Ero sivun ”Volvo PV444” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Rivi 1: Rivi 1:
== Perustietoa ==
+
Volvo PV 444, usein sanottuna vain "PV" , on ruotsalainen henkilöauto jota Volvo valmisti vuosina 1944–1957. Suunnittelijat olivat kiinnostuneet USA:n autoista samana kautena, esim. Mercury:stä 1940 luvulla, ja rakentajina toimivat Helmer Petterson ja Erik Jern.
  
Volvo PV 444, usein sanottuna vain "PV" , on ruotsalainen henkilöauto jonka kehitti volvo vuonna 1944-1957. Suunnittelijat olivat kiinnostuneet USA:n autoista samana kautena, esim. Mercury:stä 1940 luvulla, ja rakentajina toimivat Helmer Petterson ja Erik Jern.
+
PV 444 näyttäytyy suosittuna henkilöautona ruotsissa, mutta lukumäärät ovat vähentyneet ajan kuluessa. Pv esiteltiin ensimmäistä kertaa 1 syyskuuta 1944 Kuninkaallisessa Tennishallissa Tukholmassa, mutta tuotanto alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen. PV 444:ää valmistettiin yhteensä 196.004 kappaletta.
 
 
PV 444 näyttäytyy suosittuna henkilöautona ruotsissa, mutta lukumäärät ovat vähentyneet ajan kuluessa. Pv esiteltiin ensimmäistä kertaa 1 syyskuuta 1944 Kuninkaallisessa Tennishallissa Tukholmassa, mutta tuotanto tuli esille vasta toisen maailmansodan jälkeen.PV 444:jää valmistettiin yhteensä 196 004 kappaletta
 
  
 
== Historia ==
 
== Historia ==
Rivi 10: Rivi 8:
 
He halusivat valmistaa pienen henkilöauton, joka kestäisi kauan.
 
He halusivat valmistaa pienen henkilöauton, joka kestäisi kauan.
  
Huhtikuussa 1943 alkoi suunnitteli, ja iso joukko tekniikan alan osaajia kerääntyi suunnittelemaan autoa, silloin Eric Jern oli yksi tärkeimmistä henkilöistä. Hän oli osaava tekniikko ja rakentaja, jolla oli kyky tulkita Pettersonin ideoita.
+
Huhtikuussa 1943 alkoi suunnittelu, ja iso joukko tekniikan alan osaajia kerääntyi suunnittelemaan autoa, silloin Eric Jern oli yksi tärkeimmistä henkilöistä. Hän oli osaava teknikko ja rakentaja, jolla oli kyky tulkita Pettersonin ideoita.
  
Se oli Jern joka sai vastuun uudesta autosta, ja joka johti rakennusta. Petterson ja Jern halusivat autosta etuvetoisen, mutta Gustaf Larson päätti että autosta tulee takavetoinen auto, neljäsylinterisellä rivimoottorilla, pantuna kuntoon tavanomaisella tavalla.  
+
Jern sai vastuun uudesta autosta, ja johti rakennusta. Petterson ja Jern halusivat autosta etuvetoisen, mutta Gustaf Larson päätti että autosta tulee takavetoinen, nelisylinterisellä rivimoottorilla.  
  
Erik Jern jatkoi projektin johtamista, täydellä keskittymisellä moottoriin,Gotthard Österbergin kanssa. Stig Hallgren oli vastuussa kuljetuksesta, jota johti Sven Viberg ja hän auttoi myös kaikessa projektin joustamisessa. Roos oli aikanaan "Freyschuss:issä" Tukholmassa mukana rakentamassa kymmenen autoa 1926.
+
Erik Jern jatkoi projektin johtamista, täydellä keskittymisellä moottoriin, Gotthard Österbergin kanssa. Stig Hallgren oli vastuussa kuljetuksesta, jota johti Sven Viberg ja hän auttoi myös kaikessa projektin joustamisessa. Roos oli aikanaan "Freyschuss:issä" Tukholmassa mukana rakentamassa kymmenen autoa 1926.
  
 
[http://hem.bredband.net/b113915/one/volvo.htm]
 
[http://hem.bredband.net/b113915/one/volvo.htm]
Rivi 21: Rivi 19:
 
== Teknistä tietoa ==
 
== Teknistä tietoa ==
  
Moottori (1944-57): tyyppi B4B, suora nelisylinterinen yläventtiilimoottori:
+
Moottori (1944–57): tyyppi B4B, suora nelisylinterinen yläventtiilimoottori:
  
    * Sylinterintilavuus: 1 414 cm³
+
* Sylinterintilavuus: 1 414 cm<sup>3</sup>
    * Pora x lyönti: 75x80 mm
+
* Sylinterin halkaisija x iskunpituus: 75 x 80 mm
    * Teho: 40 hk 3 800 r/m-ssa (1944-50), 44 hk 4 000 r/m-ssa (1950-55), 51 hk 5 100 r/m-ssa (1955-57)
+
* Teho: 40 hv @ 3800 r/min (1944&ndash;50), 44 hv @ 4000 r/min (1950&ndash;55), 51 hv @ 5100 r/min (1955&ndash;57)
  
Moottori (1957-58): tyypi B16A, suora nelisylinterinen yläventtiilimoottori:
+
Moottori (1957Sylinterin halkaisija x iskunpituus58): tyyppi B16A, suora nelisylinterinen yläventtiilimoottori:
  
    * Sylinteritilavuus: 1 583 cm³
+
* Sylinteritilavuus: 1 583 cm<sup>3</sup>
    * Pora x Lyönti: 79,37x80 mm
+
* Sylinterin halkaisija x iskunpituus: 79,37 x 80 mm
    * Teho: 60 hk 4 500 r/m-ssa
+
* Teho: 60 hv @ 4500 r/min
  
 
Vaihdelaatikko: 3-vaihteinen manuaali,synkronoimaton 1-vaihde
 
Vaihdelaatikko: 3-vaihteinen manuaali,synkronoimaton 1-vaihde
  
Pituus: 437 cm
+
*Pituus: 4370 mm
 
+
*Leveys: 1500 mm
Leveys: 150 cm
+
*Omamassa: 995 kg
 
 
Paino: 995 kg
 
 
 
Ps. Käännetty ruotsista suoraan suomeen, korjatkaa virheet. T: --[[Käyttäjä:62.72.232.158|62.72.232.158]] 15. kesäkuuta 2009 kello 00:18:55 (EEST)Fredriksson,Finland
 
 
 
== Linkki ==
 
 
 
[http://sv.wikipedia.org/wiki/Volvo_PV_444#cite_note-0]
 
 
 
[http://www.pv-klubben.org/bilder/pv444ks.jpg]
 
 
 
[http://www.pv-klubben.org/bil_444_e.htm]
 
  
[http://www.skandix-usa.com/shopdata/images/model_pv444_320.jpg]
+
{{SvWikipedia|Volvo_PV_444#cite_note-0}}
 +
*[http://sv.wikipedia.org/wiki/Volvo_PV_444#cite_note-0]
 +
*[http://www.pv-klubben.org/bilder/pv444ks.jpg]
 +
*[http://www.pv-klubben.org/bil_444_e.htm]
 +
*[http://www.skandix-usa.com/shopdata/images/model_pv444_320.jpg]

Versio 21. kesäkuuta 2009 kello 13.04

Volvo PV 444, usein sanottuna vain "PV" , on ruotsalainen henkilöauto jota Volvo valmisti vuosina 1944–1957. Suunnittelijat olivat kiinnostuneet USA:n autoista samana kautena, esim. Mercury:stä 1940 luvulla, ja rakentajina toimivat Helmer Petterson ja Erik Jern.

PV 444 näyttäytyy suosittuna henkilöautona ruotsissa, mutta lukumäärät ovat vähentyneet ajan kuluessa. Pv esiteltiin ensimmäistä kertaa 1 syyskuuta 1944 Kuninkaallisessa Tennishallissa Tukholmassa, mutta tuotanto alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen. PV 444:ää valmistettiin yhteensä 196.004 kappaletta.

Historia

Valmistajat ennaltaan olivat kiinnostuneet USA:n autoista, ja työskentelivät mekaniikan puolella. He halusivat valmistaa pienen henkilöauton, joka kestäisi kauan.

Huhtikuussa 1943 alkoi suunnittelu, ja iso joukko tekniikan alan osaajia kerääntyi suunnittelemaan autoa, silloin Eric Jern oli yksi tärkeimmistä henkilöistä. Hän oli osaava teknikko ja rakentaja, jolla oli kyky tulkita Pettersonin ideoita.

Jern sai vastuun uudesta autosta, ja johti rakennusta. Petterson ja Jern halusivat autosta etuvetoisen, mutta Gustaf Larson päätti että autosta tulee takavetoinen, nelisylinterisellä rivimoottorilla.

Erik Jern jatkoi projektin johtamista, täydellä keskittymisellä moottoriin, Gotthard Österbergin kanssa. Stig Hallgren oli vastuussa kuljetuksesta, jota johti Sven Viberg ja hän auttoi myös kaikessa projektin joustamisessa. Roos oli aikanaan "Freyschuss:issä" Tukholmassa mukana rakentamassa kymmenen autoa 1926.

[1]


Teknistä tietoa

Moottori (1944–57): tyyppi B4B, suora nelisylinterinen yläventtiilimoottori:

  • Sylinterintilavuus: 1 414 cm3
  • Sylinterin halkaisija x iskunpituus: 75 x 80 mm
  • Teho: 40 hv @ 3800 r/min (1944–50), 44 hv @ 4000 r/min (1950–55), 51 hv @ 5100 r/min (1955–57)

Moottori (1957Sylinterin halkaisija x iskunpituus58): tyyppi B16A, suora nelisylinterinen yläventtiilimoottori:

  • Sylinteritilavuus: 1 583 cm3
  • Sylinterin halkaisija x iskunpituus: 79,37 x 80 mm
  • Teho: 60 hv @ 4500 r/min

Vaihdelaatikko: 3-vaihteinen manuaali,synkronoimaton 1-vaihde

  • Pituus: 4370 mm
  • Leveys: 1500 mm
  • Omamassa: 995 kg