Ero sivun ”Luistiventtiili” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: right|thumb|250px|Knight-luistiventtiilikoneiston kuvaus (Autocar Handbook 1935) '''Luistiventtiili'''...) |
(→Knight) |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
{{Pääartikkeli|Knight-moottori}} | {{Pääartikkeli|Knight-moottori}} | ||
| − | Ensimmäisen menestyksekkään luistiventtiilin patentoi amerikkalainen ''Charles Yale Knight'', joka käytti rakenteessaan kahta sisäkkäin liukuvaa holkkia. Sitä käyttivät monet 1900-luvun alun korkeatasoiset automerkit kuten [[Willys|Willys-Overland]], [[Daimler Company|Daimler]], [[Daimler-Motoren-Gesellschaft|Mercedes]], [[Minerva]], [[Panhard]], [[Peugeot]] ja [[ | + | Ensimmäisen menestyksekkään luistiventtiilin patentoi amerikkalainen ''Charles Yale Knight'', joka käytti rakenteessaan kahta sisäkkäin liukuvaa holkkia. Sitä käyttivät monet 1900-luvun alun korkeatasoiset automerkit kuten [[Willys|Willys-Overland]], [[Daimler Company|Daimler]], [[Daimler-Motoren-Gesellschaft|Mercedes]], [[Minerva]], [[Panhard]], [[Peugeot]] ja [[Voisin|Voisin]]. Jotkin ajoneuvovalmistajat saattoivat käyttää autoissaan edellä mainittujen valmistajien moottoreita. Moottorin runsas öljynkulutus painoi vaakakupissa vähemmän kuin luistiventtiilisen moottorin tarjoama hiljainen käynti ja vähäinen huollon tarve. 1900-luvun alun lautasventtiilit vaativat karstan poiston kohtalaisen pienten käyttötuntimäärien jälkeen.<ref>[https://books.google.fi/books?id=aDmNAgAAQBAJ&pg=PA251&lpg=PA251&dq=Knight+engine+oil+consumption&source=bl&ots=kGEI3H6-L_&sig=KnnBpp3iITGTR0557mVH0wDvLCI&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjC8uXewO_SAhWidpoKHUpnDIAQ6AEIUjAG#v=onepage&q=Knight%20engine%20oil%20consumption&f=false Albert Mroz, American Cars, Trucks and Motorcycles of World War I: Illustrated Histories of 225 Manufacturers, McFarland, 2010, ISBN 9780786457250]</ref> |
=== Burt-McCollum === | === Burt-McCollum === | ||
Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2022 kello 13.12
.jpg)
Luistiventtiili on eräs mäntämoottorien kaasunvaihdossa käytössä ollut rakenne. Luistiventtiili oli käytössä maa-, vesi- ja ilmakulkuneuvojen polttomoottoreissa 1900-luvun alusta aina 40-luvun lopulle.
Suomen kielen tekniikan sanaston "luistimoottori" tulee saksan kielen sanasta "Schiebermotor" (der Schieber = luisti), englannissa terminä on "sleeve valve" (sleeve = holkki)
Sisällysluettelo
Kuvaus[muokkaa]
Luistiventtiilin muodostaa yksi tai kaksi lieriötä. Se on sovitettu polttomoottorin palotilassa männän ja sylinteriseinämän väliin, jossa se liikkuu liukumalla ja / tai kiertymällä. Luistiventtiilin seinämän aukot kohdistuvat sylinterilohkon imu- ja pakokanavien kanssa moottorin kiertovaiheen mukaisesti.
Tyypit[muokkaa]
Knight[muokkaa]
Pääartikkeli: Knight-moottori
Ensimmäisen menestyksekkään luistiventtiilin patentoi amerikkalainen Charles Yale Knight, joka käytti rakenteessaan kahta sisäkkäin liukuvaa holkkia. Sitä käyttivät monet 1900-luvun alun korkeatasoiset automerkit kuten Willys-Overland, Daimler, Mercedes, Minerva, Panhard, Peugeot ja Voisin. Jotkin ajoneuvovalmistajat saattoivat käyttää autoissaan edellä mainittujen valmistajien moottoreita. Moottorin runsas öljynkulutus painoi vaakakupissa vähemmän kuin luistiventtiilisen moottorin tarjoama hiljainen käynti ja vähäinen huollon tarve. 1900-luvun alun lautasventtiilit vaativat karstan poiston kohtalaisen pienten käyttötuntimäärien jälkeen.[1]
Burt-McCollum[muokkaa]
.jpg)
Burt-McCollum-luistiventtiili on nimetty kahden suunnittelijansa nimien mukaan. Skottilaisen ajoneuvovalmistaja Argyll Ltd:n insinööreinä työskennelleet miehet patentoivat luistiventtiilikoneistonsa vain viikkojen sisällä toisistaan. Burtin järjestelmä oli tyypiltään avoin holkki, jonka käyttömekaniikka oli kampiakselin puolella moottoria. McCollumin suunnitelmassa holkki sijaitsi sylinterin yläosassa sekä kannessa. Tuotantomallissa yhdistyivät Burtin käyttömekaniikka ja McCollumin järjestelmän imu- ja pakoaukkojen muoto, jolla vaikutettiin moottorin hengityksen ominaisuuksiin. Burt-McCollum-järjestelmässä holkkia kierretään sylinteriputken sisällä, jolloin imu- ja pakoaukot avautuvat ja sulkeutuvat oika-aikaisesti. Burt-McCollum-järjestelmää käytti mm. lentokoneiden moottoreita valmistanut Bristol Engine Company. Sen etuina Knightiin verrattuna on sen yksinkertaisempi ja varmatoimisempi rakenne sekä pienempi öljyn kulutus.[2]
