Ero sivun ”Morris 250 JU” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 22: Rivi 22:
 
'''Morris 250 JU''', jota myytiin myös nimellä '''Austin 250 JU''' oli [[British Motor Corporation]]in ( BMC ) [[Morris Commercial Cars|hyötyajoneuvoyksikön]] vuosina 1967 &ndash; 1974 valmistama keskiraskas pakettiauto. Voimanlähteenä autossa oli 49 hevosvoimainen, 1622 cm<sup>3</sup> [[BMC B-sarjan moottorit|BMC B-sarjan]] bensiini- tai 40 hv:n 1489 cm<sup>3</sup> dieselmoottori. Vaihteistona oli synkronoitu 4-portainen manuaali tai [[Borg-Warner|Borg-Warnerin]] automaattivaihteisto.
 
'''Morris 250 JU''', jota myytiin myös nimellä '''Austin 250 JU''' oli [[British Motor Corporation]]in ( BMC ) [[Morris Commercial Cars|hyötyajoneuvoyksikön]] vuosina 1967 &ndash; 1974 valmistama keskiraskas pakettiauto. Voimanlähteenä autossa oli 49 hevosvoimainen, 1622 cm<sup>3</sup> [[BMC B-sarjan moottorit|BMC B-sarjan]] bensiini- tai 40 hv:n 1489 cm<sup>3</sup> dieselmoottori. Vaihteistona oli synkronoitu 4-portainen manuaali tai [[Borg-Warner|Borg-Warnerin]] automaattivaihteisto.
  
JU oli ajantasaistettu versio vuosina 1956 &ndash; 1967 valmistetusta [[Morris Commercial J2|J2-mallista]]. Keula oli muotoiltu uusiksi ja aiempaa leveämpi raideleveys paransi auton ajettavuutta. Mallinimen kirjain "U" tulee sanasta "underfloor", ja kuvaa moottorin sijaintia. Aiemmassa J2:ssa moottori oli istuimien välissä, mutta nyt moottori oli kallistettu 45 astetta ja se oli sijoitettu istuimien alle. Numerointi kuvaa auton kokonaispainoa, tuon aikakauden brittiläisille hyötyajoneuvoille tyypillisemmän kantavuuden (cwt) sijaan. Numero "250" tarkoittaa 2,5 Imperial tonnia, joka vastaa 2540 kiloa. Aiempaan verrattuna mallin kantavuus oli noussut ja oli "Standard"-malleilla 22 cwt (n. 1117 kg) ja "De Luxe"-malleilla 24 cwt (n. 1219 kg). Umpimallin kuormatilan vetoisuus oli 200 kuutiojalkaa (5,6 m<sup>3</sup>), ja apumiehen istuin postettuna 220 kuutiojalkaa (6,2 m<sup>3</sup>). Näillä tilavuuksilla ja kantavuuksilla JU korvasi raskaamman, vuonna 1968 mallistosta poistuneen, [[Morris Commercial LD|LD-mallin]] kevyimmät versiot. but the interior received a makeover, gaining an ADO17-style, slimline metallic dashboard which led some observers to suspect that Issigonis had a hand in its design. The increased body-size and payload meant that the JU made a very effective minibus, while the chassis-cab version found favour for ambulance and motor caravan conversions.
+
JU oli ajantasaistettu versio vuosina 1956 &ndash; 1967 valmistetusta [[Morris Commercial J2|J2-mallista]]. Keula oli muotoiltu uusiksi ja aiempaa leveämpi raideleveys paransi auton ajettavuutta. Mallinimen kirjain "U" tulee sanasta "underfloor", ja kuvaa moottorin sijaintia. Aiemmassa J2:ssa moottori oli istuimien välissä, mutta nyt moottori oli kallistettu 45 astetta ja se oli sijoitettu istuimien alle. Numerointi kuvaa auton kokonaispainoa, tuon aikakauden brittiläisille hyötyajoneuvoille tyypillisemmän kantavuuden (cwt) sijaan. Numero "250" tarkoittaa 2,5 Imperial tonnia, joka vastaa 2540 kiloa. Aiempaan verrattuna mallin kantavuus oli noussut ja oli "Standard"-malleilla 22 cwt (n. 1117 kg) ja "De Luxe"-malleilla 24 cwt (n. 1219 kg). Umpimallin kuormatilan vetoisuus oli 200 kuutiojalkaa (5,6 m<sup>3</sup>), ja apumiehen istuin postettuna 220 kuutiojalkaa (6,2 m<sup>3</sup>). Näillä tilavuuksilla ja kantavuuksilla JU korvasi raskaamman, vuonna 1968 mallistosta poistuneen, [[Morris Commercial LD|LD-mallin]] kevyimmät versiot. Kojelaudan muotoilu noudatti vuonna 1964 esitellyn [[BMC ADO17|ADO17]]-malliston kapealinjaista tyyliä.
 
Umpikylkisten pakettiautojen lisäksi mallista valmistettiin myös lavaversiota sekä ikkunoilla ja istuimilla varustettua versiota henkilökuljetuksiin. Mallia toimitettiin myös pelkkänä alustana, kuormakorien, matkailuautojen ja esim. jäätelöautojen valmstajille.
 
Umpikylkisten pakettiautojen lisäksi mallista valmistettiin myös lavaversiota sekä ikkunoilla ja istuimilla varustettua versiota henkilökuljetuksiin. Mallia toimitettiin myös pelkkänä alustana, kuormakorien, matkailuautojen ja esim. jäätelöautojen valmstajille.
  
Following the formation of the British Leyland Motor Corporation in 1968, into which BMC, by then a subsidiary of British Motor Holdings, had been absorbed, the van was branded as the BMC 250 JU. It was then rebadged again in 1970 as the 'Austin Morris 250 JU', finally ending production in the wake of the Leyland Sherpa, with which it shared some components, in 1974.
+
 
  
  

Versio 18. huhtikuuta 2013 kello 11.03

Morris / Austin / BMC 250 JU
Bmc-250-01.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa British Leyland, Iso-Britannia
Valmistusaika 1967 – 1974
Kori Pakettiauto
Voimanvälitys Moottori edessä pitkittäin, takaveto
Edeltäjä Morris Commercial J2
Seuraaja Leyland Sherpa
Austin Morris 250 JU .JPG
Austin-Morris 250 JU.jpg

Morris 250 JU, jota myytiin myös nimellä Austin 250 JU oli British Motor Corporationin ( BMC ) hyötyajoneuvoyksikön vuosina 1967 – 1974 valmistama keskiraskas pakettiauto. Voimanlähteenä autossa oli 49 hevosvoimainen, 1622 cm3 BMC B-sarjan bensiini- tai 40 hv:n 1489 cm3 dieselmoottori. Vaihteistona oli synkronoitu 4-portainen manuaali tai Borg-Warnerin automaattivaihteisto.

JU oli ajantasaistettu versio vuosina 1956 – 1967 valmistetusta J2-mallista. Keula oli muotoiltu uusiksi ja aiempaa leveämpi raideleveys paransi auton ajettavuutta. Mallinimen kirjain "U" tulee sanasta "underfloor", ja kuvaa moottorin sijaintia. Aiemmassa J2:ssa moottori oli istuimien välissä, mutta nyt moottori oli kallistettu 45 astetta ja se oli sijoitettu istuimien alle. Numerointi kuvaa auton kokonaispainoa, tuon aikakauden brittiläisille hyötyajoneuvoille tyypillisemmän kantavuuden (cwt) sijaan. Numero "250" tarkoittaa 2,5 Imperial tonnia, joka vastaa 2540 kiloa. Aiempaan verrattuna mallin kantavuus oli noussut ja oli "Standard"-malleilla 22 cwt (n. 1117 kg) ja "De Luxe"-malleilla 24 cwt (n. 1219 kg). Umpimallin kuormatilan vetoisuus oli 200 kuutiojalkaa (5,6 m3), ja apumiehen istuin postettuna 220 kuutiojalkaa (6,2 m3). Näillä tilavuuksilla ja kantavuuksilla JU korvasi raskaamman, vuonna 1968 mallistosta poistuneen, LD-mallin kevyimmät versiot. Kojelaudan muotoilu noudatti vuonna 1964 esitellyn ADO17-malliston kapealinjaista tyyliä. Umpikylkisten pakettiautojen lisäksi mallista valmistettiin myös lavaversiota sekä ikkunoilla ja istuimilla varustettua versiota henkilökuljetuksiin. Mallia toimitettiin myös pelkkänä alustana, kuormakorien, matkailuautojen ja esim. jäätelöautojen valmstajille.

Aiheesta muualla

http://www.simoncars.co.uk/austincv/austin152.html

Lähteet

http://www.aronline.co.uk/blogs/commercials/leyland-commercials/sherpa-leyland-commercials/purpose-built-vans-and-pick-ups
http://www.trucksplanet.com/catalog/model.php?id=1730
http://archive.commercialmotor.com/article/9th-june-1967/45/bmc-replaces-j2-vans-with-austinmorris-250ju