Volvo B5244SG -moottori

Käytössä havaittuja ongelmia ja tee-se-itse ratkaisuja: (omalla vastuulla!!!)

Varsinkin ikääntyneillä/paljon ajetuilla moottoreilla esiintyy helposti käyntihäiriöitä maakaasulla ajettaessa. Sytytyskipinän laadun täytyy olla ensiluokkainen, jotta maakaasu palaisi hyvin. Sytytystulpat kannattaa vaihtaa ensin (alkuperäiset 3-kärkitulpat viisas valinta, eikä edes kalliit) ja merkitä vanhoihin tulppiin, missä sylinterissä ne olivat. Jos käyntihäiriö ei korjaantunut uusilla tulpilla, ja jokin/jotkin vanhoista tulpista näyttävät huonoille, on todennäköistä, että sen/niiden sylinteri(e)n sytytyspuola(t) ei(vät) enää toimi hyvin tuottaakseen riittävän hyvän kipinän. Boschin alkuperäistä sytytyspuolaa voi löytyä myös tarvikeliikkeistä (mm. Motonet) edullisesti. Alkuperäisissä Volvo-brändätyissä puolistakin löytyy Boschin sarjanumero 0221604001 (rinnakkaisnumero 0221604008 voi esiintyä luetteloissa, mutta varsinaisen osan päällä lukee sama 0221604001).

Eräs tekijä, joka voi lyhentää sytytystulppien vaihtoväliä, on tankatun maakaasun mukana valitettavasti tuleva kompressoriöljy. Jos autossasi on öljypisaraerotin-suodatin (coalescing filter), ei öljyä pitäisi juurikaan päästä edes varsinaisiin maakaasun käsittely/annostelulaitteisiin eikä siten myöskään sytytystulpille. Pisaraerottimen metallirungon (filtterikupin) pohjassa voi olla valutustulppa, josta kerääntyvä öljy on syytä aika ajoin valuttaa pois. Jos tulppaa ei ole, niin koko filtterikuppi voi lähteä kiertämällä auki. Samalla filtterinkin voi siis uusia, mutta se on kallis, eikä sitä luullakseni kovin usein ole tarkoituskaan vaihtaa. O-rengas on syytä vaihtaa aina uuteen, sen verran tiukkaan kuppi täytyy vääntää, ettei se jää vuotamaan. Älä kuitenkaan koskaan avaa mitään kaasujärjestelmän osaa ennen kuin olet poistanut paineen järjestelmästä! Painetta voi olla parhaimmillaan 200 baaria! Paineen poisto: ensin suljetaan kaasusäiliön (tai jos useampia säiliöitä, niin jokaisesta) 2 manuaalista sulkuventtiiliä ja sitten käytetään konetta maakaasulla niin kauan että se sammuu. Näin ei järjestelmään jää ainakaan paljon painetta. Kun huoltotyöt on ohi, muista avata taas säiliö(ide)n venttiilit, jos mielit taas ajella kaasullakin. Tarkkaile huoltotyön jälkeen, ettei mikään avattu (tai muukaan) liitos jää vuotamaan. Vuodon haistaa kyllä nenällä maakaasussa olevan merkkiaineen ansiosta. Jos vuotoa jää, ei paljon muuta voi kuin kiristää vaan liitosta tiukemmalle. Tai jos liitokseen kuuluu jokin tiiviste, sen täytyisi olla virheetön ja oikein asennettu, sekä kaikkien liitospintojen puhtaat ja sileät. Itse jouduin valmistamaan aika järeän tukityökalun, jotta sain tuettua filtterin runkoa tarpeeksi hyvin, ja käyttämään melko pitkää jatkovartta vääntimessä.

Varsinkin talvisin voi maakaasun tankkausliitin jäädä vuotamaan tankkauksen jälkeen. Jos vuoto on kova, voi tankkauspistoolin yrittää kytkeä uudelleen liittimeen ja irroittaa se varovammin, ikäänkuin omalla painollaan. Myöskin kannattaa yrittää irroitusta hieman eri suuntiin kädellä kannatellen, jokin erilainen irroitus asento yleensä saa vuodon ainakin vähenemään. Pieni vuoto tankkausliittimestä ei liene kovin vaarallinen turvallisuusmielessä, sillä maakaasu haihtuu ilmaa kevyempänä nopeasti taivaan tuuliin. Syttymiskelpoista yli viiden prosentin seosta tuskin pystyy konsentroitumaan laajalle alueelle. Tehokkaana kasvihuonekaasuna metaania ei tosin pitäisi päästää ilmakehään. Myöskään tankkausliittimen suojatulppaa ei voi käyttää ja vuotava&jäähtyvä liitin kasvattaa kondenssijääkerroksen itseensä. Välttääksesi noloja tankkauspistoolileikkejä seuraavilla tankkauskerroilla, kannattaa sipaista tankkausliittimen sisäpuolella näkyvään kumiseen O-renkaaseen ohuesti vaikkapa huulirasvaa. Kuiva O-rengas näet aiheuttaa tankkauksen aikana vuodon, joka jäähdyttää liittimiä (varsinkin talviaikaan) niin paljon, että ne eivät enää sulkeudu kunnolla. Kaasun mukana lienee myös vähän kosteutta, joka sitten jäätyy liitinpintoihin estäen riittävän tiiviin sulkeutumisen.