Ero sivun ”TorqueFlite” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 21: Rivi 21:
  
 
1990-luvulla vaihteistot saivat uudet nimet mutta alkuperäinen Torqueflite oli usean Chryslerin suunnitteleman ja valmistaman vaihteiston perustana vuoteen 2008 asti, etuvetoisissa autoissa vuoteen 2001.
 
1990-luvulla vaihteistot saivat uudet nimet mutta alkuperäinen Torqueflite oli usean Chryslerin suunnitteleman ja valmistaman vaihteiston perustana vuoteen 2008 asti, etuvetoisissa autoissa vuoteen 2001.
 +
 +
==Mitä mallinumero kertoo==
 +
Vuoteen 1992 asti Torqueflite-vaihteistojen mallinumerointi noudattaa tehtaan sisäistä numerointijärjestelmää, eikä kerro mitään itse vaihteiston ominaisuuksista. Vaihteistomallien tunnus alkoi kirjaimella "A", jota seurasi kolme numeroa. Vuodesta 1992 alkaen mallinumerointi muuttui nelimerkkiseksi ja se erittelee vaihteiston ominaisuudet seuraavalla tavalla:
 +
 +
{| border="3" style="margin-left:3em;"
 +
! Vaihteita eteenpäin !! Vääntömomentin kestokyky !! Vetotapa !! Venttiilikoneiston ohjaus
 +
|-
 +
|<center>3 tai 4</center> || 1 (matala) &ndash; 9 (korkea) || R (takaveto)<br>T (etuveto)<br>A (neliveto) ||H (Hydromekaaninen)<br>E (Sähköinen)
 +
|}
 +
 +
==Tekniikka==
 +
Torqueflite-vaihteistoissa voiman välittämiseen käytetään [[Momentinmuunnin|momentinmuunninta]] ja [[Howard Simpson#Simpson-planeettavaihde|Simpson-planeettavaihdetta]], jossa on kaksi hammasluvultaan identtistä [[Planeettavaihde|planeettapyörästöä]] ja näillä yhteinen aurinkopyörä. Chrysler Corporation osti Simpson-planeettavaihteiden valmistuslisenssin vuonna 1955.
 +
 +
==Takavetoisten mallien vaihteistot==
 +
 +
===A488===
 +
Ensimmäinen TorqueFlite oli mallinumeroltaan A488. Vaihteiston kuori oli valurautaa ja siinä oli erillinen, valurautainen turbiinikoppa. Parkkilukkoa ei ollut.
 +
 +
===A500===
 +
A500, josta myöhemmin tuli 40RH/42RH (hydromekaanisesti ohjattu) tai 40RE/42RE/44RE (sähköisesti ohjattu, vuodesta 1996 eteenpäin), oli johdannainen A904-vaihteistosta. Se esiteltiin mallivuodelle 1989, 3,9- ja 5,2-litraisten moottorien yhteydessä käyettävänä, kevyiden hyötyajoneuvojen ja maastoautojen sovelluksena. Kyseessä oli Chryslerin ensimmäinen neliportainen automaattivaihteisto tähän käyttötarkoitukseen. Neljäs ajovaihde eteenpäin saatiin aikaan vaihteiston jatkeena olleella ylivaihdeyksiköllä. 42RLE korvasi tämän vaihteiston vuonna 2004. 
 +
 +
Välityssuhteet:
 +
{| class=wikitable
 +
!1
 +
!2
 +
!3
 +
!4
 +
!R
 +
|-
 +
|2.74
 +
|1.54
 +
|1.00
 +
|0.69
 +
|2.21
 +
|}
 +
 +
A500 on asennettu seuraaviin ajoneuvoihin:
 +
*1989-2001 [[Dodge Ram]] pickup 150/1500 V6/V8(2WD)
 +
*1989-2003 [[Dodge Ram Van]] B150/B250 V6/V8
 +
*1989-2003 [[Dodge Dakota]]
 +
*1993-2004 [[Jeep Grand Cherokee ZJ]] R6
 +
*1996-1998 [[Jeep Grand Cherokee ZJ]] 5,2 V8
 +
*1999-2003 [[Jeep Grand Cherokee WJ]] 3,1 TD
 +
 +
===A518===
 +
A518, josta myöhemmin tuli 46RH (hydromekaanisestti ohjattu) ja 46RE (sähköisesti ohjattu), oli johdannainen A727-vaihteistosta ja tarkoitettu keskiraskaille hyötyajoneuvoille. Neljäs ajovaihde eteenpäin oli toteutettu vaihteiston jatkeena olleella [[Ylivaihde|ylivaihdeyksiköllä]]. Käyttöön se otettiin 1990-luvun alussa.
 +
 +
Välityssuhteet:
 +
{| class=wikitable
 +
!1
 +
!2
 +
!3
 +
!4
 +
!R
 +
|-
 +
|2.45
 +
|1.45
 +
|1.00
 +
|0.69
 +
|2.35
 +
|}
 +
 +
A518 on asennettu seuraaviin ajoneuvoihin:
 +
*[[Dodge Ram]] pickup 1500/2500/3500 V8
 +
*[[Dodge Ram Van]] B1500/B2500/B3500 V8
 +
*[[Dodge Ramcharger mk1|Dodge Ramcharger]]  1992-1993 5,2 ja 5,9 V8
 +
*[[Jeep Grand Cherokee ZJ]] Limited 1998 5,9 V8
 +
*[[Jeep Grand Cherokee ZJ]] 1993-1995 5,2 V8
 +
 +
===A618===
 +
A618, josta myöhemmin tuli 47RH (hydromekaanisesti ohjattu) ja 47RE (sähköisesti ohjattu), on A518-vaihteiston raskas versio. Sitä käytettiin keskiraskaissa ja raskaissa vaneissa ja lava-autoissa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaihteisto on periaatteessa A727 ylivaihteella ja vahvemmilla komponenteilla, jotka kestävät 5,9 litran Cummins Turbo-Dieselin tai 8 litran V10-moottorien vääntömomentit. Vaihteiston sisäänmenoakselin sallittu vääntömomentti on 610 Nm.
 +
 +
Välityssuhteet:
 +
{| class=wikitable
 +
!1
 +
!2
 +
!3
 +
!4
 +
!R
 +
|-
 +
|2.45
 +
|1.45
 +
|1.00
 +
|0.69
 +
|2.21
 +
|}
 +
 +
A618 on asennettu seuraaviin ajoneuvoihin:
 +
*[[Dodge Ram]] pickup 2500/3500 Cummins Turbo-Diesel ja 8,0 V10
 +
*[[Dodge Ram]] SRT-10
 +
 +
===A727===
 +
A727 korvasi A488:n vuonna 1962, myöhemmin vaihteistosta tuli nimeltään 36RH ja 37RH). Yksiosaisen alumiinikuorensa ansiosta se oli 27 kg valurautaista edeltäjäänsä kevyempi. A727:n varustukseen kuului parkkilukkokäpälä, lukuunottamatta vuoden 1962 Chrysler-sovelluksia, joissa vaihteiston hännässä on rumpujarru. Momentinmuuntimen halkaisija on 10,75" (27,3 cm) tai 11,75" (29,8 cm). Vaihteisto on edullisen hintansa lisäksi erittäin varmatoiminen ja vahva ja se on vakiosovellusten lisäksi suosittu vaihteisto mm. [[Kiihdytysajo|kiihdytysautoissa]], off-roadingissa ja esimerkiksi show- ja stunt-näytöksiä ajavissa monster truckeissa.
 +
 +
A727 on asennettu seuraavien moottorien yhteyteen:
 +
* 1962-1978 361, 383, 400 B V8
 +
* 1962-1978 413, 426 Wedge, 440 RB V8
 +
* 1964-1965 426 [[Hemi-moottori|Hemi]] Super Stock
 +
* 1966-1971 426 "Street" [[Hemi-moottori|Hemi]]
 +
* 1968-1971 426 [[Hemi-moottori|Hemi]] Super Stock
 +
* 1962-1966 318 "Poly" ja A V8
 +
* 1968-1973 340  A V8
 +
* 1971-1978 360 A V8
 +
* H.D. 225 RG [[Chrysler Slant 6-moottori|Slant Six]] sekä 273/318 V8 (Poliisi, Taksi, kevyet pick-upit, "A" Van, "B" Van). RG-sovellus, rivikuutosen sekä 273/318 V8:n perään asennettaessa, edellytti sovitekappaleen käyttöä.
 +
* 1980-1991 AMC 304, 360 V8 "Torque-Command 8"
  
  

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 17.47

TorqueFlite (kirjoitetaan usein myös muotoon Torqueflite) on Chrysler Corporationin valmistamien automaattivaihteistojen nimi ja myös rekisteröity tavaramerkki. Kolmeportainen TorqueFlite esiteltiin mallivuoden 1956 lopulla, kaksiportaisen PowerFliten seuraajaksi. 1990-luvulla TorqueFlite-nimi pudotettiin käytöstä, pelkän aakkosnumeerisen merkintätavan ollessa vallitseva käytäntö. Viimeisimmissä 8-portaisissa, ZF-perustaisissa pickup truckien vaihteistoissa, nimi on otettu uudelleen käyttöön.

Historiaa

Ensimmäisissä Torqueflite-automaateissa oli kolme vaihdetta eteenpäin sekä peruutusvaihde. Vältyssuhteet olivat I-vaihde: 2,45:1, II-vaihde: 1,45:1, III-vaihde: 1.00:1. Vaihteiden valinta tapahtui kojelaudan painonappikatkaisijoiden avulla. Painonapit käyttivät vaijereita, jotka ohjasivat vaihteiston venttiilikoneistoa. Painonappien järjestely vaihteli auton mallin ja valmistusvuoden mukaan. Järjestys oli R-N-D-2-1 joko ylhäältä alas pystyssä, vasemmalta oikealle vaakarivissä tai myötäpäivään, alkaen ylävasemmalta, jos napit oli asetettu kaarevaan järjestykseen.

"P" eli parkkilukko lisättiin toimintoihin alumiinikuoristen versioiden, standard-duty A-904:n vuonna 1960 ja heavy-duty A-727:n vuonna 1962, markkinoille tulon myötä. Painonappien viereen tuli erillinen vipu, joka "Park"-asentoon käännettäessä kytki vaihteiston vapaalle ja lukitsi vaihteiston ulostuloakselin pyörimisen estävän käpälän. Kun vipu käännettiin pois "Park"-asennosta, se samalla vapautti painonappien lukituksen ja haluttu vaihde voitiin kytkeä. Painonapit korvattiin perinteisellä rattiakselin putkeen yhdistetyllä- tai lattiavalitsimella Chryslerin mallivuoden 1965 autoihin. Lattiavalitsin oli tosin ollut jo edellisenä vuonna saatavilla joihinkin urheilullisiin malleihin.

Aivan kuten General Motorsin Hydramatic-vaihteistossa, Torqueflite kytkee päälle I-vaihteen, kun on valittu D tai II-vaihde. Jotkin tuon aikakauden automaattivaihteistot, kuten Ford tai Borg-Warner, kytkivät päälle II-vaihteen ja I-vaihde oli haluttaessa kytkettävä itse.

Vuonna 1962 lauhdutinputkilinjaan lisättiin läpivirtaussuodatin. Vuonna 1964 läpivirtaussuodatin ja öljypumpun imuputken sihti vaihdettiin moninverroin tehokkaampaan panelimalliseen suodattimeen. Tämän johdosta vaihteistoöljyn käyttöikä nostettiin 12 000:sta mailista (19 000 km) 50 000:een mailiin (80 000 km) ja öljypohjan tyhjennystulpasta luovuttiin.

Vuonna 1966 vaijerikäyttöiset vaihteiston ohjaus ja parkkilukon kytkentä vaihtuivat vipuvälitteiseen ohjaukseen. Vaihteiston valmistuskustannuksien karsimiseksi ja rakenteen yksin- kertaistamiseksi, aiemmin kahdella öljypumpulla varustetun TorqueFliten taempi pumppu jätettiin pois, tämän johosta auton mäkistartti tai käynnistäminen työntämällä eivät enää olleet mahdollisia. Chryslerin insinöörit perustelivat muutosta autojen sähkö- ja polttoainejärjestelmien luotettavuuden parantumisella, jonka johdosta autoja ei enää tarvitse työntää käyntiin. Aikaisemmin eri valmistajien automaattivaihteistojen vaihdekaavio vaihteli merkeittäin ja malleittain. Tämän johdosta TorqueFlitessä oli turvatoimintona venttiili, jokä kytki vaihteiston vapaalle, jos peruutusvaihde kytkettiin auton liikkuessa eteenpäin yli kolmen mailin tuntinopeudella (5 km/h). Society of Automotive Engineersin (SAE) annettua standardin vaihdekaaviolle ja vaihteenvalitsimen turvalukituksen myötä, tämä venttiili jäi tarpeettomaksi ja poistettiin samoihin aikoihin.

Vuonna 1968 6-sylinteristen moottorien yhteyteen asennettujen A-904 vaihteistojen toimintaa parannettiin siten, että vaihteisto valitsi alemman portaan kiihdytettäessä jo osittaisella kaasupolkimen painalluksella. Aiemmin automaattivaihteisto oli vaihtanut alaspäin vain kun kaasupoljin oli painettu pohjaan. Tämä muutos mahdollisti auton miellyttävän käytön kaupunkinopeuksissa harvemmilla perävälityksillä — nyt autot joiden perävälitys oli ollut esim. 2,93:1 tai 3,23:1 voitiin varustaa välityksellä 2,76:1. Osakaasutoiminto otettiin käyttöön V8-moottoreiden yhteyteen asennetuissa A-904-vaihteistoissa vuonna 1969 ja valtaosassa A-727-vaihteistoja vuosien 1970–1971 aikana.

Vuonna 1978 valtaosa Torqueflite-vaihteistoista varustettiin lukkoturbiinilla Tämä toiminto kytki mekaanisesti momentinmuuntimen turbiinipyörän ja pumppupyörän yhdeksi, samaa nopeutta pyöriväksi komponentiksi. Näin turbiinin tehohäviö saatiin poistettua ja siten parannettua auton polttoainetaloutta maantiekäytössä. Samalla momentinmuuntimen tyhjennystulpasta luovuttiin.

Vuonna 1980 A904-, A998- ja A999-vaihteistot saivat harvemmat välityssuhteet: I: 2,74:1, II: 1,54, III: 1,00:1.

Riippuen auton mallista ja valmistusvuodesta, Torqueflite-automaattivaihteisto oli joko valinnainen- tai vakiovaruste kaikissa Chrysler Corporationin merkeissä:Plymouth, Dodge, DeSoto, Chrysler ja Imperial. American Motors Corporation käytti näitä vaihteistoja vuodesta 1972, nimellä "TorqueCommand". Muita käyttäjiä olivat mm. Jeep, International Harvester, Maserati Quattroporte, Monteverdi sekä Bristol ja lukuisa määrä erilaisia hyötyajoneuvo ja työkonesovelluksia. Dodgen vaneissa ja truckeissa vaihteiston nimi oli "LoadFlite".

1990-luvulla vaihteistot saivat uudet nimet mutta alkuperäinen Torqueflite oli usean Chryslerin suunnitteleman ja valmistaman vaihteiston perustana vuoteen 2008 asti, etuvetoisissa autoissa vuoteen 2001.

Mitä mallinumero kertoo

Vuoteen 1992 asti Torqueflite-vaihteistojen mallinumerointi noudattaa tehtaan sisäistä numerointijärjestelmää, eikä kerro mitään itse vaihteiston ominaisuuksista. Vaihteistomallien tunnus alkoi kirjaimella "A", jota seurasi kolme numeroa. Vuodesta 1992 alkaen mallinumerointi muuttui nelimerkkiseksi ja se erittelee vaihteiston ominaisuudet seuraavalla tavalla:

Vaihteita eteenpäin Vääntömomentin kestokyky Vetotapa Venttiilikoneiston ohjaus
3 tai 4
 1 (matala) – 9 (korkea) R (takaveto)
T (etuveto)
A (neliveto)		 H (Hydromekaaninen)
E (Sähköinen)

Tekniikka

Torqueflite-vaihteistoissa voiman välittämiseen käytetään momentinmuunninta ja Simpson-planeettavaihdetta, jossa on kaksi hammasluvultaan identtistä planeettapyörästöä ja näillä yhteinen aurinkopyörä. Chrysler Corporation osti Simpson-planeettavaihteiden valmistuslisenssin vuonna 1955.

Takavetoisten mallien vaihteistot

A488

Ensimmäinen TorqueFlite oli mallinumeroltaan A488. Vaihteiston kuori oli valurautaa ja siinä oli erillinen, valurautainen turbiinikoppa. Parkkilukkoa ei ollut.

A500

A500, josta myöhemmin tuli 40RH/42RH (hydromekaanisesti ohjattu) tai 40RE/42RE/44RE (sähköisesti ohjattu, vuodesta 1996 eteenpäin), oli johdannainen A904-vaihteistosta. Se esiteltiin mallivuodelle 1989, 3,9- ja 5,2-litraisten moottorien yhteydessä käyettävänä, kevyiden hyötyajoneuvojen ja maastoautojen sovelluksena. Kyseessä oli Chryslerin ensimmäinen neliportainen automaattivaihteisto tähän käyttötarkoitukseen. Neljäs ajovaihde eteenpäin saatiin aikaan vaihteiston jatkeena olleella ylivaihdeyksiköllä. 42RLE korvasi tämän vaihteiston vuonna 2004.

Välityssuhteet:

1 2 3 4 R
2.74 1.54 1.00 0.69 2.21

A500 on asennettu seuraaviin ajoneuvoihin:

A518

A518, josta myöhemmin tuli 46RH (hydromekaanisestti ohjattu) ja 46RE (sähköisesti ohjattu), oli johdannainen A727-vaihteistosta ja tarkoitettu keskiraskaille hyötyajoneuvoille. Neljäs ajovaihde eteenpäin oli toteutettu vaihteiston jatkeena olleella ylivaihdeyksiköllä. Käyttöön se otettiin 1990-luvun alussa.

Välityssuhteet:

1 2 3 4 R
2.45 1.45 1.00 0.69 2.35

A518 on asennettu seuraaviin ajoneuvoihin:

A618

A618, josta myöhemmin tuli 47RH (hydromekaanisesti ohjattu) ja 47RE (sähköisesti ohjattu), on A518-vaihteiston raskas versio. Sitä käytettiin keskiraskaissa ja raskaissa vaneissa ja lava-autoissa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaihteisto on periaatteessa A727 ylivaihteella ja vahvemmilla komponenteilla, jotka kestävät 5,9 litran Cummins Turbo-Dieselin tai 8 litran V10-moottorien vääntömomentit. Vaihteiston sisäänmenoakselin sallittu vääntömomentti on 610 Nm.

Välityssuhteet:

1 2 3 4 R
2.45 1.45 1.00 0.69 2.21

A618 on asennettu seuraaviin ajoneuvoihin:

A727

A727 korvasi A488:n vuonna 1962, myöhemmin vaihteistosta tuli nimeltään 36RH ja 37RH). Yksiosaisen alumiinikuorensa ansiosta se oli 27 kg valurautaista edeltäjäänsä kevyempi. A727:n varustukseen kuului parkkilukkokäpälä, lukuunottamatta vuoden 1962 Chrysler-sovelluksia, joissa vaihteiston hännässä on rumpujarru. Momentinmuuntimen halkaisija on 10,75" (27,3 cm) tai 11,75" (29,8 cm). Vaihteisto on edullisen hintansa lisäksi erittäin varmatoiminen ja vahva ja se on vakiosovellusten lisäksi suosittu vaihteisto mm. kiihdytysautoissa, off-roadingissa ja esimerkiksi show- ja stunt-näytöksiä ajavissa monster truckeissa.

A727 on asennettu seuraavien moottorien yhteyteen:

  • 1962-1978 361, 383, 400 B V8
  • 1962-1978 413, 426 Wedge, 440 RB V8
  • 1964-1965 426 Hemi Super Stock
  • 1966-1971 426 "Street" Hemi
  • 1968-1971 426 Hemi Super Stock
  • 1962-1966 318 "Poly" ja A V8
  • 1968-1973 340 A V8
  • 1971-1978 360 A V8
  • H.D. 225 RG Slant Six sekä 273/318 V8 (Poliisi, Taksi, kevyet pick-upit, "A" Van, "B" Van). RG-sovellus, rivikuutosen sekä 273/318 V8:n perään asennettaessa, edellytti sovitekappaleen käyttöä.
  • 1980-1991 AMC 304, 360 V8 "Torque-Command 8"


Lähteet

http://www.allpar.com/mopar/torqueflite.html
http://www.allpar.com/mopar/transmissions/torqueflite-tom-hand.html

Noudettu kohteesta "https://www.autowiki.fi/index.php?title=TorqueFlite&oldid=115191"