Ero sivun ”Itala” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 16: Rivi 16:
 
Ceirano perusti vuonna 1903 liikekumppaniensa Angelo Moriondon (espresso-keittimen kehitäjä), Leone Fubinin, Guido Bigion (insinööri ja kilpa-ajaja) ja Giovanni Carenzin kanssa autojen valmistusta varten yhtiön nimeltä Matteo Ceirano & Co. Vuonna 1904 yhtiön nimi muutetaan muotoon '''Itala Fabbrica Automobili''', jollaisena se säilyy aina vuoteen 1929 saakka, jolloin yhtiön talousvaikeudet alkavat kasaantua ylitsepääsemättömiksi. Vuosina 1929 – 1931 yhtiön nimenä on sen uudelleenjärjestelyjen myötä '''Itala SA''' ja vuodesta 1931 vuoteen 1934 '''Itala SACA''' (Societa Anonima Costruzioni Automobilistiche), jolloin yhtiö ja sen automerkki saavuttavat tiensä pään.
 
Ceirano perusti vuonna 1903 liikekumppaniensa Angelo Moriondon (espresso-keittimen kehitäjä), Leone Fubinin, Guido Bigion (insinööri ja kilpa-ajaja) ja Giovanni Carenzin kanssa autojen valmistusta varten yhtiön nimeltä Matteo Ceirano & Co. Vuonna 1904 yhtiön nimi muutetaan muotoon '''Itala Fabbrica Automobili''', jollaisena se säilyy aina vuoteen 1929 saakka, jolloin yhtiön talousvaikeudet alkavat kasaantua ylitsepääsemättömiksi. Vuosina 1929 – 1931 yhtiön nimenä on sen uudelleenjärjestelyjen myötä '''Itala SA''' ja vuodesta 1931 vuoteen 1934 '''Itala SACA''' (Societa Anonima Costruzioni Automobilistiche), jolloin yhtiö ja sen automerkki saavuttavat tiensä pään.
  
−
Itala aloittaa toimintansa kilpa-autojen valmistuksella ja tämä leimaa yhtiön toimintaa hyvin vahvasti I-maailmansotaa edeltävänä ajanjaksona. Merkki tekee debyyttinsä vuoden 1904 [[Coppa Florio|Coppa Brescia]] -autokilpailussa ja samana vuonna Matteo Ceirano osallistuu Susa-Mont Cenis -mäkikilpailuun 24-hevosvoimaisella, 4,5-litraisella nelisylinterisllä mallilla, jonka voimansiirto on edistyksellisesti kardaaniakselilla toteutettu. Ceirano voittaa luokkansa ja tämä on myös alku merkin menestyksekkäälle kilpauralle.
+
Itala aloittaa toimintansa kilpa-autojen valmistuksella ja tämä leimaa yhtiön toimintaa hyvin vahvasti I-maailmansotaa edeltävänä ajanjaksona. Merkki tekee debyyttinsä vuoden 1904 [[Coppa Florio|Coppa Brescia]] -autokilpailussa ja samana vuonna Matteo Ceirano osallistuu Susa - Mont Cenis -mäkikilpailuun 24-hevosvoimaisella, 4,5-litraisella nelisylinterisllä mallilla, jonka voimansiirto on edistyksellisesti kardaaniakselilla toteutettu. Ceirano voittaa luokkansa ja tämä on myös alku merkin menestyksekkäälle kilpauralle.
  
 
Syksyllä 1904 Genovan markiisi Giovanni Battista Raggio tulee Italalla toiseksi reitillä Brescia-Cremona-Mantova-Brescia -ajetussa Coppa Brescia -kilpailussa ja italialainen kilpa-ajaja [[Guido Bigio]] sijoittuu toiseksi Padova - Bovolenta välillä ajetussa [[Targa Rignano]] -autokilpailussa. Tässä vaiheessa seuraa yhtiön ensimmäinen uudelleenjärjestely.
 
Syksyllä 1904 Genovan markiisi Giovanni Battista Raggio tulee Italalla toiseksi reitillä Brescia-Cremona-Mantova-Brescia -ajetussa Coppa Brescia -kilpailussa ja italialainen kilpa-ajaja [[Guido Bigio]] sijoittuu toiseksi Padova - Bovolenta välillä ajetussa [[Targa Rignano]] -autokilpailussa. Tässä vaiheessa seuraa yhtiön ensimmäinen uudelleenjärjestely.
Rivi 23: Rivi 23:
  
 
Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetään insinööri ja kilpa-ajaja Guido Bigio. Muuhun johtajistoon kuuluu myös Matteo Ceirano, joka lähtee yhtiöstä seuraavana vuonna ja perustaa liikemies ja ajoneuvovalmistaja [[Michele Ansaldi]]n kanssa [[SPA|Società Ligure Piemontese Automobili]] (SPA) -nimisen autoja valmistavan yhtiön.
 
Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetään insinööri ja kilpa-ajaja Guido Bigio. Muuhun johtajistoon kuuluu myös Matteo Ceirano, joka lähtee yhtiöstä seuraavana vuonna ja perustaa liikemies ja ajoneuvovalmistaja [[Michele Ansaldi]]n kanssa [[SPA|Società Ligure Piemontese Automobili]] (SPA) -nimisen autoja valmistavan yhtiön.
 +
 +
===Alberto Balloco tekniseksi johtajaksi===
 +
Yhtiössä tehdään päätös jatkaa kilpa-autojen valmistusta ja vuonna 1905 yhtiön tekniseksi johtajaksi nimetään insinööri Alberto Bolloco. Hän työskentelee tässä toimessa vuoteen 1919 asti. Ensimmäinen hänen suunnittelemistaan autoista on 14-litraisella moottorilla varustettu 100-hevosvoimainen kilpa-auto, jolla markiisi Raggio ottaa voiton, vuonna 1905 Brescian reitillä ajetussa kilpailussa, joka oli nyt nimetty [[Coppa Florio]]ksi. Samaisella autolla ajetaan myös [[Circuit des Ardennes]] -kilpailu, täällä voiton ottaa 80 hevosvoimaisella [[Darraq]]illa ajanut ranskalainen [[Victor Hémery]].
 +
 +
Vuonna 1905 markiisi Raggio voittaa 24-hevosvoimaisella Italalla Susa - Mont Cenis -mäkikilpailussa luokkansa. Vuonna 1906 [[Alessandro Cagno]] voittaa Italalla ensimmäisen [[Targa Florio]] -autokilpailun, kolmen kierroksen johtoasemalla. Madonien reitillä ajetun kilpailun kokonaispituus on 446 kilometriä ja Cagnon keskinopeudeksi muodostuu 47 km/h. Ensimmäinen Targa Florio on Italan juhlaa, sillä merkille kirjataan neljä viidestä kärkipaikasta. Muut Itala-kuljettajat kyseisessä kisassa olivat ranskalainen [[Louis Rigal]], belgialainen [[Pierre de Caters]] sekä E.Graziana. Kukaan edellä mainituista ei enää voittanut Targa Floriossa, mutta tulevina vuosina heidän nimensä löytyvät silti tuloslistan kärkiviisikosta.
 +
 +
===Kilpailijat maantierosvojen tulituksessa===
 +
Vuonna 1906 Italalla saavutetaan toisenlainen ennätys, kun H. R. Pope ajaa sellaisella nopeimmin välin Lontoo - Monte Carlo. Italalle kiinnostavin kohde oli kuitenkin Targa Florio. Kilpailun järjestäjänä toimi varakas sisilialainen viininviljelijä ja moottoriurheiluintoilija [[Vincenzo Florio]], joka oli jo aiemmin sponsoroinut Bresciassa ajettua Coppa Florio -kilpailua, ja halusi luoda myös kotisaarelleen tärkeän moottoriurheilutapahtuman. Ensimmäisen kilpailun aikana, joka ajettiin 150 km:n mittaisella, vuoristoteitä pitkin mutkittelevalla reitillä, kilpailijat joutuivat maantierosvojen ryöstöyritysten ja tulituksen kohteiksi. Florio nimitti kolme saaren tärkeintä mafiosoa kilpailun luottamusmiehiksi, estääkseen moiset tapahtumat tulevaisuudessa.
  
 
<gallery>
 
<gallery>

Versio 1. marraskuuta 2013 kello 17.10

Itala
Itala logo.jpg
Yrityksen perustusmaa Torino, Italia
Toimintavuodet 1904 – 1935
Carlo Biscarettin juliste korostaa Italan suuntatuneisuutta moottoriurheiluun.
Peking-Pariisi -autokilpailun voittoisa Itala, ohjaimissaan auton kuljettaja / koneenkäyttäjä Ettore Guizzardi.

Itala oli Torinossa toimineen ajoneuvovalmistaja Fabbrica Automobili Italan vuosina 1904 – 1935 valmistama automerkki. Yhtiön perusti italialainen autoilun pioneeri Matteo Ceirano vuonna 1903.

Itala Fabbrica Automobili

Ceirano perusti vuonna 1903 liikekumppaniensa Angelo Moriondon (espresso-keittimen kehitäjä), Leone Fubinin, Guido Bigion (insinööri ja kilpa-ajaja) ja Giovanni Carenzin kanssa autojen valmistusta varten yhtiön nimeltä Matteo Ceirano & Co. Vuonna 1904 yhtiön nimi muutetaan muotoon Itala Fabbrica Automobili, jollaisena se säilyy aina vuoteen 1929 saakka, jolloin yhtiön talousvaikeudet alkavat kasaantua ylitsepääsemättömiksi. Vuosina 1929 – 1931 yhtiön nimenä on sen uudelleenjärjestelyjen myötä Itala SA ja vuodesta 1931 vuoteen 1934 Itala SACA (Societa Anonima Costruzioni Automobilistiche), jolloin yhtiö ja sen automerkki saavuttavat tiensä pään.

Itala aloittaa toimintansa kilpa-autojen valmistuksella ja tämä leimaa yhtiön toimintaa hyvin vahvasti I-maailmansotaa edeltävänä ajanjaksona. Merkki tekee debyyttinsä vuoden 1904 Coppa Brescia -autokilpailussa ja samana vuonna Matteo Ceirano osallistuu Susa - Mont Cenis -mäkikilpailuun 24-hevosvoimaisella, 4,5-litraisella nelisylinterisllä mallilla, jonka voimansiirto on edistyksellisesti kardaaniakselilla toteutettu. Ceirano voittaa luokkansa ja tämä on myös alku merkin menestyksekkäälle kilpauralle.

Syksyllä 1904 Genovan markiisi Giovanni Battista Raggio tulee Italalla toiseksi reitillä Brescia-Cremona-Mantova-Brescia -ajetussa Coppa Brescia -kilpailussa ja italialainen kilpa-ajaja Guido Bigio sijoittuu toiseksi Padova - Bovolenta välillä ajetussa Targa Rignano -autokilpailussa. Tässä vaiheessa seuraa yhtiön ensimmäinen uudelleenjärjestely.

Syyskuussa 1904 pankkiiri G. B. Figarin johtama genovalainen sijoittajaryhmä saadaan taivuteltua pääomittamaan Ceiranon ja kumppanien liiketointa. Yritys muutetaan osakeyhtiömuotoiseksi ja se ottaa nimen Itala Fabbrica Automobili, jonka osakepääomaksi kirjataan 3 miljoonaa sen aikaista liiraa, mutta vain osa siitä maksetaan.

Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetään insinööri ja kilpa-ajaja Guido Bigio. Muuhun johtajistoon kuuluu myös Matteo Ceirano, joka lähtee yhtiöstä seuraavana vuonna ja perustaa liikemies ja ajoneuvovalmistaja Michele Ansaldin kanssa Società Ligure Piemontese Automobili (SPA) -nimisen autoja valmistavan yhtiön.

Alberto Balloco tekniseksi johtajaksi

Yhtiössä tehdään päätös jatkaa kilpa-autojen valmistusta ja vuonna 1905 yhtiön tekniseksi johtajaksi nimetään insinööri Alberto Bolloco. Hän työskentelee tässä toimessa vuoteen 1919 asti. Ensimmäinen hänen suunnittelemistaan autoista on 14-litraisella moottorilla varustettu 100-hevosvoimainen kilpa-auto, jolla markiisi Raggio ottaa voiton, vuonna 1905 Brescian reitillä ajetussa kilpailussa, joka oli nyt nimetty Coppa Florioksi. Samaisella autolla ajetaan myös Circuit des Ardennes -kilpailu, täällä voiton ottaa 80 hevosvoimaisella Darraqilla ajanut ranskalainen Victor Hémery.

Vuonna 1905 markiisi Raggio voittaa 24-hevosvoimaisella Italalla Susa - Mont Cenis -mäkikilpailussa luokkansa. Vuonna 1906 Alessandro Cagno voittaa Italalla ensimmäisen Targa Florio -autokilpailun, kolmen kierroksen johtoasemalla. Madonien reitillä ajetun kilpailun kokonaispituus on 446 kilometriä ja Cagnon keskinopeudeksi muodostuu 47 km/h. Ensimmäinen Targa Florio on Italan juhlaa, sillä merkille kirjataan neljä viidestä kärkipaikasta. Muut Itala-kuljettajat kyseisessä kisassa olivat ranskalainen Louis Rigal, belgialainen Pierre de Caters sekä E.Graziana. Kukaan edellä mainituista ei enää voittanut Targa Floriossa, mutta tulevina vuosina heidän nimensä löytyvät silti tuloslistan kärkiviisikosta.

Kilpailijat maantierosvojen tulituksessa

Vuonna 1906 Italalla saavutetaan toisenlainen ennätys, kun H. R. Pope ajaa sellaisella nopeimmin välin Lontoo - Monte Carlo. Italalle kiinnostavin kohde oli kuitenkin Targa Florio. Kilpailun järjestäjänä toimi varakas sisilialainen viininviljelijä ja moottoriurheiluintoilija Vincenzo Florio, joka oli jo aiemmin sponsoroinut Bresciassa ajettua Coppa Florio -kilpailua, ja halusi luoda myös kotisaarelleen tärkeän moottoriurheilutapahtuman. Ensimmäisen kilpailun aikana, joka ajettiin 150 km:n mittaisella, vuoristoteitä pitkin mutkittelevalla reitillä, kilpailijat joutuivat maantierosvojen ryöstöyritysten ja tulituksen kohteiksi. Florio nimitti kolme saaren tärkeintä mafiosoa kilpailun luottamusmiehiksi, estääkseen moiset tapahtumat tulevaisuudessa.

  • Itala 25/35 Tourer,
    5401 cm3, 4 sylinteriä

  • Itala 51 SS 1923.

  • Itala Tipo 11 1925

  • Tipo 61 Saloon Garavini

  • Tipo 61 Cabriolet
    Lavcoat & Mersaud

  • Itala 65 Sport Coupé 1932

Lähteet

http://losorigenes.net/marcas/itala/itala.html
http://www.targaflorio-1906-1977.it/paginesommario/Paginecostruttori/La%20storia%20della%20Itala.htm
http://you-and-your-cars.blogspot.fi/2012/03/itala.html
http://ucapusa.com/lost_marques_itala.htm

Noudettu kohteesta "https://www.autowiki.fi/index.php?title=Itala&oldid=121960"