Ero sivun ”Koco” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Rivi 1: Rivi 1:
'''Koco''' oli vuosina 1921-1926 Saksan Erfurtissa valmistettu automerkki. Auto oli jo 1920-luvulla harvinainen, sillä Koco-autoja valmistettiin yhteensä vain 800 kappaletta. Yrityksen nimi oli ''Die Kleinauto- und Motorenwerke Koch & Co'', eli 1919-1930. Yritys valmisti moottoreita ja yksinkertaisia pienautoja.
+
{{Merkki|
 +
nimi = Koco|
 +
kuva = |
 +
perustusmaa = Saksa|
 +
aloitus = 1919|
 +
konserni = |
 +
valmistusmäärä = |
 +
tilastosijainti = |
 +
maahantuoja = |
 +
suosituinmalli = }}
  
[[Kuva:Koco 4-1922-Wolfsburg12 PS.JPG|300px|left|thumb|Koco 4 vm 1922, 12 hv]]
+
'''Koco''' oli vuosina [[1921]]–[[1926]] Saksan Erfurtissa valmistettu automerkki. Auto oli jo 1920-luvulla harvinainen, sillä Koco-autoja valmistettiin yhteensä vain 800 kappaletta. Yrityksen nimi oli ''Die Kleinauto- und Motorenwerke Koch & Co'', eli [[1919]]–[[1930]]. Yritys valmisti moottoreita ja yksinkertaisia pienautoja.
Yritys valmisti vain kolmea Koco-mallia: ensin oli ilmajäähdytteinen ja sitten nestejäähdytteinen nelitahtinen kaksisylinterinen bokserimoottori, iskutilavuus 1021 cm³. Nestejäähdytteisen teho oli 9 kilowattia eli 12 hevosvoimaa. Omapaino 510 kiloa ja huippunopeus 40 km/t.
 
  
Kolmas Koco-malli oli nelisylinterinen aiempien kaksisylinteristen sijasta. Rivi-4-moottorin tilavuus oli 1540 cm³.
+
Yritys valmisti vain kolmea Koco-mallia: ensin oli ilmajäähdytteinen ja sitten nestejäähdytteinen nelitahtinen kaksisylinterinen bokserimoottori, iskutilavuus 1021 cm<sup>3</sup>. Nestejäähdytteisen teho oli 9 kilowattia eli 12 hevosvoimaa. Omapaino 510 kiloa ja huippunopeus 40 km/t.
 +
 
 +
Kolmas Koco-malli oli nelisylinterinen aiempien kaksisylinteristen sijasta. Rivi-4-moottorin tilavuus oli 1540 cm<sup>3</sup>.
  
 
Koco oli halpa pikkuauto. Yksi ovi, avokori, ei kattoa. Korin rakenteissa käytettiin vaneria. Etuistuimelle mahtui kuljettaja ja takaistuimelle kaksi matkustajaa. Sähköjärjestelmää ei ollut, joten Koco käynnistettiin magneetolla. Mittareita ei ollut. (Jussi Juurikkala: Elämäni autot, 2000, sivu 28)
 
Koco oli halpa pikkuauto. Yksi ovi, avokori, ei kattoa. Korin rakenteissa käytettiin vaneria. Etuistuimelle mahtui kuljettaja ja takaistuimelle kaksi matkustajaa. Sähköjärjestelmää ei ollut, joten Koco käynnistettiin magneetolla. Mittareita ei ollut. (Jussi Juurikkala: Elämäni autot, 2000, sivu 28)
  
 
1980-luvulla Suomen Kokemäeltä löytyi Koco-auton aihio, joka myöhemmin entisöitiin ja merkittiin museoajoneuvorekisteriin 8.6.1990. Moottori puuttui, mutta yllättäen alkuperäinen moottori löytyi Suodenniemeltä. Tämän Kocon pituus on 355 cm, paino 510 kg, leveys 133 cm, korkeus 146 cm.
 
1980-luvulla Suomen Kokemäeltä löytyi Koco-auton aihio, joka myöhemmin entisöitiin ja merkittiin museoajoneuvorekisteriin 8.6.1990. Moottori puuttui, mutta yllättäen alkuperäinen moottori löytyi Suodenniemeltä. Tämän Kocon pituus on 355 cm, paino 510 kg, leveys 133 cm, korkeus 146 cm.
 +
 +
<gallery widths=250px>
 +
Kuva:Koco 4-1922-Wolfsburg12 PS.JPG|Koco 4 vm 1922, 12 hv
 +
</gallery>
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Versio 27. huhtikuuta 2016 kello 18.07

Koco
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of Germany.svg.png Saksa, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1919
Autokonserni
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja
Suosituin malli


Koco oli vuosina 19211926 Saksan Erfurtissa valmistettu automerkki. Auto oli jo 1920-luvulla harvinainen, sillä Koco-autoja valmistettiin yhteensä vain 800 kappaletta. Yrityksen nimi oli Die Kleinauto- und Motorenwerke Koch & Co, eli 19191930. Yritys valmisti moottoreita ja yksinkertaisia pienautoja.

Yritys valmisti vain kolmea Koco-mallia: ensin oli ilmajäähdytteinen ja sitten nestejäähdytteinen nelitahtinen kaksisylinterinen bokserimoottori, iskutilavuus 1021 cm3. Nestejäähdytteisen teho oli 9 kilowattia eli 12 hevosvoimaa. Omapaino 510 kiloa ja huippunopeus 40 km/t.

Kolmas Koco-malli oli nelisylinterinen aiempien kaksisylinteristen sijasta. Rivi-4-moottorin tilavuus oli 1540 cm3.

Koco oli halpa pikkuauto. Yksi ovi, avokori, ei kattoa. Korin rakenteissa käytettiin vaneria. Etuistuimelle mahtui kuljettaja ja takaistuimelle kaksi matkustajaa. Sähköjärjestelmää ei ollut, joten Koco käynnistettiin magneetolla. Mittareita ei ollut. (Jussi Juurikkala: Elämäni autot, 2000, sivu 28)

1980-luvulla Suomen Kokemäeltä löytyi Koco-auton aihio, joka myöhemmin entisöitiin ja merkittiin museoajoneuvorekisteriin 8.6.1990. Moottori puuttui, mutta yllättäen alkuperäinen moottori löytyi Suodenniemeltä. Tämän Kocon pituus on 355 cm, paino 510 kg, leveys 133 cm, korkeus 146 cm.

Lähteet