Ero sivun ”Ajaminen” versioiden välillä
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
==Turvallisen ajamisen perusperiaatteet== | ==Turvallisen ajamisen perusperiaatteet== | ||
| + | ''Tutustu myös artikkeliin: [[Ajettavuus]]'' | ||
| + | |||
Turvallinen ja sujuva ajaminen edellyttää kuljettajalta paljon muutakin kuin ajoneuvon teknistä hallintaa. Kuljettajan tulee olla selvillä siitä, kuinka hänen ajoneuvonsa [[Ajettavuus|käyttäytyy]] eri tilanteissa. Lisäksi kuljettajan on oltava koko ajan selvillä siitä, mitä hänen ajamansa auton edessä sivuilla, takana ja sisällä tapahtuu ja mitä on mahdollisesti odotettavissa. Harjaantuneelle kuljettajalle, yleensä ammatikseen ajaville, kehittyy ns. liikennesilmä, jolloin he muuta liikennettä seuraamalla pystyvät arvioimaan todennäköisiä tulevia tapahtumia hivenen etukäteen. Tämä taito on erityisen tärkeä raskaiden ajoneuvoyhdistemien kuljettajille, koska niissä olosuhteissa ennakointi on nopeaa reagointia moninverroin tärkeämpää. Harjaantunut kuljettaja kykenee ajamaan rentoutuneemmin, koska sen sijaan että hän reagoisi kaikkiin lukuisiin ärsykkeisiin joita liikenneympäristössä on, hän rutiininomaisesti haravoi ympäristöstään poikkeamia ja pystyy keskittymään niihin. | Turvallinen ja sujuva ajaminen edellyttää kuljettajalta paljon muutakin kuin ajoneuvon teknistä hallintaa. Kuljettajan tulee olla selvillä siitä, kuinka hänen ajoneuvonsa [[Ajettavuus|käyttäytyy]] eri tilanteissa. Lisäksi kuljettajan on oltava koko ajan selvillä siitä, mitä hänen ajamansa auton edessä sivuilla, takana ja sisällä tapahtuu ja mitä on mahdollisesti odotettavissa. Harjaantuneelle kuljettajalle, yleensä ammatikseen ajaville, kehittyy ns. liikennesilmä, jolloin he muuta liikennettä seuraamalla pystyvät arvioimaan todennäköisiä tulevia tapahtumia hivenen etukäteen. Tämä taito on erityisen tärkeä raskaiden ajoneuvoyhdistemien kuljettajille, koska niissä olosuhteissa ennakointi on nopeaa reagointia moninverroin tärkeämpää. Harjaantunut kuljettaja kykenee ajamaan rentoutuneemmin, koska sen sijaan että hän reagoisi kaikkiin lukuisiin ärsykkeisiin joita liikenneympäristössä on, hän rutiininomaisesti haravoi ympäristöstään poikkeamia ja pystyy keskittymään niihin. | ||
| Rivi 32: | Rivi 34: | ||
*[[Ohjauspyörä|Ohjauspyörää]] käyttämällä [[Ajettavuus#Ohjaus|ohjaamaan]] ajoneuvon haluamaansa suuntaan | *[[Ohjauspyörä|Ohjauspyörää]] käyttämällä [[Ajettavuus#Ohjaus|ohjaamaan]] ajoneuvon haluamaansa suuntaan | ||
*Käyttämään sujuvasti ajamisen kannalta tärkeitä apulaitteita kuten [[Suuntavilkku|suuntavilkkuja]], [[Ajovalo|lähi- ja kaukovaloja]] sekä [[Lasinpyyhin|lasinpesulaitteita]] | *Käyttämään sujuvasti ajamisen kannalta tärkeitä apulaitteita kuten [[Suuntavilkku|suuntavilkkuja]], [[Ajovalo|lähi- ja kaukovaloja]] sekä [[Lasinpyyhin|lasinpesulaitteita]] | ||
| + | |||
| + | Itse ajmiseen liittyvinä tapahtumina kuljettajan tulee ymmärtää oikean ajoasennon merkitys ja asettaa istuin ja kätensä niin, että ne ovat rennossa ajoasennossa, koska tällä on suuri merkitys ajovireyteen. Lisäksi kuljettajan tulee ymmärtää [[Ajoneuvodynamiikka|ajoneuvodynamiikkaa]], jotta hän suorituu turvallisesti: | ||
| + | *Nopeista väistöliikkeistä | ||
| + | *Sivuluiston tai puskemisen aiheuttamasta hallinnan menetyksestä | ||
| + | |||
| + | ===Ajamisen psyykiset edellytykset=== | ||
| + | Ajamisen psyykiset edellytykset ovat, että kuljettajan vireys- ja terveydentila ovat riittävän hyviä, jotta hän kykenee suoriutumaan myös sterssiä aiheuttavista ajotilanteista rauhallisesti ja turvallisesti. Ajoneuvon käytön fyysisten vaatimusten lisäksi kuljettajan tulee kyetä ottamaan huomioon kaikki muuttujat, kuten keli ja muu liikenne, ja tekemään näden pohjalta oikeita ratkaisuja. Harjaantuneen kuljettajan ominaisuuksiin kuuluu, että hän ei hermostu muiden tekemistä virheistä eikä pyri opettamaan kanssa-autoilijoilleen oikeaa liikennekäyttätymistä, vaan keskittyy ainoastaan mahdollisen vaaran välttämiseen. Harjaantunut kuljettaja kykenee myöntämään omat virheensä ja anlysoimaan ne, jotta sama virhe ei uusiutuisi. | ||
| + | |||
| + | Lainsäädännössä on määrättyjä sairauksia potevien ihmisten ajo-oikeutta rajoitettu osittain tai kokonaan. Esimerkiksi neurologiset sairaudet estävät kujettamasta muita kuin henkilöautoa. Lisäksi lainsäädännössä on otettu huomioon ikääntymisen aiheuttamat fysiologiset muutokset ihmisessä ja ajokortin haltijan on määräajoin käytävä lääkärintarkastuksessa, jossa todetaan, onko hänellä vielä riittävät edellytykset selviytyä liikenteessä turvallisesti. Suomen lainsäädäntö velvoittaa tutkivan lääkärin tekemään havainnoistaan ilmoituksen ajokorttiviranomaisille. | ||
Versio 30. heinäkuuta 2013 kello 09.48
Suomenkielessä termillä ajaminen tarkoitetaan ajoneuvon hallittua liikuttamista.
Ajoneuvo on Suomen lain mukaan maalla kulkemaan tarkoitettu laite, joka ei kulje kiskoilla. Ajoneuvot jaetaan laissa rakenteensa ja osin käyttötarkoituksensa mukaan seuraaviin luokkiin:
- auto
- mopo eli moottoripolkupyörä
- moottoripyörä
- kevyt kolmi- ja nelipyörä
- traktori
- moottorityökone; esimerkiksi kauhakuormain ja metsätyökone
- maastoajoneuvo; esimerkiksi moottorikelkka
- perävaunu
- hinattava laite; esimerkiksi aggregaattivaunu
- moottoriton ajoneuvo; esimerkiksi polkupyörä
Ajoneuvon kuljettaminen on tarkasti säädelty erilaisilla kansainvälisillä laeilla. Näitä ovat mm. vaatimukset ajoneuvojen kunnosta, varusteista yms.; eri ajoneuvoluokkien (henkilöauto, kuorma-auto, linja-auto, ajoneuvoyhdistelmä) kuljettajalle asettamat vaatimukset mm. ajokorttiluokkien suhteen sekä kansainvälisesti yhtenäiset liikennesäännöt. Lisäksi eri maissa on omaa, ajoneuvoliikennettä koskevaa kansallista säädöstöä kuten esim. Suomessa Maastoliikennelaki tai Saksassa suurkaupunkeja koskevat ympäristövyöhykesäännökset, jotka voivat rajoittaa tietyntyyppisillä ajoneuvoilla määrätylle alueelle ajamista.
Sisällysluettelo
Autolla ajamisen alkuhistoriaa
Maailman ensimmäinen varsinainen automatka ajettiin Saksassa elokuussa 1888, kun ensimmäisen patentoidun moottoriajoneuvon, Benz Patent-Motorwagenin kehittäjän Karl Benzin vaimo Bertha Benz ajoi Saksan Mannheimista Pforzheimiin ja takaisin. Bertha lähti, yhdeltä sivultaan yli sadan kilometrin mittaiselle matkalle, poikiensa Richardin ja Eugenin kanssa, miehensä tietämättä ja ilman viranomaisten lupia. Ajokkina heillä oli Benzin ajoneuvon kolmas koekappale, jonka huippunopeus tasamaalla oli n. 16 km/h. Matkan nimellinen tarkoitus oli Berthan halu tavata äitiään, mutta todellinen syy oli hankkia julkisuutta ja sitä kautta myyntitilauksia ajoneuvolle, johon Benzin pariskunta oli sijoittanut paljon rahaa. Autolla oli tähän mennessä ajettu vain lyhyitä testilenkkejä ja Bertha arvioi että tempaus piristäisi kangerrellen alkanutta myyntiä. Berthan arvio osui oikeaan ja yhden miehen keksinnöstä kehittyi, Benzin perhebisneksen kautta, osa tämän päivän Mercedes-Benz -yhtiötä.
Vuonna 1899 Freelan Stanley ja hänen vaimonsa Flora ajoivat, vastaavantyyppisenä julkisuustempauksena, Stanley Steamer -automobiililla Yhdysvaltain New Hampshiren osavaltiossa sijaitsevan Mount Washingtonin huipulle. Kyseinen vuori on Yhdysvaltojen koilliosan korkein. Nousu vuorelle, 12 kilometrin mittaista kärrypolkua pitkin, vei aikaa yli kaksi tuntia ja se oli ensimmäinen kerta kun vuorelle oli ajettu muulla kuin hevosvetoisella ajoneuvolla.
Turvallisen ajamisen perusperiaatteet
Tutustu myös artikkeliin: Ajettavuus
Turvallinen ja sujuva ajaminen edellyttää kuljettajalta paljon muutakin kuin ajoneuvon teknistä hallintaa. Kuljettajan tulee olla selvillä siitä, kuinka hänen ajoneuvonsa käyttäytyy eri tilanteissa. Lisäksi kuljettajan on oltava koko ajan selvillä siitä, mitä hänen ajamansa auton edessä sivuilla, takana ja sisällä tapahtuu ja mitä on mahdollisesti odotettavissa. Harjaantuneelle kuljettajalle, yleensä ammatikseen ajaville, kehittyy ns. liikennesilmä, jolloin he muuta liikennettä seuraamalla pystyvät arvioimaan todennäköisiä tulevia tapahtumia hivenen etukäteen. Tämä taito on erityisen tärkeä raskaiden ajoneuvoyhdistemien kuljettajille, koska niissä olosuhteissa ennakointi on nopeaa reagointia moninverroin tärkeämpää. Harjaantunut kuljettaja kykenee ajamaan rentoutuneemmin, koska sen sijaan että hän reagoisi kaikkiin lukuisiin ärsykkeisiin joita liikenneympäristössä on, hän rutiininomaisesti haravoi ympäristöstään poikkeamia ja pystyy keskittymään niihin.
Ajamisen fyysiset edellytykset
Ajamisen fyysiset perusvaatimukset ovat, että kuljettaja kykenee hallitsemaan ajoneuvonsa suuntaa, kiihtyvyyttä ja hidastuvuutta. Moottoriajoneuvon käytön asettamat lisävaatimukset ovat että kuljettaja kykenee:
- Käynnistämään ajoneuvon moottorin sen käynnistysjärjestelmällä
- Kytkemään kulloisenkin ajotilanteen vaatiman välityssuhteen, sujuvasti vaihteistoa käyttämällä
- Käyttämään jaloillaan sujuvasti polkimia saadakseen ajoneuvon kiihtymään, hidastumaan, pysähtymään, ja mikäli ajoneuvo on varustettu käsivalintaisella vaihteistolla, luontevaan kytkimen käyttöön
- Ohjauspyörää käyttämällä ohjaamaan ajoneuvon haluamaansa suuntaan
- Käyttämään sujuvasti ajamisen kannalta tärkeitä apulaitteita kuten suuntavilkkuja, lähi- ja kaukovaloja sekä lasinpesulaitteita
Itse ajmiseen liittyvinä tapahtumina kuljettajan tulee ymmärtää oikean ajoasennon merkitys ja asettaa istuin ja kätensä niin, että ne ovat rennossa ajoasennossa, koska tällä on suuri merkitys ajovireyteen. Lisäksi kuljettajan tulee ymmärtää ajoneuvodynamiikkaa, jotta hän suorituu turvallisesti:
- Nopeista väistöliikkeistä
- Sivuluiston tai puskemisen aiheuttamasta hallinnan menetyksestä
Ajamisen psyykiset edellytykset
Ajamisen psyykiset edellytykset ovat, että kuljettajan vireys- ja terveydentila ovat riittävän hyviä, jotta hän kykenee suoriutumaan myös sterssiä aiheuttavista ajotilanteista rauhallisesti ja turvallisesti. Ajoneuvon käytön fyysisten vaatimusten lisäksi kuljettajan tulee kyetä ottamaan huomioon kaikki muuttujat, kuten keli ja muu liikenne, ja tekemään näden pohjalta oikeita ratkaisuja. Harjaantuneen kuljettajan ominaisuuksiin kuuluu, että hän ei hermostu muiden tekemistä virheistä eikä pyri opettamaan kanssa-autoilijoilleen oikeaa liikennekäyttätymistä, vaan keskittyy ainoastaan mahdollisen vaaran välttämiseen. Harjaantunut kuljettaja kykenee myöntämään omat virheensä ja anlysoimaan ne, jotta sama virhe ei uusiutuisi.
Lainsäädännössä on määrättyjä sairauksia potevien ihmisten ajo-oikeutta rajoitettu osittain tai kokonaan. Esimerkiksi neurologiset sairaudet estävät kujettamasta muita kuin henkilöautoa. Lisäksi lainsäädännössä on otettu huomioon ikääntymisen aiheuttamat fysiologiset muutokset ihmisessä ja ajokortin haltijan on määräajoin käytävä lääkärintarkastuksessa, jossa todetaan, onko hänellä vielä riittävät edellytykset selviytyä liikenteessä turvallisesti. Suomen lainsäädäntö velvoittaa tutkivan lääkärin tekemään havainnoistaan ilmoituksen ajokorttiviranomaisille.
Lähteet
http://www.abcteach.com/free/i/inv_berthabenz_a.pdf
http://www.youtube.com/watch?v=yHIFE4vOeEo Making of 'Carl & Bertha' (Film)
http://www.gpsies.com/map.do?fileId=jaqjwnoubtjswpwi
http://www.thecarisborn.com/index.html
http://www.nytimes.com/2011/06/19/automobiles/19MOUNTAIN.html?_r=0
