Ero sivun ”Auto Union AG” versioiden välillä
(→Auto Union moottoriurheilussa) |
|||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
==Sodan jälkeen== | ==Sodan jälkeen== | ||
===Itä-Saksa=== | ===Itä-Saksa=== | ||
| − | [[Tiedosto:IFA F9 front.jpg|right|thumb|250px|IFA F9]] | + | [[Tiedosto:IFA F8.jpg|right|thumb|250px|IFA F8]] |
| + | [[Tiedosto:IFA F9 front.jpg|right|thumb|250px|IFA F9 (typ 309/1)]] | ||
| + | [[Tiedosto:1957 Horch Sachsenring P240.jpg|right|thumb|250px|1957 Horch Sachsenring P240]] | ||
Sen jälkeen kun venäläinen sotilashallinto oli lokakuussa 1945 ottanut Auto Union -yhtymän tehtaat hallintaansa, yhtiön kaikki omaisuus ilmoitettiin takavarikoiduksi ja niiden siirto sotakorvauksina Neuvostoliittoon laitettiin käyntiin. Osana Itä-Saksan luomiseen tähtääviä poliittisia kuvioita, myös Saksin vapaavaltion alueella järjestettiin kommunistien masinoima "kansanäänestys", jonka tuloksena kaikki teollisuuslaitokset kansallistettiin. Lyhyen välivaiheen jälkeen heinäkuussa 1946 ajoneuvoteollisuuden päähallinoijaksi perustettiin [[IFA|Industrieverband Fahrzeugbau (IFA)]] -niminen organisaatio. | Sen jälkeen kun venäläinen sotilashallinto oli lokakuussa 1945 ottanut Auto Union -yhtymän tehtaat hallintaansa, yhtiön kaikki omaisuus ilmoitettiin takavarikoiduksi ja niiden siirto sotakorvauksina Neuvostoliittoon laitettiin käyntiin. Osana Itä-Saksan luomiseen tähtääviä poliittisia kuvioita, myös Saksin vapaavaltion alueella järjestettiin kommunistien masinoima "kansanäänestys", jonka tuloksena kaikki teollisuuslaitokset kansallistettiin. Lyhyen välivaiheen jälkeen heinäkuussa 1946 ajoneuvoteollisuuden päähallinoijaksi perustettiin [[IFA|Industrieverband Fahrzeugbau (IFA)]] -niminen organisaatio. | ||
| Rivi 58: | Rivi 60: | ||
[[BMW|Bayerischen Motoren Werken AG:n]] vuonna 1928 omistukseensa hankkima [[Automobilwerk Eisenach]] liitettiin osaksi ''VEB IFA-Kombinat Pkw Karl-Marx-Stadt'' -organisaatiota ja yhtiön nimeksi annettiin ''VEB Automobilwerk Eisenach'' (AWE). Yhtiö valmisti vuoden 1940 DKW F9 -mallin suunnitelmiin perustuvaa [[IFA F9]] -mallia vuodesta 1953 vuoteen 1956 nimellä EMW 309. | [[BMW|Bayerischen Motoren Werken AG:n]] vuonna 1928 omistukseensa hankkima [[Automobilwerk Eisenach]] liitettiin osaksi ''VEB IFA-Kombinat Pkw Karl-Marx-Stadt'' -organisaatiota ja yhtiön nimeksi annettiin ''VEB Automobilwerk Eisenach'' (AWE). Yhtiö valmisti vuoden 1940 DKW F9 -mallin suunnitelmiin perustuvaa [[IFA F9]] -mallia vuodesta 1953 vuoteen 1956 nimellä EMW 309. | ||
| + | |||
| + | Itä-Saksan ajoneuvoteollisuutta hallinnoineen VVB-Automobilbau:n (Vereinigungen Volkseigener Betriebe, Kansan omistamien yhtiöiden liitto) vuonna 1957 tehtyjen pitkäaikaissuunnitelmien mukaan ''VEB Sachsenring'' valmistaisi ''[[Sachsenring P 240]]'' -autoja ja ''AWZ''-yhtiö ''[[Trabant P50]]'' -autoja. VVB-Automobilbaussa kuitenkin tultiin siihen tulokseen, että tuotantotavoitteisiin ja myönnettyihin raaka-aineisiin ja rahoitukseen nähden, yhtiöt eivät kykenisi valmistamaan kahta automallia. Toukokuussa 1958 Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue (SED, Sozialistische Einheitspartei Deutschlands) teki päätöksen yhtiöiden fuusioimisesta. Sachsenring P240 -mallin tuotanto ja kaikki siihen liittyvä kehitystyö lopetettiin vuonna 1959. | ||
| + | |||
| + | Auto Union AG oli suunnitellut tuovansa markkinoille 3=6-moottorilla varustetun [[DKW F9]] -mallin vuonna 1940. Saksan sotatoimien johdosta mallin varsinaista sarjatuotantoa jouduttiin odottamaan vuoteen 1950 saakka, jolloin malli tuli DDR:ssä tuotantoon nimellä [[IFA F9]]. Itä-Saksassa valmistettu malli oli varustettu uudempaa kehitysastetta edustavalla [[Rivi-3|kolmesylinterisellä]] moottorilla, kun taas Saksan liittotasavallan puolella samana vuonna esitelty ja samaan DKW F9 -malliin perustunut [[DKW F89|DKW "Meisterklasse" (F89)]] -malli sai voimanlähteekseen [[DKW F8|F8]]-mallista perityneen [[Rivi-2|kaksisylinterisen]] moottorin. | ||
| + | |||
| + | DKW:n insinöörien kehittämä ja ensi kertaa vuosimallin 1931 [[DKW F1]] -autossa käyttöön ottama kaksisylinterinen, pituussuuntaisesti asennettu kaksitahtimoottori oli käytössä eri [[Trabant]]-malleissa lähestulkoon niiden tuotannon lopettamiseen, vuonna 1990, saakka. Samoin DKW:n ennen II maailmansotaa kehittämä alusta oli käytössä F9-mallia seuranneessa [[Wartburg 311]] -autossa 1960-luvun puoliväliin asti. | ||
Versio 25. marraskuuta 2014 kello 17.11
| Auto Union AG | |
|---|---|
| |
| Yrityksen perustuspaikka | Auto Union AG, Chemnitz kesäkuu 29. 1932 Auto Union GmbH, Ingolstadt, syyskuu 3. 1949 |
| Toiminnassa | 1932 – 1969 |
| Yhtiön kohtalo | Alkuperäinen Auto Union AG poistettu Saksin yritysrekisteristä 1949. Uusi Auto Union GmbH perustettu Baijerin Ingolstadtiin 1949, toimintoja siirretty jo vuodesta 1945-46 lähtien. 10. 3. 1969 Auto Union GmbH, NSU Motorenwerke AG ja Volkswagenwerke AG solmivat sopimuksen jolla Audi ja NSU yhdistettiin Audi NSU Auto Unioniksi. Vuonna 1985 yhtymän nimi muutettiin selkeämmäksi, syntyi Audi AG, Volkswagenin täysin omistama tytäryhtiö. |
| Kokonais valmistusmäärä | |
| Suosituin malli | 1000 |
| Seuraaja | Auto Union GmbH |
Auto Union AG oli ensimmäinen saksalainen autoteollisuuden yhteenliittymä, joka syntyi kun Zschopauer Maschinenfabrik J. S. Rasmussen (DKW), sen zwickaulainen tytäryhtiö Audiwerke AG, zwickaulainen Horchwerke AG ja chemnitzlainen Wanderer-Werke AG:n autoteollisuus muodostivat Auto-Union Sächsischer Motorfahrzeugfabriken AG -nimisen yhtiön, jonka pääkonttori sijaitsi aluksi DKW:n tehtailla Saksin Zschopaussa. Vuonna 1936 yhtiön hallinto muutti Chemnitzin kaupunkiin, jonne se oli sitä perustettaessa kirjattu, sen hankittua omistukseensa ajoneuvovalmistaja Presto-Werke Günther & Co:n toimitilat.
Auto Unionin logossa neljä ympyrää kuvastaa neljää yhteenlittynyttä automerkkiä, jotka kuitenkin toimivat omina, itsenäisinä yhtiöinään. Vuosien 1934 ja 1939 välisenä aikana Horchwerke AG kehitti ja valmisti GP-kilpa-autoja, jotka kantoivat nimeä "Auto Union". Muutoin yhtiön nimeä ei käytetty autojen tuotemerkkinä, lukuunottamatta vuonna 1958 markkinoille tuotua Auto Union 1000 -mallia.
Ennen toista maailmansotaa Auto Union -yhtymä oli Saksan toiseksi suurin ajoneuvojen valmistaja, Adam Opel AG:n jälkeen.
Sisällysluettelo
Historia
Auto Unionin synty
Zschopauer Motorenwerke J. S. Rasmussen AG oli vuonna 1928 65 000:n yksikön vuosituotannollaan maailman suurin moottoripyörien valmistaja. Samana vuonna yhtiön pääomistaja Jørgen Skafte Rasmussen neuvotteli juuri perustetusta Saksin valtionpankista (Sächsische Staatsbank) itselleen rahoituksen, zwickaulaisen Audiwerke AG:n osake-enemmistön ostamista varten. 1930-luvun alussa maailmantalouden lama ajoi myös Rasmussenin konsernin taloudelliseen ahdinkoon ja Saksin valtionpankki, joka vuodesta 1929 lähtien oli omistanut 25 prosentin osuuden Zschopauer Motorenwerke AG:sta, epäsi Rasmussenin yhtiöiltä lisärahoituksen mahdollisuuden. Rasmussen ja pankin emoyhtiön hallitukseen nimittämä Richard Bruhn kehittivät suunnitelman, jossa Zschopauer Motorenwerke, sen tytäryhtiö Audi ja tuolloin ajelehtimistilassa ollut Horchwerke AG liitettäisiin yhteen. Samaan kompukseen oli mahdollista liittää vielä Wanderer-Werke, vuokraamalla yhtiön Siegmarissa, Chemnitzin liepeillä, sijaitseva autotehdas kymmenen vuoden sopimuksella. Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta Hanomag- ja Brennabor-merkkien littämisestä samaan yhtymään, mutta nämä hankkeet eivät edenneet pidemmälle. Hanomag päätyi lopulta Daimler-Benzin haltuun, kuten Auto Unionkin joksikin aikaa, kunnes Volkswagen hankki sen itselleen.
1934 Audi Front UW220
1938 DKW F5
1938 Horch 853 sport cabriolet
1936 Wanderer W25K
Auto Union moottoriurheilussa
Pääartikkeli: Auto Union GP-autot
Vuodesta 1934 vuoden 1937 loppuun Horch-tehtaiden Auto-Union kilpaosaston johdossa oli böömiläissyntyinen Ferdinand Porsche. Vuodesta 1938 eteenpäin, aina II maailmansodan puhkeamiseen asti, kilpailutoiminnasta vastaavan osaston johtajana oli itävaltalainen insinööri Robert Eberan von Eberhorst. Keskimoottoristen "Hopeanuolien" kultakaudella, vuosina 1934 – 1939 Auto Union oli käytännössä ainoa auto, joka antoi Mercedes-Benzin GP-autoille todellisen vastuksen. Auto Unionilla ajaneita aikauden nimekkäitä kuljettajia olivat: Bernd Rosemeyer, Hans Stuck, Ernst von Delius, Rudolf Hasse, Hermann Paul Müller sekä Tazio Nuvolari. Vuonna 1936 Bernd Rosemeyer voitti Auto Unionilla GP-autoilun Euroopanmestaruussarjan.
V16-moottorilla varustettu Auto-Union Typ A oli ensimmäinen keskimoottoriseksi suunniteltu kilpa-auto. Konsepti otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1934 ja se on käytössä kaikissa tämän päivän autourheilun huippuluokissa. Benz Tropfenwagen oli jo 1920-luvulla keskimoottorinen kilpa-auto, mutta perustui Rumpler Tropfenwageniin. Vuosina 1934 – 1939 suunnitellut Auto Union GP-mallit A – D olivat huomattavasti aikaansa edellä. Samalla ne olivat sen aikakuden renkailla ja jarruilla todella vaativia ajettavia.
Toinen maailmansota
Vuonna 1935 Auto Union perusti luoteis-Saksissa sijaitsevaan Tauchan kaupunkiin yhtiön nimeltä Mitteldeutsche Motorenwerke. Tehdas valmisti lisensillä Junkers-lentokonemoottoreita sekä, vuoden 1944 helmikuusta vuoden 1945 maaliskuuhun, maailman ensimmäistä sarjatuotantoista suihkumoottoria, Junkers Jumo 004:ää.
Auto Union-Horch valmisti Sd-Kfz 222 -panssariautojen alustoja. 3,8-litraisella 90-hevosvoimaisella Horch bensiini-V8 -moottorilla varustettuna se kykeni saavuttamaan maantiellä 80 km/h nopeuden. Lisäksi Horch-tehtaiden tuotantoon kuului puolitelavaunu Sd.Kfz. 11 sekä nelivetoiset Einheits-PKW der Wehrmacht eli Wehrmachtin ajoneuvokaluston yhtenäistämisohjelman mukaiset autot Horch 901 ja typ 801.
Vuoden 1944 alusta lähtien Auto Unionin laitokset Saksin alueella joutuivat jatkuvien pommitusten kohteeksi ja kärsivät tuntuvia vahinkoja. Yhdysvaltain sotavoimat miehittivät Zwickaun huhtikuussa 1945, mutta luovuttivat kaupungin venäläisten puna-armeijalle kesäkuun viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen kaikki Auto Unionin laitokset olivat venäläisten hallinnassa.
Sodan jälkeen
Itä-Saksa
Sen jälkeen kun venäläinen sotilashallinto oli lokakuussa 1945 ottanut Auto Union -yhtymän tehtaat hallintaansa, yhtiön kaikki omaisuus ilmoitettiin takavarikoiduksi ja niiden siirto sotakorvauksina Neuvostoliittoon laitettiin käyntiin. Osana Itä-Saksan luomiseen tähtääviä poliittisia kuvioita, myös Saksin vapaavaltion alueella järjestettiin kommunistien masinoima "kansanäänestys", jonka tuloksena kaikki teollisuuslaitokset kansallistettiin. Lyhyen välivaiheen jälkeen heinäkuussa 1946 ajoneuvoteollisuuden päähallinoijaksi perustettiin Industrieverband Fahrzeugbau (IFA) -niminen organisaatio.
Vuonna 1948 Auto Union -yhtymän henkilöautojen valmistus keskitettiin VEB IFA-Kombinat Pkw Karl-Marx-Stadt -nimisen organisaation alle. (yhtiömuoto VEB = Volkseigener Betrieb, kansan omistama). Elokuussa 1948 Auto Union AG lakkasi juridisena yhtiönä olemasta ja samalla sen tuotemerkit vapautuivat. Tuotemerkkien käyttöoikeudesta kiisteltiin vielä tulevina vuosina, mutta käytännössä tämä avasi mahdollisuuden baijerilaisen Auto Union GmbH:n perustamiselle.
Alkuperäisen, itään jääneen Auto Union AG:n laitosten kohtalot:
- Audiwerke AG:sta tuli VEB Kraftfahrzeugwerk Audi Zwickau, myöhemmin VEB Automobilwerk Zwickau (AWZ). Yhtiön valmistamia autoja olivat IFA F8, IFA F9 ja AWZ P70.
- DKW-moottoripyörätehtaan koneet oli siirretty Neuvostoliittoon, Udmurtian Iževskiin, joten tehdas jouduttiin kalustamaan uudestaan. Tehdas oli kaksipyöräisten kulkuneuvojen valmistuksesta vastaavan VEB IFA-Kombinat für Zweiradfahrzeugen alaisuudessa ja se valmisti vuodesta 1952 lähtien VEB Motorradwerk Zschopau (MZ) -moottoripyöriä.
- Horcwerke AG:sta tuli VEB Horch Kraftfahrzeug- und Motorenwerke Zwickau, vuonna 1957 yhtiön nimeksi muutettiin VEB Sachsenring Kraftfahrzeug- und Motorenwerke Zwickau. Vuonna 1958 yhtiö fuusioidaan VEB Automobilwerk Zwickau (AWZ):n kanssa ja niistä muodostetaan VEB Sachsenring Automobilwerke Zwickau -niminen yhtiö, jonka tärkeimmäksi tuotteeksi nousee Trabant-henkilöauto.
- Wanderer-Werken Siegmarin autotehtaasta tuli työstökoneita valmistanut VEB Werkzeugmaschinenbau Chemnitz.
- J.S. Rasmussenin DKW-yhtiöihin kuulunut Metallwerke Frankenberg, joka valmisti kevyitä, tavarankuljetukseen soveltuvia kolmipyöriä nimeltään Framo, muuttuu muutaman välivaiheen kautta pakettiautoja vamistavaksi yhtiöksi nimeltä VEB Barkas-Werke Karl-Marx-Stadt, jonka tärkein tuote on Barkas-pakettiauto..
Bayerischen Motoren Werken AG:n vuonna 1928 omistukseensa hankkima Automobilwerk Eisenach liitettiin osaksi VEB IFA-Kombinat Pkw Karl-Marx-Stadt -organisaatiota ja yhtiön nimeksi annettiin VEB Automobilwerk Eisenach (AWE). Yhtiö valmisti vuoden 1940 DKW F9 -mallin suunnitelmiin perustuvaa IFA F9 -mallia vuodesta 1953 vuoteen 1956 nimellä EMW 309.
Itä-Saksan ajoneuvoteollisuutta hallinnoineen VVB-Automobilbau:n (Vereinigungen Volkseigener Betriebe, Kansan omistamien yhtiöiden liitto) vuonna 1957 tehtyjen pitkäaikaissuunnitelmien mukaan VEB Sachsenring valmistaisi Sachsenring P 240 -autoja ja AWZ-yhtiö Trabant P50 -autoja. VVB-Automobilbaussa kuitenkin tultiin siihen tulokseen, että tuotantotavoitteisiin ja myönnettyihin raaka-aineisiin ja rahoitukseen nähden, yhtiöt eivät kykenisi valmistamaan kahta automallia. Toukokuussa 1958 Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue (SED, Sozialistische Einheitspartei Deutschlands) teki päätöksen yhtiöiden fuusioimisesta. Sachsenring P240 -mallin tuotanto ja kaikki siihen liittyvä kehitystyö lopetettiin vuonna 1959.
Auto Union AG oli suunnitellut tuovansa markkinoille 3=6-moottorilla varustetun DKW F9 -mallin vuonna 1940. Saksan sotatoimien johdosta mallin varsinaista sarjatuotantoa jouduttiin odottamaan vuoteen 1950 saakka, jolloin malli tuli DDR:ssä tuotantoon nimellä IFA F9. Itä-Saksassa valmistettu malli oli varustettu uudempaa kehitysastetta edustavalla kolmesylinterisellä moottorilla, kun taas Saksan liittotasavallan puolella samana vuonna esitelty ja samaan DKW F9 -malliin perustunut DKW "Meisterklasse" (F89) -malli sai voimanlähteekseen F8-mallista perityneen kaksisylinterisen moottorin.
DKW:n insinöörien kehittämä ja ensi kertaa vuosimallin 1931 DKW F1 -autossa käyttöön ottama kaksisylinterinen, pituussuuntaisesti asennettu kaksitahtimoottori oli käytössä eri Trabant-malleissa lähestulkoon niiden tuotannon lopettamiseen, vuonna 1990, saakka. Samoin DKW:n ennen II maailmansotaa kehittämä alusta oli käytössä F9-mallia seuranneessa Wartburg 311 -autossa 1960-luvun puoliväliin asti.
Henkilöautoja
Auto Union 1000 oli merkin ainoa tuotantomalli, jota tehtiin DKW 3=6 -mallin ja F102:n välissä 981 cm3 2-tahtisella rivi-3-moottorilla vuosina 1958 – 1963.
