|
|
| Rivi 4: |
Rivi 4: |
| | | | |
| | Saksan Fordin historiasta ja malleista olis kiva saada tietoa. | | Saksan Fordin historiasta ja malleista olis kiva saada tietoa. |
| − |
| |
| − | == ILMASTO-YSTÄVÄLLINEN AJONEUVO & PAKOSARJA ? ==
| |
| − |
| |
| − | Ilmastonmuutos on väistämätön, mutta sitä voidaan pehmentää päästöttömillä
| |
| − | vaihtoehdoilla ja kehittämällä tekniikkaa ekologisemmaksi.
| |
| − | Koska pakokaasupäästöt ovat yksi pahimpia ongelmia, tulisi harkita ajoneuvojen,
| |
| − | varsinkin poltto-moottoreiden hyötysuhteen nostamista ja siten myös
| |
| − | moottorikierrosten alentamista, jolloin polttoaine ehtisi palaa tehokkaammin ja
| |
| − | jolloin pakokaasuhaitat olisivat pienemmät.
| |
| − | Suurten kierrosten koneiden –varsinkin mäntämoottoreiden suuret nopeudet
| |
| − | aiheuttavat siis sen, että polttoaine ei ehdi täydellisesti palaa sylinterissä,
| |
| − | jolloin osa
| |
| − | pakokaasusta kulkeutuu pakosarjaan, palaen osittain pakosarjassa, ja edelleen
| |
| − | osa ilmaan.
| |
| − | tämä vastaa sitä, jos takan tai uunin veto on liian kova ja palamatonta ainesta,
| |
| − | savua, monoksiidia, hiilidioksiidia ; hiiliuuneissa hiiltä; pääsee palamattomana
| |
| − | ilmaan.
| |
| − | Lisäksi ilmaan siirtyy mm. rikkiä ja muita palamattomia aineita.
| |
| − | Maakulkuneuvoihin tulisi ehkäpä soveltaa periaatetta, jonka mukaan kierrokset
| |
| − | eivät saa moottoreiden osalta ylittää 3000 r/min. Lisäksi myös muita moottori-
| |
| − | standardeja
| |
| − | tulisi kehittää, kuten ajoneuvojen sähköjärjestelmiä, jolloin hyötysuhde
| |
| − | saadaan vieläkin
| |
| − | paremmaksi ja koneet puhtaammiksi vähemmän savuttaviksi.
| |
| − |
| |
| − | Ajoneuvojen sähköjärjestelmän kehittäminen?
| |
| − |
| |
| − | Perussähköajattelun mukaan rinnakkaiset sähköjärjestelmän pyrkivät kumoamaan
| |
| − | toisena, eli alempi sähköjännite pyrkii käyttämään ylempää jännitettä.
| |
| − | Täysin suljettua sähköjärjestelmä olisi ideaali (kuten avaruussukkulassa),
| |
| − | mutta vaikea toteuttaa ajoneuvossa (autossa, moottoripyörissä, junissa,
| |
| − | laivoissa, lentokoneissa),
| |
| − | jonka liikkuessa syntyy sähköä niin kampikammioon, vaihteistoon, kuin
| |
| − | runkorakenteeseenkin,
| |
| − | vielä pyörästöön. Oikein toteutettu sähkösysteemi maadoitussysteemeineen (mahd.
| |
| − | maadoitussäiliö,
| |
| − | kuten avaruussukkulassa mahdollisesti on, ja joka paljastui ikään kuin
| |
| − | vahingossa Apollo 13-tapauksen yhteydessä).
| |
| − |
| |
| − | Koko ajoneuvo-sähkö tulisikin analysoida uudella tavalla:
| |
| − |
| |
| − | Tarkemman ja tieteellisen analysoinnin kautta ajoneuvostandardeja on mahdollista
| |
| − | kehittää laadukkaammiksi. Pelkät ledivalot tai peruutustutkat, yms.
| |
| − | elektroniikka ei varsinaisesti kohota ajoneuvon käyttölaatua ja mitä
| |
| − | laatuominaisuuksia sitten suositaankaan.
| |
| − | Voi kysyä monta sähköjärjestelmää on tavallisessa autossa?
| |
| − | :Moottorin sytytysjärjestelmän ja valojen mittareiden lisäksi voi löytyä
| |
| − | ainakin moottorin lämpö-ja hankaussähkö (sitä vartenhan käytetään moottorisähköä
| |
| − | tasaavia ”huohotusputkia, joita niitäkin tulisi analysoida paremmin); rungon ja
| |
| − | kabiinin
| |
| − | hankaussähkö, joka syntyy kun ilmavirta hankaa auton ulkopintaa; samoin
| |
| − | tuulilasin ja muiden
| |
| − | ikkunoiden sähköt.
| |
| − | Lisäksi sähköä tuottaa kardaanin-akseli , vetopyörästö ja pyörästö.
| |
| − | Lisäksi jäähdytysjärjestelmään muodostuu sähkö, sekä ajoneuvon sisätiloihin.
| |
| − | Samoin esim. Auton sisällä olevat kaiuttimet, yms. elektroniset laitteet
| |
| − | tuottavat sähköä.
| |
| − | Eli ajoneuvojen sähköoppi pitäisi panna uusiksi. Kaikki sähköjärjestelmät
| |
| − | lisäksi vaikuttavat auton sytytysjärjestelmään ja sen toimivuuteen, sekä mm.
| |
| − | valojärjestelmään.
| |
| − | Eri sähköjärjestelmät pyrkivät tasaamaan toisiaan, kuten yhtyvät astiat
| |
| − | fysiikassa.
| |
| − | Eli kahden astian esim. veden pinnat tasaantuvat, kun ne on yhdistetty esim.
| |
| − | putkella. Samoin sähköjärjestelmät tasaavat toisiaan, minkä huomaa jos kahden
| |
| − | pariston
| |
| − | taskulamppuun panee tyhjä ja täyden patterin, tyhjä patteri kuluttaa täyttä
| |
| − | patteria.
| |
| − | Eli ajoneuvossakin eri sähköjärjestelmät tasaavat toisiaan, eli huonompi
| |
| − | sähköjärjestelmä; ts. turha sähköjärjestelmä . jota kutsutaan myös
| |
| − | ”loissähköksi” kuluttaa
| |
| − | pääsähköjärjestelmää ja heikentää sen tehoa.
| |
| − | Tulee myös huomioida sähkön ideaali taajuus, volttimäärät, amperit ja ohmit
| |
| − | (vastukset).
| |
| − | Sähkön taajuuden suhde ajoneuvon nk. ”rakenteen taajuuteen” on myös tärkeä
| |
| − | kysymys…
| |
| − |
| |
| − | Tulisi siten myös kehittää testiajoneuvojakin, ovat ne yksi, kaksi tai
| |
| − | kolmisylinterisiä.
| |
| − | 4-6 sylinteriset tai sitä suurempi sylinterimäärä ovat ehkä turhankin järeitä.
| |
| − | Kolmisylinterinen moottori saattaa olla tulevaisuuden kone, jos yksi työtahti
| |
| − | toimii pelkällä ilmalla, koneen ollessa nelitahtinen ja neliventtiilinen.
| |
| − | 1-venttiili olisi
| |
| − | imuventtiili, toinen pakoventtiili ja kolmas polttoainejärjestelmän ohittava
| |
| − | ilmaa käyttävä venttiili. Sytytys / hehkutus on kuitenkin päällä ja
| |
| − | mikroskooppisetkin polttoainejäämän voidaan hyödyntää. Neljäs venttiili siirtää
| |
| − | #ilmatahdin jäämän pakosarjaan, kuten kakkosventtiilikin.
| |
| − | Miten tällaisen koneen nelitahdit jakaantuvat on jo vaikeampi asia.
| |
| − | Kaksisylinterisen ja nelitahtisen koneen tahdit menevät tasan mutta muut eivät
| |
| − | synkronisoidukaan noin vain jos jokainen sylinteri toteuttaa työtahdin yhtä
| |
| − | aikaa. Kuten ei nelisylinterisenkään polttomoottorin tahdit, ellei kaksi
| |
| − | sylinteriä tee työtä yhtä aikaa.
| |
| − | Tässä on yksi kehittämisen alue: Moottoristandardit tulisi tehdä sellaisiksi,
| |
| − | että ne kieltävät sellaiset polttomoottorit, joissa tahdit eivät mene tasan ja
| |
| − | joissa ”nolla-työtahti”
| |
| − | laskee polttoaineen suoraan moottorin läpi pakosarjaan ja siten tuottaa turhia
| |
| − | lisäpäästöjä.
| |
| − | Eli tulisi suosia yksi-ja kaksisylinterisiä polttomoottoreita ja ehkä myös
| |
| − | kolmi-sylinterisiä ; tai ainakin moottoreita, joissa tahdit menevät tasan ilman
| |
| − | turhia työtahteja,
| |
| − | kuten tapahtuu jos neli-sylinterisen nelitahtikoneen kaksi sylinteriä toimivat
| |
| − | rinnan
| |
| − | ja toteuttavat työtahdin yhtä aikaa.
| |
| − | Onhan lisäksi niin, että sähköautot eivät voi yleistyä kuten sähköjunat, ei
| |
| − | varsinkaan raskaampi kuljetuskalusto, kuten pakettiautot, rekat, kuorma-autot;
| |
| − | eivätkä
| |
| − | linja-autot.
| |
| − | Täten tulee luoda nykyistä huomattavasti vähemmän päästöjä tuottavia koneita.
| |
| − | Lisäksi tulisi estää sellainen ”lisenssisyndikatismi”, joka estää kenen tahansa
| |
| − | kehittämästä moottoreita, moottoreiden sähköjärjestelmiä tai mm.
| |
| − | katalysaattoreita.
| |
| − |
| |
| − | Pakosarjan keittäminen?
| |
| − |
| |
| − | Esim. pakoputki-katalysaattoria ajatellen voisi kehitellä "pitot-putki"
| |
| − | periaatteella toimivan pakoputken, jossa nk. pitot-putki imee ulkoilmaa
| |
| − | jäähdyttäen samalla
| |
| − | pakosarjaa.
| |
| − | Edelleen myös pakosarja tulisi maadoittaa oikein, esim. läpi menevällä
| |
| − | rautaruuvilla.
| |
| − | Erilaiset ruuvien muodotkin kuten ristipää, kuusiokolo tai pyöreä-kolo tai
| |
| − | perinteinen ruuvikanta maadoittavat eri tavalla.
| |
| − | Pitot-putki –pakosarja voi toimia mm. siten, että pakokaasu menee, kuten
| |
| − | normaalisti ”reikä-rihilöiden” läpi , kuten normaalisti ja edelleen pakosarjan
| |
| − | takaa
| |
| − | olevasta ”suuttimesta” ulos ilmaan. Pitot-putki (esim. sisähalkaisija 10 mm ja
| |
| − | ulkohalkaisija 20 mm)
| |
| − | tulee tässä esimerkissä pakoputken takaa, esim. pakosarjasuuttimen yläpuolelta,
| |
| − | imien ilmaa pakosarjaan. Putki imee lisäilmaa pakosarjaan jos pakosarjan noin
| |
| − | puolivälissä on U-suulake, joka kääntää ilman kulun pakokaasujen suuntaiseksi,
| |
| − | siis taakse
| |
| − | päin.
| |
| − | Myös voidaan käyttää putkea jossa on 180-asteen u-mutka joka tuottaa
| |
| − | pakosarjaan ilmaa,
| |
| − | kuten jonkin uunin ilmaventtiili.
| |
| − | Tällainen pakoputken ilmaus toivotaan lisäävän haitta-aineiden kuten
| |
| − | hiilidioksiidin ja rikin palamista, sekä sen myös toivotaan jäähdyttävän
| |
| − | pakosarjaa.
| |
| − | Maadoittamisen oletetaan ionisoivan päästöjä positiivisilla ioneilla, eli
| |
| − | oletetaan että päästöistä poistuu negatiivista sähköä ja päästöt neutraloituvat
| |
| − | ja palavat
| |
| − | paremmin; ts. puoliintuvat nopeammin.
| |
| − |
| |
| − | Erilaisia teollisia sähkösuodatinjärjestelmiä on käytetty jo pitkään mutta niitä
| |
| − | ei olla vielä sovellettu ajoneuvoihin; saati lentokoneisiin.
| |
| − |
| |
| − | Kun mäntämoottoreiden kierrokset pidetään riittävän kohtuullisina (3000 r/min),
| |
| − | ja kun kehitetään pakosarjoja (&katalysaattoreita) sekä kun lisäksi kehitetään
| |
| − | moottoreiden sähköjärjestelmiä on mahdollista luoda melko päästötön kone.
| |
| − | Vieläpä tulee kehittää moottoreiden metalliseoksia (lejeerinkejä).
| |
| − | Yleisesti voi todeta että teräsrakenteiset koneet ovat ”tiiviimpiä” ja
| |
| − | hyötysuhteeltaan parempia, kuin alumiiniseosteiset koneet, joita vaivaa mm.
| |
| − | suuri
| |
| − | lämpölaajenemisefekti, joka tekee koneesta väljän ja vuotavat sekä savuttavan;
| |
| − | myös moottoriöljyjä kuluttavan.
| |
| − | Pelkästään jo sähköjärjestelmiä kehittämällä ajoneuvojen osalta voidaan säästää
| |
| − | polttoainetta, lisätä koneiden hyötysuhdetta sekä vähentää ennen kaikkea
| |
| − | päästöjä.
| |
| − |
| |
| − | Ja sitten Sinkit!. Sinkkimaanikot sinkittää joka paikan ja aikaansaavat
| |
| − | sähkökaaoksen.
| |
| − | Sinkki luo kalvanometrisen parin ja aiheuttaa sen, että sinkki käyttää sähköä
| |
| − | itsensä kalvanoitumiseen; kuten eräät muutkin seosraaka-aineet, mm. kuparoidut
| |
| − | rauta-tina-seosruuvit. yms.
| |
| − | Tästä voi käyttää nimitystä ”amplitudivääntö”, eli amplitudi ikään kuin pysähtyy
| |
| − | paikalleen ja sähkökäyrä-siniaalto ei etene, vaan sähkö pyörii väärää
| |
| − | lejeerinkiä
| |
| − | edustavassa aineessa, kuten sinkkissä.
| |
| − | Tämän opin kerran, kun meloin perämoottorin pysähdyttyä tuollaiset neljä tuntia,
| |
| − | enkä
| |
| − | tajunnut ,että potkurin mutteri oli väärää ainetta (väärää lejeerinkiä), ennen
| |
| − | kuin totesin sen
| |
| − | syöpyneeksi ja järven mineraalien punertavaksi värjäämäksi.
| |
| − | Eikä perämoottori käynnistynyt ennekuin oli vaihtanut potkuriin teräsmutterin.
| |
| − | Huomasin myös, että maadoittava mutteri voi olla nailonkitkalla varustettu,
| |
| − | koska nailon näyttää olevan sähkön suhteen neutraali. Se ei siis sähköisty, ei
| |
| − | maadoita eikä
| |
| − | johda sähköä.
| |
| − | Esim lasisauvan sää sähköistymään hankaussähköllä, muttei nailonia.
| |
| − | Sähköjärjestelmissä on siten huomattavasti kehittämisen varaa.
| |
| − | Sinkit ja kalvanoituvat aineet yleensäkin (ovat ne alkuaineita,
| |
| − | metalliyhdisteitä tai muita rakenteita)
| |
| − | aiheuttavat sähköisyyttä, sitä kautta hapettumista, ja mm. bakteerien
| |
| − | kerääntymistä hapettumaan.
| |
| − | Tämä taas johtaa rakenteiden korroosioitumiseen, varsinkin varsinkin jos sinkki
| |
| − | tai myös mm. alumiini-ruuvi tai jokin metalliosa on yhteydessä
| |
| − | rautarakenteeseen.
| |
| − | Varsinkin alumiini-ja sinkkiseosteiset ruuvit, mutterit ja niitit tai naulat
| |
| − | lahottavat myös puurakenteita se lisäksi että ruostuttavat rautaa, terästä ja
| |
| − | syövyttävät
| |
| − | muitakin metalleja ja aineita.
| |
| − | Vasta äsken havaitsin tyylitellyn Mersedes Bentz-pakettiauton. Muuten siisti
| |
| − | peli, mutta liukuoven ”liukukisko” oli alumiinirakenteinen ja tämän rakenteen
| |
| − | ympäristön
| |
| − | maali oli irti ja ruoste paistoi maalin alta. Eivät siten tunnetutkaan
| |
| − | autotehtaat paljon metallilaatuja
| |
| − | ajattele; puhumattakaan siitä minkälaisia polttoaineen kulutusta mahdollisesti
| |
| − | lisääviä
| |
| − | lois-sähkö-järjestelmiä väärät aineskoostumat aiheuttavat;
| |
| − | esimerkkitapauksessa alumiininen liukuoven kisko.
| |
| − |
| |
| − | Lisäksi voisi toivoa että moottoreita ja ajoneuvoja käsittelevät ohjelmat, kuten
| |
| − | American Chopper , Wheeler Dealersit (& ”Feeler dealersit”) ja muut
| |
| − | alkaisivat toteuttaa kunnollisia moottori-rakenteellisia analyysejä, niin
| |
| − | moottoreiden hyötysuhteen,
| |
| − | sähköjärjestelmien; kuin rakenteen taajuuksien, jne . suhteen. Esim. Pakosarjan
| |
| − | äänen merkitys
| |
| − | moottorin toiminnalle on oma asiansa, sen lisäksi, että äänen taajuus vaikuttaa
| |
| − | kulkuneuvon
| |
| − | sähköjärjestelmiin, ajovakauteen, polttoaineen kulutukseen, ties mihin.
| |
| − | Ja jättäisivät lisäksi pois vanhoillisen ja älyttömän tyyliajattelun
| |
| − | lepakko-tyylittelyn tai
| |
| − | ninja-asetyylittelyt, pääkallo-tyylit, yms. Voi käyttää vaikka skinkki-mallia,
| |
| − | tai susihiirityyliä…
| |
| − | Kannattaa katsoa ja analysoida, ettei iske American skunkki-ilmiö:
| |
| − | saastelemujen katastrofi…
| |
| − |
| |
| − | Troposfäärin puhtaus on älykysymys
| |
| − |
| |
| − | Ilmastosopimus ja siihen liittyvä – aina erialisia moottoritekniikoita myöten)
| |
| − | tekee ilmastokysymyksestä ihmiskunnan äly-testin:
| |
| − | Kelpaako ihminen tulevaisuuden kehityssysteemiin; edustaako ihminen itse nk.
| |
| − | Maailman perintökohdetta, vai ovatko nk. Maailman perintökohteet
| |
| − | tulevaisuudessa olemassa ilman ihmistä.
| |
| − | Ajautuuko ihminen ilmasto-terroristiseen kaaokseen tunnepitoisen absurdian
| |
| − | kautta?
| |
| − | Huomioitava, että rationalismi ja irrationalismi käy käsi kädessä.
| |
| − | Sen sijaan absurdia tuottaa anti-irrationalismia, eli tunteenomaista
| |
| − | epävarmuutta ja sen kautta myös anargiaa ja kaaosta; psyykkistä krapulaa, jota
| |
| − | mm. Holly woodyn katastrofi-ja avaruuspeto-fiktiot. Lopulta ainut tunnettu
| |
| − | ”avaruuspeto” on ihminen itse keskiaikaisine uskon tulkintoineen.
| |
| − | Onko muita avaruuspetoja olemassakaan?
| |
| − | Onko Maapallo ainut petoplaneetta avaruudessa atomipommeineen ?
| |
| − | Ja minkälaiseksi pedofiliaksi planeetta muodostuu on ajan kysymys?
| |
| − | Voi kehitellä myös tekniikan moraalia .
| |
| − |
| |
| − | Kemialliset tupakat eivät paranna ilman laatua ?
| |
| − |
| |
| − | On myös huomioita kemia. Eräät tahot kehittelevät kemiallisia purukumitupakoita
| |
| − | ja jopa on myynnissä tavallista tupakkaa, joiden askien teksteissä on
| |
| − | mielestäni liioiteltuja lauseita, kuten tupakka tappaa, yms.
| |
| − | Oleellista on se, että tupakkaa on ehkä käsitelty kemiallisesti ja laittomasti.
| |
| − | Eli myynnissä saattaa olla tupakkaa, jota on käsitelty tai niihin on lisätty
| |
| − | kemikaaleja. Tällaisella salakemialla ei tietenkään paranneta maapallon ilmaston
| |
| − | tilaa,
| |
| − | vaan vain tuotetaan uusi kemiallinen ongelma. Vaikka tupakalla onkin eräitä
| |
| − | haittatekijöitä, mutta ne ovat mikromaalisia mm.
| |
| − | diesel-savukaasupäästöihin verrattuna. Näyttää siltä että tupakkasodasta on
| |
| − | tullut tapa kiertää varsinaiset ympäristöongelmat. Ympäristöongelmat eivät
| |
| − | niinkään johdu itse tupakasta, jota ei edes määritellä kemialliseksi aineeksi,
| |
| − | vaan luonnon tuotteeksi. Minkäänlainen kemiallinen
| |
| − | käsittely ei sitä paitsi tuo ratkaisuja ympäristö ja ilmasto-ongelmiin.
| |
| − | Siten eivät myöskään nikotiini-purukumit edusta muuta kuin kemiallisen
| |
| − | kuormituksen lisäämistä. Paremminkin keinotekoista kemiaa tulee karsia;
| |
| − | samoin kemiallisten aineiden avulla luodut korvikkeet/plakiantit/piraatit tulisi
| |
| − | kaikki kieltää.
| |
| − | Ylipäätänsä kemiallinen ”esassointi” on huomioitava, ja kemiat voivat mm.
| |
| − | muuntaa mm. troposfäärin ja stratosfäärin sähkö-magneettisia olosuhteita.
| |
| − | Ajoneuvojen kemia on lisäksi aivan oma lukunsa, mutta sähköisyys siinäkin on
| |
| − | vaikuttava tekijä. Eli myöskään ajoneuvon kemiallisesti käsitellyt metallit
| |
| − | eivät ehkä
| |
| − | olekaan niin hyvä, kuin esim. perinteisempi tummapintainen öljyvalssattu rauta
| |
| − | ja teräs.
| |
| − |
| |
| − | Ripo-startti
| |
