yleensä renkaan kyljessä oleva nuolikuvio. Rengas asetetaan paikoilleen ja pultit pyöritetään paikalleen. Tässä vaiheessa ei kannata laittaa mitään rasvaa (moottoriöljy, teflonsuihke tai muu voiteluaine) pulttien kierteisiin, koska silloin on olemassa vaara, että pultit irtoavat ajon aikana. Terva (esim. tervaspray) taasen on erinomaista laittaa pulttien/mutterien kierteisiin helpottamaan seuraavaa renkaanvaihtoa, kun pultit/mutterit eivät ruostu kiinni.

Pultit kiristetään käsin tiukalle. Autoa voidaan laskea alas siten, että rengas ottaa maahan kiinni, eikä pyöri. Sitten pultit kiristetään "ristikkäin" rengasavaimella. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden pultin kiristämisen jälkeen ei kiristetän sen viereistä pulttia, vaan pultti, joka on sitä "vastapäätä". Viisipulttisella vanteella kiristetään joka toinen pultti.

Oikeaoppisessa rengaspulttien kiristämisen varmistamiseen [[käytetään aina]] momenttiavainta, jolla pultit voidaan kiristää oikeaan momenttiin. Momentin tarkistus on erityisen tärkeää käytettäessä paineilma-avaimia! Kevytmetallivanteiden kiristyksessä sopiva momentti on 110 - 120 Nm, jolla pultit pysyvät kiinni, mutta eivät juutu paikoilleen liian helposti. Kevytmetallivanteiden pulttien/muttereiden kiinnitys tulee myös tarkistaa n. 100 km:n ajon jälkeen. Vanteita ei kuitenkaan tule kiristää lisää, vaan tarkistetaan esim. momenttiavainta käyttäen että pultit ovat pysyneet kiinni. Kevytmetallivanteilla liika kiristäminen saattaa johtaa siihen, että pultti "pureutuu" vanteen sisään ja ruuvinpäät saattaa aiheuttaa hallaa esim. käsijarrupalojen jousille jne..

Kun pultit on kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan renkaaseen.

Kun kaikki renkaat on vaihdettu, tarkistetaan rengaspaineet. Rengasvalmistaja ilmoittaa renkaille ja akselille sopivan paineen. Rengasventtiilien päissä tulee käyttää suojahattuja. Samalla on hyvä tarkistaa myös mahdollisen vararenkaan ilmanpaine tai rengastäyttöpullon kunto. Lopuksi kannattaa pestä ja vahata (kevytmetallivanteet) alta otetut renkaat ja laittaa ne säilöön varjoisaan paikkaan (auringonvalo vahingoittaa kumia). Renkaat (oikea-vasen-etuakseli-taka-akseli) merkitään varastoinnin ajaksi, jolla helpotetaan seuraavaa renkaanvaihtoa.

== Renkaiden vaihto rengasliikkeessä ==
Rengasliikkeissä tapahtuvan täydellisen renkaanvaihtotyön tulisi sisältää ainakin seuraavaa:

* renkaanvaihtotyön, tasapainotuksen ja renkaiden hinta kierrätysmaksuineen yrityksen internet sivuilla. Huomattavaa on, että asennustyö ei välttämättä sisällä hintaa "''alle asennettuna''"; mikäli näin on, on siitä kerrottava mainonnassa ja www-sivulla.
* työn tilaaminen; puhelimeen vastaaminen kohtuullisessa ajassa
* työ aloittaminen ja tekeminen sovittuna ajankohtana
* vanhojen renkaiden pesu ja huomauttaminen asiakkaalle, mikäli renkaiden kulutuspinta on pieni. 
* mikäli esim. jokin rengas on kulunut muita renkaita enemmän, kertominen tästä asiakkaalle ja suositus esim. aurauskulmien säätöä varten. Täydellinen rengasliike myös säätää aurauskulmat niin sovittaessa.
* uusien venttiilien vaihto aina vaihdettaessa kumeja. Jokaisessa venttiilissä tulee olla suojahatut.
* uusia renkaita asennettaessa, aina vanteiden tasapainotus
* renkaiden kiristäminen oikeaan momenttiin (110 - 120 Nm) – ei ylimomenttiin
* mahd. vararenkaan ilmanpaineen tarkastaminen ja tarvittaessa täyttö. Mikäli vararengasta ei ole, asentaja tarkastaa täyttöpullon olemassa olon ja kunnon.
* vanhojen renkaiden pesu ja pussitus/suojaaminen ja lastaus auton tavaratilaan. Lisäksi vanhat renkaat merkitään.
* oikean rengaspaineen laitto kaikkiin renkaisiin ja kertominen asiakkaalle mitkä ovat oikeat rengaspaineet. Hyvä rengasliike käyttää kalibroitua rengaspainemittaria tai mittaa rengaspaineet muulla luotettavalla tavalla.
* täydellinen rengashuoltoliike kertoo asiakkaalle huonoista jarruletkuista, jarrupaloista ja -levyistä, huonoista jarruputkien liitoksista tai vetonivelten suojakumeista, voitelee jarrujen ilmausruuvit ja seisontajarrun vivut, palloniveltenkiritysmutterit ja huomauttaa, mikäli iskunvaimennin vuotaa – kaiken ilman erillistä työpyyntöä
* erittelee laskussa työn ja renkaiden hinnan. Hyvän rengaspalvelun liike antaa em. huomiot asiakkaalle kirjallisena esim. pienellä muistilapulla.

== Sopivat rengaspaineet renkaiden mukaan ==
Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, lastin määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja ennen kaikkea heikentää liikenneturvallisuutta vaikuttamalla auton käytökseen. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista ja se myös lisää auton polttoaineen kulutusta paljon. Mikäli autossasi on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla se mitä renkaan valmistaja tai auton ohjekirja suosittelee. Leveämmillä matalaprofiilirenkailla käytetään paljon suurempia paineita, esim. 2,5&ndash;3,2 bar, riippuen renkaan profiilista. Rengaspaineet tulee tarkastaa riittävän usein, ainakin 1&ndash;2 kertaa kuukaudessa. Paineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

== Samalla, kun rengas on irti... ==
[[Kuva:Etupyöräntuenta.jpg|thumb|200px|]]
* Poista helposti irtoava lika paikoista, joihin et renkaan kiinniollessa pääse.
* Tarkista [[jarruletku|jarruletkut]], että niissä ei ole halkeamia taivuttamalla kevyesti letkua. Tarkista etenkin letkun päädyt, koska niihin kohdistuu suurin rasitus. Mikäli halkeamia löytyy, on jarruletku ensitilassa vaihdatettava tai [[Jarruletkun vaihto|vaihdettava itse]].
* Voitele jarruletkujen ja [[jarruputki|jarruputkien]] väliset liitokset, jotta jarruputki ei vioittuisi, kun jarruletku sitten joskus vaihdetaan
* Voitele [[ilmausruuvi|ilmausruuvit]].
* Tarkista [[jarrupala|jarrupalat]] ja voitele pultit, jotka irrotat. Varo kuitenkin voiteluaineen joutumista [[jarrulevy]]ihin. Varmista myös, että jarrupalat pääsevät liikkumaan puhdistaen ruosteen ja muun lian.
* Voitele [[pallonivel|pallonivelten]] kiinnitysmutterit.
* Ylipäätään voitele kaikki ruuvit ja mutterit, joihin renkaan irrottaminen antaa sinulle paremman pääsyn. Voiteluun voit käyttää esim. suihkutettavaa ruosteenirrotusöljyä. Vaseliini on kuitenkin pysyvintä. Paras lienee näiden yhdistelmä eli ohut öljy ensin ja vaseliini päälle.
* Takapyörissä: tarkista, että [[jarrut|seisontajarrun]] vivut liikkuvat. Voitele "saranakohdat" varoen voiteluaineen joutumista jarrujen kitkapinnoille.
* Tarkista, että [[iskunvaimennin|iskunvaimentimissa]] ei ole vuotoja.
* Tarkista, että vetonivelten suojakumit ehjät,ei murtumia.

== Vaihtoajankohdat Suomessa ==
Talvirenkaita käytetään yleensä lokakuun lopusta huhtikuun puolivälin tienoille riippuen säistä, muun vuoden ajan ajetaan kesärenkailla. Talvirenkaita on käytettävä joulukuun alusta helmikuun loppuun. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä. Muulloinkin nastarenkaita saa käyttää kaikissa autoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Muun muassa vuosina [[2002]], [[2003]] ja [[2005]] ihmiset vaihtoivat kesärenkaat autoonsa aikaisin. Ennätyslämmin maaliskuu sai jotkut ihmiset vaihtamaan vuonna [[2007]] kesärenkaat jo viikolla 13, maaliskuun lopussa. Talvirenkaita on taas pidetty pitkään mm. talvina [[1997]]&ndash;[[1998]] ja [[2005]]&ndash;[[2006]] johtuen kylmästä huhtikuusta.

== Katso myös ==
* [[Rengas]]
* [[Kitkarengas]]
* [[Nastarengas]]
* [[Auton hätävarusteet]]

== Ulkoiset linkit ==
* [http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2008/ruskeat/auton_renkaat.php Liikenneturva.fi: Auton renkaat -tietolehti]
* [http://www.autonrenkaat.net/autonrenkaiden-vaihto/ Autonrenkaat.net: Renkaiden vaihto-opas]

[[Luokka:Oppaat]]