Ero sivun ”Leyland National” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {|align=left border=1 cellpadding=4 cellspacing=0 style="float:right; margin-left: 0.5em; margin-bottom: 0.5em; background: #ffffff; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: col...) |
|||
| Rivi 40: | Rivi 40: | ||
Vuonna 1979 esiteltiin '''National 2''', joka erosi edeltäjästään etenkin moottorivalikoimansa ja etuosaan sijoitetun jäähdytinkennonsa osalta.<ref>[http://archive.commercialmotor.com/article/20th-april-1979/17/ribble-to-try-new-national Ribble to try new National - Commercial Motor, 20. huhtikuuta 1979]</ref> | Vuonna 1979 esiteltiin '''National 2''', joka erosi edeltäjästään etenkin moottorivalikoimansa ja etuosaan sijoitetun jäähdytinkennonsa osalta.<ref>[http://archive.commercialmotor.com/article/20th-april-1979/17/ribble-to-try-new-national Ribble to try new National - Commercial Motor, 20. huhtikuuta 1979]</ref> | ||
| + | |||
| + | Leyland Nationalin keulan ilme on italialaisen [[Michelotti]]n käsialaa. | ||
| + | |||
| + | <gallery widths=200> | ||
| + | Tiedosto:Leyland National (John Fishwick & Sons).jpg|Leyland National, 1 oviaukko | ||
| + | Tiedosto:Leyland National (SELNEC).jpg|Leyland National, 2 oviaukkoa | ||
| + | Tiedosto:Leyland National (Westnederland).jpg|Leyland National hollantilaisen Westnederland-yhtiön väreissä. Huomaa Alankomaiden asetusten mukainen tuulilasi. | ||
| + | Tiedosto:Leyland National 2 (Cheltenham & District).jpg|Leyland National 2 | ||
| + | </gallery> | ||
| + | |||
| + | == Moottorit == | ||
| + | Leyland National Mark I:n voimanlähteenä toimi kuusisylinterinen, 8,3-litrainen, turboahdettu ''Leyland 510'' -dieselmoottori. Pystysylinterisen rivikuutosen rakenne oli valtavirrasta poikkeava, koska siinä ei ollut erilllisiä sylinterikansia, vaan lohko ja kannet olivat samaa valua. Tämä tarkoitti, että mikäli moottorissa ilmeni tarvetta venttiilien vaihtamiselle tai [[Läppäys|läppäykselle]], tätä varten kiertokanki mäntineen oli purettava pois tieltä. Moottori hankki maineen janoisena ja raskaasti savuttavana yksikkönä, etenkin jos sen huoltoja ei tehty tiukkoja säätöarvoja noudattaen.<ref>[http://www.aronline.co.uk/blogs/commercials/essays-the-500-series-diesel-leyland-loses-its-head/ The 500-Series - Leyland loses its head! - AROnline]</ref> | ||
| + | |||
| + | Jotkin operaattorit Britanniassa kokeilivat Leyland Nationalin varustamista jollain muulla, esim. [[DAF]]:in tai [[Volvo Group|Volvon]] dieselmoottorilla, päästäkseen eroon vaikeasti huollettavasta ja teknisesti epäluotettavasta Leyland 510-moottorista. | ||
| + | |||
| + | Budjettiversio ''10351B/1R'':n moottorin tehon pudottaminen ratkaisi osittain myös savutusongelman, jonka yksi syy oli polttoaineen liiallinen syöttö. | ||
| + | |||
| + | Syy ''Leyland 510'' -moottorin kehittämiselle oli aiemman ''Leyland 680'' -moottorin kannentiivisteongelmat, jotka johtuivat moottorin riittämättömästä jäähdytyksestä. National 2 -mallissa jäähdytinkenno tuotiin bussin keulalle ja sen voimanlähteenä toimi aluksi ''680-'', myöhemmin ''Leyland L11'' -moottori, joka oli jatkokehitetty 680:sta. 510-moottoria ei enää tarjottu. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1981 operaattori ''Eastern Counties'' asensi kokeilumielessä National 2:n voimanlähteeksi [[L. Gardner and Sons|Gardner]] 6HLXB -dieselmoottorin, joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja poiki pian vastaavia muutoksia muidenkin operattoreiden toimesta. Vuodesta 1982 lähtien Leyland tarjosi National 2 -bussien voimanlähteeksi myös Gardnerin moottoria, aluksi versiota 6HLXB ja myöhemmin 6HLXCT. | ||
| + | |||
| + | Leylandin tanskalainen tytäryhtiö [[Leyland-DAB]] valmisti vuonna 1980 joitain [[Linja-auto#Sanastoa|mahuri]]-mallisia nivelbusseja, joissa käytettiin Leyland Nationalin koreja. | ||
| + | |||
| + | Ongelmistaan huolimatta Leyland National oli Britanniassa varsin suosittu ja sitä valmistettiin noin 7000 kappaletta. | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
| Rivi 47: | Rivi 71: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
<references/> | <references/> | ||
| + | |||
| + | {{Leyland}} | ||
[[Luokka:Leyland]] | [[Luokka:Leyland]] | ||
Versio 20. helmikuuta 2017 kello 22.29
| Leyland National | |
|---|---|
| Valmistaja ja valmistusmaa | British Leyland |
| Valmistusaika | 1972 – 1985 |
| Luokka | Linja-auto |
| Oviaukot | 1, 2 tai 3 |
| Lattia | Puolimatala |
| Kori | Itsekantava |
| Pituudet | 10,3 m, 10,6 m, 10,9 m, 11,3 m, 11,6 m |
| Moottori | Leyland 510 Leyland 0.680 Leyland TL11 Gardner 6HLXB Gardner 6HLXCT |
| Vaihteisto | Leyland Voith 851 |
| Edeltäjä | AEC Swift Bristol RE Daimler Fleetline Daimler Roadliner Leyland Panther |
| Seuraaja | Leyland Lynx |
Leyland National oli brittiläinen, vuosien 1972 ja 1985 välisenä aikana valmistettu yksikerrosbussi. Mallin suunnittelusta vastasivat bussioperaattori National Bus Company sekä British Leyland. Niiden valmistus tapahtui luoteis-Englannin Cumbriassa sijaitsevassa Workingtonin kaupungissa, jonne oli tarkoitusta varten pystytetty oma tehdas.[1]
Nationalilla korvattiin kaikki British Leylandin aiemmat yksikerrosbussit, joita olivat AEC Swift, Bristol RE, yksikerroksinen Daimler Fleetline, Daimler Roadliner ja Leyland Panther.
Sisällysluettelo
Yleistä
Takamoottorinen, itsekantavalla korilla toteutettu Leyland National, valmistettiin modulaarisella konstruktiolla. Kaikki korin komponentit suunniteltiin helppoa valmistusta ja uusimista silmälläpitäen. Vuoteen 1978 asti auton katolla, korin takaosassa, oli kupu, jonka alla sijaitsi matkustamon lämmityslaitteen puhallin ja kenno. Lämmityslaite puhalsi ilman matkustamoon katon kanaaleja myöden. Kupua lyhennettiin vuonna 1976, kun lämmityslaitteiston kenno siirrettiin korin etuosaan alas.
Koska korin kaikki komponentit olivat keskenään vaihtokelpoisia, niiden uusiminen oli nopeaa ja helppoa. Esim. London Transport muutti useita kahdella oviaukolla ostamiaan busseja yksiaukkoisiksi.
Vuonna 1978 Leyland toi markkinoille budjettiversion 10351B/1R. Sen varustus oli riisuttu minimiin ja mm. katolla sijainnut lämmityslaite oli korvattu joidenkin istuimien alle sijoitetuilla puhallinkennoilla. Koska versio oli hinnaltaan edullinen, se sai Britanniassa operaattoreiden keskuudessa hyvän suosion.
Vuonna 1979 esiteltiin National 2, joka erosi edeltäjästään etenkin moottorivalikoimansa ja etuosaan sijoitetun jäähdytinkennonsa osalta.[2]
Leyland Nationalin keulan ilme on italialaisen Michelottin käsialaa.
Moottorit
Leyland National Mark I:n voimanlähteenä toimi kuusisylinterinen, 8,3-litrainen, turboahdettu Leyland 510 -dieselmoottori. Pystysylinterisen rivikuutosen rakenne oli valtavirrasta poikkeava, koska siinä ei ollut erilllisiä sylinterikansia, vaan lohko ja kannet olivat samaa valua. Tämä tarkoitti, että mikäli moottorissa ilmeni tarvetta venttiilien vaihtamiselle tai läppäykselle, tätä varten kiertokanki mäntineen oli purettava pois tieltä. Moottori hankki maineen janoisena ja raskaasti savuttavana yksikkönä, etenkin jos sen huoltoja ei tehty tiukkoja säätöarvoja noudattaen.[3]
Jotkin operaattorit Britanniassa kokeilivat Leyland Nationalin varustamista jollain muulla, esim. DAF:in tai Volvon dieselmoottorilla, päästäkseen eroon vaikeasti huollettavasta ja teknisesti epäluotettavasta Leyland 510-moottorista.
Budjettiversio 10351B/1R:n moottorin tehon pudottaminen ratkaisi osittain myös savutusongelman, jonka yksi syy oli polttoaineen liiallinen syöttö.
Syy Leyland 510 -moottorin kehittämiselle oli aiemman Leyland 680 -moottorin kannentiivisteongelmat, jotka johtuivat moottorin riittämättömästä jäähdytyksestä. National 2 -mallissa jäähdytinkenno tuotiin bussin keulalle ja sen voimanlähteenä toimi aluksi 680-, myöhemmin Leyland L11 -moottori, joka oli jatkokehitetty 680:sta. 510-moottoria ei enää tarjottu.
Vuonna 1981 operaattori Eastern Counties asensi kokeilumielessä National 2:n voimanlähteeksi Gardner 6HLXB -dieselmoottorin, joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja poiki pian vastaavia muutoksia muidenkin operattoreiden toimesta. Vuodesta 1982 lähtien Leyland tarjosi National 2 -bussien voimanlähteeksi myös Gardnerin moottoria, aluksi versiota 6HLXB ja myöhemmin 6HLXCT.
Leylandin tanskalainen tytäryhtiö Leyland-DAB valmisti vuonna 1980 joitain mahuri-mallisia nivelbusseja, joissa käytettiin Leyland Nationalin koreja.
Ongelmistaan huolimatta Leyland National oli Britanniassa varsin suosittu ja sitä valmistettiin noin 7000 kappaletta.
Aiheesta muualla
Lähteet
|
Henkilöautot: Eight | Maxi | P76 | Princess Paketti- ja kuorma-autot: Steam Van | Beaver | Steer | Comet | Bison | Hippo | Terrier | Mastiff | Boxer | Clydesdale | Reiver | Retriever | Super Comet | Octupus | Firemaster | Leyland 15/20 | Leyland 2-Tonner | EA | Leyland WF | Buffalo | Super Buffalo | FG | FM | Marathon | Sherpa | Super-G | Roadtrain | Constructor | Cruiser | Freighter | Landmaster | Roadrunner Bussit (yksikerros): Tiger (TS/TF/PS) | Comet | MCW Olympic | Royal Tiger (PSU 1) | Royal Tiger Worldmaster | Tiger Cub | Royal Tiger Cub | MCW Olympian | Leopard | Leveret | Lioness | Lion PSC | Lion LT | Tigress | Cub K | Cub CR | Cheetah | Gnu | Panther Cub | Panther | National | Lion PSR1 | Tiger (B43) | Cub CU | Lion B21 | Royal Tiger (B50) | Lynx | Swift Bussit (kaksikerros): Leviathan | Titan (TD/PD) | Lowlander | Atlantean | Fleetline | Titan (B15) | Victory Mk 2 | Olympian | Lion Nivelbussit: Leyland-DAB | |||||||||