Ero sivun ”Polttoaineensuihkutus” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | [[Tiedosto:327 fuelie badge.jpg|right|250px]] | |
| + | '''Polttoaineensuihkutus''' on järjestelmä, jonka avulla [[polttoaine]] syötetään [[polttomoottori]]n palotilaan. [[Dieselmoottori|Dieselmoottoreissa]] polttoaineensuihkutus on välttämättömyys, [[Ottomoottori|ottomoottoreissa]] se on vaihtoehto [[Kaasutin|kaasuttimelle]]. Kaasuttimella ei kuitenkaan voitu säädellä polttoaineen syöttöä niin tarkasti, että 90-luvun alussa kiristyneet [[päästöluokitukset]] olisi voitu täyttää. Erityisesti kolmitoimikatalysaattorin toiminta edellyttää tarkasti oikeaa seossuhdetta, minkä aikaansaaminen ja jatkuva ylläpito eri käyttöolosuhteissa on kaasuttimen avulla lähes mahdotonta. Nämä ongelmat pakottivat lopulta siirtymään täysin suihkutuslaitteiden käyttöön.[http://uk.businessinsider.com/heres-what-idling-your-car-in-the-morning-is-doing-to-your-engine-and-its-not-good-2016-1?r=US&IR=T] | ||
| − | + | Kaasutin- ja suihkutusjärjestelmän suurin eroavaisuus löytyy tavasta, jolla polttoaine atomisoidaan ja sekoitetaan paloilmaan. Suihkutusjärjestelmässä polttoaine työnnetään ruiskusuuttimesta kovalla paineella, jolloin se hajoaa sumuksi. Ottomoottorin kaasuttimessa polttoaine syötetään moottoriin imuilman joukkoon ennen kaasuttimen kurkkua (kiinteäkurkkuiset kaasuttimet), joka kiihdyttää ilman ja polttoaineen muodostaman seoksen virtausnopeutta ja samalla atomisoi polttoaineen. | |
| − | |||
| − | |||
== Hyödyt == | == Hyödyt == | ||
| Rivi 63: | Rivi 62: | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
* [[Yhteispaineruiskutus]] | * [[Yhteispaineruiskutus]] | ||
| − | |||
| − | |||
[[Luokka:Moottorit]] | [[Luokka:Moottorit]] | ||
Versio 5. toukokuuta 2016 kello 21.34
Polttoaineensuihkutus on järjestelmä, jonka avulla polttoaine syötetään polttomoottorin palotilaan. Dieselmoottoreissa polttoaineensuihkutus on välttämättömyys, ottomoottoreissa se on vaihtoehto kaasuttimelle. Kaasuttimella ei kuitenkaan voitu säädellä polttoaineen syöttöä niin tarkasti, että 90-luvun alussa kiristyneet päästöluokitukset olisi voitu täyttää. Erityisesti kolmitoimikatalysaattorin toiminta edellyttää tarkasti oikeaa seossuhdetta, minkä aikaansaaminen ja jatkuva ylläpito eri käyttöolosuhteissa on kaasuttimen avulla lähes mahdotonta. Nämä ongelmat pakottivat lopulta siirtymään täysin suihkutuslaitteiden käyttöön.[1]
Kaasutin- ja suihkutusjärjestelmän suurin eroavaisuus löytyy tavasta, jolla polttoaine atomisoidaan ja sekoitetaan paloilmaan. Suihkutusjärjestelmässä polttoaine työnnetään ruiskusuuttimesta kovalla paineella, jolloin se hajoaa sumuksi. Ottomoottorin kaasuttimessa polttoaine syötetään moottoriin imuilman joukkoon ennen kaasuttimen kurkkua (kiinteäkurkkuiset kaasuttimet), joka kiihdyttää ilman ja polttoaineen muodostaman seoksen virtausnopeutta ja samalla atomisoi polttoaineen.
Sisällysluettelo
Hyödyt
Moottorin toiminta
Toiminnalliset hyödyt kuljettajan kannalta:
- Moottori reagoi nopeasti kaasun painamiseen.
- Helpompi käynnistäminen Huom! Ruiskutusmoottoreissa kaasupolkimen painaminen käynnistyksen yhteydessä on ehdottomasti kielletty!(lähde?)
- Parempi toiminta kuumissa tai kylmissä lämpötiloissa
- Pidemmät huoltovälit
- Parempi tehokkuus
Moottorin ilma-polttoainesuhteen täytyy olla tarkasti ohjattu kaikissa olosuhteissa, jotta saavutetaan haluttu moottorin suorituskyky, ajettavuus ja polttoainekulutus, päästöarvoja unohtamatta. Nykyajan ruiskutuslaitteistot säätävät polttoainemäärän hyvin tarkasti käyttäen apunaan lambdatunnistimelta saamiaan arvoja.
Päästöt ja tehokkuus
Ruiskutuslaitteisto parantaa moottorin tehokkuutta, koska polttoaineseoksesta muodostuu tasalaatuisempaa kuin kaasuttimella aikaansaadusta seoksesta. Tasalaatuisempi seos palaa täydellisemmin, mikä johtaa polttoaineenkulutuksen ja päästötason alenemiseen.
Rakenne ja toiminta
Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa ruiskutusventtiilien suuttimien lukumäärän mukaan 1-piste- ja monipisteruiskutusjärjestelmiin. yksipisteruiskutuksessa yksi suutin syöttää polttoaineen kaikille moottorin sylintereille, kun taas monipisteruiskutuksessa jokaiselle sylinterille on oma ruiskutussuuttimensa. Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa myös polttoaineen ruiskutuspaikan mukaan imusarjaruiskutusjärjestelmiin ja suoraruiskutusjärjestelmiin. Suoraruiskutusjärjestelmät suihkuttavat polttoaineen suoraan palotilaan. Imusarjaruiskutusjärjestelmissä polttoaine suihkutetaan imusarjaan, jossa se sekoituu imusarjassa virtaavaan ilmaan muodostaen polttoaineseoksen. Ruiskutusjärjestelmät voidaan jakaa ruiskutustapansa mukaan jaksottais- eli pulssi- ja jatkuvasuihkutteisiin laitteistoihin.
Suihkutusjärjestelmässä on polttoainelaitteet, jotka hallitsevat polttonesteen liikkeet järjestelmässä, ja ohjausjärjestelmä, joka ohjaa polttoainelaitteita. Ohjausjärjestelmä on yleensä elektroninen järjestelmä, jossa on ohjausyksikkö, joka ohjaa suihkutusventtiileitä antureilta saamansa tiedon perusteella. Polttoainelaitteita ovat polttoainepumppu, joka tuottaa järjestelmään tarvittavan polttoaineen paineen, polttoaineputkisto, joka johtaa polttoaineen haluttuihin kohteisiin, paineensäädin, joka huolehtii oikean ruiskutuspaineen säilyttämisetä, ja suihkutusventtiilit, jotka ohjaavat polttoaineen pääsyä moottoriin.
Yksipistesuihkutusjärjestelmät
Yksipistesuihkutusjärjestelmät eroavat toisistaan lähinnä rakenteellisesti. Kaikissa järjestelmissä on kuitenkin kaasuläpän yläpuolelle sijoitettu suihkutusventtiili, tasaisen seoksen jakautumisen vuoksi, ja niissä yleensä käytetään suihkutuspaineena hieman alle 1 baaria.
Eri polttoaineensuihkutusjärjestelmiä
Bosch-ruiskut
Muut ruiskut
- Denso
- Digifant (VW)
- GM Multec
- Hestec
- Hitachi
- IAW Weber
- Kefico
- Kugelfischer
- Lucas
- Magneti Marelli
- Mazda EGI
- Mitsubishi ECI
- Megasquirt
- Motec
- Pierburg
- Spica
Historia
Varhaisia ruiskutusmoottoreita valmisti saksalainen Gutbrod jo vuonna 1950 pienissä kaksitahtimoottoreissaan. Myös Goliath kokeili kaksitahtisessa moottorissaan suihkutusta. Ruiskutusmoottoreiden edelläkävijöitä ovat olleet Mercedes-Benz ja Peugeot, esimerkiksi Peugeot 404-mallissaan vuonna 1964.
