Ero sivun ”Dugald Clerk” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 3: Rivi 3:
 
'''Dugald Clerk''' (1854, Glasgow – 1932, Ewhurst , Surrey ) oli skotlantilainen insinööri, joka suunnitteli maailman ensimmäisen onnistuneen [[Kaksitahtimoottori|kaksitahtimoottorin]] vuonna 1878 ja patentoi sen Englannissa vuonna 1881. Hän oli valmistunut Andersonin yliopistosta Glasgowssa (nyk. University of Strathclyde ) ja Yorkshire Collegesta, Leedsissä (nyk. University of Leeds ).  
 
'''Dugald Clerk''' (1854, Glasgow – 1932, Ewhurst , Surrey ) oli skotlantilainen insinööri, joka suunnitteli maailman ensimmäisen onnistuneen [[Kaksitahtimoottori|kaksitahtimoottorin]] vuonna 1878 ja patentoi sen Englannissa vuonna 1881. Hän oli valmistunut Andersonin yliopistosta Glasgowssa (nyk. University of Strathclyde ) ja Yorkshire Collegesta, Leedsissä (nyk. University of Leeds ).  
  
==Clerkin työ polttomoottorin parissa==
+
==Clerkin moottori==
Dugald Clerk oli kirjoittanut aiheesta laajan kirjan, joka kattaa öljy- ja kaasumoottorin kehityksen sen varhaisesta alusta ja yksityiskohtaiset tiedot omasta työstään tällä alalla. Ensimmäinen painos on tuotettu vuonna 1886, tässä artikkelissa käytetyt viittaukset ovat vuoden 1896, tarkistetusta ja päivitetystä 7. painoksesta.
+
Ns. Clerkin syklillä toimiva kaksitahtimoottori on hyvin samankaltainen nelitahtisen dieselmoottorin kanssa koska myös Clerkin moottorissa on nokka-akselin ohjaamat imu- ja pakoventtiili. Imuventtiili on tässä tapauksessa hivenen harhaanjohtava nimitys, koska polttoaineseoksen syöttö tapahtuu männän ollessa matkalla ylöspäin. Englanninkielinen nimitys ''inlet valve'' on paljon täsmällisempi.
  
Clerk aloitti työskentelyn oman moottorinsa parissa lokakuussa 1876. Siihen asti kaupallisilla markkinoilla saatavilla olleet moottorit perustuivat belgialaisen insinööri [[Étienne Lenoir]]in vuonna 1860 patentoimaan suunnitelmaan. Lenoirin moottori oli kaksitoiminen kaksitahtimoottori, mutta se käytti puolet joka iskustaan ajamalla kaasuseosta sylinteriin. Ranskalaisen [[Pierre Hugon]]in moottori oli tästä hivenen kehittyneempi versio, mutta molemmat olivat hyötysuhteeltaan melko tehottomia, koska kumpaisessakaan moottorissa ei käytetty puristusta. Lenoirin moottori käytti 2690 litraa kaasu-ilmaseosta tunnissa yhden hevosvoiman tehon tuottamiseen ja Hugonin moottori 2407 litraa. Seuraava kaupallinen moottori oli saksalaisten [[Nikolaus Otto]]n ja [[Eugen Langen]] yhtiön [[NA Otto & Cie]]n vuonna 1864 esittelemä konstruktio, jossa työtahdin paineena oli ympäröivä ilmanpaine, ja joka puolitti kaasuseoksen kulutuksen Lenoirin ja Hugonin moottoreihin nähden. Toukokuussa 1876 valmistui Otton ensimmäinen yksitoiminen, nelitahtinen moottori, jossa sylinteriin muodostettiin puristuspaine. Clerk päätti kehittää moottorin, joka käyttäisi hyödykseen puristusta, mutta toimisi kaksitahtisyklillä, koska hän näki että moottorin painossa ja toiminnassa saavutettaisiin etuja, kun moottori tekisi tuplasti työtahteja Otton moottoriin nähden.
+
Moottorin ja Clerkin syklin toiminta tapahtuu seuraavanlaisessa järjestyksessä: Työtahdin alakuolokohdassa sekä imu- että pakoventtiilit aukaistaan ja työsylinterin viereen sijoitettu pumppusylinteri työntää ilmaa sisään ja huuhtelee pakokaasut ulos. Koska polttoaineen syöttöä ei kyetty luonnollisestikaan Clerkin versiossa vielä täsmällisesti hallitsemaan, pumpun työntämä ilma oli osin polttoaineseosta, josta osa joutui pakoventtiilin kautta hukkaan. Männän jatkaessa liikettään ylöspäin, pakoventtiili suljetaan ja pumppusylinterin työntämä polttoaineseos puristetaan kasaan. Kun kaksitahtidieselit kehittyivät, tämä oli se vaihe, jolloin polttoaine ruiskutetaan sylinteriin. Ahtimen tai huuhtelupumpun tehtävänä on syöttää pelkkää puhdasta ilmaa. Kun mäntä saavuttaa yläkuolokohdan, polttoaineseos puristuu kasaan, kuumenee ja syttyy ja saattaa männän alaspäin suuntautuvaan työtahtinsa liikkeeseen ja kierto alkaa alusta.
  
Alkuun Clerk teki kokeita moottoreilla, jotka olivat perusajatukseltaan Lenoirin moottorin kaltaisia, mutta niissä oli erillinen puristusjärjestelmä ja uudenlainen sytytysjärjestelmä. Yksi tällainen moottori oli näytteillä vuonna 1879. Vei kuitenkin aikaa vuoden 1880 loppupuolelle, ennenkuin Clerk onnistui tekemään nimeään kantavasta kaksitahtimoottorista kaupallisen tuotteen.  
+
Koska Clerkin syklillä toimivat moottorit tarvitsevat tuekseen pumpun tai ahtimen, ne ovat luonnollisempia konfiguraatoita raskaiden dieselmoottoreiden maailmassa. Raskaat valtamerilaivojen, junien, maansiirtokoneiden ja kuorma-autot ovat Clerkin syklillä toimivan kaksitahtimoottorin ominta kenttää. Amerikkalaisen [[General Motors]]in tytäryhtiö [[Detroit Diesel|Detroit Diesel Company]] oli yksi suurimmista kaksitahtisten dieselmoottoreiden valmistajista.
  
Kirjassaan "Gas and Oil Engines" Clerk antaa tunnustustusta aiemmille kaasumoottorien kehittäjille, [[William Barnett]]ille vuoden 1838 ja [[Lemuel Wright]]ille vuoden 1833 patenteistaan.
+
Clerkin moottori ei kokonsa puolesta sovellu pienkonekäyttöön. Nykyään yleisimmin tuntemamme kaksitahtimoottori, jossa ei ole venttiileitä, vaan imu- ja pakoaukot sylinteriseinämissä, kehitti englantilainen insinööri Joseph Day vuonna 1892. Dayn suunnittelema kaksitahtimoottorin kampikammio mahdollisti pienempikokoisten ja rakenteellisesti yksinkertaisten, venttiilittömien kaksitahtimoottorien valmistamisen oikeastaan mihin mittakaavaan tahansa. Nykyisin valmistettavissa kaksitahtisissa dieselmoottoreissa saattaa olla venttiileillä varustettu Clerkin rakenne, venttiilitön Dayn rakenne tai näiden kahden yhdistelmä.  
  
== Clerk-sykli==
+
==Lähteet==
Tutkimustyönsä perusteella Nikolaus Otto tuli vakuuttuneeksi, että hänen suunnittelemallaan moottorilla oli käytännön arvoa ja hän patentoi Otto-syklin vuonna 1877. Clerk seurasi kaksitahtisella moottorillaan Otton vanavedessä ja sai omalle moottorilleen patentin vuonna 1881.
+
http://www.gracesguide.co.uk/Dugald_Clerk<br>
 
+
http://web.archive.org/web/20041215125856/http://the-vu.com/forgotten_hero.htm "Forgotten Hero: The man who invented the two-stroke engine". David Boothroyd, The VU. Archived from the original on December 15, 2004. Retrieved January 19, 2005.
Clerkin sykli toimii seuraavasti: "Moottorissa on kaksi sylinteriä, toinen on pumppu- ja toinen työsylinteri. Pumppusylinterin käyttövoima otetaan samalta kampiakselilta jota työsylinteri käyttää, omalla kammentapillaan, jonka kampikulma on työsylinteriin nähden suorassa kulmassa ja pumppusylinteri on johtava. Ensimmäisen jakson aikana paineen sytyttämä polttoaineseos painaa männän alas. Toisessa vaiheessa pakokaasuja poistetaan sylinteriseinämän pakoaukon kautta. Kun työsylinterin paine on laskenut ympäröivän ilmanpaineen tasalle, imutahdin puuttuessa ei mäntä muodosta sylinteriin alipainetta, joka imisi kaasuseoksen sisään, vaan tarvitaan pumppusylinteri joka avaa paineellaan venttiilin, jonka kautta kaasuseos työnnetään työsylinteriin. Kolmannessa vaiheessa sylinteriin syötetään korkeapaineista polttoaineseosta. Kierros päättyy loppupuristukseen ennen uutta sytytystä.. Tätä kiertoa kutsutaan Clerk-sykliksi.
 
 
 
Clerkin moottorin tärkeimpiä ominaisuuksia oli, että se yhdisti Otto-tyylisen polttoaineseoksen puristuksen kaksitahtimoottoriin ja sai tällä keinolla luotua moottorin, jonka periaatteita hyödynnetään tänäkin päivänä. Clerkin kaksitahtimoottorin periaatetta pystytään hyödyntämään erityisesti hitaasti käyvissä raskaissa kaksitahtidieseleissä, kuten rahtilaivojen ja junien moottorit, koska kaksitahtimoottorin hyötysuhde on vastaavan kokoista nelitahtimoottoria parempi ja rakenne yksinkertaisempi.
 
 
 
Seuraavan suuren läpimurron kaksitahtisten moottorien kehityksessä teki englantilainen insinööri Joseph Day vuonna 1889. Hän kehittti nykyaikaisen kaksitahtimoottorin, jossa on kampikammio, jonne polttoaineseos syötetään. Dayn keksintö mahdollisti venttiilittömän rakenteen, jonka ansiosta kaksitahtisten moottorien kokoa voitiin pienentää ja kierrosnopeutta nostaa.  
 
  
 
[[Luokka:Iso-Britannia|C]]
 
[[Luokka:Iso-Britannia|C]]
 
[[Luokka:Henkilöt|C]]
 
[[Luokka:Henkilöt|C]]

Versio 26. elokuuta 2013 kello 13.57

Clerk dugald.gif
Clerkin kaksitahtimoottorin havainnepiirros

Dugald Clerk (1854, Glasgow – 1932, Ewhurst , Surrey ) oli skotlantilainen insinööri, joka suunnitteli maailman ensimmäisen onnistuneen kaksitahtimoottorin vuonna 1878 ja patentoi sen Englannissa vuonna 1881. Hän oli valmistunut Andersonin yliopistosta Glasgowssa (nyk. University of Strathclyde ) ja Yorkshire Collegesta, Leedsissä (nyk. University of Leeds ).

Clerkin moottori

Ns. Clerkin syklillä toimiva kaksitahtimoottori on hyvin samankaltainen nelitahtisen dieselmoottorin kanssa koska myös Clerkin moottorissa on nokka-akselin ohjaamat imu- ja pakoventtiili. Imuventtiili on tässä tapauksessa hivenen harhaanjohtava nimitys, koska polttoaineseoksen syöttö tapahtuu männän ollessa matkalla ylöspäin. Englanninkielinen nimitys inlet valve on paljon täsmällisempi.

Moottorin ja Clerkin syklin toiminta tapahtuu seuraavanlaisessa järjestyksessä: Työtahdin alakuolokohdassa sekä imu- että pakoventtiilit aukaistaan ja työsylinterin viereen sijoitettu pumppusylinteri työntää ilmaa sisään ja huuhtelee pakokaasut ulos. Koska polttoaineen syöttöä ei kyetty luonnollisestikaan Clerkin versiossa vielä täsmällisesti hallitsemaan, pumpun työntämä ilma oli osin polttoaineseosta, josta osa joutui pakoventtiilin kautta hukkaan. Männän jatkaessa liikettään ylöspäin, pakoventtiili suljetaan ja pumppusylinterin työntämä polttoaineseos puristetaan kasaan. Kun kaksitahtidieselit kehittyivät, tämä oli se vaihe, jolloin polttoaine ruiskutetaan sylinteriin. Ahtimen tai huuhtelupumpun tehtävänä on syöttää pelkkää puhdasta ilmaa. Kun mäntä saavuttaa yläkuolokohdan, polttoaineseos puristuu kasaan, kuumenee ja syttyy ja saattaa männän alaspäin suuntautuvaan työtahtinsa liikkeeseen ja kierto alkaa alusta.

Koska Clerkin syklillä toimivat moottorit tarvitsevat tuekseen pumpun tai ahtimen, ne ovat luonnollisempia konfiguraatoita raskaiden dieselmoottoreiden maailmassa. Raskaat valtamerilaivojen, junien, maansiirtokoneiden ja kuorma-autot ovat Clerkin syklillä toimivan kaksitahtimoottorin ominta kenttää. Amerikkalaisen General Motorsin tytäryhtiö Detroit Diesel Company oli yksi suurimmista kaksitahtisten dieselmoottoreiden valmistajista.

Clerkin moottori ei kokonsa puolesta sovellu pienkonekäyttöön. Nykyään yleisimmin tuntemamme kaksitahtimoottori, jossa ei ole venttiileitä, vaan imu- ja pakoaukot sylinteriseinämissä, kehitti englantilainen insinööri Joseph Day vuonna 1892. Dayn suunnittelema kaksitahtimoottorin kampikammio mahdollisti pienempikokoisten ja rakenteellisesti yksinkertaisten, venttiilittömien kaksitahtimoottorien valmistamisen oikeastaan mihin mittakaavaan tahansa. Nykyisin valmistettavissa kaksitahtisissa dieselmoottoreissa saattaa olla venttiileillä varustettu Clerkin rakenne, venttiilitön Dayn rakenne tai näiden kahden yhdistelmä.

Lähteet

http://www.gracesguide.co.uk/Dugald_Clerk
http://web.archive.org/web/20041215125856/http://the-vu.com/forgotten_hero.htm "Forgotten Hero: The man who invented the two-stroke engine". David Boothroyd, The VU. Archived from the original on December 15, 2004. Retrieved January 19, 2005.