Ero sivun ”Moottorin rakentaminen” versioiden välillä
(moottoritynkä) |
|||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
*[[Viritys]] | *[[Viritys]] | ||
| − | {{ | + | {{Tynkä/Moottori}} |
[[Luokka:Moottorin rakentaminen]] | [[Luokka:Moottorin rakentaminen]] | ||
Versio 8. lokakuuta 2008 kello 17.56
Moottorin rakentamisella tarkoitetaan moottorin muuttamista siten, että se täyttää paremmin käyttäjänsä toiveet. Moottoria muutettaessa on ensiksi syytä miettiä millaisen moottorin autoonsa haluaa ja mitä siitä on valmis maksamaan. Ensimmäinen järkevä toimenpide moottorin virittämistä suunniteltaessa on huoltaa moottori ensin perusteellisesti. Jos ei tyydytä moottorin vaihtoon vaan alkuperäiseen moottoriin tehdään muutoksia on hyödyllistä mitata vakiokoneen teho vertailukohdaksi. Seuraavaksi on syytä perehtyä virittämiseen laajasti yleisellä tasolla ja kysellä kokemuksia muilta samanlaista konetta virittäneiltä. Virittämisestä on paljon hyviä kirjoja, joista saa pätevät yleistiedot. Tiettyä merkkiä ja mallia koskevaa tietoa löytää hyvin keskustelufoorumeilta. Kontaktit kokeneisiin virittäjiin ovat myös kullan arvoisia ja koneistamoilla, sekä muilla alan liikkeillä voi olla tarjolla asiantuntemuksella tehtäviä toimenpiteitä.
Varsinaiset viritystoimet kannattaa aloittaa tekemällä pieniä, halpoja ja helppoja muutoksia. Näitä ovat imu- ja pakoputkistojen ja -sarjojen parannukset, sekä imu- ja pakosarjojen kohdistaminen sylinterinkanteen. Jo näillä muutoksilla saadaan usein aikaan selvä parannus moottorin tehoon, sekä vääntöön. Ennen kaikkea nämä muutokset eivät järkevästi tehtyinä huononna moottorin ominaisuuksia millään kierrosalueella ja yleensä pienentävät polttoaineen kulutusta.
Sisällysluettelo
Imuputkisto
Imu- ja pakoputkistojen muutokset ovat yleensä kohtalaisen helppoja ja riskittömiä virityskeinoja. Helppouden edellytyksenä kuitenkin on, että alkuperäinen toteutus ei ole erityisen hyvätasoinen. Imuputkiston ilmanoton voi siirtää paikkaan, jossa on aina tarjolla viileää ilmaa. Putkiston virtausominaisuuksia voi parantaa tai ilmansuodattimen vaihtaa paremmin virtaavaan. Usein suihkutusmoottorin kaasuläppäkotelo voi olla alimitoittu, missä tapauksessa se kannattaa vaihtaa suurempaan. Kaasutinmoottorin kaasuttimen vaihtamisella saavutetaan usein merkittäviä hyötyjä, virtauksen, säädettävyyden ja seoksen laadun paranemisen myötä. Joissakin tapauksissa voidaan saavuttaa etua imusarjan pituuden muuttamisella. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi asentamalla sopiva laippa imusarjan ja sylinterinkannen väliin. Kokonaan uuden imusarjan asentaminen on myös mahdollista.
Pakoputkisto
Pakoputkiston pahimmat tulpat löytyvät usein katalysaattorista ja äänenvaimentimista, mitkä voi muokata paremminvirtaaviksi tai vaihtaa kokonaan uusiin. Äärimmäisissä tapauksissa pakoputkistossa voi olla jopa kuristuslevyjä, jotka on syytä poistaa virityksen yhteydessä ensitilassa. Joskus pakoputken sisähalkaisija voi olla liian pieni mikä aiheuttaa pakoputken uusimistarpeen.
Sylinterinkansi
Sylinterinkannen muutoksia ovat imu- ja pakokanavien muutokset, palotilan muutokset, sekä venttiilien ja seetien muutokset. Laajamittaiseen kanavien suurentamiseen ei yleensä kannata ryhtyä, jos venttiileitä ei vastaavasti suurenneta. Useimmiten eniten hyötyä on saavutettavissa keskittymällä kyseisen moottorin pullonkauloihin, jotka löytyvät useimmiten imu- ja pakosarjojen sekä sylinterinkannen liittymäkohdista, venttiileistä, venttiiliohjaimista sekä seeteistä ja niiden läheisestä kanavan osasta.
Kampikoneisto
Kampikoneiston muutokset ovat moottoria viritettäessä ylensä tarpeen vain, jos rakennetaan korkealle kiertävää konetta. Ehjät ja kulumattomat alkuperäiset osat ovat usein kestävyydeltään riittäviä, vaikka moottorista saatava teho kolminkertaistuisi, jos käyntinopeudet eivät nouse merkittävästi. Kiilloittaminen, lasikuulapuhaltaminen ja muut vastaavat keinot saattavat joskus parantaa koneiston osien kestävyyttä, vaikka ne ovat käytettyyn aikaan nähden useimmiten hyödyttömiä toimenpiteitä. Kiertokankien ja mäntien keventäminen kannattaa, koska niitä keventämällä voidaan vähentää kiertokankiin ja moottorin kampikoneiston laakereihin kohdistuvia rasituksia. Kampiakselia ei yleensä kannata keventää, koska se jouduttaisiin tasapainottamaan, eikä sen keventäminen vaikuta kestävyyteen positiivisesti. Ainoa saavutettava hyöty on moottorin parempi kierrosherkkyys mikä saavutetaan paljon vähemmällä vaivalla vauhtipyörää keventämällä.
Venttiilikoneisto
Ventiilikoneiston osia voi keventää tai koneistoon voi asentaa erilaisen nokka-akselin, keinuvivut, venttilinjouset tai venttiilit. Muut kuin nokka-akselin muutokset ovat yleensä tarpeettomia, jos ei haeta äärimmäistä suorituskykyä. Nokka-akselia muuttamalla voidaan vaikuttaa venttiilien aukioloaikoihin, avautumis- ja sulkeutumisnopeuksiin ja venttiilinnousuun. Nämä vaikuttavat venttiilikoneiston osien kulumiseen, sekä moottorin tehoon ja vääntöön eri kierrosalueilla. Yleensä yläkierroksille tehoa lisäävät nokka-akselin muutokset syövät tehoa alakierroksilta ja alakierrosten vääntöä parantavat muutokset leikkaavat huipputehoa.
Ahtaminen
Suuri moottoritehon lisäys on saavutettavissa ahtamalla moottoriin ilmaa. Ahtamisen voi toteuttaa pakokaasuahtimilla tai mekaanisilla ahtimilla. Jos moottorissa on jo ahdin ahtopainetta voi muuttaa tai moottoriin voi lisätä ahtoilmanjäähdyttimen. Autoon voi myös asentaa erilaisen ahtimen, joka muuttaa moottorin toimintaa haluttuun suuntaan.
Polttoaineen syöttö
Virityksen yhteydessä joudutaan usein muuttamaan säätöjä tai vaihtamaan osia polttoainelaitteistoihin. Autoon voi joutua vaihtamaan polttoainepumpun, ruiskutussuuttimet ja joskus myös polttoaineputkiston. Moottoriohjausyksikön tai kaasuttimen uudelleen säätäminen lisäsuuttimien lisääminen on useimmiten välttämätöntä.
Sytytysjärjestelmä
Sytytysjärjestelmän on kyettävä antamaan riittävä kipinä oikeaan aikaan. Viritettyjä moottoreita käytetään usein vakioita korkeammilla kierroksilla, mikä asettaa omat vaatimuksensa sytytysjärjestelmälle. Moottoria viritettäessä sytytysennakon pitäisi olla hyvin säädettävissä.
Katso myös
| Tämä moottoriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa AutoWikiä laajentamalla artikkelia. |