Ero sivun ”Auto Union AG” versioiden välillä
(→Toinen maailmansota) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | {| | + | {{Merkki B| |
| − | + | nimi = Auto Union AG| | |
| − | + | kuva = [[Tiedosto:Auto-Union -logo 1932.jpg|200px|Auto Union -logo]]| | |
| − | | | + | perustuspaikka = Auto Union AG, Chemnitz<br>kesäkuu 29. 1932<br>Auto Union GmbH, Ingolstadt,<br>syyskuu 3. 1949| |
| − | + | toiminnassa = 1932 – 1969| | |
| − | | | + | kohtalo = Alkuperäinen Auto Union AG poistettu Saksin yritysrekisteristä 1949. Uusi Auto Union GmbH perustettu Baijerin Ingolstadtiin 1949, toimintoja siirretty jo vuodesta 1945-46 lähtien.<br><br>10. 3. 1969 Auto Union GmbH, [[NSU|NSU Motorenwerke AG]] ja [[Volkswagen AG|Volkswagenwerke AG]] solmivat sopimuksen jolla Audi ja NSU yhdistettiin ''Audi NSU Auto Unioniksi''.<br><br>Vuonna 1985 yhtymän nimi muutettiin selkeämmäksi, syntyi [[Audi AG]], Volkswagenin täysin omistama tytäryhtiö.| |
| − | + | valmistusmäärä = | | |
| − | | | + | suosituinmalli = | |
| − | + | seuraaja = [[Auto Union GmbH]]}} | |
| − | | | ||
| − | |||
| − | |} | ||
'''Auto Union AG''' oli ensimmäinen saksalainen autoteollisuuden yhteenliittymä, joka syntyi kun ''Zschopauer Maschinenfabrik J. S. Rasmussen'' ([[DKW]]), sen zwickaulainen tytäryhtiö [[Audi|Audiwerke AG]], zwickaulainen [[Horch|Horchwerke AG ]] ja chemnitzlainen [[Wanderer|Wanderer-Werke AG:n]] autoteollisuus muodostivat ''Auto-Union Sächsischer Motorfahrzeugfabriken AG'' -nimisen yhtiön, jonka pääkonttori sijaitsi aluksi DKW:n tehtailla Saksin Zschopaussa. Vuonna 1936 yhtiön hallinto muutti Chemnitzin kaupunkiin, jonne se oli sitä perustettaessa kirjattu, sen hankittua omistukseensa ajoneuvovalmistaja [[Presto-Werke|Presto-Werke Günther & Co:n]] toimitilat. | '''Auto Union AG''' oli ensimmäinen saksalainen autoteollisuuden yhteenliittymä, joka syntyi kun ''Zschopauer Maschinenfabrik J. S. Rasmussen'' ([[DKW]]), sen zwickaulainen tytäryhtiö [[Audi|Audiwerke AG]], zwickaulainen [[Horch|Horchwerke AG ]] ja chemnitzlainen [[Wanderer|Wanderer-Werke AG:n]] autoteollisuus muodostivat ''Auto-Union Sächsischer Motorfahrzeugfabriken AG'' -nimisen yhtiön, jonka pääkonttori sijaitsi aluksi DKW:n tehtailla Saksin Zschopaussa. Vuonna 1936 yhtiön hallinto muutti Chemnitzin kaupunkiin, jonne se oli sitä perustettaessa kirjattu, sen hankittua omistukseensa ajoneuvovalmistaja [[Presto-Werke|Presto-Werke Günther & Co:n]] toimitilat. | ||
| Rivi 18: | Rivi 15: | ||
Ennen toista maailmansotaa Auto Union -yhtymä oli Saksan toiseksi suurin ajoneuvojen valmistaja, [[Opel|Adam Opel AG:n]] jälkeen. | Ennen toista maailmansotaa Auto Union -yhtymä oli Saksan toiseksi suurin ajoneuvojen valmistaja, [[Opel|Adam Opel AG:n]] jälkeen. | ||
| − | ==Historia== | + | == Historia == |
| − | ===Auto Unionin synty=== | + | === Auto Unionin synty === |
| − | |||
[[DKW|Zschopauer Motorenwerke J. S. Rasmussen AG]] oli vuonna 1928 65 000:n yksikön vuosituotannollaan maailman suurin moottoripyörien valmistaja. Samana vuonna yhtiön pääomistaja [[Jørgen Skafte Rasmussen]] neuvotteli juuri perustetusta Saksin valtionpankista (Sächsische Staatsbank) itselleen rahoituksen, zwickaulaisen [[Horch#Yhtiön ja merkin historia|Audiwerke AG:n]] osake-enemmistön ostamista varten. 1930-luvun alussa maailmantalouden lama ajoi myös Rasmussenin konsernin taloudelliseen ahdinkoon ja Saksin valtionpankki, joka vuodesta 1929 lähtien oli omistanut 25 prosentin osuuden ''Zschopauer Motorenwerke AG:sta'', epäsi Rasmussenin yhtiöiltä lisärahoituksen mahdollisuuden. Rasmussen ja pankin emoyhtiön hallitukseen nimittämä [[Richard Bruhn]] kehittivät suunnitelman, jossa Zschopauer Motorenwerke, sen tytäryhtiö Audi ja tuolloin ajelehtimistilassa ollut ''Horchwerke AG'' liitettäisiin yhteen. Samaan kompukseen oli mahdollista liittää vielä ''[[Wanderer|Wanderer-Werke]]'', vuokraamalla yhtiön Siegmarissa, Chemnitzin liepeillä, sijaitseva autotehdas kymmenen vuoden sopimuksella. Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta [[Hanomag]]- ja [[Brennabor]]-merkkien littämisestä samaan yhtymään, mutta nämä hankkeet eivät edenneet pidemmälle. Hanomag päätyi lopulta [[Daimler-Benz]]in haltuun, kuten Auto Unionkin joksikin aikaa, kunnes [[Volkswagen]] hankki sen itselleen. | [[DKW|Zschopauer Motorenwerke J. S. Rasmussen AG]] oli vuonna 1928 65 000:n yksikön vuosituotannollaan maailman suurin moottoripyörien valmistaja. Samana vuonna yhtiön pääomistaja [[Jørgen Skafte Rasmussen]] neuvotteli juuri perustetusta Saksin valtionpankista (Sächsische Staatsbank) itselleen rahoituksen, zwickaulaisen [[Horch#Yhtiön ja merkin historia|Audiwerke AG:n]] osake-enemmistön ostamista varten. 1930-luvun alussa maailmantalouden lama ajoi myös Rasmussenin konsernin taloudelliseen ahdinkoon ja Saksin valtionpankki, joka vuodesta 1929 lähtien oli omistanut 25 prosentin osuuden ''Zschopauer Motorenwerke AG:sta'', epäsi Rasmussenin yhtiöiltä lisärahoituksen mahdollisuuden. Rasmussen ja pankin emoyhtiön hallitukseen nimittämä [[Richard Bruhn]] kehittivät suunnitelman, jossa Zschopauer Motorenwerke, sen tytäryhtiö Audi ja tuolloin ajelehtimistilassa ollut ''Horchwerke AG'' liitettäisiin yhteen. Samaan kompukseen oli mahdollista liittää vielä ''[[Wanderer|Wanderer-Werke]]'', vuokraamalla yhtiön Siegmarissa, Chemnitzin liepeillä, sijaitseva autotehdas kymmenen vuoden sopimuksella. Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta [[Hanomag]]- ja [[Brennabor]]-merkkien littämisestä samaan yhtymään, mutta nämä hankkeet eivät edenneet pidemmälle. Hanomag päätyi lopulta [[Daimler-Benz]]in haltuun, kuten Auto Unionkin joksikin aikaa, kunnes [[Volkswagen]] hankki sen itselleen. | ||
| Rivi 30: | Rivi 26: | ||
</gallery> | </gallery> | ||
| − | ==Auto Union moottoriurheilussa== | + | == Auto Union moottoriurheilussa == |
| − | [[Tiedosto:Auto Union Typ D.JPG| | + | [[Tiedosto:Auto Union Typ D.JPG|left|200px|Auto Union Typ D]] |
{{Pääartikkeli|Auto Union GP-autot}} | {{Pääartikkeli|Auto Union GP-autot}} | ||
| Rivi 38: | Rivi 34: | ||
[[V16]]-moottorilla varustettu Auto-Union Typ A oli ensimmäinen keskimoottoriseksi suunniteltu kilpa-auto. Konsepti otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1934 ja se on käytössä kaikissa tämän päivän autourheilun huippuluokissa. Vuosina 1934 – 1939 suunnitellut Auto Union GP-mallit A – D olivat huomattavasti aikaansa edellä. Samalla ne olivat sen aikakuden renkailla ja jarruilla todella vaativia ajettavia. | [[V16]]-moottorilla varustettu Auto-Union Typ A oli ensimmäinen keskimoottoriseksi suunniteltu kilpa-auto. Konsepti otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1934 ja se on käytössä kaikissa tämän päivän autourheilun huippuluokissa. Vuosina 1934 – 1939 suunnitellut Auto Union GP-mallit A – D olivat huomattavasti aikaansa edellä. Samalla ne olivat sen aikakuden renkailla ja jarruilla todella vaativia ajettavia. | ||
| − | ==Toinen maailmansota== | + | == Toinen maailmansota == |
| − | [[Tiedosto:Sdkfz 222.jpg| | + | [[Tiedosto:Sdkfz 222.jpg|left|200px|Sd-Kfz 222]] |
Vuonna 1935 Auto Union perusti luoteis-Saksissa sijaitsevaan Tauchan kaupunkiin yhtiön nimeltä ''Mitteldeutsche Motorenwerke''. Tehdas valmisti lisensillä Junkers-lentokonemoottoreita sekä, vuoden 1944 helmikuusta vuoden 1945 maaliskuuhun, maailman ensimmäistä sarjatuotantoista suihkumoottoria, ''Junkers Jumo 004:ää''. | Vuonna 1935 Auto Union perusti luoteis-Saksissa sijaitsevaan Tauchan kaupunkiin yhtiön nimeltä ''Mitteldeutsche Motorenwerke''. Tehdas valmisti lisensillä Junkers-lentokonemoottoreita sekä, vuoden 1944 helmikuusta vuoden 1945 maaliskuuhun, maailman ensimmäistä sarjatuotantoista suihkumoottoria, ''Junkers Jumo 004:ää''. | ||
| Rivi 45: | Rivi 41: | ||
Vuoden 1944 alusta lähtien Auto Unionin laitokset Saksin alueella joutuivat jatkuvien pommitusten kohteeksi ja kärsivät tuntuvia vahinkoja. Yhdysvaltain sotavoimat miehittivät Zwickaun huhtikuussa 1945, mutta luovuttivat kaupungin venäläisten puna-armeijalle kesäkuun viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen kaikki Auto Unionin laitokset olivat venäläisten hallinnassa. | Vuoden 1944 alusta lähtien Auto Unionin laitokset Saksin alueella joutuivat jatkuvien pommitusten kohteeksi ja kärsivät tuntuvia vahinkoja. Yhdysvaltain sotavoimat miehittivät Zwickaun huhtikuussa 1945, mutta luovuttivat kaupungin venäläisten puna-armeijalle kesäkuun viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen kaikki Auto Unionin laitokset olivat venäläisten hallinnassa. | ||
| + | [[Tiedosto:Auto Union 1000 Super p1.JPG|thumb|250px|Auto Union 1000 Super]] | ||
| − | ==Henkilöautoja== | + | == Henkilöautoja == |
| − | + | * [[Auto Union 1000|1000]] | |
| − | *[[Auto Union 1000|1000]] | ||
Auto Union 1000 oli merkin ainoa tuotantomalli, jota tehtiin [[DKW 3=6]] -mallin ja [[DKW F102|F102]]:n välissä 981 cm<sup>3</sup> [[Kaksitahtimoottori|2-tahti]]sella [[rivi-3]]-moottorilla vuosina [[1958]] – [[1963]]. | Auto Union 1000 oli merkin ainoa tuotantomalli, jota tehtiin [[DKW 3=6]] -mallin ja [[DKW F102|F102]]:n välissä 981 cm<sup>3</sup> [[Kaksitahtimoottori|2-tahti]]sella [[rivi-3]]-moottorilla vuosina [[1958]] – [[1963]]. | ||
| − | ==Lähteet== | + | == Lähteet == |
* [http://www.seriouswheels.com/art-four-rings-1.htm The History of the Four Rings - Audi Official History--Copyright Audi AG] | * [http://www.seriouswheels.com/art-four-rings-1.htm The History of the Four Rings - Audi Official History--Copyright Audi AG] | ||
[[Luokka:Auto Union]] | [[Luokka:Auto Union]] | ||
Versio 23. marraskuuta 2014 kello 21.41
| Auto Union AG | |
|---|---|
| |
| Yrityksen perustuspaikka | Auto Union AG, Chemnitz kesäkuu 29. 1932 Auto Union GmbH, Ingolstadt, syyskuu 3. 1949 |
| Toiminnassa | 1932 – 1969 |
| Yhtiön kohtalo | Alkuperäinen Auto Union AG poistettu Saksin yritysrekisteristä 1949. Uusi Auto Union GmbH perustettu Baijerin Ingolstadtiin 1949, toimintoja siirretty jo vuodesta 1945-46 lähtien. 10. 3. 1969 Auto Union GmbH, NSU Motorenwerke AG ja Volkswagenwerke AG solmivat sopimuksen jolla Audi ja NSU yhdistettiin Audi NSU Auto Unioniksi. Vuonna 1985 yhtymän nimi muutettiin selkeämmäksi, syntyi Audi AG, Volkswagenin täysin omistama tytäryhtiö. |
| Kokonais valmistusmäärä | |
| Suosituin malli | |
| Seuraaja | Auto Union GmbH |
Auto Union AG oli ensimmäinen saksalainen autoteollisuuden yhteenliittymä, joka syntyi kun Zschopauer Maschinenfabrik J. S. Rasmussen (DKW), sen zwickaulainen tytäryhtiö Audiwerke AG, zwickaulainen Horchwerke AG ja chemnitzlainen Wanderer-Werke AG:n autoteollisuus muodostivat Auto-Union Sächsischer Motorfahrzeugfabriken AG -nimisen yhtiön, jonka pääkonttori sijaitsi aluksi DKW:n tehtailla Saksin Zschopaussa. Vuonna 1936 yhtiön hallinto muutti Chemnitzin kaupunkiin, jonne se oli sitä perustettaessa kirjattu, sen hankittua omistukseensa ajoneuvovalmistaja Presto-Werke Günther & Co:n toimitilat.
Auto Unionin logossa neljä ympyrää kuvastaa neljää yhteenlittynyttä automerkkiä, jotka kuitenkin toimivat omina, itsenäisinä yhtiöinään. Vuosien 1934 ja 1939 välisenä aikana Horchwerke AG kehitti ja valmisti GP-kilpa-autoja, jotka kantoivat nimeä "Auto Union". Muutoin yhtiön nimeä ei käytetty autojen tuotemerkkinä, lukuunottamatta vuonna 1958 markkinoille tuotua Auto Union 1000 -mallia.
Ennen toista maailmansotaa Auto Union -yhtymä oli Saksan toiseksi suurin ajoneuvojen valmistaja, Adam Opel AG:n jälkeen.
Sisällysluettelo
Historia
Auto Unionin synty
Zschopauer Motorenwerke J. S. Rasmussen AG oli vuonna 1928 65 000:n yksikön vuosituotannollaan maailman suurin moottoripyörien valmistaja. Samana vuonna yhtiön pääomistaja Jørgen Skafte Rasmussen neuvotteli juuri perustetusta Saksin valtionpankista (Sächsische Staatsbank) itselleen rahoituksen, zwickaulaisen Audiwerke AG:n osake-enemmistön ostamista varten. 1930-luvun alussa maailmantalouden lama ajoi myös Rasmussenin konsernin taloudelliseen ahdinkoon ja Saksin valtionpankki, joka vuodesta 1929 lähtien oli omistanut 25 prosentin osuuden Zschopauer Motorenwerke AG:sta, epäsi Rasmussenin yhtiöiltä lisärahoituksen mahdollisuuden. Rasmussen ja pankin emoyhtiön hallitukseen nimittämä Richard Bruhn kehittivät suunnitelman, jossa Zschopauer Motorenwerke, sen tytäryhtiö Audi ja tuolloin ajelehtimistilassa ollut Horchwerke AG liitettäisiin yhteen. Samaan kompukseen oli mahdollista liittää vielä Wanderer-Werke, vuokraamalla yhtiön Siegmarissa, Chemnitzin liepeillä, sijaitseva autotehdas kymmenen vuoden sopimuksella. Keskusteluja käytiin myös mahdollisesta Hanomag- ja Brennabor-merkkien littämisestä samaan yhtymään, mutta nämä hankkeet eivät edenneet pidemmälle. Hanomag päätyi lopulta Daimler-Benzin haltuun, kuten Auto Unionkin joksikin aikaa, kunnes Volkswagen hankki sen itselleen.
1934 Audi Front UW220
1938 DKW F5
1938 Horch 853 sport cabriolet
1936 Wanderer W25K
Auto Union moottoriurheilussa
Pääartikkeli: Auto Union GP-autot
Vuodesta 1934 vuoden 1937 loppuun Horch-tehtaiden Auto-Union kilpaosaston johdossa oli böömiläissyntyinen Ferdinand Porsche. Vuodesta 1938 eteenpäin, aina II maailmansodan puhkeamiseen asti, kilpailutoiminnasta vastaavan osaston johtajana oli itävaltalainen insinööri Robert Eberan von Eberhorst. Keskimoottoristen "Hopeanuolien" kultakaudella, vuosina 1934 – 1939 Auto Union oli käytännössä ainoa auto, joka antoi Mercedes-Benzin GP-autoille todellisen vastuksen. Auto Unionilla ajaneita aikauden nimekkäitä kuljettajia olivat: Bernd Rosemeyer, Hans Stuck, Ernst von Delius, Rudolf Hasse, Hermann Paul Müller sekä Tazio Nuvolari. Vuonna 1936 Bernd Rosemeyer voitti Auto Unionilla GP-autoilun Euroopanmestaruussarjan.
V16-moottorilla varustettu Auto-Union Typ A oli ensimmäinen keskimoottoriseksi suunniteltu kilpa-auto. Konsepti otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1934 ja se on käytössä kaikissa tämän päivän autourheilun huippuluokissa. Vuosina 1934 – 1939 suunnitellut Auto Union GP-mallit A – D olivat huomattavasti aikaansa edellä. Samalla ne olivat sen aikakuden renkailla ja jarruilla todella vaativia ajettavia.
Toinen maailmansota
Vuonna 1935 Auto Union perusti luoteis-Saksissa sijaitsevaan Tauchan kaupunkiin yhtiön nimeltä Mitteldeutsche Motorenwerke. Tehdas valmisti lisensillä Junkers-lentokonemoottoreita sekä, vuoden 1944 helmikuusta vuoden 1945 maaliskuuhun, maailman ensimmäistä sarjatuotantoista suihkumoottoria, Junkers Jumo 004:ää.
Auto Union-Horch valmisti Sd-Kfz 222 -panssariautojen alustoja. 3,8-litraisella 90-hevosvoimaisella Horch bensiini-V8 -moottorilla varustettuna se kykeni saavuttamaan maantiellä 80 km/h nopeuden. Lisäksi Horch-tehtaiden tuotantoon kuului puolitelavaunu Sd.Kfz. 11 sekä nelivetoiset Einheits-PKW der Wehrmacht eli Wehrmachtin ajoneuvokaluston yhtenäistämisohjelman mukaiset autot Horch 901 ja typ 801.
Vuoden 1944 alusta lähtien Auto Unionin laitokset Saksin alueella joutuivat jatkuvien pommitusten kohteeksi ja kärsivät tuntuvia vahinkoja. Yhdysvaltain sotavoimat miehittivät Zwickaun huhtikuussa 1945, mutta luovuttivat kaupungin venäläisten puna-armeijalle kesäkuun viimeisenä päivänä. Tämän jälkeen kaikki Auto Unionin laitokset olivat venäläisten hallinnassa.
Henkilöautoja
Auto Union 1000 oli merkin ainoa tuotantomalli, jota tehtiin DKW 3=6 -mallin ja F102:n välissä 981 cm3 2-tahtisella rivi-3-moottorilla vuosina 1958 – 1963.
